Viimeksi julkaistu 20.11.2025 11.24

Pöytäkirjan asiakohta PTK 112/2025 vp Täysistunto Keskiviikko 19.11.2025 klo 14.00—18.44

13. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta

Hallituksen esitysHE 40/2025 vp
Valiokunnan mietintöMmVM 4/2025 vp
Toinen käsittely
Puhemies Jussi Halla-aho
:

Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä. 

Keskustelu
17.30 
Timo Suhonen sd :

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä muutama sananen tästä vesihuoltolain muuttamisesta.  

Tämä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että vesihuollon toiminta turvataan ja vesivarat pidetään kansallisissa käsissä. Esitys on osa kansallista vesihuoltouudistusta ja liittyy Vesi on meidän ‑kansalaisaloitteeseen perustuvaan eduskunnan päätökseen. Esityksen mukaan lakiin lisätään säännös, jonka mukaan kunta ei saa myydä vesihuoltoon kohdistuvaa omistustaan eikä kunnan omistuksessa tai määräysvallassa oleva vesihuoltolaitos saa myydä vesihuolto-omaisuuttaan. Kunnalle säädetään lisäksi etuosto-oikeus nykyisin yksityisessä omistuksessa olevien vesihuoltolaitosten ja niiden vesihuolto-omaisuuden kaupoissa. Jatkossa saisi perustaa vain kunnan omistuksessa olevia vesihuoltolaitoksia tai asiakasomisteisia vesihuolto-osuuskuntia.  

Arvoisa herra puhemies! Tämä mietintö maa- ja metsätalousvaliokunnalta on yksimielinen, ja näin se kuvaa myös asian vakavuutta ja yksituumaisuutta siinä, että vesihuollon tärkeys ja varmistus on ymmärretty merkittävällä tärkeydellä. — Kiitos.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.  

17.31 
Lauri Lyly sd :

Arvoisa puhemies! Tämä vesihuoltolain muutos, jonka hallitus on esittänyt ja jonka maa- ja metsätalousvaliokunta on yksimielisesti hyväksynyt ja johon tehnyt tiettyjä tarkennuksia, on viety hyvin eteenpäin. Se on erittäin tärkeää, että me olemme tässä salissa yksimielisiä siitä, että vesi on sellainen elementti ja asia, jonka pitää olla yhteiskunnan omaisuutta. Näin omistus ja päätösvalta säilyvät julkisissa käsissä tämän päätöksen myötä, mikä on erittäin iso asia.  

Tällä hetkellä meillä on noin neljä ja puoli miljoonaa kuntalaista kuntien vesihuollon piirissä, ja sitten tämä loppu on asiakas- ja osuuskuntatoimijoitten vesihuollon piirissä. Meillä on noin 1 100 vesihuoltoyksikköä täällä Suomessa. Tämä on erittäin tärkeä asia myös sen takia, että nyt kun nämä toiminnat elävät tässä vuosien varrella, niin kunnilla on etuosto-oikeus sitten, jos näitä asiakas- tai osuuskuntapohjaisia tulee myyntiin, ja siinä mielessä se vain vahvistaa tämän lain tarkoitusta.  

Sitten kun tässä katsotaan tätä huoltovarmuusnäkökulmaa, niin tänne on nyt näille yhtiöille lisätty varautumissuunnitelmia ja niitten päivittäminen, mikä tarkoittaa sitä, että tämä alue on erittäin hyvissä käsissä.  

Arvoisa puhemies! Täällä on myöskin aika iso investointitarve. Mietintö mainitsee, että noin 777 miljoonaa vuositasolla vuoteen 2040 asti meidän pitäisi investoida tähän vesihuoltoon ja nykyisin siihen investointeja tehdään noin 400 miljoonan euron verran. Eli meillä on aika iso gäppi, että me pystymme tämän hoitamaan. Onneksi siellä toiminnassa on kuitenkin tämä iso tavoite, että kunnat ja isommat yksiköt sitä pystyvät paremmin tekemään, mutta se myöskin tekee sen, että kun kunnilla on erittäin isoja taloudellisia haasteita, niin myöskin tämä investointi tulee siihen kuormaksi. Mutta tämä vain kertoo siitä, kuinka paljon tälle alueelle pitää noin vuositasolla investoida, ja tämä on erittäin kova tavoite. 

