Perustelut
Maatalous
Talousarvioesityksen tavoitteena on maatalouden osalta maataloustuotannon
jatkuminen koko Suomessa ja kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman
laadukkaan raaka-aineen tuottaminen, maatalouden kannattavuuden
turvaaminen sekä maataloustuotannon ravinnekuormituksen
vähentäminen. Tavoitteena on myös maatalousperäisen
bioenergiatuotannon lisääminen. Valiokunta pitää näitä tavoitteita
keskeisinä maatalouden kannalta. Näiden tavoitteiden
saavuttamisen kannalta on välttämätöntä,
että yhteisön maatalouspolitiikassa kunnioitetaan
Luxemburgin vuoden 1997 Eurooppa-neuvoston hyväksymää ja
Berliinin (1999) sekä Brysselin vuoden 2002 Eurooppa-neuvoston
vahvistamaa periaatetta, jonka mukaan maataloustuotannon on voitava
jatkua kaikilla yhteisön alueilla, mukaan luettuna
alueet, joilla on erityisiä ongelmia. Lisäksi
Brysselin vuoden 2002 Eurooppa-neuvosto on edellyttänyt,
että yhteisön epäsuotuisilla alueilla
toimivien tuottajien tarpeet uudistusten yhteydessä turvataan.
Lausunnossaan valtioneuvoston selonteosta valtiontalouden tarkistetuista
kehyksistä vuosille 2008—2011 (MmVL 5/2007
vp — VNS 1/2007 vp) valiokunta piti erittäin
tärkeänä, että maatalouden tuottavuutta
voidaan nostaa ja elinkeinon kilpailukykyä parantaa. Maatalouden
tulokehitys on MTT Taloustutkimuksen mukaan ollut aleneva viimeiset
neljä vuotta. Valiokunta kiinnittääkin
nyt huomiota siihen, että energian säästämiseksi
ja energiatehokkuuden parantamiseksi esityksessä ehdotetaan
energiaveroja korotettavaksi 300 miljoonalla eurolla. Energiaverojen
korotukset kohdistuvat bensiiniin, dieselöljyyn, polttoöljyyn
sekä muuhun kuin teollisuuden käyttämään
sähköön. Valiokunta toteaa, että nämä veronkorotukset
merkitsevät erityisesti maaseudun haja-asutusalueiden asukkaille
lisääntyviä kustannuksia. Korotukset
merkitsisivät myös maatiloille ja maaseudun yrittäjille muihin
yrittäjiin nähden suurempaa kustannusten nousua
maaseudun elinkeinojen suuren energiariippuvuuden ja maaseudun pitkien
välimatkojen vuoksi. Korotukset heikentäisivät
maatalouden kilpailukykyä ja alentaisivat entisestään maatalouden
tuloja. Valiokunta painottaakin sitä, että maatalous
siirretään tässä yhteydessä samaan
sähköveroluokkaan teollisuuden kanssa ja että energiaverojen
korotusten kustannusvaikutukset tulee eri vaihtoehtoisin keinoin
kompensoida maataloudelle ja maaseudulla toimiville yrityksille
ja maaseudun asukkaille.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esitykseen
on sisällytetty avustuksia bioenergiatuotantoon, jonka
lisäämistä valiokunta on pitänyt
tärkeänä. Avustusten tavoitteena on lisätä maatilapohjaisten
bioenergian raaka-aineiden, elintarviketeollisuuden eloperäisten
jätteiden ja sivutuotteiden sekä haja-asutuksesta
peräisin olevien lietteiden sekä yhdyskuntalietteiden käyttöä bioenergian
tuotannossa. Bioenergian tuottamisen ja käytön
edistämiseksi käynnistetään
pilottihankkeita, joiden tuloksena lähivuosina arvioidaan
syntyvän 6—10 suurehkoa biokaasulaitosta erityisesti
alueilla, joissa on kotieläinkeskittymiä ja niistä aiheutuvia
ympäristövaikutuksia. Lisäksi myönnetään
avustuksia myös muuta bioenergiaa tuottaville maatilakokoluokkaa
suuremmille investoinneille ja EU:n energiapalveludirektiivin mukaisten
energiansäästötoimien toteuttamiseen
maatiloilla. Vuonna 2008 määrärahaa on
käytössä viisi miljoonaa euroa. Tukimuoto
on uusi. Valiokunta pitää tärkeänä,
että maatilat pääsevät mahdollisimman laajasti
osallisiksi tuesta ja hyödyntämään
bioenergiatuotannolle myönnettäviä avustuksia.
