Liikenneverkko

Liikenneverkon merkitys kansalaisille, suomalaiselle elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle on valtava, ja sen vuoksi yli puolet hallinnonalan määrärahoista on varattu liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen. 

Perusväylänpito

Valtioneuvoston selonteon mukaan perusväylänpidon rahoitusta on tarkistettu vuosina 2017—2019 korjausvelan kasvun estämiseksi. Kärkihankerahoitusta kohdistetaan perusväylänpidon korjausvelan vähentämiseen vuosina 2016—2018 yhteensä 600 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi kehyksissä on liikkumatilaa vielä nimeämättömille hankkeille yli 300 miljoonaa euroa, joista suurin osa vuosille 2018 ja 2019. 

Valiokunta pitää hyvänä, että vuoden 2016 talousarvioesityksessä perusväylänpidon määrärahat säilyvät muuttumattomina ja että korjausvelan kasvun pysäyttämiseen on tämän lisäksi varattu 100 miljoonaa euroa. Valiokunta kantaa kuitenkin huolta siitä, että suurta korjausvelkaa ei voida vähentää ja että ainoana uutena kehittämishankkeena on Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen. On hyvä, että aikaisemmin päätetyt hankkeet saatetaan loppuun. Valiokunta kuitenkin katsoo, että tulee myös harkita uusia rahoitusmuotoja, jotka mahdollistaisivat uusien hankkeiden toteuttamisen. Tällöin tulee myös tarkastella hankkeiden kokonaishinnan muodostusta sekä mahdollisesti esimerkiksi EU:sta saatavaa rahoitusta. Uusien korvaavien hankkeiden sijaan on myös syytä harkita vaihtoehtoina parannushankkeita, joilla voidaan parantaa jo olemassa olevaa verkostoa.  

Yksityistiet

Yksityisteiden merkitys on suuri esimerkiksi metsän hoidolle sekä metsä- ja biotalouden toimintaedellytyksistä huolehtimiselle. Valiokunta kiinnittääkin tässä yhteydessä huomiota siihen, että myös alemmanasteisesta tieverkostosta on pidettävä huolta maan asuttuna pitämisen ja talouden kehittämisen kannalta. 

Lentopaikkojen rakentaminen ja ylläpito

Lentoliikenne on olennainen osa Suomen sisäistä liikennejärjestelmää, ja sekä kotimaisilla että kansainvälisillä lentoyhteyksillä on ratkaiseva merkitys henkilöliikenteen ulkomaanyhteyksien, paikallisten yritysten toiminnan ja matkailuelinkeinon kannalta. Lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon tarkoitettua määrärahaa (momentti 31.10.41) voidaan käyttää Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien, kuten nykyisten Mikkelin ja Seinäjoen lisäksi suunnitelmien mukaan myös Lappeenrannan lentoaseman, toiminta- ja investointimenoihin. Valiokunta pitää tärkeänä, että määräraha on vähintään esitetyn suuruinen. 

Ostopalvelut

Joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen on talousarvioesityksessä varattu 84 474 000 euroa. Noin 15 miljoonan euron määrärahavähennys vaikuttaa junaliikenteen osalta sekä kaukoliikenteeseen että lähiliikenteeseen. Junien lähiliikenteen palvelujen ostoon siitä on varattu 5 940 000 euroa, mikä on 3 160 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Tämän johdosta VR-yhtymä Oy vähentää ostopalveluna suoritettavaa lähiliikennettä niillä osuuksilla, joista liikenne- ja viestintäministeriö on ilmoittanut, ettei se enää tilaa liikennettä näille osuuksille. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan melkein kaikille osuuksille saadaan korvaava joukkoliikenne järjestettyä.  

Valiokunta pitääkin tärkeänä, että joukkoliikennettä kehitetään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti kantaen huolta kokonaisuudesta ja siitä, että koko maa säilyy asuttavana. Tämän vuoksi on tärkeää, että uskottava korvaava liikenne saadaan järjestettyä ilman katkoksia. Korvaavaa liikennettä suunniteltaessa on hyvä tarkastella myös digitaalisia palveluja hyödyntäviä kaikkia liikennemuotoja kattavia järjestelmiä. Näiden palvelujen kehittäminen tukee myös kansantaloutta digitalisointikärkihankkeen puitteissa ja mahdollisesti myös viennin kehitystä. 

Taksiliikenne

Valiokunta on tarkastellut myös taksiliikennettä osana ostopalveluita ja pitää tärkeänä, että eri liikennemuotojen ostoliikenne saadaan yhteensovitettua. Synergiaetuja voidaan saada, kun tarkastellaan kokonaisuutena eri ostajatahojen toimintaa ja eri määrärahojen perusteella suoritettavaa ostopalvelua. Taksiliikennettä on suunnitteilla kehittää, ja valiokunta korostaa tässä yhteydessä, että tulee mahdollistaa kaikkien liikennemuotojen yhteensopivuus esimerkiksi uusissa digitaalisissa sovelluksissa. Valiokunta kantaa huolta siitä, että taksiliikenteen kehittämistä tulee tarkoin harkita siten, ettei se lisää harmaata taloutta ja että kilpailu toteutuu yhtäläisin ehdoin. Tulee myös pitää huolta siitä, että turvallisia ja luotettavia taksipalveluita on kattavasti saatavilla kohtuullisin yhtäläisin hinnoin. 

Viestintäpalvelut ja -verkot

Valiokunta korostaa, että viestintäpalveluihin ja -verkkoihin varattuja määrärahoja on seurattava ottaen huomioon Viestintäviraston keskeiset tehtävät tietoyhteiskunnan turvallisten toimintojen kannalta. 

Valtion televisio- ja radiorahasto

Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 §:ssä säädetyn julkisen palvelun kattamiseksi olevan määrärahan suuruutta tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Talousarvioesityksen mukaan vuoden 2016 osalta luovutaan poikkeuksellisesti tarkistuksesta. Valiokunta toteaa, että leikkaus on nykytilanteen vuoksi välttämätön, ja katsoo, että tulee seurata Yleisradio Oy:n mahdollisuuksia toteuttaa julkisen palvelun tehtävää myös ottaen huomioon molemmat kansalliskielet ja saamen kielen asema. Yleisradio Oy:n riippumaton toiminta on keskeistä koko media-alan toiminnalle, ja tämän vuoksi on tärkeää, että on asetettu parlamentaarinen työryhmä arvioimaan Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta. 

Valiokunta on aikaisemmin mietinnössään LiVM 5/2015 vp — K 8/2015 vp korostanut Yleisradio Oy:n alueellisen toiminnan merkitystä ja Yleisradio Oy:n keskeistä roolia kotimaisen ohjelmasisällön tuottajana ja hankkijana. Valiokunta katsoo, että aluetoimitusten toiminnan ja ohjelmatuotannon jatkuminen on tärkeää samaten kuin kotimaisen indie-tuotannon säilyminen ohjelmistossa. On tärkeää, että parlamentaarinen työryhmä pitää esillä myös näitä näkökulmia tarkastellessaan Yleisradio Oy:n merkitystä demokratian, sananvapauden sekä viestinnän monipuolisuuden ja riippumattomuuden kannalta sekä arvioidessaan Yleisradio Oy:n asemaa ja sen merkitystä suomalaisilla mediamarkkinoilla.