[Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]  

No niin. — Arvoisa puhemies! Tulevaisuutta ei voi rakentaa pysyvän velkaantumisen varaan. Tätä perusperiaatetta näytetään nyt jossain määrin rikottavan Suomessa ja Euroopassa. Kokoomuksen mielestä pitää edistää työllisyyttä, yrittäjyyttä, tarkkaa taloudenpitoa ja viisaasti kohdennettuja resursseja, jotta julkinen talous on kestävällä pohjalla ja voidaan tehdä myös niitä tulevaisuusinvestointeja — ei siis pysyvällä velkaantumisella. No nyt pääministerillä ja valtiovarainministerillä on näköjään erilainen käsitys siitä, noudatetaanko näitä talouspolitiikan sääntöjä Suomessa vai ei. Pääministeri maalaa nyt kehysjärjestelmään sellaisia aukkoja, jotka helpottavat velkaantumista. Valtiovarainministeri on ollut tästä ilmeisesti eri käsityksessä, mutta te olette kuitenkin rikkoneet kehyksiä jo useampaan kertaan. Nyt kysymys kuuluu: aiotteko luvata eduskunnalle nyt tässä, että ette enää riko kehyksiä ettekä tule hyväksymään näitä pääministerin ehdottamia aukkoja [Puhemies koputtaa] tähän kehysjärjestelmään? 

Arvoisa puhemies! Koska oletan, että saamme keskustella tästä muutaman puheenvuoron verran, niin avaan aluksi, mitä ikään kuin kehyksellä itsessään tarkoitetaan. Se on vaalikauden alussa kunkin hallituksen itselleen sopima ikään kuin raami, menokatto sille, jonka sisään mahdutetaan talouspoliittiset toimet, menolisäykset ja muut talouden välttämättömät ratkaisut. Tämä hallitus muutti kesken vaalikauden kehystä koronatilanteen iskiessä. On mielenkiintoista toki kysyä vastakysymys: olisiko kokoomus sitten jättänyt sen tekemättä? [Ben Zyskowiczin välihuuto] Tämä oli yleinen linja eurooppalaisissa maissa. 

Mitä tulee kysymykseenne siitä, onko hallitus sopinut vastaisuudessa ikään kuin rakentavansa kehysjärjestelmän uudella tavalla, vaikkapa todeten siihen tiettyjä aukkokohtia investointien pohjalta, niin ei, sellaista päätöstä hallitus ei ole tehnyt. Sen sijaan olemme sitoutuneet valtiovarainvaliokunnankin toivomalla tavalla virkatyönä [Puhemies koputtaa] valtiovarainministeriössä tänä talvena aloittamaan koko suomalaisen [Puhemies: Aika!] finanssipolitiikan säännöstön päivitystyön, ja kehys tietenkin arvioidaan sen osana virkatyönä. 

Arvoisa puhemies! Eihän tässä nyt tullut kysymykseen vastausta alkuunkaan. Valtiovarainministeri kiertelee tätä asiaa, koska tämähän on hallituksen sisällä poliittisesti täysin tulikuuma kysymys. Nyt herää myös kysymys, mitä linjaa tämä hallitus ajaa EU:n taloussääntöjen muuttamisessa. Jos te ette tiedä kotimaan talouspolitiikasta sitä, pitääkö velkaantumista helpottaa vai pitääkö olla vastuulliset velkakriteerit, menokriteerit, niin mitä linjaa te ajatte EU-tason säännöksissä? Nimittäin parasta aikaa on käynnissä EU-maiden kesken tiukka keskustelu — ollut jo useita vuosia — siitä, pitäisikö sääntöjä muuttaa velkaantumista helpottavaan suuntaan vai vastuullisen talouspolitiikan suuntaan. Ja Suomen hallitus ei ole EU-politiikassa kyennyt muodostamaan aiemminkaan riittävän ajoissa kantaa, ei ydinvoima-asioissa, metsäpolitiikassa, ei EU:n elvytyspaketissa ja nytten myöskään talouspolitiikan säännöstöissä. Mitä luulette, [Puhemies koputtaa] valtiovarainministeri Saarikko, mitä tänään [Puhemies: Kiitoksia!] illalliskeskustelussa EU-päättäjien kesken Marin tästä asiasta sanoo? 

Arvoisa puhemies! Mennään vielä tähän, jos, edustaja Häkkänen, en osannut riittävän selvästi vastata: hallitus on sitoutunut kehysjärjestelmään, ja hallitus ei ole tehnyt päätöstä, joka ikään kuin muuttaisi kehyksen perusperiaatteita ja jättäisi sieltä aiempaa enemmän asioita ikään kuin oman menoraaminsa ulkopuolelle. Tunnette toki järjestelmän varmasti hyvin ja sen, että yhteisellä sopimuksella — kehysjärjestelmä on ollut voimassa vuodesta 2004 — esimerkiksi työttömyysturvamenot suhdanneluonteisina ovat sen ulkopuolella. Mutta uusia vastaavia linjauksia ei ole tehty. Hallitus itse kunkin vaalikauden alussa ja tässä tapauksessa myös koronan vuoksi kesken vaalikauden teki tuon muutoksen. 