Valiokunta pitää myönteisenä sitä,
että sosiaali- ja terveysministeriön
pääluokassa esitetään maatalousyrittäjien
työssä jaksamisen tukemiseksi maatalousyrittäjien
vuosilomaa lisättäväksi yhdellä päivällä. Valiokunta
kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, ettei esitykseen
sisälly määrärahaa turkiseläinten
kasvattajien lomitusjärjestelmän luomiseksi.
Metsätalous
Esityksessä metsätaloudelle esitetyt määrärahat ovat
yhteensä noin 152 miljoonaa euroa. Määrärahoissa
on noin yhden miljoonan euron lisäys verrattuna vuoden
2007 valtion talousarvioon. Määrärahojen
lisäys aiheutuu lähinnä 4,1 milj. euron
lisäyksestä momentille 30.60.44 (Tuki puuntuotannon
kestävyyden turvaamiseen). Sen sijaan Metsäntutkimuslaitoksen
toimintamenot sekä metsäkeskusten ja Metsätalouden
kehittämiskeskus Tapion valtionavut supistuvat.
Valiokunta on jo lausunnossaan valtioneuvoston selonteosta valtiontalouden
tarkistetuista kehyksistä vuosille 2008—2011 kiinnittänyt
huomiota muuttuneeseen tilanteeseen puuraaka-aineen saatavuuden
osalta. Tähän liittyen valiokunta toteaa, että noin
neljännes teollisuuden käyttämästä puusta
on viime vuosina ollut ulkomailta tuotua puuta. Tuontipuusta Venäjältä tuodun
puun osuus on ollut noin 80 prosenttia. Puun tuonti on kuitenkin
vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla vähentynyt
noin neljänneksen viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuonna
2008 puun tuonti tulee todennäköisesti vähentymään
edelleen, kun Venäjän asettamien tullien vaikutus
alkaa näkyä tuontimäärissä. Vaikka
puukauppa on markkinaosapuolten välinen asia, julkisen
vallan toimenpiteillä voidaan kuitenkin edistää puun
markkinoille tuloa ja hakkuumahdollisuuksien hyödyntämistä.
Keskeisin toimenpide lyhyellä aikavälillä on
metsien hoitoa ja käyttöä tukevan
neuvonnan lisääminen. Pitkällä aikavälillä hakkuumahdollisuuksiin
voidaan vaikuttaa lisäämällä metsänhoito-
ja perusparannustöiden suoritemääriä.
Valiokunta toteaakin, että puuntuotantoa on tehostettava
raaka-aineen saatavuuden ja metsien uusien käyttötarpeiden
turvaamiseksi. Teollisuuden puuntarve kasvaa edelleen tulevaisuudessa.
Lisäksi puubiomassan käyttö energiaksi on
kasvamassa voimakkaasti. Kansallisen metsäohjelman tavoitteena
on lähes kolminkertaistaa metsähakkeen käyttö vuoteen
2015 mennessä. Metsien kasvun lisääminen
edistää osaltaan ilmastopoliittisten tavoitteiden
saavuttamista. Puuntuotannon tehostamista tarvitaan myös
korvaamaan talouskäytön ulkopuolelle jääviä metsävaroja.
Uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki (544/2007)
on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2008 alusta lukien kuitenkin
niin, että energiapuun korjuutuki ja haketustuki tulisivat
voimaan myöhemmin keväällä.
