Yleistä
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2026—2029 lähtee siitä, että julkista taloutta vahvistavien sopeuttamistoimien toteuttamista jatketaan. Samaan aikaan talouskasvua tuetaan kasvupaketilla. Maa- ja metsätalousministeriön kasvupaketilla tuetaan muun muassa viennin edistämistä ja osaamisen kehittämistä. Ruoantuotannon tukiin ei kohdisteta leikkauksia. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan määrärahataso on kehyskauden alussa noin 2,5 miljardia euroa ja palautuu samaan kehyskauden lopussa. Kehyskauden alussa määrärahataso kasvaa ensin noin 20 miljoonaa euroa ja vähenee noin 11 miljoonaa euroa kehyskauden lopussa. Hallinnonalan määrärahoista käytetään maa- ja elintarviketalouteen noin 68 prosenttia ja maaseudun kehittämiseen noin 17 prosenttia. Merkittävä osa maaseudun kehittämisen sekä maa- ja elintarviketalouden määrärahoista käytetään vuoden 2023 alusta käyttöön otettuun Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 toimeenpanoon.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään kehyskaudella luonnonvaratalouteen ja Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien hoitamiseen noin 7 prosenttia, hallintoon ja tutkimukseen noin 6 prosenttia sekä maanmittaukseen ja asunto-osakkeiden kirjaamiseen noin 2 prosenttia. Metsien kestävän käytön ja Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien kannalta keskeisiä linjauksia sisältyy julkisen talouden suunnitelmassa myös ympäristöministeriön pääluokkaan, ja niitä on käsitelty lausunnossa jäljempänä. Lisäksi valiokunta nostaa esiin, että julkisen talouden suunnitelmaan sisältyy hallitusohjelman mukaisesti metsävähennyksen korotus vuonna 2026. Metsävähennyksen korotusta koskeva hallituksen esitys (HE 44/2025 vp) on parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä. Valiokunta katsoo, että metsävähennyksen korotus parantaa suomalaisten edellytyksiä omistaa ja hoitaa metsiä.
Ruoantuotanto osana kokonaisturvallisuutta
Maatalouden rooli huoltovarmuuden ja siten yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden rakentamisessa on otettu huomioon sopeuttamistoimien kohdentamisessa. Edellisessä julkisen talouden suunnitelmaa koskevassa lausunnossaan valiokunta totesi, että huoltovarmuuden kannalta on välttämätöntä turvata edellytykset maatalouden päätehtävästä eli ruoantuotannosta huolehtimiseen (MmVL 7/2024 vp — VNS 2/2025 vp). Valiokunta korostaa, että ruoantuotannon rahoitukseen ei edelleenkään kohdistu leikkauksia.
Valittua toimintalinjaa voidaan pitää erittäin perusteltuna ja tärkeänä osoituksena maatalouden ja ruoantuotannon strategisesta merkityksestä. Samalla hallituksen päättämien sopeutumistoimien välilliset vaikutukset on syytä ottaa huomioon ja pitää periaatteesta kiinni myös sopeuttamistoimien käytännön kohdentamisessa virastotasolla. Valiokunta katsoo, että Ruokavirastoon kohdistuvien määrärahaleikkausten toteuttamisessa tulee kaikissa tilanteissa turvata maatalouden tukien oikea-aikainen ja mahdollisimman sujuva toimeenpano. Riittävän henkilöstöresurssin turvaamisen lisäksi tähän kuuluu tietojärjestelmien toimivuudesta huolehtiminen. Kotimaisen ruoantuotannon edellytykset eivät saa vaarantua hallinnon leikkausten vuoksi.
