VALTIONEUVOSTON SELVITYS
Ehdotus
Komissio antoi tiedonannon EU:n puhtaan teollisuuden ohjelma: yhteinen tiekartta kohti kilpailukykyä ja vähähiilistymistä 26.2.2025 (COM (2025) 85 final).
Puhtaan teollisuuden ohjelman tavoitteena on luoda perustaa EU:n kilpailukyvylle ja vähähiilistymiselle ja ratkaista kootusti ilmastokriisiin, kilpailukykyyn ja taloudelliseen resilienssiin liittyviä haasteita. Vähähiilistymiseen tähtäävä politiikka nähdään tehokkaana kasvun ajurina, kun siihen yhdistetään teollisuus- kilpailu-, talous- ja kauppapolitiikan keinovalikoimat. Ohjelman keskiössä ovat erityisesti energiaintensiivinen teollisuus, clean tech ja kiertotalous.
Puhtaan teollisuuden ohjelma jakaantuu kuuteen osa-alueeseen
1. Kohtuuhintainen energia
2. Puhtaiden tuotteiden tarjonnan ja kysynnän edistäminen
3. Julkiset ja yksityiset investoinnit sekä niiden rahoittaminen
4. Kiertotalous: pääsy materiaaleihin ja resursseihin.
5. Globaalit markkinat ja kansainväliset kumppanuudet
6. Osaaminen ja työpaikat
Teollisuuden sektorikohtaisista toimenpidesuunnitelmista ohjelmassa mainitaan autoteollisuus, metalli/terästeollisuus, kemianteollisuus, kestävä liikenne ja biotalousstrategia.
Puhtaan teollisuuden ohjelma ei sisällä yksittäisten ehdotusten yksityiskohtia. Varsinaisiin ehdotuksiin otetaan kantaa, kun komissio on antanut ehdotukset
Valtioneuvoston kanta
Suomen kantoja puhtaan teollisuuden ohjelman kattamiin politiikkoihin on aiemmin määritetty erityisesti hallituksen EU-avaintavoitteissa (E 58/2023 vp) sekä E-kirjelmässä komission kilpailukykykompassista (E 8/2025 vp).
Suomen lähtökohtana on teknologianeutraali lähestymistapa, jossa puhdas siirtymä toteutetaan markkinaehtoisesti ja kustannustehokkaasti luoden EU:lle selkeää kilpailuetua. (E 58/2023 vp)
Suomi pitää tärkeänä, että kauppapolitiikan, taloudellisen turvallisuuden toimenpiteiden, innovaatioiden ja kansainvälisten kumppanuuksien avulla vahvistetaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä.
Suomi korostaa, että johdonmukainen ja pitkäjänteinen EU:n ilmastopolitiikka luo pohjan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittaville merkittäville ja oikea-aikaisille investoinneille sekä teknologioiden kehittämiselle. Lisäksi sillä voidaan edistää myös EU:n kriisivarautumista ja resilienssiä. (E 49/2023 vp) Suomi tukee komission ehdotusta asettaa EU:lle vuodelle 2040 90 %:n nettopäästövähennystavoite, joka kattaa sekä päästöt että poistumat. (E 10/2024 vp) Samalla Suomi korostaa, että tavoitteen toimeenpanon pääpainon tulisi olla kustannustehokkaissa päästövähennyksissä ja että tavoitetta toimeenpanevassa lainsäädännössä olisi huomioitava maankäyttösektorin nykytilanne ja epävarmuudet. Tavoitteen toimeenpanossa olisi huomioitava myös maatalouden haasteet ja sen ensisijainen ruoantuotantotehtävä. Suomi korostaa, että 2040 ilmastotavoitteen toimenpanon mahdollistavan toimintaympäristön tulisi yhdessä EU:n vuoden 2030 jälkeisen ilmasto- ja energia-arkkitehtuurin kanssa muodostaa kokonaisuus, joka perustuu markkinatalouden mekanismien hyödyntämiselle sekä tehokkaalle ja ennakoitavalle sääntelylle. Tämä ohjaisi tekemään ilmastotavoitteiden edellyttämät investoinnit ja päästövähennykset kustannustehokkaasti. (E 10/2024 vp).
