Yleistä
(1) Valiokunta pitää lasten suojelua ja lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan torjumista erittäin tärkeinä ja asetusehdotuksen tavoitteita siten erittäin kannatettavina.
(2) Valiokunta on lausunnossaan LiVL 5/2023 vp suhtautunut erittäin kriittisesti siihen, että sääntely näytti käytännössä edellyttävän vahvan salauksen käytön rajoittamista, mikä heikentäisi viestinnän ja viestintään liittyvien palvelujen tietoturvan tasoa. Tämän lisäksi valiokunta suhtautui erittäin kriittisesti mahdolliseen viestinnän yleisen valvonnan mahdollistamiseen myös sellaisissa tilanteissa, joissa yleinen valvonta ei koske koko väestöä tai kaikkia mahdollisia viestintäpalveluita.
(3) Lausunnossaan LiVL 12/2024 vp valiokunta korosti, että Suomen on tärkeää aktiivisesti edistää eurooppalaista sääntelyä, jolla voidaan saavuttaa nyt käsittelyssä olevan sääntelyn yleiset tavoitteet. Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja hyväksikäytön sekä sitä koskevan materiaalin ennaltaehkäisyyn ja näiden rikosten selvittämiseen tulee panostaa laaja-alaisesti kehittämällä nykyisin käytettävissä olevia keinoja edelleen sekä luomalla uusia rikostutkinnan kannalta tehokkaita, luotettavia ja luottamuksellisen viestin suojan sekä muiden perusoikeuksien kanssa linjassa olevia keinoja puuttua ja ehkäistä näitä rikoksia. Valiokunnan näkemyksen mukaan valtioneuvoston kannasta poiketen Suomen ei tullut hyväksyä puheenjohtajamaan ehdottamaa tunnistamismääräystä koskevaa kompromissiehdotusta.
(4) Valiokunta toistaa lausunnoissaan LiVL 5/2023 vp ja LiVL 12/2024 vp esittämänsä kannat. Tässä lausunnossa valiokunta käsittelee uutta puheenjohtajamaan kompromissiehdotusta oman toimialansa eli lähinnä viestintäpalveluiden, tieto- ja kyberturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden näkökulmista.
(5) Valiokunta pitää lasten suojelemisen tavoitetta äärimmäisen tärkeänä. Valiokunnan näkemyksen mukaan on tarpeellista muodostaa EU-tasolla oikeasuhtainen ja kestävä sääntely, jonka avulla voidaan torjua ja ennaltaehkäistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa. Saadun selvityksen mukaan komission alkuperäinen esitys sisältää monia eri toimenpiteitä, joilla jatkossa voidaan parantaa lasten suojelua seksuaaliselta väkivallalta ja estää sitä esittävän materiaalin välittämistä verkossa. Selvityksen mukaan kaikki muut komission ehdottamat toimenpiteet ovat työryhmässä olleet riidattomia paitsi niin kutsuttu tunnistamismääräys.
Tunnistusmääräyksestä luopuminen ja viestinnän luottamuksellisuus
(6) Nyt käsiteltävässä U-jatkokirjelmässä UJ 2/2025 vp pakollisesta tunnistusmääräyksestä on puheenjohtajamaan kompromissiesityksessä luovuttu. Sen sijaan kompromissitekstissä vakiinnutettaisiin tähän asti tilapäisellä poikkeusasetuksella (EU) 2021/1232 mahdollistettu vapaaehtoisten havaitsemistoimenpiteiden käyttöönotto palveluntarjoajille, minkä nojalla palveluntarjoajia voidaan viranomaismääräyksellä velvoittaa tunnistamaan lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa esittävää materiaalia. Muutos varmistaa saadun selvityksen mukaan, että sääntely ei johda laajaan ja yksilöimättömään viestinnän sisällön valvontaan viranomaisten toimesta.
(7) Valmistelun aikaisemmissa vaiheissa on arvioitu CSAM-asetusehdotuksesta mahdollisesti seuraavia vaikutuksia sekä viestinnän luottamuksellisuuteen, viestintäpalveluiden turvallisuuteen että erityisesti viestinnän salaukseen. Tunnistamismääräyksen poiston myötä poistuu myös asetusehdotukseen aikaisemmin liittynyt mahdollinen velvollisuus purkaa viestinnän salausta.
(8) Valiokunta pitää valtioneuvoston kannan mukaisesti hyvänä, ettei asetusehdotuksesta seuraa velvoitteita, jotka voivat tosiasiassa johtaa viestinnän päästä päähän -salauksen käytön tarkoituksen kiertämiseen.