Vaikeudet kotimaisen jauhelihan saatavuudessa ovat ilmeinen osoitus maatalouden ja huoltovarmuuden yhteydestä. Samalla ne ovat osoitus tuotannonalojen välisistä riippuvuussuhteista. Naudanlihan heikon saatavuuden taustalla on maidontuotannon kannattavuusongelmista johtuva lypsykarjatilojen väheneminen. Suomessa naudanlihaa on pääosin tuotettu maidontuotannon sivutuotteena. Maatilojen lopettaminen on lähes aina lopullinen ratkaisu. Kerran lopetettua tuotantoa ei aloiteta uudestaan. Maatalouden kannattavuusongelmien vakavuus näkyy nyt myös kuluttajille, kun jauheliha on aika ajoin kokonaan loppu kaupoista. Ratkaisu maatalouden kannattavuusongelmiin löytyy markkinoilta.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykyisestä noin 4 000 maitotilasta on ennusteiden mukaan kymmenen vuoden kuluttua jäljellä noin 400. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan maidon tuotantomääriin muutos vaikuttaa noin 20 prosentin verran, sillä jatkavien tilojen karjakoko kasvaa ja lypsylehmien tuotos paranee jonkin verran. Samalla tilakoko kasvaa ja tuotanto keskittyy. Erityisen huolestuttavaksi tilanteen tekee se, että tällä hetkellä lopettavien tilojen joukossa on merkittävästi tuotantoon investoineita ja yhä kannattavia maatiloja. Viljelijöiden luottamus tuotannon kannattavuuden paranemiseen on heikentynyt. Julkisella rahoituksella ja yritysten toimintaympäristön parantamisella voidaan ainoastaan madaltaa kynnystä investointeihin ja yritystoiminnan jatkamiseen. Avain tilanteen pysyvään parantamiseen on yksityisellä sektorilla.
Investointirahoituksen saatavuus on vaikeutunut tilojen taloustilanteen ja lainarahoitukseen liittyvien maksuvalmius- ja vakuusvaatimusten takia. Tämä vaikuttaa sukupolvenvaihdoksiin ja tilojen kehittämiseen. Budjetin ulkopuolisena toimena hallitus onkin päättänyt nostaa Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera) myönnettävien valtiontakausten valtuutta 20 miljoonaan euroon. Ulkopuolisen rahoituksen ohella muut tekijät vaikuttavat uusien maatalousyritysten syntymiseen ja elinkelpoisten tilojen siirtymiseen tilanpidon jatkajalle. Nykyinen järjestelmä ei riittävästi kannusta tilanpidon aloittajan kannalta oikea-aikaisiin sukupolvenvaihdoksiin. Valiokunta onkin katsonut, että sukupolvenvaihdosten edellytysten tukemiseen tulee etsiä monipuolisia keinoja (MmVL 19/2024 vp — HE 109/2024 vp). Valiokunta kannattaa hallituksen toimia, joilla tuetaan edellytyksiä tilanpidon jatkamiseen kohdentamalla peltojen korvauskelpoisuutta erityisesti aloittaneille nuorille viljelijöille. Samalla valiokunta toteaa, ettei nykyinen järjestelmä, jossa tilanpidon aloittamiseen saa korotettua tukea ensimmäisten viiden vuoden ajan, luo riittävää pitkän aikavälin näkymää tuotannon kannattavuuteen siten, että markkinoilta muodostuu enemmän tuloja alkutuotannolle. Maatalouspolitiikan tulee olla johdonmukaista ja luoda pitkän tähtäimen näkymä yritysten toimintaedellytyksiin.
Valiokunta painottaa kaupan ja elintarviketeollisuuden vastuuta kotimaisen ruoan saatavuuden turvaamisessa. Kysymys on ennen kaikkea tuottajahintojen alhaisesta tasosta ja joustamattomuudesta tuotantokustannusten muuttuessa. Lihan, erityisesti naudan- ja sianlihan, ja maidon sekä viljan tuottajahinnat ovat laskeneet vuoden 2024 tilastojen mukaan, vaikka Euroopassa tuottajahinnat ovat nousseet. Valiokunta kiirehtii edelleen elintarvikemarkkinalain uudistuksen toteutusta ja toivoo lisää ratkaisuja tuottajien markkina-aseman parantamiseksi. Hankintalainsäädännön kehittämisellä voidaan parantaa julkisten ammattikeittiöiden mahdollisuuksia hyödyntää kotimaisia raaka-aineita ja avata uusia kanavia maataloustuotteille. Erityisen kannatettava on linjaus, jonka mukaan kotimaisen ruoan osuus julkisen sektorin hankinnoissa kasvaa.
