Yleistä
Hallituksen esityksellä jatketaan muutoksenhakusäännösten kehittämistä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Esityksen tavoitteena on lisätä oikaisuvaatimusjärjestelmän käyttöalaa ja merkitystä hallinnollisten riitaisuuksien ratkaisussa. Oikaisuvaatimuksen lisäämisellä uusiin asiaryhmiin pyritään parantamaan edellytyksiä pitää hallinnollisen oikeusturvan painopiste mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin pyritään lyhentämään muutoksenhaun kokonaiskestoa ja parantamaan hallintotuomioistuinten toimintaedellytyksiä.
Oikaisuvaatimus esitetään tässä yhteydessä lisättäväksi kauppakamarilakiin (878/2002), perintätoiminnan luvanvaraisuudesta annettuun lakiin (517/1999) ja merimiesten vuosilomalakiin (433/1984).
Esityksessä ehdotetaan laajennettavaksi myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtävien valitusten luvanvaraisuutta. Valituslupasääntelyn laajentamisen tavoitteena on kehittää korkeimman hallinto-oikeuden asemaa ylimpänä tuomioistuimena nykyistä enemmän oikeuskäytäntöä ohjaavan tuomioistuimen suuntaan.
Valituslupaa koskevaa sääntelyä esitetään lisättäväksi jalometallituotteista annettuun lakiin (1029/2000), kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annettuun lakiin (1075/2000), perintätoiminnan luvanvaraisuudesta annettuun lakiin (517/1999), majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annettuun lakiin (308/2006), tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annettuun lakiin (1233/2006), merimiesten vuosilomalakiin (433/1984), Patentti- ja rekisterihallituksesta annettuun lakiin (578/2013), työsopimuslakiin (55/2001), lakiin työntekijöiden lähettämisestä (447/2016) ja vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annettuun lakiin (920/2005).
Tässä vaiheessa oikaisuvaatimusta tai valituslupaa koskevia muutoksia ei esitetä sellaisiin lakeihin, joita koskeva erillinen lainsäädännön muuttaminen on jo muutoin vireillä tai tarkoitus käynnistää lähiaikoina. Näiden kohdalla muutoksenhakusäännösten muuttamisen tarve arvioitiin tai arvioidaan asianomaisen lainvalmisteluhankkeen yhteydessä.
Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että oikaisuvaatimusmenettelyn soveltamisalan laajentamisessa ja valituslupasäännöksen lisäämisessä uusiin asiaryhmiin on tavoitteena lyhentää muutoksenhaun kokonaiskestoa ja kehittää korkeimman hallinto-oikeuden roolia sekä yhtenäistää muutoksenhakusääntelyä. Valiokunta pitää esityksen tavoitteita perusteltuina ja tärkeinä. Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että perustuslakivaliokunta on kehottanut jo vuonna 2012 antamassaan lausunnossa valtioneuvostoa arvioimaan mahdollisuutta edelleen kehittää korkeimman hallinto-oikeuden roolia hallintolainkäyttöä ylimmän asteen linjaratkaisuin ohjaavan tuomioistuimen suuntaan (PeVL 32/2012 vp). Nyt käsiteltävä esitys on yhdenmukainen tämän tavoitteen kanssa.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa (TyVL 9/2016 vp) pitänyt hallituksen esityksen ratkaisuja oikaisuvaatimuksen ja valitusluvan osalta oikeina. Valiokunta on lausunnossaan kuitenkin pitänyt tärkeänä, että työ- ja elinkeinoministeriö seuraa esityksessä ehdotettujen lainmuutosten vaikutuksia. Myös talousvaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa (TaVL 39/2016 vp) pitänyt perusteltuna siirtää hallintoasioiden muutoksenhaun painopistettä mahdollisimman varhaiseen asian käsittelyvaiheeseen.
Hallituksen esityksestä ilmenevin perustein ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Viittaussäännös uhkasakkolakiin
Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksessä ei ole erikseen selostettu uhkasakkolain (1113/1990) säännöksiä muutoksenhausta. Hallituksen esityksessä ei esitetä muutoksia uhkasakkolakiin. Asialla on kuitenkin merkitystä siltä osin kuin esityksessä muutettaviksi ehdotetut lait sisältävät mahdollisuuden tehostaa päävelvoitetta uhkasakkolain mukaisin uhin.
Uhkasakkolain 24 §:n 1 momentin mukaan uhkasakon asettamista sekä teettämis- tai keskeyttämisuhan asettamista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta siten kuin muutoksenhausta päävelvoitteen määräämistä koskevaan päätökseen säädetään. Tämä lähtökohta ei ole sinänsä ongelmallinen suhteessa niihin hallituksen esityksessä tarkoitettuihin lakeihin, joihin sisältyy mahdollisuus tehostaa asetettua päävelvoitetta uhkasakkolain mukaisilla uhilla. Jos päävelvoitteesta valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen on valitusluvanvaraista, niin silloin myös uhan asettamisesta valittaminen päävelvoitteen yhteydessä on valitusluvanvaraista.
Uhkasakkolain 24 §:n 2 momentin mukaan uhkasakon tuomitsemista sekä teettämis- tai keskeyttämisuhan täytäntöön pantavaksi määräämistä koskevaan päätökseen saa sen sijaan hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Tuomitsemisvaihetta koskevaa päätöksentekoa ei siten ole rajoitettu uhkasakkolaissa valituslupajärjestelmällä.
Lakivaliokunta katsoo, että informatiivisuussyistä niihin esityksissä tarkoitettuihin lakeihin, joihin sisältyy viittaussäännökset uhkasakkolakiin, tulee lisätä myös muutoksenhaun osalta viittaussäännös uhkasakkolakiin. Valiokunta ehdottaa yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin esitetyin tavoin tätä koskevia tarkennuksia esityksen 1., 3., 4. ja 5. lakiehdotukseen.
Valituslupajärjestelmän ulottuvuus markkinaoikeuden päätöksissä
Hallituksen esityksen nykytilaa koskevassa jaksossa kuvataan muutoksenhakua korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen (HE, s. 8). Esityksen tekstin mukaan "Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan lainsäädännössä on asiaryhmiä, joissa korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitetaan markkinaoikeuden päätöksistä. Näitä ovat kilpailu- ja valvonta-asiat, julkisia hankintoja koskevat asiat sekä teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnollista rekisteröintiä koskevat asiat. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittaminen edellyttää valituslupaa. Asiasta säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 1 ja 2 §:ssä (100/2013)".
Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että edellä mainittu perustelulausuma on virheellinen. Esimerkiksi kilpailu- ja julkisia hankintoja koskevissa asioissa markkinaoikeuden päätöksestä valittaminen hallinto-oikeuteen ei edellytä valituslupaa. Myös talousvaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt asiaan huomiota (TaVL 39/2016 vp, s. 2). Eduskunnassa on kuitenkin parhaillaan käsiteltävänä hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 108/2016 vp). Esityksellä on liittymä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muutoksenhakusäännöksiä koskeviin ehdotuksiin. Julkisia hankintoja koskevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nykytilaa siten, että markkinaoikeuden päätökseen valittaminen edellyttäisi jatkossa valituslupaa.