Komissiosta on ilmoitettu, että rahoituslakiin sisältyvistä metsätaloudellisista
toimenpiteistä päätös tulee
syksyn kuluessa, mutta energiapuun korjuun ja haketuksen tuen osalta
päätöksenteko pitkittynee. Metsähakkeen
käyttö on kohonnut kansallinen metsäohjelma
2010:n tavoitteiden mukaisesti (vuonna 2006 3,4 miljoonaa m3)
ja käytön ennustetaan kasvavan myös vuonna
2008. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että energiapuun
talteenoton kannattavuus etenkin nuorista metsistä on pitkälti
valtion tukien varassa. EU:n vuonna 2007 hyväksymä kasvihuonepäästöjen
vähennystavoite ja uusiutuvien energiamuotojen lisäystavoitteet
lisännevät tarvetta metsähakkeen käyttöön. Edellä esitettyyn
viitaten valiokunta pitää välttämättömänä,
että energiapuun talteenoton mahdollistavan tuen maksaminen
saadaan pysyväisluonteisesti järjestettyä.
Valiokunnalle toimitetusta selvityksestä on käynyt
ilmi, että metsänomistajat ovat toteuttaneet kuluvana
vuonna selvästi aikaisempia vuosia enemmän metsänhoito-
ja metsänparannustöitä. Työt
ovat lisääntyneet erityisesti taimikonhoidossa
ja nuoren metsän kunnostuksessa. Onkin todennäköistä,
että vuonna 2007 käytettävissä olevat
puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi osoitetut varat
eivät tule riittämään. Valiokunnalle
toimitetussa selvityksessä on todettu, että maa-
ja metsätalousministeriö on valmistellut lisätalousarvion
määrärahojen lisäämiseksi. Jos
avustusmäärärahaa ei lisätalousarviossa
lisätä, valtiontuki siirtyy ensi vuoden varoista maksettavaksi
ja rahoitusvaje siirtyy vuoteen 2008.
Talousarvioesityksessä metsäkeskuksille ja Metsätalouden
kehittämiskeskus Tapiolle osoitetut määrärahat
supistuvat 1,3 miljoonalla eurolla. Vähennys johtuu valtionhallinnon
yleisistä tuottavuuden kehittämislinjauksista.
Metsäkeskukset ovat toteuttamassa useita toimintaa tehostavia
ja kehyskauden loppua kohti tuottavia kehittämistoimenpiteitä.
Viitaten edellä esitettyyn valiokunta toteaa, että hakkuiden
ja metsänhoitotöiden lisääntyminen
kasvattaa metsäkeskusten työmäärää,
kun käsiteltävien ja tarkastettavien metsänkäyttöilmoitusten
ja rahoitushakemusten määrä kasvaa. Lisäksi
puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi osoitettavien varojen
kasvu ja varojen täysimääräinen
hyödyntäminen lisäävät
metsäkeskusten ja muiden neuvontaorganisaatioiden työmäärää,
kun metsänhoito- ja metsänparannustöiden
toteuttaminen ja siihen tarkoitettu tuki täytyy neuvonnan keinoin
markkinoida metsänomistajille. Valiokunta pitääkin
tärkeänä, että hakkuiden ja
metsänhoitotöiden lisääntyminen
otetaan huomioon metsäkeskuksille ja Metsätalouden
kehittämiskeskus Tapiolle osoitettavien määrärahojen
tasoa harkittaessa.
Valiokunta toteaa, että toimivalla tieverkostolla on
keskeinen merkitys maaseudun kaikkien toimintojen kannalta.
Se on myös puuntuotannon ja puunhankinnan perusedellytys.
Tieverkoston puutteet, erityisesti kelirikkokausina, aiheuttavat
alalle voimakkaan kausivaihtelun, josta aiheutuu noin 100 miljoonan
euron vuotuiset lisäkustannukset metsäteollisuudelle. Valiokunta
pitää välttämättömänä sitä,
että riittävä rahoitus alemmanasteiselle
tieverkostolle ja yksityisteiden tukeen turvataan, samoin kuin sitä, että muutoinkin
huolehditaan riittävistä määrärahoista
tieverkoston ylläpitämiseen.
