Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia (57/1993) on muutettu heinäkuussa vuonna 2022 voimaan tulleella lailla (389/2022). Tuossa yhteydessä muutettiin muun muassa velkajärjestelylain 61 a §:ää, jossa säädetään lisäsuoritusten vahvistamista koskevasta hakemuksesta. Muutoksen tavoitteena oli muun muassa jouduttaa ja sujuvoittaa lisäsuoritusten vahvistamismenettelyä tuomioistuimessa.  

Muutettuja velkajärjestelylain säännöksiä on pääsääntöisesti sovellettu heti muutoslain voimaantulosta lukien ilman siirtymäaikaa. Tämän on lisäsuoritusten vahvistamista koskevien hakemusten osalta havaittu voivan eräissä tapauksissa johtaa tilanteeseen, jossa velkojalla ei ole lainkaan mahdollisuutta saattaa tällaista hakemusta tuomioistuimen tutkittavaksi. Lain muutoksella ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus rajoittaa velkojien mahdollisuutta hakea lisäsuoritusten vahvistamista tuomioistuimelta.  

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että velkajärjestelylain muutoslakiin lisätään uusi siirtymäsäännös. Tarkoituksena on varmistaa, ettei velkajärjestelylain muutos johda tilanteeseen, jossa velkojan hakemusta velallisen lisäsuoritusten vahvistamiseksi ei voitaisi muutoksen voimaantulon vuoksi tutkia. Tällainen siirtymäsäännös on jäänyt puuttumaan aiemmin käsitellystä ja hyväksytystä velkajärjestelylain muutoslaista. 

Hallituksen esityksestä ei ole sen teknisen luonteen ja kiireellisen aikataulun vuoksi järjestetty lausuntokierrosta, mutta keskeisille sidosryhmille on varattu tilaisuus kommentoida esitysluonnosta ennen esityksen antamista eduskunnalle (ks. HE, s. 4). Saadun selvityksen mukaan saaduissa kommenteissa esityksessä ehdotettua on pidetty laajasti perusteltuna.  

Hallituksen esityksestä ilmenevän ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää tarpeellisena varmistaa, ettei velkajärjestelylain aiemmasta muutoksesta aiheudu käytännön oikeudenmenetyksiä. Valiokunta pitää esitystä perusteltuna ja ehdottaa siihen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.