Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Taksiliikenne esitetään pidettäväksi
edelleen luvanvaraisena elinkeinona. Lääninhallitus
vahvistaa vuosittain kuntakohtaisen taksikiintiön. Lähtökohtaisesti
kiintiöt tulee vahvistaa sellaiselle tasolle, että lupien
määrä ei rajoita taksien saatavuutta.
Saatavuus tulee turvata myös vilkkaan kysynnän
aikana. Enimmäismäärien vahvistamisessa
keskeinen merkitys on niillä tiedoilla, joita lääninhallitus
lain nojalla hankkii. Tiedot voidaan kerätä kunnittain
tai laajemmalta alueelta, esimerkiksi työssäkäyntialueelta.
Taksipalveluiden laatu
Valiokunta toteaa, että ehdotetun taksiliikennelain
keskeisenä tavoitteena on laadukkaiden taksiliikennepalveluiden
turvaaminen koko maassa. Laissa ehdotetaan säädettäväksi
keskeisimmistä laadun peruskriteereistä, joiden
noudattamista voitaisiin tukea muun muassa laatujärjestelmiä käyttöönottamalla.
Laatuvaatimukset koskisivat saatavuutta, liikenteeseen käytettyä autoa,
kuljettajaa ja hänen käytöstään,
ajotapaa, maksamista ja matkustajan turvallisuuteen ja avuntarpeeseen
liittyviä seikkoja. Myös esteettömyyteen
liittyvät näkökohdat otettaisiin huomioon.
Valiokunta toteaa, että taksikuljettajien ammattitaitovaatimuksista
valmistui vuonna 2005 työryhmän mietintö (LVM:n
julkaisusarjassa 2005:73), jonka mukaan tarkoituksena on kehittää taksinkuljettajien
koulutusta ja ottaa käyttöön koe. Tarvittavaa
lainsäädäntöä valmistellaan
liikenne- ja viestintäministeriössä ja
asiasta annetaan hallituksen esitys eduskunnalle.
Valiokunta pitää näitä tavoitteita
tärkeinä ja pitää myös
hyvänä, että kuljettajakoulutusta suunnitellaan.
Valiokunta toteaa, että koulutuksen kautta voidaan turvata
tarjottavien palveluiden laatu.
Tilauskeskusten toiminta
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tätä nykyä asemapaikkaa
kohden toimii tavallisesti yksi tilauskeskus. On kuitenkin tapauksia,
joissa jotkut autot voivat hyödyntää useamman
tilauskeskuksen palveluita. Valiokunta katsoo, että saman
asemapaikan tilauskeskuksia ja -järjestelmiä ei
tule rajata vain joidenkin autojen käytettäviksi
vaan että kaikilla autoilla tulee olla oikeus hyödyntää asemapaikkansa
tilauskeskusten palveluita tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tilauskeskuksilla
ei tule olla oikeutta kieltäytyä ottamasta taksiautoa
tarjoamiensa palveluiden piiriin. Niissä tapauksissa, kun
autot hyödyntävät useamman tilauskeskuksen
palveluita, on sovittava tilauskeskuksen kanssa sovellettavista tasapuolisista
ja syrjimättömistä sopimusehdoista ja
mahdollisista kustannusvastaavista korvauksista.
Pääkaupunkiseudun yhteisliikenne
Lääninhallitus voi yhtenäistää kahden
tai useamman kunnan asemapaikat. Yhtenäistäminen
voidaan tehdä rajoitettuna niin, että vain osa
asemapaikoista yhdistetään tai että yhtenäistäminen
on ajallisesti rajoitettu. Säännös mahdollistaa
esimerkiksi koko pääkaupunkiseudun muuttamisen
yhdeksi taksialueeksi. Lisäksi lääninhallitus voi
velvoittaa tilausvälityskeskuksen välittämään
tilauksia myös sellaisiin autoihin, jotka ovat tuoneet
asiakkaan oman asemapaikka-alueensa ulkopuolelle eivätkä ole
vielä ehtineet palata takaisin asemapaikalleen. Näin
voidaan tehostaa taksien toimintaa ja samalla parantaa niiden saatavuutta.