Kaiken kaikkiaan heikko kannattavuus on maatalouden perusongelma ja kannattavuuden parantaminen ainoa kestävä ratkaisu suurimpaan osaan ruoantuotannon ongelmia. Valiokunta on aikaisemmassa lausunnossaan (MmVL 19/2024 vp) todennut, että kannattavat ja toimintaansa kehittävät maatilat ovat elinehto kotimaisen ruoantuotannon säilymiselle. Valiokunta on tuossa yhteydessä uudistanut aikaisemman toteamuksensa, jonka mukaan ratkaisun maatalouden kannattavuusongelmiin tulee löytyä markkinoilta.
Maatilojen lukumäärän väheneminen merkitsee tuotannon keskittymistä, alueellista eriytymistä sekä alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden infrastruktuurin harvenemista. Nämä tekijät tarkoittavat entistä suurempia haasteita maaseudun elinvoiman, asutuksen ja infrastruktuurin säilymisen kannalta. Valiokunnan arvion mukaan tällä on merkitystä niin elintarvikehuoltovarmuuden kuin maanpuolustuksen kannalta. Valiokunta kannattaa erityisiä toimenpiteitä itäisen Suomen viljelijöille kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi.
Maatalouden kannattavuuden parantaminen
Hallituksen puoliväliriihessä sovitun mukaisesti elintarvikeviennin ohella edistetään mahdollisuuksia tuottaa osaajia ja asiantuntemusta ruoka-alalle laaja-alaisesti, solumaatalous sekä bio- ja kiertotalous mukaan lukien. Valiokunta nostaa esiin päätöksen kohdentaa Business Finlandin tutkimus- ja kehitysrahoituksesta 10 miljoonaa euroa vuosittain ruoantuotannon uusien arvoketjujen kehittämiseen vuosina 2026—2029. Erityisen tärkeänä valiokunta pitää päätöstä nostaa elintarvikevienti pilottitoimialaksi Team Finland -uudistuksessa. Elintarviketurvallisuuden parantaminen ja päätös salmonellarahaston perustamisesta on kannatettava. Ratkaisu tukee terveysturvallisuuden ohella ruokaviennin edistämisen tavoitetta. Valiokunta painottaa elintarvikeviennin merkitystä maatalouden kannattavuuden parantamisessa. Tuottajat tarvitsevat tuotteilleen uusia markkinoita. Näin osaltaan turvataan kansallisen elintarvikehuoltovarmuuden kannalta elintärkeän kotimaisen ruoantuotannon säilymistä koko Suomessa.
Myös tuontia koskevilla säännöillä on suuri merkitys kotimaisen ruoantuotannon kilpailukyvylle. Suomi toimii osana sisämarkkinoita EU:n tuotantoa ja markkinoille saattamista koskevien sääntöjen alaisuudessa. EU:n sisämarkkinoille tuodaan maataloustuotteita, jotka on tuotettu alhaisempien tuotantostandardien piirissä kuin EU:n maatalous- ja elintarviketuotantoa koskevat vaatimukset. Valiokunta katsoo, että EU:n tasolla tulee edistää lainsäädäntöä, jolla varmistetaan, että sen ulkopuolelta tuotuun maataloustuotteeseen sovelletaan vastaavia vaatimuksia kuin EU:ssa sovellettavat tuotantovaatimukset. Samalla EU:ssa sovellettavia ruoan tuotantoon ja markkinoille saattamiseen liittyviä hallinnollisia ja teknisiä esteitä tulee purkaa. Valiokunta pitää erityisen tärkeänä edistää uuselintarvikkeiden markkinoille saattamisen esteiden purkamista EU:n tasolla (MmVL 12/2025 vp — E 8/2025 vp). Kuluttajille on annettava mahdollisuus valita erilaisten vaatimusten alaisuudessa tuotettujen tuotteiden välillä. Luotettavien ja läpinäkyvien tuotemerkintöjen avulla viestitään kotimaisen laadun merkityksestä kuluttajalle ja annetaan tälle aito mahdollisuus valita erilaisten tuotelaatujen välillä.
