Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi tuloverolain 57 §:ää siten, että lainkohtaan lisättäisiin uusi momentti, rahalahjoituksen verotuksessa vähentämiseen oikeuttavaksi tarkoitukseksi myös sosiaali- ja terveysalan sekä globaaliaiheiden, kuten kehitysyhteistyön, humanitäärisen avun, rauhantyön, kansainvälisen yhteistyön ja globaalikasvatuksen, hyväksi toimiville kansalaisjärjestöille tehty lahjoitus. Siis esitetään yhteisöille mahdollisuutta tehdä verovähennys lahjoituksista näille järjestöille.
Lainsäädännön nykytila: Tämän hetken tilanne on sellainen, että tässä 57 §:ssä säädetään yhteisöjen lahjoitusten vähennysoikeudesta. Verohallinto myös ylläpitää erikseen listaa niistä toimijoista — säätiöt, yhdistykset ja laitokset — joille tehtävistä lahjoituksista voi tuon vähennyksen saada. Tuloverolain 57 §:n mukaisten lahjoitusten vähennysoikeus koskee vain yhteisöjä, eli esimerkiksi yhtymät eivät ole oikeutettuja vähennykseen. Lahjoitusvähennyksen voi saada vain lahjoituksista, jotka on tehty tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen. Emme siis olisi muuttamassa lain muita ehtoja vaan tätä kohdennusta, mihin lahjoitusvähennystä voi saada.
Arvoisa puhemies! Orpon ja Purran hallitus on toteuttamassa suuria leikkauksia, jotka kohdistuvat kansalaisjärjestöjen rahoitukseen. On selvää, ettei hallitus joko ymmärrä tai halua ymmärtää kansalaisjärjestöjen työn laatua ja kokonaisuutta ja sitä myötä sitä, millaisia vaikutuksia näin rajulla kansalaisjärjestöiltä leikkaamisella voi olla. Vahvan kansalaisyhteiskunnan rooli yhteiskunnan toimivuuden ja keskinäisen luottamuksen vahvistajana on oleellinen. Suomi on ollut yhdistysten ja järjestöjen määrässä mitattuna luvattu maa, ennätysaktiivinen. Ihmiset meillä ovat halunneet tulla yhteen ja ajaa asiaansa, vaikuttaa yhteiseksi hyväksi. Myös taidot osallistua yhteiskunnallisesti ovat näin vahvistuneet, ja järjestökenttä onkin ollut meillä vahva osa toimivaa demokratiaa.
Järjestöt ovat toimineet niin Suomen sairaiden kuin esimerkiksi kehitysmaiden koulutuksen hyväksi. Ne ovat puolustaneet luontoa, keränneet varoja veteraaneille tai järjestäneet asuntoja asunnottomille. Meillä on todella haluttu auttaa ja tuoda oma osaaminen yhteiseksi hyväksi. Meillä on ollut tilaa järjestöjen olla erimielisiä hallitusten kanssa, ja toisaalta hallituksissa on otettu heidän viestinsä vakavasti, annettu tilaa osallistua päätöksentekoon niin kotimaassa kuin kansainvälisissä delegaatioissa. Tätä yhteiskunnallista vahvuuttamme emme saisi nyt leikkausten myötä kadottaa, vaikka työ olisi jäänyt nykyhallituksen edustajille paikoin elämän varrella vieraammaksi ja ehkä etäiseksi, joidenkin mielestä jopa monimutkaiseksi riesaksi, kuten olen kuullut järjestöjen rahoitusta kuvattavan.
Arvoisa puhemies! Etenkin, kun hallitus leikkaa kansalaisjärjestöjen rahoitusta, se osuu kipeästi haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, sillä juuri heidän parissaan monet järjestöt tekevät työtä, täydentävät julkisia palveluita ja tuottavat niitä, tarjoavat vertaistukea ja omaavat paljon osaamista ja asiantuntemusta. Järjestöjen työ on kohdentunut esimerkiksi lapsiperheille lastenhoitoapuna, asunnottomille asuntoina, päihderiippuvaisille erilaisina hoitomuotoina, köyhille ruoka-apuna, eri potilasryhmille asiantuntijuutena ja maailmanlaajuisesti kriisitilanteiden keskellä eläville turvallisen ympäristön, kouluruoan, opetuksen ja terveydenhoidon varmistajina.