Valiokunta onkin kiinnittänyt huomiota pääkaupunkiseudun
taksiliikenteen järjestelyihin. Eräänä epäkohtana
valiokunta pitää sitä, että taksit
usein suoritetun ajon jälkeen joutuvat palaamaan asemapaikalle
tyhjinä varsinkin lentokentältä, jonka
jonotusjärjestelmä tätä nykyä suosii
Vantaan takseja. Valiokunta ei pidä tätä järjestelyä taloudellisesti
järkevänä. Tilausvälitys- ja
liikenteenohjausjärjestelmiä tuleekin kehittää niin,
että pääkaupunkiseudun taksikeskukset
pystyvät välittämään
tilauksia nykyistä tehokkaammin myös toisen pääkaupunkiseudun asemapaikan
takseille. Autoilla tulee myös olla oikeus paluukyyteihin
suoritetun ajon jälkeen.
Valiokunnan näkemyksen mukaan pääkaupunkiseudun
yhteisliikennettä tulee tehostaa tavoitteena saada tarjonta
vastaamaan nykyistä paremmin kysyntään
vilkkaan kysynnän aikaan. Tämä edellyttää pääkaupunkiseudun
taksilupien määrän tuntuvaa lisäämistä.
Valiokunta katsoo, että lääninhallituksen
tulee tarkastella pääkaupunkiseudun taksiliikennettä yhden
työssäkäyntialueen liikenteenä ja
pyrkiä lupien ja yhteistyön lisäämisellä ratkaisujen
löytämiseen, jotka ovat koko alueen taksipalvelujen
kuluttajien kannalta kannatettavia.
Seuranta
Valiokunta toteaa, että nyt ehdotettu taksilaki on kokonaisuudistus,
vaikka se pääosin säilyttää voimassa
olevan taksijärjestelmän. Kaikkia uudistuksen
vaikutuksia ei ole helppo arvioida, ja tämän vuoksi
on erityisen tärkeää, että lakiuudistuksen
toteuttamista ja sen vaikutuksia seurataan tavanomaista laajemmin
ja tarkemmin. Valiokunta pitää myös välttämättömänä,
että liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyy
seurannan johdosta mahdollisesti tarvittaviin lainsäädäntötoimenpiteisiin
tai tarvittaviin toimenpiteisiin ohjatakseen lääninhallituksia
lain soveltamisessa.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. lakiehdotus
2 §. Määritelmät.
Pykälän 3 kohdassa olevaa määritelmää taksiluvasta
tulee muuttaa joukkoliikennettä täydentävän
ostoliikenteen osalta niin, että se vastaa nykyistä luvanvaraisesta
henkilöliikenteestä tiellä annetun lain
6 a §:n 4 momentin sanamuotoa, joka on
tarkoitus kumota hallituksen esityksellä. Hallituksen esityksessä oleva
sanamuoto olisi saatettu tulkita aiempaa suppeammin. Valiokunta
ehdottaa, että joukkoliikenteen sijaan mainittaisiin nimenomaan
erikseen linja-auto-, raide-, vesi- tai lentoliikennettä täydentävä yleisesti
käytettävissä oleva liikenne.
Pykälän 4 kohdan määritelmä on
liikenne- ja viestintäministeriön kannan mukaan
lyhennettävissä, koska ehdotettu 11 § muuttaa
nykytilannetta niin, että näin seikkaperäistä sääntelyä ei enää tarvita.
Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että liikenteestä vastaavalla
henkilöllä tarkoitettaisiin henkilöä,
jonka oikeushenkilö on esittänyt vastaamaan liikenteestä ja
lupaviranomainen hyväksynyt ja joka tosiasiallisesti ja
jatkuvasti johtaa yrityksen liikenteenharjoittamista ja edustaa
yritystä.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa
pykälään uutta 6 kohtaa määritelmäksi
esteettömyyttä koskevista vaatimuksista. Invatakseista
on olemassa tekniset määritelmät, jotka
sisältyvät ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista
annetun asetuksen 13 §:ään. Kyseisen
määritelmän mukaan invatakseissa on muun
muassa pyörätuolia varten nostin. Matalalattiaisessa
invataksissa voi kuitenkin olla nostimen sijasta rakenteeltaan leveyssuunnassa
yhtenäinen kulkuluiska, jonka kaltevuus on enintään 8 %.
