Valiokunta toteaa, että metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013, jäljempänä metsätuholaki) tavoitteena on turvata metsien hyvä terveydentila. Lailla pyritään erityisesti pitämään metsien pahimpien tuhohyönteisten kannat riittävän alhaisella tasolla. Metsällä tarkoitetaan aluetta, johon sovelletaan metsälakia (1093/1996). 

Suomen ilmoitettua metsätuhoja koskevan tukijärjestelmän Euroopan komission notifioitavaksi komissio antoi asiasta päätöksensä 17 päivänä toukokuuta 2018. Komission päätöksessä on tarkasteltu tuen kasautumista. Suomi on ilmoittanut, ettei metsätuholaissa tarkoitettu tuki kasaudu muiden tukien kanssa. Tähän liittyen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi, että metsätuholain   10 §:ssä tarkoitettua korvausta ei myönnetä, jos korvauksensaaja on saanut 10 §:ssä tarkoitettujen vahinkojen korvaamiseen muuta julkista tukea tai verojärjestelmän kautta myönnettävää tukea taikka näitä tukia yhdessä. 

Lisäksi komission päätöksessä on ehto, jonka mukaan tuensaajina eivät voi olla vuosien 2014–2020 suuntaviivojen (2014/C 204/01) 35 kohdan 15 alakohdassa tarkoitetut vaikeuksissa olevat yritykset. Tuensaajina eivät voi myöskään olla yritykset, joille on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on todettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi. Esityksessä nämä säännökset ehdotetaan sisällytettäviksi metsätuholain uuteen 10 a §:n 2 momenttiin. 

Edellä on todettu, että metsätuholaissa metsällä tarkoitetaan aluetta, johon sovelletaan metsälakia. Metsälain 2 §:n 2 momentin 6 kohdasta käy ilmi, että metsälakia ei sovelleta oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita. Yleiskaavalla ohjataan kaava-alueen käyttöä yleispiirteisesti määrittelemällä ja sovittamalla yhteen esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen, palvelujen ja liikenneväylien sijainti. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että uudet rakentamiseen varatut alueet sijoittuvat usein metsäalueille. Kaikki kaavamerkinnät eivät kuitenkaan toteudu käytännössä heti, vaan osa alueista säilyy metsäisinä useita vuosia. Ne eivät kuitenkaan kuulu metsälain ja sitä kautta myöskään metsätuholain soveltamisalaan. Metsätuhon sattuessa ei maa- ja metsätalousministeriön määräyksestä tehtävää metsätuholain 9 §:n mukaista torjuntaa voida ulottaa tällaisille alueille.  

Voimassa olevia yleiskaavoja on noin 2 700 kappaletta. Edellä mainittujen alueiden kokonaismäärästä ei ole olemassa tietoa, sillä kaava-aineistoja ei ole digitoituina, harmonisoituina eikä ajantasaisina saatavilla. Myöskään kaavojen toteutumisesta ei ole saatavissa tietoa, joten alueiden määrää ja laajuutta ei voida arvioida.  

Valiokunta toteaa, että maa- ja metsätalousministeriö on käynnistämässä metsälain ja metsätuholain arvioinnin, jossa metsälain ja metsätuholain soveltamisalaa on tarkoitus arvioida. Lisäksi on jo käynnistynyt ympäristöministeriön vetämä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Valiokunta pitää välttämättömänä, että edellä todettu metsälain ja metsätuholain soveltamisalaa koskeva kysymys selvitetään arvioinnissa ja otetaan huomioon uudistuksessa.  

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.