Suomi kannattaa komission tavoitetta tehdä EU:sta kiertotalouden johtava alue vuoteen 2030 mennessä. Tavoite tukee niin teollisuuspolitiikan uudistamista kuin ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen aiheuttamien haasteiden ratkaisemista.
Suomi katsoo, että uudistettavassa biotalousstrategiassa päätavoitteena tulisi olla EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen biotaloudessa. Suomi korostaa biotalouden arvonlisän nostamista korkean arvonlisän tuotteiden ja palveluiden tuottamisella kestävällä tavalla ottaen huomioon myös EU:n energiaomavaraisuus ja energian huolto- ja toimitusvarmuus.
Suomi pitää tärkeänä, että uudistetussa biotalousstrategiassa korostettaisiin biotalouden tunnistamista horisontaalisesti eri ohjauskeinoissa ja pyrittäisiin kestävää biotaloutta vauhdittavaan politiikkakoherenssiin.
EU:n resilienssin vahvistamiseksi biotaloudessa tarvitaan investointeja uudistuvaan biotuotantoon, sivuvirtojen ja biojätteen hyödyntämiseen sekä resurssitehokkuuden ja kiertotalousratkaisujen edistämiseen. Suomi pitää tarpeellisena vahvistaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävän biomassan ja biopohjaisten tuotteiden tuotantoa myös kasvavan kysynnän tilanteessa. Tämä edellyttää selkeää ja markkinoille pääsyä kannustavaa sääntelyä, ja tasapuolisia vaikutusarviointeja sekä nopeampia hyväksymismenettelyjä biopohjaisille ja biotekniikan avulla tuotetuille tuotteille.
Suomi pitää tarpeellisena meri- ja lentoliikenteen kestävien polttoaineiden tuotannon, käytön ja infrastruktuurin edistämistä. Suomi pitää hyvänä, että ajoneuvojen sähkölatausinfran kehittämistarpeisiin kiinnitetään huomioita. Samalla on tärkeää varmistaa kannusteet erityisesti raskaan tieliikenteen puhtaan siirtymän edellyttämälle laajan puhtaiden käyttövoimien valikoiman, niitä käyttävien ajoneuvojen sekä jakeluinfran kehittämiselle.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä EU:n puhtaan teollisuuden ohjelmasta
Komission tiedonannon mukaan puhtaan teollisuuden ohjelman tavoitteena on luoda perustaa EU:n kilpailukyvylle ja vähähiilistymiselle ja ratkaista kootusti ilmastokriisiin, kilpailukykyyn ja taloudelliseen resilienssiin liittyviä haasteita. Puhtaan teollisuuden ohjelma liittyy näin ollen läheisesti komission tiedonantoon EU:n kilpailukykykompassista, jota koskevasta valtioneuvoston selonteosta (E 8/2025 vp) maa- ja metsätalousvaliokunta lausuu erikseen. Komission puhtaan teollisuuden ohjelma jakaantuu kuuteen osa-alueeseen, joista erityisesti kohtuuhintaista energiaa ja kiertotaloutta koskevat osa-alueet ovat maa- ja metsätalousvaliokunnan toimialan kannalta merkityksellisiä.
Valtioneuvoston kannassa tuetaan komission ehdotusta asettaa EU:lle 90 prosentin nettopäästövähennystavoite vuodelle 2040. Samalla kannassa korostetaan, että tavoitteen toimeenpanon pääpainon tulisi olla kustannustehokkaissa päästövähennyksissä ja että tavoitetta toimeenpanevassa lainsäädännössä olisi huomioitava maankäyttösektorin nykytilanne ja epävarmuudet. Maankäyttösektorin päästöjen määrittelyssä on tärkeää käyttää samoja menettelyjä koko EU-alueella. Tavoitteen toimeenpanossa on myös otettava huomioon maatalouden haasteet ja sen ensisijainen ruoantuotantotehtävä. Maa- ja metsätalousvaliokunta korostaa EU:n ilmastopolitiikan yleisinä lähtökohtina fossiilisten hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ensisijaisuutta, ilmastotoimien toteuttamista taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja alueellisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla sekä kustannustehokkuuden ja hiilivuotoriskin huomioon ottamista.