Määritelmä käsittää myös
pyörätuolin paikkaa koskevat tilavaatimukset ja
kuljetukseen varatun tilan korkeusvaatimukset sekä kulkuaukon leveyttä koskevat
vaatimukset. On huomattava, että pyörätuolin
kiinnittämisestä ajoneuvoon ei ole tarkempia määräyksiä invataksimääritelmässä.
Asiasta on kuitenkin vastikään ilmestynyt standardi
(SFS 5912). Valiokunnan saaman selvityksen mukaan invatakseja
koskevaa määräystä on tarpeen
muuttaa, ja tämän vuoksi valiokunta ehdottaakin
määritelmää, jossa viittauksen
lisäksi todetaan, että esteettömyyttä koskevat
vaatimukset käsittävät myös
autoon nousun ja siitä poispääsyn sekä että itse
matkustaminen on muutoin järjestetty pyörätuolissa
matkustavan kannalta helpoksi ja turvalliseksi.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa
uutta 7 kohtaa, jossa on määritelmä maaseutumaisesta
kunnasta. Maaseutumaista kuntaa koskeva määritelmä voi
perustua tilastolliseen kuntaryhmitykseen, jonka mukaan kunnat jaetaan
taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun
perusteella kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin
kuntiin. Valiokunta ehdottaakin, että maaseutumaisella
kunnalla tarkoitettaisiin kuntaa, jonka väestöstä alle
60 % asuu taajamassa ja suurimman taajaman väkiluku
on alle 15 000. Tämän lisäksi
sillä voitaisiin tarkoittaa myös kuntaa, jonka
väestöstä vähintään
60 % mutta alle 90 % asuu taajamassa
ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000.
Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset pykälän
muotoiluihin.
4 §. Luvanvaraiset kuljetukset.
Pykälän 2 momentin 1 ja 2 kohtaa tulee
muuttaa, koska käsite kuntakonserni ei ole vakiintunut
ja jotta säännökset olisivat yhteneväisiä kaupallisista
tavarankuljetuksista tiellä annetun lain (693/2006) kanssa.
Valiokunta ehdottaa kohtia muutettaviksi siten, että ne
koskisivat kunnan, kuntayhtymän tai yhteisön,
jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997)
1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta,
hallinnassa olevalla ajoneuvolla suoritettua kuljetusta. Valiokunta
on tehnyt vastaavat muutokset pykälän muotoiluihin.
Tämän lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota 2
momentin 3 kohtaan, jossa säädetään
koti- ja matkailupalveluista. Hallituksen esityksen perusteluiden
mukaan (s. 25) näiden palveluelinkeinojen yhteydessä harjoitettu
henkilöiden kuljetus sallittaisiin ilman liikennelupaa,
jos kuljetus on osa yrityksen tarjoamasta palvelukokonaisuudesta.
Valiokunta pitää hyvänä perusteluiden
rajausta, että kyse on yleensä palvelupaketista,
johon liittyy vähäinen osa kuljetusta. Valiokunta
korostaa, että näiden palvelupakettien myynnissä tulee
soveltaa kokonaishinnoittelua. Valiokunta pitää tärkeänä,
että kyse on kokonaispaketista, jonka hintaa ei muuta se,
ostetaanko se kuljetusten kanssa tai ilman kuljetuksia. Yrittäjien,
jotka tarjoavat muutoin järjestämiensä palvelupakettien
lisänä erillisinä palveluina pakettiin
liittyviä maksullisia kuljetuksia, tulee hankkia näiden
kuljetuspalveluiden toteuttamiseksi taksilupa.
6 §. Taksiluvan myöntämisen edellytykset.