Ruoka ja maatalous ovat kasvualoja. Maatilojen investointeja tuetaan nostamalla Makeran valtiontakauksia. Maa- ja metsätalousministeriön kasvupaketilla luodaan kannustimia solumaatalouden sekä maatalouden ja energia-alan yhteistyön liiketoimintamahdollisuuksille. Valiokunta korostaa monimuotoisen maatalouden merkitystä. Maataloutta on voitava harjoittaa erikokoisissa yksiköissä erilaisilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Valiokunta pitää tärkeänä maatalouden ja energia-alan yhteistyön parantamista. Maatalous tuottaa raaka-ainetta lannoitteiden ja bioenergian tuotantoon. Tämän raaka-aineen ja siitä saatavan tuotteen kaupallinen hyödyntäminen voi tarjota mahdollisuuksia maatilojen kannattavuuden parantamiseen. Maatilojen roolista pienenergian tuottajina on lupaavia esimerkkejä Euroopassa.
Keskeinen tekijä maatalouden kannattavuudelle ja jatkuvuudelle on hallinnollisen taakan aiheuttamien välittömien ja välillisten kustannusten sekä tyytymättömyyden karsiminen. Hallituksen päätösten mukaisesti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamispaketin toimeenpanossa muutoksia maataloustukien hallinnolliseen taakkaan tehdään jo vuoteen 2026 mennessä. Maatalousyrittäjiin kohdistuvan hallinnollisen taakan ohella valiokunta on tuoreessa lausunnossaan pitänyt tärkeänä, että myös elintarvikealan yrityksiä ja erityisesti uuselintarvikkeita koskevaa sääntelyä yksinkertaistetaan ja hallinnollista taakkaa vähennetään (MmVL 12/2025 vp). Maatalouden alkutuotannon ja elintarvikeyritysten välillä vallitsee keskinäinen riippuvuus, eikä hallinnollisen taakan pidä heikentää elintarvikeketjun kilpailukykyä kokonaisuutena.
Valiokunta korostaa tulevaan yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakauteen valmistautumisen merkitystä. Hallituksen tulee aktiivisesti vaikuttaa ennakkoon yhteisen maatalouspolitiikan muotoutumiseen. Hallituksen mukaan tukipolitiikan uudelleenkohdentamista arvioidaan ja valmistellaan seuraavaa kautta varten tinkimättä keskeisistä ympäristötavoitteista. Valiokunta korostaa maatalouden tukien kohdentamista ruoantuotantoon samalla kun tuotannon kestävyyttä edistetään ensisijaisesti kannustimien avulla. Valiokunta painottaa puhtaan maaperän ja vesivarannon merkitystä strategisena resurssina, joka on suomalaisen maatalouden erityinen vahvuus. Näistä peruselementeistä tulee huolehtia myös jatkossa. Ilmastotavoitteiden osalta maatalouden ja erityisesti eloperäisten maatalousmaiden kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa tulee edelleen kehittää niin, että se kohtelee EU:n jäsenmaita johdonmukaisesti. Tähän liittyen hallitus päätti osoittaa 8 miljoonaa euroa hiilinielujen ja hiilivarastojen laskennan kehittämiseen havainnointijärjestelmän avulla. Tämä panostus mahdollistaa pitkäjänteisen kehitystyön, jossa yhdistyvät kansalliset mittaukset, mallinnusmenetelmät ja satelliittihavainnot.
Maaseudun kehittäminen ja hevostalous
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hevostalouden toimintaedellytykset varmistetaan ja suomenhevosen asema kansallisrotuna turvataan. Valiokunta on useaan otteeseen korostanut hevostalouden merkitystä erityisesti maaseudulle ja sen elinvoimalle. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitusohjelman mukaisesti hevostalouden toimintamahdollisuudet turvataan myös tulevaisuudessa rahoituslähteen muutoksesta riippumatta. Valiokunta on aikaisemmissa kannanotoissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että hevosurheilu ovat luonteeltaan toimintaa, jota on voitava suunnitella pitkällä aikajänteellä. Hevosalan rahoitusta koskevassa uudistuksessa ei tule luoda epävarmuutta alan tulevaisuuteen, vaan rahoitus tulee turvata pitkälle tuleville vuosille.
