(1) Liikenne- ja viestintävaliokunta on tarkastellut julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022—2025 annettua selontekoa toimialansa kannalta ja kiinnittää valtiovarainvaliokunnan huomiota seuraaviin näkökohtiin.
Rahoituksen taso
(2) Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille huolia julkisen talouden suunnitelmasta liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan kannalta. Liikenneväylien rahoitusta alennetaan pysyvästi, eikä fossiilittoman liikenteen tiekartan keskeisiin tukiin ja kannusteisiin osoiteta rahoitusta suunnitelmassa. Määrärahat eivät myöskään vastaa kaikilta osin vuosille 2021—2032 laaditun valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpanon edellyttämiä määrärahoja.
(3) Asiantuntijakuulemisessa on kannettu huolta siitä, että julkisen talouden suunnitelman toteuttaminen tulee heikentämään Suomen mahdollisuuksia hyödyntää EU-rahoituksen saamista joka tapauksessa toteutettaviin kohteisiin. Lisäksi se saattaa asettaa huomattavia haasteita 12-vuotisen liikennejärjestelmän toimeenpanolle ja siirtymälle kohti vähäpäästöisempää liikennettä. Valiokunta toteaa, että liikennejärjestelmään kohdistuu suuria haasteita sekä fossiilittoman tiekartan että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpanemiseksi. Tämän vuoksi valiokunta korostaa, että liikennejärjestelmän suunnittelu edellyttää rahoituksen vakautta ja sen riittävää tasoa. Taso tulee jatkossa nostaa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja fossiilittoman tiekartan edellyttämälle tasolle.
Fossiilittoman liikenteen tiekartta
(4) Fossiilittoman liikenteen tiekartan ensimmäisen vaiheen toimenpiteet ovat pääosin tukia ja kannusteita. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä luetellaan muun muassa täyssähköautojen hankintatuki, konversiotuki etanoli- ja kaasuautoille sekä raskaan kaluston ja pakettiautojen hankintatuet, joille ei ole esitetty rahoitusta julkisen talouden suunnitelmassa. Lataus- ja tankkausasemien tukea tulisi Suomen kestävän kasvun ohjelmasta osana EU-elpymisrahoitusta. Liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä edellyttää tukien ja kannusteiden käyttöä fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti.
(5) Valiokunta kiinnittää myös huomiota kävelyyn ja pyöräilyyn osana fossiilittoman liikenteen tiekartan toteuttamista. Saadun selvityksen mukaan valtionrahoitus kävelyyn ja pyöräilyyn vuosina 2022—2024 on yhteensä vain 13,5 miljoonaa euroa. Valiokunta katsoo, että kävelyyn ja pyöräilyyn tarvitaan enemmän määrärahoja suunnitelmien toteuttamiseksi.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021—2032
(6) Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa liikenneverkon kehittämisinvestointien rahoitustasoksi on määritelty noin 500 miljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2032 saakka. Valiokunta toteaa, että valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu parlamentaarisessa työryhmässä, jotta vältyttäisiin hallituskausien välisiltä epäjatkuvuuksilta. Tämän vuoksi valiokunta pitää valitettavana, että liikenne- ja viestintäministeriön pääluokasta rahoitusta alennetaan pysyvästi 110 miljoonaa euroa vuodesta 2023 alkaen. Leikkauksen lopullinen kohdennus tehdään kevään 2022 kehysriihessä. Tässä vaiheessa se kuitenkin kohdennetaan kokonaan liikenneväylien kehittämiseen. Näin ollen väyläverkon kehittämisen vuotuinen määräraha olisi keskimäärin 344 miljoonaa euroa suunnitelmakaudella.
Perusväylänpito
(7) Perusväylänpidon arvioidussa vuosittaisessa määrärahatasossa on vuosien 2023 ja 2024 kohdalla selkeä kuoppa määrärahan laskiessa 15 % vuodesta 2022 vuoteen 2023 ja edelleen 8 % vuoden 2022 tasosta vuoteen 2024. Valiokunta pitää perusväylänpitoa erittäin tärkeänä sekä liike-elämän toimivuuden että maan asutettuna pitämisen näkökulmasta. Asian käsittelyn yhteydessä valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että tieverkon korjausvelka sisältää myös kävelyn ja pyöräilyn väylien korjausvelkaa. Valiokunta korostaa, että perusväylänpidon varoja ei tule leikata, jotta korjausvelka ei kasva entisestään.
Kehittämisinvestoinnit
(8) Kehittämisinvestointien osalta puolestaan vuoden 2024 rahoitustasossa on lähes neljänneksen pudotus vuoteen 2023 verrattuna. Kehittämisinvestoinnit ovat kertaluonteisia ja saavat asiantuntijakuulemisen mukaan aikaan talouskasvua sekä parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Niistä tinkimisen sijaan valtiontalouden tasapainottamiseen tulisi saadun selvityksen mukaan pyrkiä tuottoja lisäämällä muun muassa työllisyyden kannustavuuden kautta. Mahdolliset säästökohteet tulisi löytää valtiontalouden pysyvistä käyttömenoista eikä tulevaisuusinvestoinneista.
EU-rahoitus
(9) Saadun selvityksen mukaan Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälinettä (CEF-2) aiotaan hyödyntää. Tämän mukaan EU-rahoitushakujen aukeaminen vuosina 2021, 2022 ja 2023 tarkoittaa, että Suomella tulisi olla vakaa näkymä kansallisesta rahoituksesta liikennehankkeiden osalta näille vuosille. Kehittämishankkeiden osalta jaossa on 1,75 miljardia euroa ja modernisointihankkeiden osalta 1,12 miljardia euroa vuosittain alkaen vuoden 2021 rahoitushausta, joka konkretisoituu vuonna 2022.
(10) Vuosille 2023 ja 2024 osuva merkittävä määrärahatason pudotus uhkaa asiantuntijakuulemisen mukaan myös EU-rahoituksen saamista. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan Suomi pyrkii kasvattamaan saantoaan Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä (CEF-2). Valiokunta korostaakin tämän vuoksi, että on pyrittävä hyödyntämään kaikki mahdollinen EU-rahoitus jatkossa.
Suomalaisen merenkulun turvaaminen
(11) Asiantuntijakuulemisessa on esitetty väylämaksun puolituksen jatkamista suunnittelukauden loppuun asti. On myös pidetty tärkeänä, että väylämaksun perusteissa säilyy jääluokkaporrastus sekä käyntikertaleikkuri, jotka osaltaan toimivat kannusteena siihen, että Suomella on jäissäkulkukykyisiä, jäävahvistettuja rahti- ja matkustaja-aluksia ympärivuotisessa liikenteessä varmistamassa luotettavat ja turvalliset merikuljetukset kaikissa oloissa. Valiokunta katsookin, että väylämaksua ei tulisi korottaa nykyisestä tasosta suunnittelukaudella.