Arvoisa puhemies! Sitten on tärkeää muistaa, että mitä isommassa yksikössä vettä tehdään, sen halvempi niin sanotusti litrahinta on. Siinäkin mielessä tämä kehityspolku, että me kasvatetaan näitä toimintoja ja sitä verkkoa sillä tavalla, että me pystymme hoitamaan tätä tällä tavalla, että me saamme sitä välitettyä myös asiakkaille helpommin, on hyvä suunta. Näenkin, että tässä perässä on myöskin se ajattelu, että tulee ylikunnallisia vesitoimijoita, jotka ovat julkisessa omistuksessa. Tämä on hyvä suunta, ja siinä mielessä tätä kannattaa viedä eteenpäin.  

Olen erittäin tyytyväinen, että tämä lakiesitys on täällä ja mietintö yksimielisenä, ja voimme sanoa kai yhdessä, että vesi on meidän.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä. 

17.35 
Juha Hänninen kok :

Arvoisa puhemies! Suomessa leviteltiin ja reviteltiin vahvasti reilu vuosi sitten, että hallitus myy nyt vetemme maailmalle. Se oli perätöntä puhetta. Valhe-sanaa ei tietystikään täällä saa sanoa, joten jätetään se käyttämättä. Nyt tulee totuutta ja kuunnellaan tarkkaan. Voin kertoa koko Suomen kansan edessä, että tällä päätöksellä me eli Suomen eduskunta pelastamme Suomelle puhtaan veden. Tämä päätös on yksimielinen.  

Suomessa puhdas vesi on ollut pitkään itsestäänselvyys. Se ei kuitenkaan ole sattumaa. Se on seurausta vastuullisesta päätöksenteosta, järjestelmästä, joka on rakennettu pitkäjänteisesti palvelemaan koko yhteiskuntaa.  

Nyt käsittelyssä oleva esitys vesihuoltolain muuttamisesta on tärkeä askel tämän järjestelmän vahvistamisessa ja turvaamisessa muuttuvassa maailmassa. Esityksen keskiössä on, että yhteinen omaisuus pysyy yhteisenä.  

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen keskeinen viesti on selkeä: vesihuolto ei ole kauppatavaraa. Esityksen tavoitteena on varmistaa julkisomisteisten vesihuoltotoimijoiden säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa, edistää vesihuollon alueellista yhteistyötä ja rakenneuudistusta sekä parantaa vesihuoltolaitosten omaisuuden hallintaa. Tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa vesihuollon toiminnan ja talouden valvontaa sekä parantaa yleisesti vesihuoltolain toimivuutta. Tämä on suora vastaus Vesi on meidän - kansalaisaloitteeseen ja eduskunnan yksimielisen tahtotilan esille nostamiin huoliin.  

Arvoisa puhemies! Vesihuolto on myös osa kokonaisturvallisuutta. Se on kriittinen osa huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Se on kansallinen voimavara, jonka hallinnan on pysyttävä kotimaisissa käsissä. Juomaveden saatavuus, jätevesien käsittely ja vesijärjestelmän toimivuus ovat perusedellytyksiä niin tänään kuin poikkeustilanteissa. Tavoitteena on lisätä toimintavarmuutta ja selkeyttä. Lain kirjaukset parantavat vesihuollon suunnitelmallisuutta ja selkeyttävät toiminta-alueiden määrittelyä. Esimerkiksi kiinteistöjen liittämisvelvollisuus verkostoon määräytyy jatkossa kunnallisesti vahvistetun toimialueen perusteella, ei enää pelkästään taajamarajauksen mukaan. Tämä muutos tukee tehokasta verkostosuunnittelua ja resurssien kohdentamista oikeudenmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Lakiuudistuksessa myös vesihuoltolaitosten talouden läpinäkyvyyttä ja maksujen oikeudenmukaisuutta parannetaan. Omistajatuloutuksen tulee perustua kestävään tasapainoon. Vesihuolto ei saa olla väline tulouttaa varoja kunnan muihin tarpeisiin vesiasiakkaiden kustannuksella.  

Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä hallitus vahvistaa vesihuollon toimintavarmuutta, kansallista omistajuutta ja kansalaisten luottamusta siihen, että kriittisiä peruspalveluja ei yksityistetä. Vesi ei ole sijoituskohde vaan kansallinen etu, joka meidän on turvattava. Kuten kansalaisaloitteen nimi kiteyttää, vesi on meidän. Tämä laki varmistaa, että se myös pysyy niin. — Kiitos, arvoisa puhemies.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Antikainen on poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.  

17.40 
Hannu Hoskonen kesk :

Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomaista, että kotimaiset, puhtaat vedet saadaan pidettyä suomalaisten hallussa ihan sataprosenttisesti. Se on erittäin hyvä laki. 

Todellakin nyt on Suomessa herätty tähän tärkeään totuuteen, elikkä maailmassahan tällä hetkellä on puhtaasta juomavedestä valtava pula. Tiedämme, että monessa maassa juodaan semmoista vettä, joka on periaatteessa suomalaisen mittapuun mukaan ruokajuomaksi kelpaamatonta. Sitä ei kerta kaikkiaan pitäisi juoda. Se puhtaus, mikä meillä on, puhdas maaperä ja puhdas ilma, on meille valtavan suuri rikkaus, ja tätä omaisuuttahan varmasti nämä monimiljardöörit haluavat ottaa omiin nimiinsä ja sitten myydä sitä tuotetta maailmanmarkkinoille, totta kai hirvittävällä voitolla. Meidän pitää omat vesivaramme käyttää itse. 

Niin kuin vesilaki sanoo, ensimmäisenä tietenkin on tärkeää, että se paikallinen käyttö turvataan, jotta niille ihmisille, jotka asuvat sillä alueella, se vesi riittäisi heidän käyttöönsä. Ja sitten jos sitä voidaan myydä vaikka naapurikuntaan tai jollekin yritykselle, niin tämä lakihan ei sulje pois sitä, että joku yksityinen yritys perustetaan vaikka nyt Ilmajoelle ja siellä ruvetaan myymään puhdasta vettä, vaikka pannaan pulloon. Niitähän on paljon Suomessa, yrityksiä, jotka myyvät puhdasta vettä halukkaille ostajille. Maailmassa niitä janoisia aina on. Totta kai siellä käytetään muitakin juomia janon tyydyttämiseksi, mutta pitää muistaa, että esimerkiksi kahvin raaka-aineena puhdas, suomalainen vesi on aivan loistava. 

Toivottavasti nyt ymmärrettäisiin syvällisemmin tämän hienon lakiesityksen jälkeen se, että me onnettomat suomalaisethan olemme myyneet pois semmoisia luonnollisia monopoleja, joita ei koskaan olisi pitänyt myydä, kuten esimerkiksi sähköverkot. Esimerkiksi Fortum myi ulkomaiselle Carunan — se taisi olla sen firman nimi — jolle myytiin sähköverkot, elikkä se alempi sähköverkko, mistä tänne kotitalouksiin sähköä jaetaan. Onneksi kantaverkot, millä isot virtamäärät siirtyvät Suomen voimalaitoksista lähemmäksi käyttäjiä, ovat kyllä yhteiskunnan omistuksessa, mutta kun tällaisia jakeluverkkoja on myyty, se on aivan käsittämätön virhe. 

Arvoisa puhemies! Toivon samassa yhteydessä, että kun nyt maailma on menossa levottomampaan suuntaan, niin me ymmärtäisimme kaksi asiaa. Toinen on se, että nyt Euroopan unioni hamuaa kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla metsiä — ei suoraan omistusoikeuteen, tietenkään siihen se ei pysty, mutta niiden määräämiseen tulee kaiken maailman älyttömiä määräyksiä, metsäkatoasetuksia, ennallistamisia, rikotaan omaisuudensuojaa, minkä muuten ihmisoikeussopimus kieltää. Ihmisoikeussopimushan tunnustaa sen ihan yksiselitteisen selvästi: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 17 artikla sanoo, että jokaisella ihmisellä on täydellinen omaisuudensuoja, tarkoittaen, että hän voi nauttia omaisuudesta ja pitää sen omaisuutenaan vapaasti. Elikkä kun Euroopan unioni sanoo teille, arvoisat edustajakollegat, että näin voi toimia, niin ei voi toimia. Euroopan unionihan on tunnustanut omassa peruskirjassaan, että Euroopan unioni noudattaa pilkuntarkasti ihmisoikeussopimusta. Se on siellä. Tämän olen ihan oikeusoppineilta ottanut selväksi, tämä ei ole minun keksimääni. Elikkä tämä kannattaa muistaa Euroopan unionista. Metsät eivät ole heidän määräysvallassa missään vaiheessa. Kuten tuo limonadien luokittelu sokeripitoisuuden mukaan: Sekin on Euroopan unionin keksimää, mutta omaisuudensuojan yli se ei mene. 