Valiokunta on tuoreessa lausunnossaan todennut, että hevosala on tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa monin eri tavoin (MmVL 10/2025 vp — HE 16/2025 vp). Vuonna 2022 Suomessa oli hieman yli 75 000 hevosta, joista suomenhevosia oli noin 20 000. Raviurheilun harrastajia arvioidaan Suomessa olevan noin 220 000—250 000 ja ratsastuksen harrastajia noin 160 000. Hevosalan työllistävä vaikutus koko Suomen tasolla on noin 15 000 henkilöä eri puolilla Suomea, millä on vaikutusta maaseudun elinvoimaisuuden ja maaseudun kehittämisen kannalta. (MmVM 27/2022 vp — HE 260/2022 vp). Kaikkiaan hevosala työllistää noin 6 500 henkilötyövuoden verran. Näin ollen se on verrattavissa mittasuhteiltaan esimerkiksi Lapin matkailuun ja metsäkoneenkuljetusalaan. (MmVL 10/2025 vp). Hevosala tuo työtä ja yritystoimintaa myös harvaan asutulle maaseudulle, jossa työllistymisen mahdollisuudet ovat rajatut.
Erityisen tärkeänä valiokunta on pitänyt Suomen ainoan alkuperäishevosrodun, suomenhevosen, tulevaisuuden turvaamista. Valiokunta yhtyy sen saamissa lausunnoissa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan suomenhevosen säilyttäminen elinvoimaisena kansallisrotuna on yhteinen velvollisuutemme. Ravikilpailutoiminnan järjestämisellä on suora yhteys suomenhevoskasvatukseen ja vuosittain syntyvien varsojen määrään, joka jo nyt on rodun elinvoimaisuuden kannalta huolestuttavalla tasolla. Riskirajana on pidetty tuhatta syntyvää varsaa. Syntyneiden suomenhevosvarsojen määrä jäi vuosina 2023—2024 alle tuhannen varsan rajan. Vetovoimaisen ravikilpailutoiminnan avulla on mahdollista säilyttää suomenhevosen populaatio elinvoimaisena. Suomenhevosen säilyttämiseen liittyvät tavoitteet tulee ottaa huomioon sekä rahapelijärjestelmän siirtymäkauden rahoitusratkaisuissa että pidemmän aikavälin politiikkatoimissa. (MmVL 10/2025 vp)
Julkisen talouden suunnitelmassa on osoitettu hevostalouden edistämiseen vuosille 2026—2027 keskimäärin 25,5 miljoonaa euroa. On arvioitu, että rahapeliuudistus mahdollistaa hevostalousalan toimijoille osallistumisen rahapelitoimintaan ja siten vähentää tarvetta suoralle valtionrahoitukselle vuodesta 2028 eteenpäin. Kehyspäätöksen mukaan vuonna 2029 rahoitus laskee 6 miljoonaan euroon, mutta hallitus on sitoutunut tarkastelemaan sektorin tarvitsemaa rahoitustasoa vuosille 2028—2029 keväällä 2026. Edellä esitettyihin hevosalan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja suomenhevosrodun vaarantumista koskeviin näkökohtiin viitaten valiokunta katsoo, että hevostalouden rahoitustasoa tuleville vuosille tulee tarkastella hyvissä ajoin, jo kuluvan vuoden aikana.
Valiokunnan saamissa lausunnoissa on kannatettu 4H-toiminnan tukemiseen kohdistettua puolen miljoonan euron vuotuista lisärahoitusta. 4H-järjestö edistää toiminnallaan maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta tarjoamalla erityisesti maaseudun nuorille monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa. Lisäksi järjestö tarjoaa osaltaan tulevaisuuden ratkaisuja luonnonvara-alan työvoimapulaan työllistämällä nuoria sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen. Valiokunta pitää nuorten työllistymistä ja osaamisen kehittämistä järjestötoiminnan avulla kannatettavana. On tärkeää saada nuoria kiinnostumaan luonnonvara-alasta sekä auttaa näitä hankkimaan työkokemusta niilläkin alueilla, joissa työllistymisen mahdollisuudet ovat muutoin heikot. Valiokunta toteaa, että osaavan työvoiman saatavuus on edelleen keskeinen haaste ja toiminnan kehittämisen este luonnonvara-alan ja elintarvikealan yrityksille.