Puuntuotannon ja puunhankinnan kannalta välttämätöntä on
myös se, että metsätalouden ammattitaitoisen
työvoiman saatavuus turvataan. Kotimaisen puun käytön
lisäämiseksi tarvitaan tuhansia puuntuotannon
ja puunkorjuun ammattilaisia, joiden kouluttaminen on saatava käyntiin
välittömästi. Metsäkoneiden
ja puutavara-autojen kuljettajapula rajoittaa jo nyt puunhankintaa.
Valiokunta toteaa, että Metsäntutkimuslaitoksen
(Metla) määrärahat pienenevät
vuonna 2008 noin 1,6 miljoonalla eurolla. Määräahojen
vähennys aiheutuu valtionhallinnon tuottavuusohjelmasta,
jonka perusteella Metlan henkilötyövuosimäärä pienenee
62:lla. Valiokunta kiinnittääkin huomiota siihen,
että edellä todettu puuntuotantomme tila edellyttää myös
metsäsektorimme tulevaisuuden turvaavan tutkimus- ja kehitystyön
vahvistamista. Sen vuoksi Metlan tutkimus- ja kehitystyön
yleinen vahvistaminen ja kehittäminen sekä laitoksen
Joensuun tutkimuskeskuksen ja muiden toimipisteiden kehittäminen
tulee ottaa huomioon valtion talousarviossa.
Tutkimuksen ja maaseudun neuvonnan rahoitus
Esityksessä on todettu, että maaseudun säilymiseen
asuttuna ja elinvoimaisena vaikutetaan muun muassa maaseudun yritys-,
tutkimus- ja kehittämishankkeiden samoin kuin maaseudun neuvonnan
avulla. Kansallisen maaseutupolitiikan tavoitteeksi on vuosien 2007—2010
maaseutupoliittisessa erityisohjelmassa asetettu elinkeinojen ja
työn uudistaminen, osaamisen tason nostaminen, peruspalvelujen
ja asumisen kehittäminen sekä maaseudun toimintarakenteiden
vahvistaminen.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että maaseutumaisilla seutukunnilla on tarjolla kattavat,
maaseutuyritysten tarpeita vastaavat neuvontapalvelut (ml. bioenergianeuvonta),
jotka luovat maaseudun kehittämiselle vankan osaamispohjan.
Näiden pitkäjänteinen tarjonta ja kehittäminen
on turvattava sekä kansallisin että EU:n osarahoittamin
toimin. Neuvontajärjestöjen yritysneuvonnalla
kehitetään maaseudun yrittäjyyttä,
lisätään liiketoimintaosaamista sekä sukupolven-
ja muita omistajanvaihdoksia. Erityisen kiireisiä hankkeita
muun ohella ovat maidontuotannon kilpailukykyä edistävän
ohjausjärjestelmän luominen sekä lisäpanostus
hevostalouden kehittämiseen.
Esityksessä on todettu, että maa- ja elintarviketutkimus
tuottaa ja välittää yhteistyössä neuvonnan
kanssa tutkimukseen perustuvaa tietoa maa-, puutarha- ja elintarviketalouden
sekä näihin liittyvän maaseudun yritystoiminnan
kehittämiseksi. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen
(MTT) on koottu maa-, puutarha- ja elintarviketalouden biologinen,
taloudellinen ja teknologinen tutkimus.
Käsitellessään valtioneuvoston maatalouspoliittista
selontekoa eduskunta on valiokunnan asiasta antaman mietinnön
(MmVM 7/2006 vp — VNS 4/2005 vp) mukaisesti
edellyttänyt muun ohella, että elintarviketalouteen
liittyvän tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä neuvonnan riittävä rahoitus
turvataan.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä,
että talousarviossa MTT:n toimintamenoihin osoitetaan riittävä rahoitus
ja että momentilla 30.10.50 osoitetaan maatilatalouden
ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittämiseen tämän
vuoden tasoa vastaava rahoitus.
Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot
Valiokunta toteaa, että tilusjärjestelyjen
kysynnän kasvu on yhä jatkunut, koska maatilojen pirstoutuminen
jatkuu tilakoon kasvusta huolimatta. Uusjakojen tarve on lisääntynyt
voimakkaasti ja pysyväisluontoisesti.
Maanmittauslaitokselle on vuodelle 2007 esitetty kiinteistötoimitusten
tukemiseen 4,0 miljoonaa euroa momentille 30.70.40. Maanmittauslaitos
on ehdottanut määrärahan lisäämistä 2 miljoonalla
eurolla, koska uusien jakotoimitusten kysynnän kasvun johdosta
monet uusjaot ovat edenneet vaiheeseen, jossa tarvitaan tukemisvaroja
perusparannustoimenpiteiden toteuttamiseen. Mikäli vuodelle
2007 ei saada esitettyä lisämäärärahaa,
toimintaa joudutaan supistamaan voimakkaasti sekä kuluvana
että tulevana vuonna. Tämä aiheuttaisi
kohtuutonta viivästystä hankkeiden toteutusaikoihin
sekä erityisesti haittaa maanomistajille, kun hankkeiden
hyötyjen käyttöön saaminen viivästyisi.
Valiokunta toteaa myös, että vireillä olevat uusjaot
koskevat lähes poikkeuksetta vain viljeltyä maata.
On tärkeää saada välttämättömät
ja tarpeelliset perusparannustoimenpiteet nopeasti tehdyksi, ettei
uusjaon viivästymisestä aiheudu viljelylle ja
muulle tuotannon harjoittamiselle turhaa ja jopa kohtuutonta haittaa.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä,
että määrärahaa kiinteistötoimitusten
tukemisesta aiheutuviin menoihin korotetaan.
Vesihuoltotyöt
Valiokunta toteaa, että sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöiden
yleistyessä tarve tulvariskien hallinnan, vesistörakenteiden
kunnossapidon ja vesihuollon erityistilanteisiin varautumisen tukemiseen
kasvaa. Vesivarojen käytön ja hoidon voimavaroja
suunnataan toimenpiteisiin, joilla parannetaan varautumista suuriin
tulviin erityisesti yhdyskunnissa. Myös vesistörakenteiden
perusparannustoimenpiteiden tarve ja vesistöjen kunnostamistarve
kasvavat. Valtion tuella toteutettavien vesihuoltohankkeiden merkitys
vesihuollon alueellista yhteistyötä edistävinä ja
erityistilanteisiin varautumista sekä vesiensuojelua haja-asutusalueilla
palvelevina hankkeina on suuri.
Vesivarojen käytön ja hoidon määräraha
momentilla 30.50.20 (30.50.22) on esityksessä vuoden 2007
tasolla. Momentille aiheutuu lähivuosina lisää rahoitustarpeita
tulvakarttojen laatimisesta, tulvariskien hallintaa palvelevien
tietojärjestelmien kehittämisestä sekä muista
EU:n tulvadirektiivin toimeenpanosta aiheutuvista tehtävistä. Valiokunta
kiinnittääkin huomiota siihen, että momentin
30.50.20 määräraha on erittäin tiukasti
mitoitettu.
Momentin 30.50.31 (Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin)
määräraha sisältää 1,5
miljoonan euron lisäyksen viemäriverkostojen laajentamisen
tukemiseen haja-asutusalueilla, joille aiemmin on valtion tuella
rakennettu runkovesijohto. Lisäys toteuttaa hallitusohjelman
linjausta ohjata lisävaroja maaseudun vesihankkeiden rahoittamiseen,
jotta haja-asutusalueet tulisivat vesi- ja viemäriverkostojen
piiriin ennen vuonna 2014 voimaan tulevaa talousjätevesiasetuksen
velvoitetta. Valiokunta kiinnittää momentin
30.50.31 osalta huomiota siihen, että haettujen avustusten
määrä on yli seitsenkertainen käytettävissä olevaan
määrärahaan verrattuna.
