Ehdotus

Suomelle huutokaupattavien päästöoikeuksien viitevuosi on erittäin tärkeä neuvottelukysymys. Komission ehdotuksen mukaan huutokaupattavat päästöoikeudet lasketaan vuoden 2005 päästöjen perusteella. Suomi haluaa muuttaa viitevuoden 2005 useamman vuoden jaksoksi (esim. 2005—2007) vuosittaisten vaihtelujen tasaamiseksi. Asialla on valtiontaloudellinen merkitys, koska vuoden 2005 käyttö tarkoittaisi tuntuvasti pienempiä huutokauppatuloja kuin usean vuoden tapauksessa. Suomen käsityksen mukaan viitevuoden muuttaminen parin tai muutaman vuoden jaksoksi on asia, joka ei vaikuta ilmasto- ja energiapaketin yleisrakenteeseen. Suurimmalla osalla maista muutokset huutokaupattaviin päästöoikeuksiin olisivat varsin pieniä.

Komission tekemät laskelmat osoittavat, että Suomen tilanne on poikkeuksellinen, ja myös muut jäsenmaat tunnustavat ongelman tilastojen valossa. Osa maista on kuitenkin selkeästi vuoden 2005 kannalla. Riittävän tuen saanti neuvostossa laskentajaksoajattelulle on siten epävarmaa.

Suomi voi tutkia myös erillisratkaisua, jossa otetaan huomioon vuoden 2005 poikkeuksellisuus meidän tapauksessamme. Tässä lähtökohtana on, että Suomen päästöluvut korjataan vastaavalla tavalla kuin kansallisen jakosuunnitelman hyväksynnän yhteydessä. Koska kyseessä on kaksi päästöiltään suhteellisen pientä maata (Suomen lisäksi Tanska), tämä ratkaisu ei juuri heikentäisi muiden maiden asemaa.

Komission ehdotuksen mukaan energiaintensiiviselle teollisuudelle luodaan erityissäännöt hiilivuodon estämiseksi. Energiaintensiiviset, globaalissa kilpailussa toimivat toimialat oli tarkoitus määritellä vuonna 2010 ja päätös niitä koskevista toimista tehtäisiin vuonna 2011. Komissio valmistelee kriteereitä hiilivuodolle alttiiden sektoreiden määrittämiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa analyysityö keskittyy alumiini-, sementti- ja terästeollisuuteen. Tämän jälkeen tullaan tarkastelemaan muun muassa massan ja paperin, kemian sektorin sekä öljynjalostuksen tilannetta.

Ratkaisun löytäminen hiilivuotoasiaan on Suomen kannalta erittäin tärkeää. Suomen puolelta seurataan aktiivisesti komission valmistelutyötä ja yritetään vaikuttaa siihen. Suomelle olennainen kysymys on se, että hiilivuotoriskin arvioinnissa otetaan myös huomioon päästökaupan vaikutus sähkön hintaan. Suomelle on tärkeää, että hiilivuotokysymyksen kannalta keskeiset toimialamme sisältyisivät päästöoikeuksien jaossa erityiskohtelua tarvitsevan teollisuuden piiriin ja että asiasta saataisiin selvyys mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hiilivuodon arvioinnissa sovellettavista kriteereistä tulisi sopia mahdollisimman nopeasti. Suurin osa jäsenmaista on samaa mieltä aikataulun nopeuttamisen tarpeesta.

Komission valmistelutyö hiilivuotoon liittyen kattaa Suomen kannalta keskeiset teolliset toimialat. Suomen kansantalouden kannalta keskeiset metalli- ja massa- ja paperiteollisuus kuuluvat analysoitavien alojen piiriin. Suomen kannalta on syytä kiinnittää erityistä huomiota massa- ja paperiteollisuuden asemaan tässä yhteydessä, koska se on toimialana edelleen keskeinen Suomen taloudessa, vaikka sen merkitys EU-tasolla on selvästi vähäisempi. Massa- ja paperiteollisuuden asemaan vaikuttavat sekä päästökaupasta aiheutuvat suorat että välilliset kustannukset. Lisäksi massan ja paperin osalta on selvästi kyse globaaleista markkinoista.

Suomi lähtee edelleen siitä, että hiilivuotokysymys koskee ensisijaisesti energiaintensiivistä prosessiteollisuutta. Lähtökohtana komission valmistelutyössä on kuitenkin se, että toimialat arvioidaan samoilla objektiivisilla kriteereillä. Valmistelutyön vauhdittamiseksi näistä kriteereistä tulisi sopia mahdollisimman pian. Keskustelu neuvostossa on menossa tähän suuntaan.

Valtioneuvoston kanta

Ratkaisun löytäminen hiilivuotoasiaan on Suomen kannalta erittäin tärkeää. Suomelle olennainen kysymys on se, että hiilivuotoriskin arvioinnissa otetaan myös huomioon päästökaupan vaikutus sähkön hintaan. Suomelle on tärkeää, että hiilivuotokysymyksen kannalta keskeiset toimialamme sisältyisivät päästöoikeuksien jaossa erityiskohtelua tarvitsevan teollisuuden piiriin ja että asiasta saataisiin selvyys mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Suomen mielestä hiilivuodon aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi sopii parhaiten päästöoikeuksien ilmaisjako energiaintensiiviselle teollisuudelle. Esillä on ollut myös malli, jossa tavaroiden tuojat velvoitetaan hankkimaan päästöoikeuksia. Suomi suhtautuu varauksellisesti tuontimekanismiin sen monimutkaisuuden ja WTO-yhteensopivuusongelmien takia. Malli ei myöskään huomioisi vientiä. Suomen mielestä teollisuusprosesseihin kiinteästi liittyvää sähköntuotantoa (CHP) tulisi päästöoikeuksien jaossa kohdella samalla tavoin kuin itse teollisuuslaitoksia eli ne voisivat saada ilmaisia päästöoikeuksia.

Suomelle huutokaupattavien päästöoikeuksien viitevuosi on erittäin tärkeä neuvottelukysymys. Komission ehdotuksen mukaan huutokaupattavat päästöoikeudet lasketaan vuoden 2005 perusteella. Suomi haluaa muuttaa viitevuoden 2005 useamman vuoden jaksoksi (esim. 2005—2007) vuosittaisten vaihtelujen tasaamiseksi.