Ajoneuvohallintokeskus vastaa uuden maantieliikenteen liikenneyrittäjäkoulutusta
koskevan lain (694/2006) mukaan liikenneyrittäjäkoulutuslupien
myöntämisestä ja koulutuksen valvonnasta sekä muun
muassa luvanvaraista henkilöliikennettä tiellä koskevan
lain muutoksen (695/2006) mukaan liikenneyrittäjäkokeen
järjestämisestä ja todistusten myöntämisestä myös
henkilöliikenteessä. Valiokunta toteaa, että 6 §:n
1 momentin 3 kohdan sanamuodon mukaan taksilupa myönnetään
hakijalle, joka on suorittanut yrittäjäkurssin.
Koska tarkoitus on kuitenkin se, että luvan myöntämisen
edellytyksenä on myös kokeen suorittaminen ja
siitä todistuksen saaminen, pykälää on
korjattava niin, että edellytetään myös
kokeen hyväksytysti suorittamista. Valiokunta ehdottaakin,
että 3 kohdassa säädetään,
että taksilupa myönnetään hakijalle,
jolle Ajoneuvohallintokeskus on myöntänyt todistuksen
taksiliikenteen yrittäjäkokeen hyväksytystä suorittamisesta.
Valiokunta on tehnyt vastaavan muutoksen pykälän
muotoiluihin.
7 §. Hyvä maine.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan pykälän
kohdissa 1—4 viranomaisella tulee olla harkintavaltaa sen
suhteen, ovatko teot omiaan osoittamaan tekijässä sopimattomuutta
taksiliikenteeseen. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa 4 kohdan viimeistä lausetta
siirrettäväksi koko pykälää koskevaksi.
Valiokunta on tehnyt vastavaan muutoksen pykälän
muotoiluihin.
8 §. Yrittäjäkurssi.
Ajoneuvohallintokeskus vastaa kokeesta, mutta sillä tulee,
samoin kuin on säädetty esimerkiksi tavaraliikenteen
yrittäjäkoulutuksen osalta, olla oikeus käyttää kokeen laatimisessa
ja kokeen järjestämisessä myös
ulkopuolista asiantuntijaa. Valiokunta ehdottaa, että 2
momentissa säädetään siitä,
että Ajoneuvohallintokeskus vastaa taksiliikenteen yrittäjien
ammattitaitoa osoittavasta kurssin jälkeen suoritettavasta
kokeesta. Edelleen momentissa säädetään
oikeudesta käyttää ulkopuolista asiantuntijaa
koetehtävien laadinnassa ja koetilaisuuden järjestämisessä.
Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset momentin muotoiluun.
9 §. Kyky vastata taloudellisista velvoitteista.
Valiokunta katsoo, että henkilön kyky vastata
taloudellisista velvoitteistaan ei vastaa sitä mitä taksiluvan
haltijalta tai liikenteestä vastaavalta henkilöltä tulee
vaatia, jos hänellä on erääntyneitä verovelkoja
tai jos hänellä on saatavia ulosotossa 10 000
euroa. Valiokunta ehdottaakin pykälää muutettavaksi
siten, että henkilön ei katsota kykenevän
asianmukaisesti vastaamaan taloudellisista velvoitteistaan, jos
hänellä on maksukykyynsä nähden
vähäistä suurempia erääntyneitä verovelkoja
tai saatavia ulosotossa. Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset
pykälän muotoiluihin.
10 §. Taksiluvan myöntäminen ja
muuttaminen.
Taksiluvan myöntämistä ja muuttamista
koskevan ehdotetun 10 §:n 1 momentin mukaan luvassa vahvistetaan
myös mahdolliset kaluston esteettömyyttä koskevat
vaatimukset. Nykyisen lain sanamuodon mukaan taksilupaan voidaan tarvittaessa
sisällyttää kalustoa koskevia ehtoja.
