Yleisperustelut
Rikosasioiden sovittelulla tarkoitetaan maksutonta palvelua,
jossa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille järjestetään
mahdollisuus kohdata toisensa puolueettoman sovittelijan
välityksellä. Pyrkimyksenä on, että osapuolet
voivat omatoimisesti sopia rikoksesta aiheutuneiden haittojen hyvittämisestä.
Sovittelusta säädetään rikosasioiden
ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetussa laissa (1015/2005).
Laki on ollut voimassa runsaat kolme vuotta, ja tänä aikana
sovittelutapausten määrä on kasvanut
huomattavasti. Sovittelu on ollut myös tuloksellista, sillä vuoden
2009 tilastojen mukaan käynnistyneissä sovitteluissa päästiin
sopimukseen 72 %:ssa rikoksista (Riita- ja rikosasioiden
sovittelu 2009. Tilastoraportti 15/2010. THL). Lakivaliokunta
katsookin, että sovittelulla on tärkeä tehtävä oikeuskäsittelylle
rinnakkaisena ja sitä täydentävänä menettelynä.
Sovittelupalvelun asiakkaiden kannalta on tärkeää,
että sovittelutoiminta järjestetään
niin, että sitä on saatavilla kaikkialla maassa
tasapuolisesti.
Sovittelutoiminnan tasapuolista järjestämistä kuitenkin
vaikeuttavat nykyiset säännökset valtion
korvauksen määräytymisestä ja
jakamisesta. Valtion varoista maksettavat korvaukset jaetaan laskennallisin
perustein, eikä niitä voida tasata palveluntuottajien
tai aluehallintovirastojen välillä niiden
todellisen tarpeen mukaan. Tämä on käytännössä osoittautunut
ongelmalliseksi, koska eräillä alueilla
määräraha on osoittautunut riittämättömäksi,
kun taas toisaalla sitä on palautunut käyttämättä jääneenä.
Hallituksen esitykseen sisältyvillä muutoksilla
pyritään kehittämään
määrärahan jakoa ja varmistamaan määrärahan
nykyistä tasapuolisempi jakautuminen. Esityksen perusteluista
ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella
lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja
tarkoituksenmukaisena sekä puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä jäljempänä esitetyin
huomioin ja muutosehdotuksin.
Ottaen huomioon esityksen vaikutukset määrärahan
jakomenettelyyn valiokunta pitää tärkeänä,
että esitykseen sisältyvistä muutoksista annetaan
riittävästi käytännön
ohjeistusta. Niin ikään on tärkeää,
että muutosten toimivuutta käytännössä seurataan.
Yksityiskohtaiset perustelut
Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta
annetun lain muuttamisesta
12 §. Valtion varoista maksettava korvaus.
Pykälässä säädetään
valtion varoista maksettavan korvauksen määräytymisestä ja
määrärahan jakamisesta aluehallintovirastoille
ja palveluntuottajille. Voimassa olevan pykälän 2
momentin mukaan valtion korvauksen jaon perusteena ovat aluehallintoviraston
toimialueen asukasluku, pinta-ala ja rikollisuustilanne.
Pykälän 3 momentin mukaan samoja
perusteita sovelletaan myös aluehallintoviraston
palveluntuottajille maksamaan korvaukseen. Nyt ehdotetaan,
että lain tasolla yksilöitäisiin, mitä ja
minkä vuoden tietoja määrärahan
jaon perusteena käytetään. Asetuksella
määritetään tarkemmin, mitkä ovat
lain tasolla säädettyjen jakoperusteiden painoarvot.
Lakivaliokunta pitää edellä mainittuja
täsmennyksiä kannatettavina. On tärkeää,
että määrärahan jakoperusteet
ovat lain tasolla mahdollisimman selkeät ja tarkoituksenmukaiset.
Keskeinen muutos on kuitenkin se, että edellä tarkoitetut
jakoperusteet määrittävät jatkossa vain
aluehallintovirastoille ja palveluntuottajille maksettavan ennakkokorvauksen
suuruuden. Koska lopulliset korvaukset tulevat määräytymään
todellisten kustannusten mukaan, ennakkokorvaus ei välttämättä vastaa
lopullista määrärahaa. Tämä merkitsee
sitä, että ennakon laskennassa käytettyjen
perusteiden merkitys vähenee.
Pykälän 2 momentin mukaan jaon perusteena käytetään
varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen
vuoden lopun tilastotietoja. Esityksestä ei ilmene, mitä varainhoitovuodella
tarkoitetaan. Saadun selvityksen mukaan ilmaisulla tarkoitetaan
sitä kalenterivuotta, jolle korvaus on myönnetty.
Selvyyssyistä valiokunta ehdottaa tällaisen määritelmän
lisäämistä momentin loppuun.
Ehdotettu 3 momentti koskee aluehallintoviraston
toimialueensa palveluntuottajille maksamaa korvausta. Valiokunnan
saaman selvityksen mukaan tarkoitus on, että aluehallintovirasto
vahvistaa päätöksellään
palveluntuottajan saaman lopullisen korvauksen suuruuden. Tämän
on perusteltua ilmetä säännöksestä,
minkä vuoksi valiokunta on tehnyt momenttiin tätä koskevan
lisäyksen.
Jos sovittelua ei saada tuotetuksi kunnan tai muun julkisen
tai yksityisen palveluntuottajan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla,
aluehallintovirasto vastaa voimassa olevan lain 8 §:n
2 momentin mukaan itse sovittelupalvelun tuottamisesta. Tällaisessa
tilanteessa nyt käsiteltävänä oleva
3 momentti ei kuitenkaan tule sovellettavaksi. Tämän
selventämiseksi valiokunta ehdottaa momenttia täsmennettäväksi
niin, että siitä ilmenee, mihin palveluntuottajiin
sitä sovelletaan.
12 a §. Korvauksen palautukseen
ja uudelleenjakoon liittyvät menettelytavat.
Voimassa olevaan lakiin esitetään otettavaksi uusi
säännös korvauksen palautukseen ja uudelleenjakoon
liittyvistä menettelytavoista. Pykälän 1
momentin mukaan palveluntuottaja antaa vuosittain aluehallintovirastolle
varainhoitovuotta koskevan selvityksen sovittelutoiminnan järjestämisestä aiheutuneista
kustannuksista. Valiokunta ehdottaa momenttiin ajallista selvennystä siitä,
mitä varainhoitovuotta momentissa tarkoitetaan.
Pykälän 3 momentissa on asetuksenantovaltuus,
jonka mukaan tarkempia säännöksiä korvauksen
palauttamisesta ja uudelleen jakamisesta voidaan antaa valtioneuvoston
asetuksella. Koska saadun selvityksen mukaan tarkempia säännöksiä on
tarpeen antaa paitsi edellä mainituista seikoista myös
kustannuksia koskevan selvityksen sisällöstä ja
antamisesta, 2 momentissa tarkoitettujen tietojen toimittamisesta
sosiaali- ja terveysministeriöön samoin kuin jakamatta jääneen
osuuden siirrosta aluehallintovirastojen toimialueiden välillä,
valiokunta ehdottaa, että asetuksenantovaltuutta täydennetään
näillä seikoilla.
Valiokunta on lisäksi tarkistanut pykälän
otsikkoa sen sisältöä paremmin vastaavaksi.