Hallituksen leikkausten lisäksi samaan aikaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa supistavat hyvinvointialueiden tiukat taloustavoitteet, joidenkin järjestöjen osalta taas kuntien tiukka taloustilanne. Avun tarve ei kuitenkaan yhteiskunnassa ole vähentynyt, vaan päinvastoin talouden tiuketessa moni ihminen on yhä enemmän järjestöjen työn varassa.
Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Tähän mennessä hallitus on kuitenkin lähinnä viivytellyt tarvittavien toimien kanssa ja hankaloittanut EU:n ilmasto- ja luontopoliittisia linjauksia. Kansalaisjärjestöt tekevät tärkeää työtä myös ilmastokriisin ja luontokadon torjumisessa niin konkreettisin teoin kuin tietotaitoa vahvistaen.
Arvoisa puhemies! Kehitysviestintää ja globaalikasvatusta tekevien järjestöjen työllä taas on edistetty YK:n Agenda 2030 -kestävyystoimenpiteiden ohjelman, kestävän kehityksen ohjelman, tavoitteita laajasti yhteiskunnassa aikana, jolloin niistä ei ole varaa lipsua. Tuen tavoitteena on ollut lisätä suomalaisten tietoisuutta globaalin kehityksen haasteista ja kansainvälisestä yhteistyöstä niihin vastaamiseksi edistämällä esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa. Rauhantyötä tekevät järjestöt taas ovat tukeneet rauhaa, yhteiskunnallista vakautta ja konfliktien ehkäisyä. Suomi onkin profiloitunut konfliktinratkaisun suurmaana. Verovähennyskelpoisuuden laajentaminen mahdollistaa kestävämmän tulevaisuuden rakentamisen ja Suomen merkittävän roolin säilyttämisen.
Kehityspolitiikan tulosraportin vuodelta 22 mukaan kehityspolitiikka ja sen rahoitus edistävät Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteita. Vuosina 19—21 Suomi edisti rauhaa 20 maassa, etenkin naisten ja nuorten äänten kuulumista. YK-järjestöjen kautta hätäapua pystyttiin antamaan 100 miljoonalle ihmiselle 56 maassa. Parantuneilla sää- ja ilmastopalveluilla jopa 500 miljoonaa ihmistä pystyy varautumaan ilmastonmuutokseen aiempaa paremmin. Kehittyviin maihin on saatu yli kaksi miljoonaa työpaikkaa eri instrumenttien kautta, ja yhä useampi tyttö käy peruskoulun loppuun. Tässä kaikessa työssä meillä ovat olleet myös järjestöt mukana.
Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella käytiin pitkät parlamentaariset neuvottelut järjestöjen rahoituksen muutoksista ja jatkuvuudesta rahapelirahoituksen uudistuessa eli tuottojen siirtyessä valtion budjettiin. Tuottojen laskiessa sovittiin tästä johtuva, loivasti laskeva rahoituskenaario parlamentaarisesti yhdessä. Tämän yhteisesti sovitun linjan yli hallitus käveli mennen tullen heti kauden alussa. Olemme halunneet edustaja Elon kanssa etsiä keinoja, jotka helpottavat järjestöjen toimintaa ja turvaisivat osaltaan toiminnan jatkuvuutta rahoitusleikkauksista huolimatta.
Suomessa on tällä hetkellä voimassa yksi Euroopan suppeimmista lahjoitusten verovähennyskäytännöistä, kun tarkastellaan lahjoituskohteita. Suomalaisten suosituimmat lahjoituskohteet, kuten lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi tehtävä työ, kehitysmaiden lasten ja nuorten auttaminen, luonnonsuojelu sekä humanitäärinen apu, eivät oikeuta verovähennykseen. Tänä vuonna laajan lahjoittamisen kohteena ollut Ukrainan ja ukrainalaisten auttaminen ei myöskään ole yhteisöille verovähennyskelpoista. Yritysvastuun merkityksen kasvamisen myötä kolmannen sektorin toimijoiden tukeminen on yrityksille yksi luonteva tapa osallistua yhteisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Vähennyskelpoisten lahjoitusten saajajoukon laajentaminen lisäisi lahjoituksia ajankohtaisten ongelmien ratkaisuun ja vahvistaisi Suomessa lahjoittamisen kulttuuria, joka meillä on hyvin eri tasolla kuin monessa muussa Euroopan maassa.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Edustaja Elo.