(1) Ilmastolain (609/2015) perusteella vuosittain annettavassa Ilmastovuosikertomuksessa seurataan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (Kaisu) toteutumista. Tämä koskee erityisesti taakanjakosektorin, eli päästökaupan ulkopuolisten sektorien päästökehityksen seurantaa suhteessa asetettuihin päästövähennystavoitteisiin. Vuosikertomuksen tarkoituksena on antaa eduskunnalle mahdollisuus käydä keskustelua ilmastopolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä tuoreimman tiedon ja asiantuntija-arvioiden pohjalta.
(2) Suomen EU-lainsäädäntöön perustuvana velvoitteena on vähentää taakanjakosektorin päästöjä 16 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästötasoon. Kansallisesti Suomi on sitoutunut puolittamaan kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Lisäksi liikenteen tulee vastata hallitusohjelman tavoitteisiin hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035.
(3) Kertomuksen mukaan Suomi tavoittelee vuoden 2030 päästövähennystavoitteen saavuttamista uusilla toimilla, joita hallitus on linjannut muun muassa fossiilittoman liikenteen tiekartassa. Valtioneuvosto teki myös lentoliikenteen sekä meri- ja sisävesiliikenteen osalta periaatepäätökset, joilla vahvistettiin kansalliset toimenpiteet sekä kansainvälisen vaikuttamisen painopisteet näiden liikennemuotojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi Liikenne 12 ‑suunnitelmassa edistetään kestäviä liikkumismuotoja monipuolisella keinovalikoimalla.
(4) Saadun selvityksen mukaan eniten päästöjä vähentävät ohjauskeinot ja toimenpiteet liikenteen osalta ovat lähitulevaisuudessa biopolttoaineiden jakeluvelvoitelainsäädännön toteuttaminen ja EU:n raja-arvosääntely uusille henkilö- ja pakettiautoille. Liikenteelle määriteltyjen toimenpiteiden riittävyyden kokonaisarviointi tehdään saadun selvityksen mukaan keväällä 2022.
(5) Valiokunta pitää ympäristötavoitteiden saavuttamista erittäin tärkeänä, mutta samalla katsoo, että liikennejärjestelmän tulee mahdollistaa asuminen, yritystoiminta ja tavarankuljetusten toimivuus koko maassa. Tästä syystä tavoitteiden toteuttamisessa on tarpeen ottaa huomioon ympäristövaikutusten lisäksi myös ihmisiin ja yrityksiin kohdistuvat taloudelliset, alueelliset ja sosiaaliset kokonaisvaikutukset.
(6) Valiokunta pitää erittäin hyvänä ja tarpeellisena, että myös informaatio- ja viestintäteknologian alalla on laadittu ilmasto- ja ympäristöstrategia. Valiokunta näkee, että ICT-alan tuomilla ratkaisuilla voi olla keskeinen rooli vihreän siirtymän edistämisessä eri toimialoilla.
Yleinen kehitys liikennesektorilla
(7) Liikenteen osuus Suomen taakanjakosektorin päästöistä on huomattava, noin 37 prosenttia, ja samalla noin viidesosa Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenteen päästöt laskivat vuonna 2020 peräti 6 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Saadun selvityksen mukaan päästöjen merkittävä väheneminen vuonna 2020 selittyy kuitenkin erityisesti covid-19-pandemian takia laskeneilla tieliikenteen suoritteilla, ja odotettavissa on, että talouden lähtiessä uudelleen kasvuun myös liikenteen suoritteet kasvavat erityisesti raskaassa liikenteessä.
(8) Saadun selvityksen mukaan Kaisu-suunnitelmassa vuonna 2017 määritellyt liikennesektorin toimenpiteet on pääosin toimeenpantu tai toimeenpano on parhaillaan käynnissä. Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin esitetty yhtenä arviona, että liikenteen päästöjen vähentyminen on ollut hidasta eivätkä nykyisillä toimilla liikenteen päästöt vähene asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Liikennesektorilla siirtymä vähähiilisyyteen on näiden arvioiden mukaan vasta alkuvaiheessa. Valiokunta toteaa, että tämä vaatii jatkossakin, että ilmastotoimia seurataan ja arvioidaan aktiivisesti myös mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta.
(9) Valiokunta korostaa, että asetettuihin tavoitteisiin tulee pyrkiä laajaa keinovalikoimaa käyttäen myös liikennesektorilla. Liikenteen sähköistyminen ei yksin riitä ratkaisemaan tarvittavia päästövähennyksiä, joten tarvitaan laajempaa keinovalikoimaa, kuten muita vaihtoehtoisia käyttövoimia, kestävämpiin liikkumismuotoihin siirtymistä ja liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantamista. Asiantuntijakuulemisen mukaan etenkin vuoden 2030 jälkeen tarvitaan selkeästi lisää toimenpiteitä, jotta fossiilittomaan liikenteeseen voitaisiin päästä tavoitteiden mukaisessa aikataulussa.
Autokannan uudistuminen ja vaihtoehtoiset käyttövoimat
(10) Kertomuksen mukaan asetettu tavoite autokannan uudistumisen nopeutumisesta ei ole vielä toistaiseksi toteutunut. Vuonna 2020 uusia autoja hankittiin selkeästi vähemmän kuin edellisvuosina ja liikennekäytössä olleiden autojen keski-ikä jatkoi siten kasvuaan. Myös käytettyjen autojen maahantuonti laski edellisvuoteen verrattuna. Toimenpiteinä vuonna 2020 toimeenpantiin romutuspalkkiokampanja vuosille 2020—2021, ja loppuvuodesta 2020 voimaan tuli myös hankintatuki kaasukäyttöisille kuorma-autoille. Vuodesta 2018 on ollut voimassa hankintatuki täyssähköautoille ja muuntotuki kaasu- ja etanolikonversioille. Vuoden 2020 loppuun mennessä täyssähköauton hankintatukea oli myönnetty yhteensä noin 3 500 autolle. Valiokunta näkee, että ajoneuvokannan uudistumisen nopeuttamiseksi tarvitaan uusia keinoja.