Ja se toinen asia, mikä Suomessa on nyt erittäin huonolla kantalla, on tämä... [Puhemies koputtaa] — Nousen sinne puhujakorokkeelle. Sanon tämän tärkeän asian loppuun. Ensi kerralla en ehkä muista kaikkea, mitä äsken ajattelin. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] 

Kiitoksia, arvoisa puhemies! — Niin, se loppuosa siitä: Todellakin metsät kuuluvat Suomen omaisuuteen kiistatta. Älkää, hyvät edustajat, vaan kuvitelkokaan, että Euroopan unioni erilaisilla direktiiveillä ja ennallistamismääräyksillä voisi puuttua meidän budjettisuvereniteettiin tai johonkin muuhun. 

Mutta siinä tulee sitten vielä huolestuttavampi, tämä kotimainen energia. Meidän on tämän veden lailla... Vesi on meille henki ja elämä, se on meidän varmin henkivakuutus. Puhdas vesi on terveyden perusasia, aivan loistava asia. On hienoa, että se nyt jää suomalaisille ja pysyy täällä maassa. Sitä ei voi myydä pois, hieno juttu — paitsi pullossa voi myydä isolla hinnalla. Jos joku yrittäjä sitä lähtee tekemään, niin hyvä näin. 

Lopuksi sanon vielä, puhemies, sen, että kun energiavaroista puhutaan, niin meidän on nyt katsottava noita energian hintoja. Se toinen luonnonvara, mikä meillä on, valtavat turvevarat, on saatava suomalaisten eteen, käytettäviksi suomalaisten hyväksi. Tämän Euroopan unionin ilmastopolitiikan takia olemme senkin panneet kieltoon, sen arvokkaan luonnonvaran. Se on toinen asia, joka tulee joissain muissakin yhteyksissä esille, mutta sanon sen tässä yhteydessä, koska se on meille valtava mahdollisuus. 

Nyt kun menemme epävarmoja aikoja kohti, niin varsinkin tämä juomavesi on kaiken elämän lähde, elämän neste, joka pitää meidät terveinä ja hyvävointisina, kun nautimme hyvää vettä ja teemme siitä hyvää ruokaa valmistettaessa. Se on erinomainen asia meille kaikille. 

Mutta meidän pitää nähdä tämä laajemmin, että emme anna näitä mahdollisuuksiamme ulkoisten organisaatioiden komennukseen millään hinnalla. Se on tärkeää. [Juha Hänninen: Juuri noin!] 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Kangas, olkaa hyvä. 

17.45 
Antti Kangas ps :

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys vesihuoltolain muuttamisesta on perussuomalaista politiikkaa parhaimmillaan. Suomalaisen kansallisomaisuuden täytyy pysyä suomalaisten omistuksessa. Vesi ei ole mikään yhteisen bisnespolitiikan tekoväline, vaan se on kansalaisten oikeus, ja toisekseen meillä on poikkeuksellisen hyvälaatuiset vedet, ja sitä myös riittää. 

Jatkossa varmasti maailmalla vedestä tullaan käymään kovempia sotia kuin aikaisemmin öljystä ja kaasusta. Useat maat ympäri maailmaa ovat pilanneet vesivaransa, niiden laatu on todella heikko, siitä on pulaa, ja ilmastonmuutoksen eteneminen kiistatta aiheuttaa pulaa vedestä jatkossa Etelä-Euroopassa entistä kiihtyvämpään tahtiin. Tästä voidaan hyvin päätellä se, että varmasti monikansalliset elintarvikejätit, Nestlét ja muut, olisivat erittäin kiinnostuneita suomalaisten puhtaista vesivaroista, suomalaisesta vesihuollosta, suomalaisen vesihuoltolaitoksen infrasta. Niitä pystyisi käyttämään varsin tehokkaasti oman liiketoimintansa kehittämiseen. Nyt tällä lakimuutoksella saadaan turvattua pysyvästi vesihuoltoverkko, vesihuolto, kansallisiin käsiin. Niistä ei tule missään olosuhteissa bisnestavaraa. 