Kohtuuhintainen energia
Keskimääräinen energianhinta on EU:ssa korkeampi kuin kauppakumppaneilla. Syynä tähän on erityisesti Euroopan riippuvuus fossiilisista tuontipolttoaineista. EU:n energiajärjestelmä perustui vielä vuonna 2022 lähes 70-prosenttisesti fossiiliseen energiaan. Uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi EU:ssa on jo tehty toimia muun muassa lupamenettelyiden nopeuttamiseksi. Komission tavoitteena oleva EU:n riippuvuuden vähentäminen fossiilisten polttoaineiden tuonnista vahvistaa EU:n strategista autonomiaa ja kokonaisturvallisuutta. Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, että maataloustuotannon riskit ja uhat ovat nykyisin pitkälti yhtäläisiä muiden tuotanto- ja palveluketjujen kanssa. Näin ollen toimet, joita tehdään esimerkiksi energianhinnan kohtuullistamiseksi sekä energian huoltovarmuuden ja saatavuuden ja energiainfrastruktuurin kehittämiseksi edesauttavat myös maatalouden kilpailukykyä.
Metsä- ja sahateollisuuden kilpailukyvyn kannalta on olennaista, että myös prosessin sivuvirroille, kuten purulle ja kuorelle, on kysyntää. Tällä hetkellä energiakäyttö on sivuvirtojen suurin käyttökohde. Valiokunta katsoo, että tämä sivuvirtojen hyödyntäminen on sekä taloudellisesti että ekologisesti tarkoituksenmukaista, ja sen tulee siksi olla mahdollista jatkossakin. Metsien hoitorästejä pienentämällä saadaan kasvatettua parempilaatuista tukkipuuta ja huolehditaan samalla metsäteollisuuden raaka-aineen saatavuudesta. Metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtojen poltossa muodostuva, talteen otettava sekä varastoitava tai hyötykäytettävä hiilidioksidi tarjoaa myös kustannustehokkaan tavan päästä EU:n tavoittelemaan negatiiviseen tekniseen hiilinieluun ja mahdollistaa ei-fossiilisen kemianteollisuuden. VTT:n ja Luken tuoreen selvityksen mukaan hiilidioksidin hyötykäyttö eli talteen otetun hiilidioksidin sisältämän hiilen jatkojalostaminen uusiutuvan vedyn kanssa tuotteiksi voi luoda merkittävää arvonlisää metsäsektorille. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää tärkeänä, että EU-sääntelyä kehitettäessä otetaan huomioon nämä edellä kuvatut metsäsektorin tarpeet ja mahdollisuudet.
Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys
Komission tavoitteena on tehdä EU:sta kiertotalouden johtava alue vuoteen 2030 mennessä. Kiertotalouden periaatteita noudattava biotalous lisää toiminnan resurssitehokkuutta ja mahdollistaa luonnonvarojen kestävän käytön. Puhtaan teollisuuden ohjelmassa nostetaan EU:n ympäristötavoitteista esiin ilmastomuutoksen hillintä ja kiertotalous. Useat kiertotalouden ratkaisut voivat edistää myös muita EU:n ympäristötavoitteita, kuten ilmastomuutokseen sopeutumista, vesivarojen kestävää käyttöä, saastumisen ehkäisyä sekä biodiversiteetin ja ekosysteemien suojelua. Maa- ja metsätalousvaliokunta korostaa, että Suomessa laajat biologiset luonnonvarat yhdistettynä korkeaan teknologiseen osaamiseen antavat hyvät mahdollisuudet uusien kiertotalousratkaisujen kehittämiseen.