(11) Kertomuksen mukaan uusien autojen ominaispäästöt pienenivät hieman vuonna 2020 dieselkäyttöisiä autoja lukuun ottamatta. Valiokunta pitää positiivisena, että tähän kehitykseen vaikutti kertomuksen mukaan erityisesti vaihtoehtoisten käyttövoimien osuuden lisääntyminen.
(12) Asiantuntija-arvioiden mukaan Suomessa täyssähköautolla on sen elinkaaren aikana selkeästi pienemmät hiilidioksidipäästöt kuin bensiini- ja dieselautoilla, noin kolmasosa bensiiniautojen ja puolet dieselautojen päästöistä. Arviossa on otettu huomioon auton valmistuksen ja sen romutuksen päästöt sekä eri polttoaineiden tuotannon synnyttämät päästöt koko elinkaaren ajalta. Sataprosenttisella biokaasulla ajettaessa kaasuauton elinkaaripäästöt vastaavat täyssähköauton päästöjä, jos täyssähköautoon vaihdetaan akku sen elinkaaren aikana.
(13) Valiokunta pitää hyvänä, että saadun selvityksen mukaan Kaisu-suunnitelmassa sähköautoille asetettu tavoite, 250 000 sähköautoa (täyssähköautot ja ladattavat hybridit), saavutetaan nykyisillä ohjauskeinoilla, ja todennäköisesti sähköautojen määrä vuonna 2030 on huomattavastikin tätä suurempi. Myös vuoden 2020 välitavoitteet sähkö- ja kaasuautoista saavutettiin yli kaksinkertaisina, ja sähköautojen määrä vuonna 2020 kaksinkertaistui verrattuna vuoteen 2019. Täyssähköautojen osuus kaikista sähköautoista (17 %) ei kuitenkaan kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Keskeistä ilmastotavoitteiden kannalta on edistää täyssähköautojen ja muita vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen osuuden kasvua, mutta myös sähkön, kaasun ja muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin kehittymistä.
(14) Teknologian kehittyminen luo uusia mahdollisuuksia myös päästöjen vähentämisen kannalta. Tästä syystä on myös tärkeää, että toimenpiteet ja sääntely ovat mahdollisimman pitkälle teknologianeutraaleja teknologian kehittymisen varmistamiseksi.
Liikennejärjestelmän energiatehokkuus
(15) Kertomuksen mukaan toimenpiteitä liikennejärjestelmän energiatehokkuuden lisäämiseksi on toteutettu laajalti. Keväällä 2021 valtioneuvosto päätti valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021—2032. Lisäksi vuonna 2020 sovittiin MAL-sopimukset neljän kaupunkiseudun kanssa ja keväällä 2021 kolmen uuden kaupunkiseudun kanssa. Valiokunta painottaa, että liikennejärjestelmän energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten kannalta on erittäin tärkeää huolehtia myös perusväylänpidosta ja väylien kunnosta sekä joukkoliikenteen rahoituksen riittävyydestä.
(16) Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on esitetty lisätoimenpiteitä. Valiokunta pitää fossiilittoman liikenteen tiekartan tehokasta toimeenpanoa tärkeänä.
Kävely ja pyöräily
(17) Kertomuksen mukaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimeenpano on käynnissä, ja tavoitteena on toteuttaa ohjelma tällä hallituskaudella.
(18) Vuonna 2020 kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman kuntien avustuksiin varattiin 32,9 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 lähes 30 miljoonaa euroa. Asiantuntija-arvioiden mukaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteisiin nähden näyttää kuitenkin siltä, että edistämistoimet eivät ole vielä riittäviä. Ohjelmassa asetettu tavoite on kunnianhimoinen, ja sen saavuttaminen vaatii asiantuntija-arvioiden mukaan todennäköisesti uusia lisätoimia.
(19) Valiokunta katsoo, että keskeistä on huolehtia rahoituksen riittävyydestä myös jatkossa ja panostaa nykyistä enemmän myös pyöräväylien ympärivuotiseen ylläpitoon.
Ilmastonmuutokseen varautuminen
(20) Saadun selvityksen mukaan Suomen kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman päivitys valmistellaan maa- ja metsätalousministeriön vetämässä hankkeessa. Sopeutumissuunnitelman toimeenpanolla ja päivittämisellä pyritään vähentämään haitallisia seurauksia, joita ilmastonmuutoksesta aiheutuu muun muassa ihmisten turvallisuudelle, terveydelle ja elinoloille, luonnolle ja muulle ympäristölle, elinkeinoille, infrastruktuurille ja yhteiskunnan tärkeille toiminnoille. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös liikennesektorilla varaudutaan kattavasti ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin.
Kertomuksen jatkokehittäminen
(21) Valiokunta katsoo, että Ilmastovuosikertomus antaa nykyisellään hyvän yleiskuvan tilanteesta ja toimenpiteiden vaikutuksista. Kertomusta on kuitenkin tarpeen kehittää siihen suuntaan, että jatkossa kiinnitettäisiin erityistä huomiota niihin tekijöihin, jotka ovat vieneet kehitystä haluttuun suuntaan, ja toisaalta niihin seikkoihin, jotka näyttävät muodostuvan esteiksi saavuttaa asetettuja tavoitteita. Valiokunta painottaa, että kertomuksessa tulee arvioida valittujen toimenpiteiden riittävyyttä ja vaikutuksia mahdollisimman monipuolisesti.