Perustelut
Yleistä
Liikenne- ja viestintävaliokunta käsittelee
tässä lausunnossaan valtiontalouden kehyksiä vuosille
2013—2016 toimialansa eli liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonalan näkökulmasta. Eduskunnalle on annettu
myös valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012;
Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä (VNS
2/2012 vp). Liikenne- ja viestintävaliokunta
tulee sen käsittelyn yhteydessä ottamaan laajemmin
kantaa keskeisiin liikennepoliittisiin kysymyksiin, mistä johtuen
valiokunta keskittyy tässä lausunnossaan lähinnä perusväylänpidon
rahoitukseen ja liikenteen kehittämisinvestointeihin. Valiokunta
arvioi, että valtiontalouden kehykset vuosille 2013—2016
tulevat luomaan kokonaisuutena aikaisempaa pitkäjänteisemmän
ja esitettyihin investointeihin sekä toimenpiteisiin nähden
riittävän kehyksen.
Liikenne- ja viestintävaliokunnan käsittelyssä on
parhaillaan myös esitys laiksi yleisradioverosta sekä eräiksi
siihen liittyviksi laeiksi (HE 28/2012 vp)
ja esitys laeiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain sekä valtion
televisio- ja radiorahastosta annetun lain muuttamisesta (HE 29/2012
vp). Valiokunta ottaa näiden esitysten käsittelyn
yhteydessä tarkemmin kantaa Yleisradio Oy:n toiminnan järjestämiseen
ja sen rahoitukseen. Valiokunta toteaa, että kehyspäätöksessä on
otettu asiaankuuluvasti huomioon ehdotettu erillisveroon pohjautuva
rahoitusmalli.
Hallinnonalan rahoituskehys
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan rahoituskehykseen
esitetään 2 083 miljoonaa euroa vuonna
2013, 1 879 miljoonaa euroa vuonna 2014, 1 902
miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 1 806 miljoonaa euroa vuonna
2016. Tämän lisäksi varataan kehyksen
ulkopuolisia varoja 902 miljoonaa euroa vuonna 2013, 857 miljoonaa euroa
vuonna 2014, 873 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 860 miljoonaa euroa
vuonna 2016, joista Yleisradion rahoitukseen noin 500 miljoonaa
euroa.
Määrärahojen kokonaistaso kohoaa
vuosina 2013—2015 runsaalla 500 miljoonalla eurolla vuosittain
edelliseen kehyspäätökseen verrattuna.
Tämä johtuu pääosin Yleisradio
Oy:n rahoitusratkaisusta, mutta kokonaistason nousuun vaikuttavat
myös lisääntynyt ulkopuolinen rahoitus
liikennehankkeissa ja kehyksessä toteutettu hinta- ja kustannustason
tarkistus.
Liikenneverkon rahoitukseen on varattu vuonna 2013 noin 1 715
miljoonaa euroa, mutta rahoitustaso alenee vuoteen 2016 mennessä runsaalla
220 miljoonalla eurolla. Määrärahoihin
ei ole esitetty indeksikorjausta, mikä heikentää rahoituksen
ostovoimaa.
Valiokunta toteaa, että kehysratkaisulla toteutetaan
myös valtiontalouden välttämättömiä säästötoimia,
jotka kohdistuvat kaikille hallinnonaloille. Liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonalalle kohdennetut lisäsäästöt
ovat valitettavia, mutta tasoltaan kuitenkin hyväksyttäviä, kun
niitä verrataan kokonaissäästötavoitteisiin tai
monella muulla hallinnonalalla toteutettavien säästöjen
tasoon. Välttämättömien lisäsäästöjen
kohdentamisessa eri hallinnonaloille on valiokunnan arvion mukaan
otettu huomioon liikennesektorin huomattava merkitys koko elinkeinoelämän
toimivuudelle ja tehokkuudelle sekä ihmisten arkiliikkumiselle.
Perusväylänpito
Perusväylänpidon rahoitustaso on koko kehyskaudella
noin 930 miljoonaa euroa vuodessa. Edellä mainittujen säästöpäätösten
vuoksi rahoitusta vähennetään 11 miljoonalla
eurolla vuonna 2014 ja 22 miljoonalla eurolla vuodesta 2015 lukien.
Lisäksi valtionavustusta yksityisten teiden kunnossapitoon
ja parantamiseen pienennetään vuodesta 2014 alkaen
3 miljoonalla eurolla.
Valiokunta pitää tässäkin
yhteydessä välttämättömänä korostaa
perusväylänpidon rahoituksen merkitystä kehyskaudella.
Rahoitustasolla on pystyttävä turvaamaan liikenneverkon
säilyminen liikennöitävässä ja
turvallisessa kunnossa. Perusväylänpidon määrärahan
ostovoima on jo pidempään laskenut, eikä se
ole aina riittänyt välttämättömiin
pieniin paikallisiin investointeihin, jotka ovat käytännössä usein
hyvin kustannustehokkaita liikenteen palvelutason ja joustavuuden
sekä liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta.