Momentin 30.50.77 (Vesistö- ja vesihuoltotyöt)
määräraha vuodelle 2008 on vuoden 2007 tasolla
ottaen huomioon eduskunnan tekemä lisäys, mutta
määrärahassa on 1,6 miljoonan euron vähennys
kehystasosta vuonna 2005 tehdyn hankkeiden rahoituksen aientamisen
takia. Valiokunta kiinnittääkin huomiota siihen,
että mahdollisuudet uusien hankkeiden käynnistämiseen ovat
näin ollen vähäiset, vaikka niiden kysyntä on
edelleen suuri. Määrärahan puitteissa
on kuitenkin välttämätöntä lisätä perusparannustöiden rahoitusta.
Myös velvoitetöinä toteutettavien hankkeiden
rahoitustarve kasvaa tilapäisesti lähivuosina
mm. vuoden 2007 toisessa lisätalousarviossa käynnistetyn
Inarin kalanviljelylaitoksen kunnostamisen takia. Uusina vesihuoltohankkeina
olisi tarvetta käynnistää erityisesti hankkeita,
joiden tavoitteena on alueellisen yhteistyön parantaminen,
vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa sekä vesihuollon
parantaminen maaseutuyhdyskunnissa ja haja-asutusalueilla. Uusina
vesistötöinä olisi tarvetta käynnistää hankkeita,
joiden avulla parannetaan yhdyskuntien suojaamista tulvilta, sekä valtion tuella
aiemmin toteutettujen vesistötöiden täydentämistöitä tai
haittojen poistamiseksi tarvittavia kunnostustöitä. Edellä esitettyyn
viitaten valiokunta pitää tärkeänä,
että vesistö- ja vesihuoltotöihin osoitetaan
riittävä määräraha.
Lähi- ja luomuruoan edistäminen sekä maa-
ja puutarhataloustuotteiden menekinedistäminen
Valiokunta toteaa, että Suomessa toimii yli 21 000
ammattikeittiötä, joiden kautta tarjotaan vuosittain
yli 755 miljoonaa ateriaa, eli joka kolmas ateria syödään
kodin ulkopuolella. Ennusteiden mukaan vuonna 2010 lähes
50 prosenttia aterioista syödään kodin
ulkopuolella. Julkisen sektorin ammattikeittiöiden hankintojen
keskittäminen esim. hankintarenkaisiin ja ruokapalveluiden
ulkoistaminen on johtanut siihen, että merkittävä osa
elintarvikkeista hankitaan tukkuliikkeiden kautta. Tällöin
raaka-aineiden ja valmiiden ruokien kuljetusmatkat ovat muodostuneet
pitkiksi ja ruoan alkuperä on osittain hämärtynyt.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että julkiset
hankinnat tulee tehdä hankintalainsäädännössä säädettyä menettelyä noudatten. Sen
vuoksi on tärkeää, että hankintapäätöksiä tekeviä tahoja
opastetaan säännösten sisällöstä ja säännösten
tarjoamista mahdollisuuksista lähiruoan edistämiseen.
Savon koulutuskuntayhtymän alaisuudessa toimivalle
EkoCentrialle osoitettiin vuoden 2007 valtion talousarviossa 300 000
euroa julkisen sektorin keittiöiden lähi- ja luomuruokatoimenpiteiden
suunnitteluun ja toteutukseen. Käytännössä hankkeen
rahoitus on myönnetty maa- ja metsätalousministeriön
menekinedistämisvaroista, jolloin lähiruoka- tai
kotimaisen elintarvikkeen termien käyttö on kiellettyä.
Ministeriössä hankkeen nimeksi hyväksyttiin
Lähikeittiöhanke, ja sen tavoitteena on julkisen
sektorin ruokapalveluissa lapsille ja nuorille tarjottavien aterioiden
lautaslaadun edistäminen. Hankkeen teesinä on
"Tuore on mahdollista". Tavoitteena on tuoreiden ja lyhyen toimitusketjun
elintarvikkeiden käytön edistäminen julkisen
sektorin ruokapalveluissa.