Kuten edustaja Hoskonen edellä sanoi, tämähän ei rajoita millään lailla suomalaisten yritysten tekemää liiketoimintaa vedellä. Meillä on tuolla Keski-Pohjanmaallakin hyviä esimerkkejä, kuten esimerkiksi Finn Spring. He ovat tehneet valtavaa vientitoimintaa vesivaroilla, ja siellä on valtavasti odottamassa uusia innovaatioita suomalaisesta vedestä. Tätähän tämä ei rajoita millään, vaan vesi, kun se on kansallisomaisuutta, on yhtä lailla yksittäisen kansalaisen kuin yksittäisen yrityksenkin omaisuutta. Siihen tällä lailla ei puututa, vaan päinvastoin me halutaan kannustaa uusiin innovaatioihin myös veden ympärillä nyt, kun jatkossa vedestä on pulaa. 

Tilanne on se, että tämä keskustelu voidaan siirtää pysyvästi historiaan. Osa puolueista ja osa poliitikoista nimittäin on viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana väläytellyt jopa niinkin härskiä temppua, että vesivarat voitaisiin ulkoistaa tai ne voitaisiin myydä. Se on täysin käsittämättömän vastuutonta puhetta, eikä sitä pidä millään hyväksyä. — Kiitos. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä. 

17.48 
Merja Rasinkangas ps :

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi vesihuoltolain muuttamisesta. Toisessa käsittelyssä on valtavan tärkeä lakiuudistus, joka turvaa vesivarojemme pysymisen kansallisissa käsissä. Tänään puhumme siis puhtaasta vedestä. Meillä Suomessa on etuoikeus elää maassa, jossa puhdas vesi on itsestäänselvyys, ja tällä käsittelyssä olevalla esityksellä varmistamme, että vesihuolto pysyy kansallisissa käsissä. Tällä hallituksen esityksellä suojataan vesivarannot yksityistämiseltä. Vesihuoltolakiin ehdotetut muutokset varmistavat, että kunnat säilyttävät määräysvaltansa vesihuollossa. 

Kriittistä infraa ei voi enää myydä yksityisille yrityksille. Voimme nähdä, mihin se on johtanut esimerkiksi sähköverkkojen suhteen. Hinnat vain nousevat sähkönsiirrossa, ja kuluttaja ei voi mitenkään kilpailuttaa sähkönsiirtoa. Huoltovarmuuden turvaamiseksi vesi on tärkeää säilyttää julkisella puolella. Tämä esitys on myös linjassa sen kanssa, mitä perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti puolustaneet: vesihuollon tulee olla julkisen vallan ja suomalaisten omassa hallinnassa. 

Olen täysin samaa mieltä edustaja Hoskosen kanssa siitä, että meidän kallisarvoista omaisuuttamme ovat myös metsät ja turve. Metsistä emme saa luopua, ja turve tulisi saada uudelleen parempaan käyttöön. 

Arvoisa puhemies! Puhdas vesi on luonnonvara, kansalliskalleus eikä kauppatavara. Siksi vesihuollon on pysyttävä kansallisessa omistuksessa. Meillä ei ole varaa myydä luonnollista monopolia ulos, emmekä saa päästää sitä markkinavoimien armoille, vaan vesi on meidän. — Kiitos. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä. 

17.50 
Juha Mäenpää ps :

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää ja olen ylpeä siitä, että tämä hallituksen esitys nyt etenee laiksi elikkä vesihuoltolakia muutetaan. Tämä mukailee vahvasti sitä muutamia vuosia sitten tehtyä kansalaisaloitetta, Vesi on meidän -kansalaisaloitetta. Oikeastaan kun edustaja Kankaan puheen kuunteli, niin kyllähän Antti nosti siinä esille kaikki ne ongelmat ja muut asiat, mitä tähän veteen liittyy.  