(9) Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että rikostorjunnan tarpeita varten luotavat menettelyt ja sääntely täyttävät yleiset perusoikeuksien rajoitusedellytykset ja ovat muutoinkin ongelmattomia luottamuksellisen viestin suojan ja muiden perusoikeuksien näkökulmasta. Asiantuntijakuulemisessa on aikaisemmin esitetty vakavia epäilyjä muun muassa ehdotuksen oikeasuhtaisuuden kannalta. Perustuslakivaliokunta arvioinee asiaa tältä osin omassa käsittelyssään.
(10) Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että sisäministeriön perusmuistiosta jää kuitenkin epäselväksi, perustuisiko kompromissiehdotuksen viestien sisältöön kohdistuva, palveluntarjoajien vapaaehtoinen tekninen valvonta edelleen viestintäpalveluiden käyttäjien suostumukseen (esimerkiksi käyttäjäehdoissa). Edelleen on epäselvää, olisiko käytännössä pakollinen suostumus (palvelun käyttämisen mahdollistamiseksi) voimassa olevan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vastainen. Jotta suostumus olisi pätevä, sen on yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan oltava yksilöity, tietoinen ja aidosti vapaaehtoinen, josta on oltava mahdollisuus myös kieltäytyä ilman haitallisia seurauksia.
Numeroista riippumattomien viestintäpalveluiden vapaaehtoinen tunnistaminen
(11) Ehdotuksessa on lisätty tietyille palveluntarjoajille mahdollistettujen vapaaehtoisten käsittelytoimenpiteiden tuominen pysyvän sääntelyn piiriin (uusi artikla 4a) mahdollistaen sen, että numeroista riippumattomat henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajat voivat käyttää soveltuvia teknologioita henkilötietojen ja muiden tietojen käsittelyyn siinä laajuudessa kuin on välttämätöntä CSA-materiaalin tai groomingin havaitsemiseksi ja siitä ilmoittamiseksi. Ehdotuksessa viranomaiset voisivat suositella palveluntarjoajalle riskien arviointia sekä riskiä vähentävien toimenpiteiden käyttöönottoa varmistaen, että palveluntarjoajat voivat toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä CSA-materiaalin leviämisen estämiseksi. Ehdotuksessa korkean riskin palveluntarjoajilla olisi lisäksi velvollisuus tarjota tehokkaita vaihtoehtoisia ilmoitusmekanismeja palvelun käyttäjille CSA-materiaaliin kytkeytyvissä tapauksissa (12 artikla). Tämä mahdollistaa saadun selvityksen mukaan, että käyttäjät voivat helposti ilmoittaa havaitsemastaan laittomasta sisällöstä.
(12) Valiokunta pitää hyvänä U-jatkokirjelmän UJ 2/2025 vp kantaa, jonka mukaisesti numeroista riippumattomien viestintäpalveluiden vapaaehtoista tunnistamista koskevaa sääntelyä kannatettaisiin. Jatkovalmistelussa on edelleen varmistettava, että vapaaehtoiselle tunnistamiselle asetetaan riittävät suojakeinot väärinkäytöksiä vastaan ja sääntelyn tarkkarajaisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta on huolehdittava. Lisäksi valiokunta korostaa valtioneuvoston kantaa, jonka mukaan viestinnän luottamuksellisuuden suojaan ja muihin perusoikeuksiin puuttumisen tulee rajoittua vain välttämättömään ja sen tulee olla oikeasuhtaista. Sääntelyn ei tule johtaa laajaan ja yksilöimättömään viestinnän sisältöön puuttumiseen. Jatkovalmistelussa on edelleen varmistettava, että vapaaehtoiselle tunnistamiselle asetetaan riittävät suojakeinot väärinkäytöksiä vastaan.
Uudelleenarviointi kolmen vuoden kuluttua
(13) Komission ehdotukseen on kuitenkin sisällytetty lauseke (85 artikla), jonka perusteella komissiota kehotetaan arvioimaan kolmen vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta, olisiko velvoittavalle tunnistamismääräykselle olemassa teknologiset ja oikeudelliset edellytykset. Vaarana on asiantuntijakuulemisessa pidetty myös sitä, että mikäli heikennetään tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa, tämä voi vaikuttaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen mm. tietoturvan sekä luottamuksellisen viestinnän kohdalla. Valiokunta suhtautuu epäilevästi siihen, että oikeudelliset esteet ja huolet olisivat muuttuneet kolmen vuoden päästä, ja toistaa lausunnoissaan LiVL 5/2023 vp ja LiVL 12/2024 vp esittämänsä kannat.
Jatkokäsittely
(14) Valiokunta korostaa, että eduskunta on pidettävä ajan tasalla asian käsittelyvaiheista ja asian etenemisestä.