Käytettävissä olevalla rahoitustasolla
voidaan valiokunnan arvion mukaan turvata pääväylien
kohtuullinen kunto, mutta valiokunta on erityisen huolissaan alemman
asteisen tieverkon tulevaisuudesta. Jos monet pienet liikenneturvallisuushankkeet,
pyörätiet sekä tie- ja tasoristeykset
ovat vailla valtion rahoitusta, joutuvat kunnat toteuttamaan välttämättömimmät
hankkeet kokonaan omalla rahoituksellaan. Tähän liittyy
myös ehdotus supistaa valtionavustusta yksityisten teiden
kunnossapitoon ja parantamiseen vuodesta 2014 alkaen 3 miljoonalla
eurolla, mikä toteutuessaan edelleen vaikeuttaa paikallisen
tieverkon kunnossapitoa.
Edellä lausuttuun viitaten valiokunta pitää erittäin
kannatettavana ja tärkeänä liikennepoliittiseen
selontekoon ja tähän kehysselontekoon sisältyvää periaatelinjausta,
jonka mukaan liikenteen rahoituksessa suunnataan liikenneväylärahoituksen
painopistettä uudelleen liikenneverkkojen kehittämisinvestoinneista
perusväylänpidon pieniin investointiohjelmiin
ja ylläpitoon. Väyläinvestoinneista siirretään
100 miljoonaa euroa vuodessa liikenneverkon pieniin investointeihin
ja ylläpitoon vuodesta 2016 alkaen.
Kehittämishankkeet
Valtioneuvoston kehyspäätös sisältää liikennepoliittiseen
selontekoon sisällytetyt liikenneinvestoinnit. Hankelistaan
kuuluu kaikkiaan 20 liikennehanketta, joiden yhteenlaskettu kustannusarvio
on 1 065 miljoonaa euroa. Lisäksi päätettiin
käynnistää yksi ns. PPP-hanke, jonka
investointikustannus on 240 miljoonaa euroa. Kaivosyhteyksistä ja
muista elinkeinopoliittisesti tärkeistä hankkeista
kehysselonteon mukaan päätetään
erikseen.
Taloustilanteeseen nähden välttämättömät säästöpäätökset
vähentävät kehittämishankerahoitusta
16 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja 33 miljoonaa euroa vuodesta 2015
lukien. Ehdotettu investointitaso on valiokunnan arvion mukaan kuitenkin
nykyisessä taloustilanteessa riittävä.
Valiokunta korostaa, että usealle vuodelle kohdennetun
hankelistan toteuttaminen tulee osaltaan parantamaan toimialan ennustettavuutta
ja erityisesti tarvittavaa toiminnan pitkäjänteisyyttä sekä ylläpitämään
alan vakaata työllisyyttä. Valiokunta ottaa tarpeen
mukaan tarkemmin kantaa hanke-ehdotuksiin liikennepoliittisesta selonteosta
myöhemmin keväällä annettavassa mietinnössä.
Valiokunta pitää hankelistan raidepainotteisuutta
tässä vaiheessa hyvänä ja kannatettavana, sillä raideliikenteen
ruuhkapaikkoja avaamalla parannetaan junaliikenteen toimivuutta
ja täsmällisyyttä koko maan rataverkolla.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan routa- ja pehmeikköalueiden
korjauksiin varatulla 85 miljoonalla eurolla saadaan korjattua merkittävä osa rautatieliikennettä
jo
pitkään rasittaneista routaongelmista. Rautatieliikenteen
nykyiseen ratakapasiteetin puutteeseen ja rataverkon solmukohtien
erityisiin ongelmiin on tarpeen etsiä kehyskaudella kestävällä rahoituspohjalla
olevia pitkän tähtäimen ratkaisuja.
Valiokunta korostaa kuitenkin myös, että tavaraliikenteen
kuljetussuoritteesta kaksi kolmasosaa kulkee maanteitse ja henkilöliikenteen suoritteesta
jopa yli 90 prosenttia. Maantieliikenteen keskeinen merkitys tulee
huomioida riittävästi investointipäätösten
sekä perusväylänpidon rahoituksen kohdentamisessa.
Valiokunta painottaa myös valtion ja suurten kaupunkiseutujen
välisen MAL-yhteistyön merkitystä alueiden
pitkäjänteiselle ja tehokkaalle liikennesuunnittelulle
ja -rakentamiselle. Tämän avulla voidaan varmistaa,
että niukkenevat kehittämis- ja kunnossapitovarat
käytetään optimaalisella tavalla.
Valiokunta pitää erittäin tervetulleena
panostuksia maamme itärajan liikenteen edistämiseksi
sekä rata- että tiehankkeilla. Venäjän
kaupan ja transitoliikenteen kasvu ja kasvava henkilöliikenne
edellyttävät toimivia kuljetusväyliä,
joilla turvataan sekä riittävä välityskyky
että turvalliset liikennejärjestelyt alueella.