Valiokunta pitää valtioneuvoston kannan mukaisesti tärkeänä, että tiedonannossa nostetaan esille ravinteiden kierrätys niin kiertotalouden, huoltovarmuuden kuin turvallisuuden näkökulmasta. Kotimainen lannoitteiden tuotanto, mukaan lukien vähähiiliset lannoitteet ja kierrätysravinteista peräisin olevat lannoitteet, vähentävät riippuvuutta lannoitteiden tuonnista, edistävät kiertotalouden liiketoimintamalleja sekä alentavat mahdollisesti viljelijöiden kustannuksia. Kierrätyslannoitteiden kehittäminen ja tuotannon edistäminen sekä kannattavien kierrätyslannoitteiden markkinoiden synnyttäminen ovat tärkeitä myös strategisten riippuvuuksien vähentämisen näkökulmasta. Lannoiteomavaraisuus turvaa myös ruuantuotannon huoltovarmuutta varmistamalla lannoituspanosten saatavuutta ja tasaamalla hintaheilahteluja. Vasta kehittymässä olevat kierrätysravinnemarkkinat tarvitsevat toteutuakseen vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää tärkeänä, että EU-sääntelyä kehitetään siten, että sääntelystä kierrätysravinteiden lannoitekäytölle aiheutuvia esteitä pyritään poistamaan.
Biotalousstrategian valmistelu
Puhtaan teollisuuden ohjelmassa EU:n biotalousstrategia mainitaan yhtenä sektorikohtaisista toimenpidesuunnitelmista. EU:n biotalousstrategian päätavoitteena tulee olla EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen. Kansallisen biotalousstrategian mukaisesti myös EU:n biotalousstrategiassa tulisi korostaa biotalouden arvonlisän kasvattamisen merkitystä. Biotalouden merkitys kasvaa entisestään ilmastonmuutoksen edetessä ja EU-alueen huoltovarmuuden korostuessa ruokaturva- ja energiakriiseissä. Suomessa biotaloudella on keskeinen merkitys ruokaturvan ja omavaraisuuden lisäämisen kannalta, ja maa- ja metsätalousvaliokunta onkin aikaisemmissa lausunnoissaan korostanut, että EU:n biotalousstrategian päivityksessä tulee tavoitteena olla myös kansallisen huoltovarmuuden parantaminen (MmVL 3/2023 vp — E 99/2018 vp).
Biotalouden merkitys huoltovarmuudelle kytkeytyy myös puhtaan teollisuuden ohjelman tavoitteeseen luoda edelläkävijämarkkinoita uusille kestäville tuotteille muun muassa tarkistamalla julkisten hankintojen lainsäädäntöä. Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa aikaisempiin lausuntoihinsa viitaten, että puurakentamisen osuuden lisäämiseen voidaan valiokunnan näkemyksen mukaan kannustaa erityisesti julkisessa rakentamisessa sovellettavien menettelyiden avulla (ks. MmVL 8/2022 vp — HE 27/2022 vp). Metsäteollisuuden tuotteet tehdään jo nyt valtaosin eurooppalaisista raaka-aineista ja tuotteet kulutetaan sekä kierrätetään pääosin Euroopassa. Puurakentamisen osuuden lisääminen ja sen edistäminen julkisilla hankinnoilla on näin ollen linjassa eurooppalaisten tuotteiden suosimisen kanssa. Lisäämällä puurakentamista kasvatetaan myös biotalouden arvonlisää ja luodaan ilmastopäästöjen vähentämisen kannalta tärkeitä teknisiä hiilinieluja ja hiilivarastoja.
Metsiin kohdistuu usein keskenään ristiriitaisia vaatimuksia aiheuttaen haasteita metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamisessa erityisesti hiilinielujen vahvistamisen, metsien suojelun lisäämisen ja puuraaka-aineen tuotannon ja käytön välillä. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää tärkeänä, ettei EU-sääntelyllä vaikeuteta puun saatavuutta teollisuudessa, vaan parannetaan metsien kasvua Euroopassa. Muutoin riskinä on metsänhakkuiden lisääntyminen Euroopan ulkopuolisissa maissa. Valtioneuvoston kannan mukaan biotalouden tunnistaminen horisontaalisesti eri ohjauskeinoissa on tarpeen kestävää biotaloutta vauhdittavan politiikkakoherenssin saavuttamiseksi. Säännösehdotusten vaikutusarvioinneissa on tärkeää tarkastella ehdotetun sääntelyn vaikutuksia riittävän pitkällä aikavälillä sekä ottaa huomioon alueelliset erot maankäytössä ja biopohjaisten raaka-aineiden käytössä.