Ammattikeittiöiden kanssa tehtävä neuvontatyö on
pitkäjänteistä ja vaatii useamman vuoden suunnitelmallista
toimintaa. Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on
todettu, että vuoden 2008 jatkorahoitus hankkeelle on kuitenkin
epävarmalla pohjalla, koska hankkeen vetäjä ei
ole oikeutettu hakemaan suoraan ministeriön menekinedistämisvaroja. Valiokunta
pitääkin tärkeänä,
että lähikeittiöhankkeen rahoittamiseen osoitetaan
sen vuoden 2007 rahoituspohjan mukaisesti määräraha
suoraan valtion talousarviossa.
Valiokunta toteaa, että menekinedistämistä on
toteutettu public-private-pohjalta vuodesta 1993, jolloin synnytettiin
Hyvää Suomesta -projekti tavoitteena suomalaisen
elintarvikeketjun kilpailuedun turvaaminen EU-jäsenyyden
koittaessa. Kotimaisen elintarvikkeen tunnistamiseksi luotiin vapaaehtoiset
merkit Hyvää Suomesta -joutsenlippu ja puutarhatuotteille
sirkkalehtilippu. Ne tehtiin tunnetuksi voimakkaalla markkinointiviestinnällä,
jota Finfood ja Kotimaiset Kasvikset toteuttivat valtion tukemana. Alkuperämerkeiltä
loppui
julkinen tuki vuonna 2000, ja ne siirtyivät yhdistysten
omarahoitettaviksi. Valtion tuella toteutetussa menekinedistämisessä painotus
siirtyi yleiseen tiedottamiseen, jossa kotimaisuutta ei katsottu
voitavan korostaa ensisijaisena viestinä (johtuen yhteisön
maatalouspolitiikkaan liittyvistä ns. mainonnan suuntaviivoista).
Valtion tuen vähettyä edelleen jyrkästi
koko 2000-luvun ajan elintarvikealan kotimaisuustyötä ja
yleishyödyllistä tiedottamista toteuttavien yhdistysten
edellytykset toteuttaa perustehtäviään
ovat heikentyneet voimakkaasti. Valiokunta pitää tärkeänä,
että kansalaisille välitetään
tietoa kotimaisten tuotteiden vahvuuksista niin laajasti kuin se
suinkin on mahdollista.
Finfoodin ja Kotimaisten Kasvisten työ on merkittävästi
myötävaikuttanut suomalaisen elintarvikkeen kilpailuedun
säilymiseen kotimarkkinoilla. Alkuperämerkeillä on
vahva turvallisuus- ja laatumielikuva, ja kotimaisen tuotannon markkinaosuus
on säilynyt edelleen yli 80 prosentissa (vrt. Ruotsi 60
prosenttia, Englanti 30 prosenttia).
Kotimaisuustyön rinnalle ja sen tueksi yhdistykset
ovat rakentaneet koko ketjun kattavan yhteistyöverkoston
ja tehokkaat viestintäkanavat. Toiminta hyödyttää laajasti
koko elintarvikealaa kehittämällä ketjun
sisäistä vuorovaikutusta, sen toiminnan laatua
ja koko elintarvikealan imagoa. Avoin tiedottaminen lisää kuluttajien tietämystä ja
tukee tuotantoketjun läpinäkyvyyttä.
Sen avulla vahvistetaan kuluttajan arvostusta suomalaisen elintarvikeketjun
toimintaan, joka todentuu suomalaisen ruuan arvostuksena ja ostopäätöksinä.
Edellä esitettyyn viitaten valiokunta esittää, että menekinedistämistyön
valtiontukeen tehdään selkeä tasokorotus
ja että alan kansainvälistymisen edetessä tehdään
lisäksi kokonaan uusia alan rahoitusratkaisuja.