Metsien kestävä hoito ja käyttö
Julkisen talouden suunnitelman mukaan metsien kasvua ja hiilinieluja vahvistetaan toimenpidepaketilla, johon panostetaan yhteensä 14,9 miljoonaa euroa vuosien 2026 ja 2027 aikana. Toimet käsittävät informaatio-ohjausta, metsänuudistamisen vauhdittamista, puuston kasvattamista tiheämpänä, metsäpinta-alan lisäämistä, metsälannoituksen edistämistä sekä parempaa varautumista metsätuhojen ennaltaehkäisyyn. Viime vuosina Pohjois-Euroopassa laajemmin havaittu metsien kasvun taittuminen sekä Euroopassa yleistyneet hyönteistuhot ovat korostaneet tarvetta metsien terveyttä sekä kasvukykyä parantaville toimille. Valiokunta pitää tärkeänä, että metsäteollisuuden ja energiateollisuuden toimivan puuhuollon edellytyksistä huolehditaan. Siksi on tärkeää kohdentaa metsien kasvun edistämiseen ja metsäpinta-alan laajentamiseen lisävaroja. Ilmaston lämmetessä metsien terveyteen on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota. Metsätuhojen hallinnassa on oleellista niiden riittävän kattava seuranta, tutkimus ja metsänomistajien sekä toimijoiden tietotason lisääminen. On tärkeää, että metsätuhojen ennaltaehkäisyyn panostetaan myös informaatio-ohjauksen kautta.
Valiokunta korostaa, että metsätalouden kannustejärjestelmän eli Metka-järjestelmän kautta suunnatut varat ovat tärkeä osa aktiivista metsänhoitoa. Metka-rahoituksen riittävyys on keskeistä myös metsien kasvupaketin toteuttamisen kannalta. Metka-järjestelmän kautta edistetään metsien kasvukuntoa, metsien monipuolista käyttöä ja työllisyystilannetta myös harvaan asutuilla alueilla. Samalla on mahdollista edistää sopeutumista tulevaisuuden ilmastoon muun muassa monipuolistamalla puulajisuhteita sopivilla kohteilla. Oikeilla puulajivalinnoilla ja sekapuustoisuutta suosimalla ennaltaehkäistään metsätuhoja.
Julkisen talouden suunnitelman mukaan luonnonsuojelun rahoitukseen lisätään 1,75 miljoonaa euroa vuosittain Metso- ja Helmi-ohjelmien kautta. Vapaaehtoisuuteen perustuvilla Metso- ja Helmi-ohjelmilla on laaja hyväksyntä maanomistajien keskuudessa, ja suojelun vapaaehtoisuus vahvistaa laajalti toimenpiteiden hyväksyttävyyttä ja suojelun sosiaalista kestävyyttä. Rahoituksen vahvistaminen tukee lisäksi ilmastotavoitteiden saavuttamista. Myös 5.2.2025 julkaistun arviointiraportin mukaan Metso-ohjelman suojelutoimenpiteiden ja niitä tukevien toimenpiteiden kokonaisuus on ollut tasapainoinen ja tarkoituksenmukainen. Arvioinnin mukaan Metso-ohjelma tulee saavuttamaan pysyvän suojelun osalta hehtaarimääräiset tavoitteensa vuoden 2025 aikana. Ympäristöministeriö ja maa- metsätalousministeriö ovat parhaillaan laatimassa Metso-ohjelmalle jatkoa vuodesta 2026 alkaen. Metso-ohjelman riittävä rahoitus on turvattava niin, että yksityismailla olevat valtioneuvoston päätöksen mukaiset vanhat ja luonnontilaiset metsät voidaan saada suojelun piiriin.