On ollut vaarana, pelkona se — minäkin ennen foliohattu päässä mietin sitä — tuleeko Nestlé tänne ja pumppaa meidän vedet pois ja ottaa ne haltuunsa. Tämä on mahtavaa, että nyt se kaikki foliohattuilu tämän veden ympärillä loppuu. Minäkään en tarvitse enää foliohattua miettiessäni tätä vesiasiaa. Elikkä vesi pysyy meidän käsissämme. Vettä, vesivarantoja, vesihuoltoa ja vesilaitoksia ei kukaan tämän lain voimaan tultua enää pysty yksityistämään. — Kiitoksia. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä. 

17.52 
Anne Rintamäki ps :

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta on saanut valmiiksi mietinnön tähän hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta. Esityksen tarkoituksena on toteuttaa hallitusohjelman mukainen linjaus vesihuollon turvaamisesta ja vesivarojen kansallisessa hallinnassa pitämisestä. Esitys tavoittelee vesihuoltolakiin muutoksia, joiden mukaan kunta ei saisi myydä vesihuoltoon liittyvää omistustaan eikä vesihuoltolaitoksen omistus saa siirtyä yksityiselle. Kunnalle annettaisiin etuosto-oikeus yksityisomisteisten vesihuoltolaitosten kaupoissa. Mietinnössä en havainnut vastalauseita, joten oletan, että kaikki eduskuntapuolueet ovat tähän tahtotilaan tyytyväisiä. Jonkin verran saimme kuulla varsinkin alkukaudesta kyseenalaistamista tästä kyseisestä aiheesta. No, tässä se nyt on. Se, mikä on hallitusohjelmaan kirjattu, pyritään kyllä saamaan tehdyksi. Se vain vie oman aikansa.  

Me perussuomalaiset olemme jo pitkään vastustaneet vesihuollon yksityistämistä. Meidän mielestämme vesivarojen tulee säilyä kansallisessa omistuksessa. Vesihuolto on kriittinen infrastruktuuri, jota ei voida antaa ulkomaisiin käsiin. Vesihuollon tulee olla Suomen valtion ja sitä kautta Suomen kansan hallussa ja päätösvallassa. Tämä on meidän kansallinen etu. Jälleen kerran on syytä mainita Ukrainan tilanteen tuoma epävarmuus: mitä meidän vesihuollollemme olisi vaarassa käydä, jos sota tai jokin muu suuri katastrofi iskisi Suomeen ja vesihuolto olisi vaikkapa kiinalaisten hallussa? En halua edes spekuloida pidemmälle eikä onneksi enää tarvitsekaan. Tilanne nyt korjataan.  

Arvoisa puhemies! Esitys edistää myös alueellista vesihuoltoyhteistyötä, parantaa vesihuollon talouden ja suunnittelujärjestelmän toimivuutta sekä selkeyttää vesihuoltolaitosten toiminta-alueen määrittämistä. Myös vesihuollon maksujen kustannuskattavuutta ja läpinäkyvyyttä parannettaisiin ja lainvalvontaa tehostettaisiin. Yhdyskuntajätevesidirektiivin täytäntöönpanemiseksi lisätään sääntö, joka velvoittaa taajamat liittymään vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkostoon. Esityksellä on arvioitu vaikutuksia kunnille, vesihuoltolaitokselle sekä asiakkaille. On totta, että lyhyellä aikavälillä ainakin maltillisia kustannuksia ja lisää työtä saattaa syntyä. Suuressa kuvassa ja hieman pitemmällä aikavälillä esitys on kuitenkin näiden arvoinen ja enemmänkin.  

Lausuntopalaute oli pääosin positiivista, ja esitystä kannatetaan laajasti. Lausuntopalaute on huomioitu mietinnössä, mutta joitain kysymyksiä jäi kuitenkin myös avoimiksi. Joka tapauksessa olen tyytyväinen siihen, että tällaisen tärkeän aiheen parissa Suomen eduskunta näyttäisi puhaltavan yhteen hiileen. — Kiitos, arvoisa puhemies.  

Keskustelu päättyi. 

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 40/2025 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.