4H-toiminta
4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta
ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä tarjoamalla
monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria
ja tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen omalla
kotiseudulla. Erilaiset käytännön taitoja edellyttävät
metsä-, luonto- ja ympäristöasiat ovat
myös toiminnan painopistealueita. 4H-neuvontajärjestössä on
yhteensä yli 300 valtionavustusta saavaa yhdistystä,
joiden toiminta kattaa noin 90 prosenttia Suomen kunnista.
Esityksessä momentille 30.10.55 (Valtionapu 4H-toimintaan)
ehdotetaan määrärahojen tason alentamista
kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. Edellä esitettyyn
viitaten valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä,
että 4H-toimintaan osoitettavan määrärahan
taso säilyy kuluvan vuoden tasolla ottaen lisäksi
huomioon kustannustason nousu.
Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
Valiokunta toteaa, että maamme kaikki suurpetokannat
ovat kasvussa. 1970-luvun lopun tilanteeseen verrattuna karhu-,
susi- ja ahmakantamme ovat 2,5—2,7 kertaa suurempia ja
ilveskanta 7,5 kertaa suurempi. Suurpetokantojen kasvu ja levinneisyysalueen
laajeneminen ovat lisänneet odotetusti myös suurpetojen
aiheuttamien vahinkojen määrää.
Vahinkojen rajaamiseksi kantojen ns. häirikköyksilöt
tulee voida joustavasti poistaa metsästyksellä.
Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen arvioidaan tänä vuonna
olevan noin kolme miljoonaa euroa. Vahinkomäärän
kasvun takia vuoden 2007 korvaukset voidaan maksaa vasta vuoden 2008
alussa. Lisäksi on mahdollista, että vahinkoja
ei voida korvata täysimääräisesti.
Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu,
että suurpetokantojen kasvu on 2000-luvulla vaikuttanut
korvausmäärien kasvuun siten, että vuoden
2006 tasolla tarkasteltuna 5 prosentin kasvu suurpetokannoissa nostaisi
maksettavia kosvausmääriä 13 prosenttia
(korvaussumma 2,4 miljoonaa euroa). Mikäli kantojen kasvu on
nopeampaa, myös korvausmäärät
kasvavat nopeammin. Esimerkiksi keskimääräisellä viiden
viime vuoden kasvunopeudella 5 prosentin suurpetokantojen kasvu
nykyisestä nostaisi korvausmääriä 16
prosenttia (2,6 miljoonaa euroa). Kolmen viime vuoden keskimääräinen
kasvunopeus (6,3 prosenttia) tarkoittaisi noin 20 prosentin kasvua
korvausmäärissä (2,7 miljoonaa euroa).
Näissä laskelmissa ei ole huomioitu kuluvaa vuotta
2007, jolloin alkuvuoden porovahingot ovat olleet 57 prosenttia
edellisvuotta korkeampia. Etenkin jos vahinkokehitys jatkuu
loppuvuoden samanlaisena, tässä esitetyt arviot
petokorvausten kasvusta olisivat suurempia.
Petokorvausten omavastuun poistamisen vaikutuksesta on todettu,
että suurpetojen aiheuttamista vahingoista porovahinkojen
osuus on yli 90 prosenttia. Porovahingoista korvauksen saaneita
eli omavastuun maksaneita on viime vuosina ollut keskimäärin
561 kpl/vuosi (kasvunopeus 9 prosenttia/vuosi),
eli omavastuun määrä on ollut 140 000
euroa/vuosi. Suurpetokantojen kasvu lisää myös
vahingonkärsijöiden määrää, joka
kolmen viime vuoden aikana on ollut 643 kpl/vuosi (kasvunopeus
14 prosenttia/vuosi) eli omavastuun määrä on
ollut 161 000 euroa/vuosi.
Kiinnittäen huomiota maamme kansainvälisiin
velvoitteisiin ja siihen, että puutteellinen korvausmenettely
aiheuttaisi lisääntyvää kielteistä suhtautumista
maamme petoeläimiin, valiokunta pitää erittäin
tärkeänä, että petoeläinten
aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen osoitetaan vahingot kattava
määräraha.