Perustelut

Esityksellä ehdotetaan kumottavaksi lästimaksusta annettu laki (189/1936), koska alun perin jo vuodelta 1748 peräisin olevan lästimaksujärjestelmän on katsottu olevan vanhentunut. Lain on myös arvioitu olevan osittain veronluonteinen, ja se ei täytä nykyisiä perustuslain verolakeja koskevia vaatimuksia. Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen (HE 131/2014 vp).

Lästimaksua maksavat nykyisin Suomen alusrekisterissä olevat kauppamerenkulkua ulkomaanliikenteessä harjoittavat kauppa-alukset sekä ulkomaalaiset Suomeen kauppamerenkulkua harjoittavat alukset. Lästimaksut käytetään merimiesten hyväksi tapahtuvaa huoltotoimintaa varten ja meripelastustoiminnan edistämiseksi. Suurimpia tuen saajia ovat olleet Merimiespalvelutoimisto ja Suomen Meripelastusseura ry.

Lästimaksun määrä on 10 senttiä kerrottuna aluksen nettovetoisuutta osoittavalla kokonaisluvulla. Maksun määrä vaihtelee alustyypistä riippuen 100 eurosta noin 8 700 euroon vuodessa, ja maksulla ei ole arvioitu olevan alusten liiketoiminnalle kuin vähäistä merkitystä. Lästimaksua vastaava maksuosuus (0,023 euroa/nettotonni) sisällytettäisiin jatkossa väylämaksun yksikköhintoihin.

Tulli kerää nykyisin lästimaksut, ja Liikennevirasto ohjaa ne avustuksen saajille. Valiokunta pitää hyvänä, että esityksellä pyritään kustannustehokkuuteen luopumalla hallinnollisesti maksujen määrään nähden turhan raskaasta maksujen perimiseen ja avustusten jakamiseen liittyvästä järjestelmästä. Saadun selvityksen mukaan lästimaksujärjestelmä ei ole kaikilta osin myöskään ollut tasapuolinen kaikkien maksuvelvollisten osalta, koska maksun määrään vaikuttaa vain aluksen koko.

Esityksen myötä siirryttäisiin lästimaksujärjestelmän sijasta talousarviorahoitukseen. Nykyisin lästimaksulla rahoitettava toiminta rahoitettaisiin jatkossa ministeriöiden toimialojen mukaan jaettuna kolmen eri ministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, sisäministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön, pääluokista. Valiokunta pitää tähän asti lästimaksulla rahoitettua toimintaa hyvin tärkeänä ja korostaa, että tämän toiminnan jatkuvuus tulee varmistaa myös tulevaisuudessa. Määrärahojen on siten jatkossakin säilyttävä riittävällä tasolla siitä huolimatta, että rahoitus jakautuu kolmelle eri ministeriölle.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.