Julkisen talouden suunnitelmassa todetaan, että Luonnonvarakeskukselle ja Suomen ympäristökeskukselle osoitetaan rahoitusta ennallistamisen tutkimukseen yhteensä 2 miljoonaa euroa vuodesta 2026 lähtien. Lisäksi mainituille tutkimuslaitoksille osoitetaan yhteensä 4 miljoonaa euron määräaikainen lisärahoitus vuosille 2026—2027. Rahoitus kohdistuu luontotyyppi- ja ekosysteemitiedon uusien kustannustehokkaiden menetelmien kehittämiseen. Tutkimusrahoituksen lisääminen ennallistamisen tutkimukseen sekä luonto- ja ekosysteemitiedon tuottamiseen on ajankohtaista, koska kansallisen ennallistamissuunnitelman laadinta on parhaillaan käynnissä ja sen jälkeen siirrytään suunnitelman toimeenpanoon ja seurantaan. Tutkimustiedon avulla voidaan merkittävästi tukea kustannustehokkaiden ja vaikuttavien ennallistamistoimien suunnittelua, kohdentamista ja seurantaa. Hyvällä suunnittelulla ennallistamisasetuksen toimeenpanossa voidaan saavuttaa myös ilmastohyötyjä. Valiokunta pitää tärkeänä, että ennallistamisasetuksen velvoitteet toteutetaan tavalla, joka on vaikuttava, ja toisaalta rajoittaa mahdollisimman vähän puunhankintaa.
Maa- ja metsätalousvaliokunta on jo edellä maatalousmaan kasvihuonekaasupäästöjen osalta kiinnittänyt lausunnossa huomiota siihen, että hallitus päätti keväällä 2025 julkisen talouden suunnitelman käsittelyn yhteydessä osoittaa 8 miljoonaa euroa hiilinielujen ja hiilivarastojen laskennan kehittämiseen havainnointijärjestelmän avulla. Tarkoituksena on, että järjestelmän kehittäminen tapahtuu Luonnonvarakeskuksen, Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää tutkimuslaitosten yhteistyötä tärkeänä, jotta laskennan haasteista ja mahdollisuuksista saadaan monipuolista tietoa ja löydetään toimivia ratkaisuja. Vahva tietopohja on tärkeä myös vaikutettaessa EU:n hiilinielulaskennan kehittämiseen.
Luonnonvaratalouden toimintaedellytysten turvaaminen
Maa- ja metsätalousvaliokunta nostaa lopuksi esiin eräitä luonnonvaratalouden toimintaedellytyksiin liittyviä yleisiä kysymyksiä osin myös oman toimialansa ulkopuolelta. Vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö on tärkeä kaiken yritystoiminnan ja erityisesti yritysten investointihalukkuuden kannalta, minkä lisäksi luonnonvaratalouden alalla toimivien yritysten osalta korostuu erityisesti osaavan työvoiman saatavuus ja investointeihin liittyvien hallinnollisten menettelyjen sujuvuus. Hallitusohjelman mukaan maaseutuyrittäjyyden houkuttelevuutta parannetaan ja luonnonvara-alan sekä elintarvikesektorin koulutusta ja tutkimusta kehitetään vastaamaan muuttuneisiin toimintaympäristön vaatimuksiin. Valiokunta korostaa luonnonvara-alan koulutuksen merkitystä sekä huoltovarmuuden ja ruokaturvan kannalta tärkeän alkutuotannon että kansantalouden kannalta keskeisen metsänhoidon perusosaamisen säilymisen kannalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että ammatilliseen koulutukseen varataan riittävä rahoitus.
Kehyskauden aikana toteutetaan valtion aluehallintouudistus, jota koskevan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alusta. Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa yhdenmukaista lupa-, ohjaus- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja. Uudistus tarkoittaa muun ohella lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien kokoamista uuteen perustettavaan monialaiseen virastoon. Hallitusohjelmassa on erikseen myös todettu, että kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä lisätään keventämällä kalankasvatukseen liittyvää luvitusta ja sääntelyä ja parantamalla ammattikalastajien toimintaedellytyksiä. Toimivan kalatalouden ylläpitäminen ja kehittäminen ovat myös oleellinen osa huoltovarmuutta. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitääkin tärkeänä, että aluehallintouudistus toimeenpannaan siten, että se myös käytännössä toteuttaa tavoitetta sujuvoittaa viranomaistoimintaa.