Koska valiokunnan tietoon on tullut, että ehdotus saattaisi
huonontaa nykyistä tilannetta erityisesti vammaiskuljetusten
osalta niin, että nykyisten taksilupien sisältämistä kalustorajoituksista
katsottaisiin voitavan helpommin luopua lain voimaan tullessa, kun
lain sanamuoto ei yhtä voimakkaasti toisi esiin esteettömyyttä kalustoehtona,
valiokunta haluaa tässä yhteydessä muuttaa
10 §:n 1 momenttia estääkseen
vaikeavammaisten kuljetusten mahdollisen huonontumisen. Valiokunta
ehdottaakin, että taksilupaan voidaan tarvittaessa sisällyttää kaluston
esteettömyyttä koskevia ehtoja.
Valiokunta katsoo, että taksiluvat tulee ensisijaisesti
myöntää uusille hakijoille, mutta valiokunnan
näkemyksen mukaan taksilupia tulee kuitenkin voida myöntää myös
hakijoille, joilla on taksilupa tai taksilupia. Valiokunta ei pidä hyvänä järjestelmää,
jossa taksilupia myönnettäisiin joka toinen vuosi
kuljettajakokemusta omaaville ja joka toinen vuosi taksiluvan tai
taksilupien haltijoille. Valiokunnan näkemyksen mukaan
taksilupia tulee myöntää enemmän
kuljettajakokemusta omaaville. Tämän vuoksi valiokunta
ehdottaa järjestelmää, jossa joka vuosi myönnetään
kaksi kolmasosa luvista kuljettajakokemusta omaaville hakijoille
ja yksi kolmasosa taksiluvan tai taksilupien haltijoille.
Kuljettajakokemusta omaavien hakijoiden kesken etujärjestys
määräytyy taksinkuljettajana hankitun
työkokemuksen perusteella, ja taksiluvan tai taksilupien
haltijoiden kesken etusijalla ovat ne, joilla on vähiten
lupia.
Tapauksiin, joissa ei ole tarpeeksi hakijoita jommasta kummasta
ryhmästä, valiokunta ehdottaa myös määräyksiä,
joiden mukaan luvat myönnetään toissijaisesti
toisen ryhmän hakijoille.
Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset pykälän
muotoiluihin.
11 §. Taksiluvan luovuttamiskielto.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan pykälän
sanamuotoa on hyvä selkeyttää niin, että lupien
myynnin tai muu vastikkeellisen luovutuksen kielto, kuten vaihto,
käy selvemmin ilmi. Yhtiön myymistä ei
sinänsä voi kieltää, ja koska
vain vastikkeellinen luovutus on kiellettyä, on esimerkiksi sukupolvenvaihdokseen
perustuva yhtiön omistuksen muutokseen liittyvä luvan
siirto edelleen sallittua. Tällöinkin luvansaajan
on, vastaavasti kuten voimassa olevassa laissa, täytettävä ehdotetussa
6 §:ssä mainitut luvan saantia koskevat edellytykset.
Valiokunta ehdottaakin, että 2 momentin sanamuotoa
muutetaan niin, että siitä selkeästi
ilmenee, että lupia ei saa myydä tai muuten vastikkeellisesti
luovuttaa ja että yhtiön uusi omistaja on luvanhakijana
samassa asemassa muiden luvanhakijoiden kanssa niin, ettei säännöksen voi
tulkita suosivan yhtiötä. Pykälän
1 momentti säilyy entisellään sen viitatessa
lähinnä luvan luovuttamiseen muissa käytännön
tilanteissa, kuten luvan käyttämiseen liikenteen
harjoittamiseksi toisen henkilön omistamassa autossa.
Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset momentin muotoiluihin.
12 §. Velvollisuus harjoittaa taksiliikennettä ja sopimus
päivystysvelvollisuudesta.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa
1 momenttia täydennettäväksi säännöksellä,
joka mahdollistaa kolmen kuukauden enimmäisajan jatkamisen
siinä tapauksessa, että luvan haltija on edelleen
sairas eikä hän esimerkiksi sairauteensa liittyvästä tai
muusta perustellusta syystä ole kyennyt saamaan tilalleen
palkattua kuljettajaa.
Liikenne- ja viestintäministeriö on tämän
lisäksi esittänyt, että liikenteen keskeyttämistä koskevaa
lainkohtaa tulee tarkentaa sanamuodon osalta korvaamalla sana "eikä"
sanoilla "ja jos".
Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset momentin muotoiluun.
Valiokunta kiinnittää tämän
lisäksi huomiota pykälän 2 momenttiin,
jossa säädetään tilanteista,
joissa luvanhaltija on oikeutettu kieltäytymään
ajosta. Hallituksen esityksen perusteluissa ei ole määritelty,
mitä tarkoitetaan muulla ajotehtävällä.
Tämän vuoksi valiokunta toteaa, että tässä säännöksessä muulla
ajolla tarkoitetaan ensisijaisesti sitä, että hänellä jo
on asiakas kyydissä. Sillä voidaan myös
tarkoittaa sitä, että hänellä on
määrätyksi kellonajaksi sovittu tai tilattu ajo,
eikä hän ehdi suorittaa ajoa, josta hän
kieltäytyy, ennen sovittua tai tilattua ajoa. Valiokunta
korostaa, että ns. isännän vastuun kautta
luvanhaltija vastaa myös siitä, että kuljettajana
toimiva henkilö noudattaa lain määräyksiä.
13 §. Ajovuorojärjestys.
Liikenne- ja viestintäministeriö on kiinnittänyt
valiokunnan huomiota siihen, että ajovuorojärjestystä koskevaa
säännöstä 2 momentissa pitää täsmentää niin,
että sanamuoto ei aiheuta tulkintaongelmia. Sanan "autoilija"
voi tulkita tarkoittavan muutakin kuin taksiluvan haltijaa. Tämän
vuoksi valiokunta ehdottaa sanaa "autoilija" korvattavaksi käsitteellä "taksiluvan
haltija". Valiokunta on tehnyt vastaavan muutoksen momentin muotoiluun.
14 §. Yhteisliikenne.
Yhteisliikennettä koskevaa pykälää tulee
liikenne- ja viestintäministeriön mielestä korjata
niin, että asemapaikkojen yhdistämisestä voi
tehdä aloitteen vain useampi luvan haltija yhdessä.
Koska sanan "autoilija" voi tulkita tarkoittavan muutakin kuin taksiluvan
haltijaa, valiokunta ehdottaa sanaa "autoilija" korvattavaksi käsitteellä "taksiluvan
haltija". Lisäksi valiokunta ehdottaa poistettavaksi liikenne-
ja viestintäministeriön mukaan epähuomiossa
pykälään jääneen tekstin
"muutoin rajoitettuna". Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset
pykälän muotoiluihin.
18 §. Tavarakuljetus.
Valiokunta täydentää pykälää valmisteluvaiheen
jälkeen voimaan tulleen kaupallisista tavarankuljetuksista
tiellä annetun lain säädösnumerolla 693/2006.
19 §. Taksilupien enimmäismäärä.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa,
että lakiehdotuksen pykälän 3 momentti
poistetaan, joten muutoksenhakuun kiintiöpäätöksestä sovelletaan
lakiehdotuksen yleistä muutoksenhakua koskevaa 27 §:ää,
jossa viitataan hallintolainkäyttölakiin (586/1996).
22 §. Taksiluvan peruuttaminen.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta
ehdottaa 5 momenttia muutettavaksi siten, että lääninhallituksen
on 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa taksiluvan peruuttamisen
sijasta annettava luvanhaltijalle varoitus, jos luvan peruuttaminen
olisi kohtuutonta ja ilmenneet puutteet, rikkomukset tai laiminlyönnit
voidaan korjata tai ne ovat vähäisiä.
Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset momentin muotoiluihin.
27 §. Muutoksenhaku.
Pykälän alku "Jollei tässä laissa
toisin säädetä" voidaan liikenne- ja viestintäministeriön
mukaan poistaa, koska 19 §:n 3 momentti ehdotetaan
poistettavaksi eikä muuta muutoksenhakua koskevaa poikkeusta
sisälly lakiehdotukseen. Valiokunta on tehnyt vastaavan
muutoksen pykälän muotoiluun.
28 §. Rangaistussäännökset.
Rangaistussäännöksessä rikoksen
ja rikkomuksen nimikettä ei ole kursivoitu, minkä vuoksi
valiokunta on lisännyt kursivoinnit.
30 §. Voimaantulo.
Sairausvakuutuslain (1224/2004)
4 luvun 8 §:n 2 momentin mukaan taksien ja sairaankuljetusajoneuvojen
käytön korvausperusteena käytetään
luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun
lain (343/1991) 11 §:ssä tarkoitettua
taksitaksaa ja sairaankuljetustaksaa. Taksitaksaa koskee liikenne-
ja viestintäministeriön asetus taksitaksasta (481/2006)
ja ministeriön asetus taksien reittitaksasta (499/2006).
Molemmat asetukset on annettu 16.6.2006. Reittitaksaa koskevan asetuksen
7 §:n mukaan taksa on voimassa 2 päivään
elokuuta 2007. Tämä johtuu siitä, että kouluvuosi
päättyy 2.6.2007 ja reittitaksaa sovelletaan koulukuljetuksiin.
Mikäli uusi taksiliikennelaki tulisi voimaan liikenne-
ja viestintäministeriön aikaisemmin ehdottamana
ajankohtana 1.5.2007, taksiliikennelain 31 §:n
siirtymäsäännöstä olisi
vielä muutettava. Valiokunta pitää kuitenkin
tarkoituksenmukaisempana, että laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
2007, minkä vuoksi valiokunta ehdottaa lisättäväksi
tämän päivämäärän
voimaantulosäännökseen. Valiokunta on
tehnyt vastaavan muutoksen pykälän muotoiluun.
31 §. Siirtymäsäännökset.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan tutkinut 1 momentissa olevaa
siirtymäjärjestelyä niin sanottujen vanhojen
yhtiöiden osalta eli sellaisten oikeushenkilöiden
osalta, joille taksilupa on ensimmäisen kerran myönnetty
ennen 1 päivää maaliskuuta 1991. Hallituksen
esityksen mukaan näihin oikeushenkilöihin sovelletaan
viiden vuoden siirtymäaikaa 11 §:n 2 momentin
vastikkeellista luovuttamista koskevien säännösten
osalta ja 22 §:n 4 momentin luvan peruuttamista
koskevien säännösten osalta.
Perustuslakivaliokunnan mukaan ehdotettua sääntelyä puoltaa
taksiyhtiöiden saattaminen samanarvoiseen asemaan taksilupien
luovuttamisen suhteen. Viiden vuoden siirtymäajan tarkoituksena
on lausunnon mukaan pehmentää muutoksen vaikutuksia
vanhoille yhtiöille. Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan,
että ehdotettu siirtymäjärjestely täyttää oikeasuhtaisuudelle
tällaisen sääntelyn yhteydessä asetettavat vaatimukset
eikä sääntely muodostu ongelmalliseksi
perustuslain kannalta.
Valiokunta pitää kuitenkin aiheellisena pehmentää muutoksen
vaikutuksia vanhoille yhtiölle hallituksen esityksessä esitetystä ja
ehdottaa sen vuoksi 10 vuoden siirtymäaikaa ehdotetusta voimaantuloajankohdasta.
Valiokunta on muuttanut taksilupien myöntämistä koskevaa
10 §:n 3 momenttia ja muuttaa myös sen johdosta
3 momentin siirtymäsäännöstä taksilupien
myöntämisestä. Valiokunta ehdottaa siirtymäaikaa
pidennettäväksi kolmesta vuodesta viiteen vuoteen.
Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset momentin muotoiluun.
2. lakiehdotus
Johtolause.
Hallituksen esityksen antamisen jälkeen on astunut
voimaan laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun
lain muuttamisesta (695/2006), jolla
9 b §:ää on muutettu. Tämän
vuoksi valiokunta on vastaavasti muuttanut johtolausetta.
Voimaantulosäännös.
Valiokunta ehdottaa, että taksiliikennelaki tulee voimaan
1 päivänä elokuuta 2007, ja lakien on
tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti. Tämän
vuoksi valiokunta on täydentänyt myös
tämän lain voimaantulosäännöstä siten,
että laki tulee voimaan 1. päivänä elokuuta
2007.