Kysyitte myös Suomen linjasta suhteessa EU:n vakaus- ja kasvusopimukseen, ikään kuin siihen finanssipoliittiseen säännöstöön. Kyllä Suomen linja on ihan selvä. EU-perussopimuksen avaamista me emme kannata. Se on perussopimustasoinen kysymys. Se on EU:n peruspilari, että on olemassa talouspolitiikan säännöstö, joka sitoutuu [Puhemies koputtaa] kahteen keskeiseen lukuun, mutta kaikkein oleellisinta on se, [Puhemies: Kiitoksia!] että säännöt olisivat sellaisia, että jäsenmaat niitä noudattaisivat. 

Arvoisa puhemies! Jos tätä keskustelua kuuntelee, niin alkaa kyllä yhä enemmän ymmärtää sitä edustaja Ovaskan tviittiä ”kauanko tätä Marinin talouspolitiikkaa vielä pitää kestää?” Vastaus on, että niin kauan kuin te, valtiovarainministeri Saarikko, sen kuittaatte ja te, keskustan edustajat, sille enemmistön takaatte. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Kehykset rikottiin muuten viimeksi kevään päätöksellä koskien ensi vuotta ja vuotta 23, ei koronavuosia. 

Mutta keskustan edustajille varmaan erityisesti on tuttu myös sanonta: ”Jos jokin asia tässä maassa on rempallaan, olkoon se sisäpolitiikka. Pääasia, ettei se ole ulkopolitiikka.” Tämän tiesi jo presidentti Urho Kaleva Kekkonen. Kysyn valtiovarainministeriltä, kun sanoitte, että Suomi ei ehdota velkasääntöavaamista EU:ssa: voiko Suomen pääministeri aprikoida julkisuudessa, [Puhemies koputtaa] että investoinnit pitäisi laskea velan ulkopuolelle, [Puhemies: Kiitoksia!] kun samaan aikaan te sanotte, että Suomi ei sitä ehdota? 

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän keskusteluun niin kutsutusta kultaisesta säännöstä — joka viittaa siis EU-tason pohdiskeluun siitä, muodostuisiko velkasääntöihin ikään kuin aukkokohtaa, joka koskisi ilmastonmuutoksen torjunnan investointeja — niin EU-tasolla tästä ei ole tehty linjausta, ja mikäli pääministerin puheenvuoroa oikein tulkitsin, hänen ehdotuksensa koski vastaavaa menettelyä suomalaiseen kehysjärjestelmään. Se oli hänen ajatteluaan, ja sellaisesta hallitus ei ole tehnyt päätöstä. 

Olette, edustaja Mykkänen, aivan oikeassa: kehykseen liittyvä taso ja talouspoliittinen keskustelu on ollut hallituksen sisällä hyvin vaikeaa, mutta me löysimme siitä viime keväänä sovun. 

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspoliittinen poukkoilu on kyllä arveluttanut monia kansalaisia, ja niin on arveluttanut minuakin. Kun te ne kehyspäätökset teitte silloin viime keväänä, te varmasti tiesitte sen, että siellä ei ole riittävästi rahaa kulttuurille, liikunnalle, nuorisotyölle eikä poliisille. Tämä ei varmaan tullut kellekään yllätyksenä. Ainoastaan sitä te ette tienneet — ei myöskään ministeri Kurvinen, joka asiasta järjesti tiedotustilaisuuden — että tästä nousee niin iso meteli ja somekeskustelu. Se on hyvä asia, että ne rahat ovat tulleet, mutta kysymykseni kuuluu: onko tämä hallituksen talouspoliittinen linja se, että aina kun jostain asiasta nousee meteli, niin sinne annetaan lisää rahaa ja se annetaan sellaisesta rahastosta, joka ei ole mistään muualta pois? 

Arvoisa puhemies! Ei se linja oikein voi olla sellainen, jos ja kun hallituksella on sitoumus pysyä nyt itse määrittelemässään talouden raamissa eli siinä kehyksessä. [Välihuutoja oikealta] Tämä ratkaisu, joka takaa nyt Veikkauksen edunsaajille — liikunnalle, nuorisotyölle, mainitulle kulttuurialalle, sote-järjestöille ja niin edelleen — yhdenvertaisesti täyden kompensaation, siis täyden tuen siitä Veikkauksen tulojen romahduksesta, on ilman muuta jostain tulevasta talouspolitiikan liikkumavarasta pois. [Ben Zyskowicz: Kertokaa se hallituskumppaneille!] 

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Marin on tosiaan useassa yhteydessä esittänyt kehysmenettelyn niin sanottua uudistamista, kunhan velkaa otetaan vihreästi ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Samaa on tosiaan esitetty EU:sta, jopa Saksasta, liittyen unionin velkasääntöihin ja talousohjaukseen. Velkamaat unionissa tietenkin hurraavat, ja samaa tekevät monet puolueet täällä Suomessa. Menojen viherbrändääminen ja kaiken mahdollisen liittäminen ilmastotoimiin on helppoa ja onnistuu varmasti niin Suomessa kuin Euroopan unionissakin. Niin tämä elpymispaketti kuin tuleva ilmastopakettikin näyttävät, miten niin sanotuilla hyvillä tavoitteilla voidaan perustella mitä vain. Näyttää siltä, että ilmastotoimiin ollaan valmiita käyttämään loputtomasti rahaa. Arvoisa hallitus, kysynkin: kuinka paljon Suomen kansalaisen arjen kustannukset ja verotaakka saavat kasvaa ajamanne maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan takia? 

Arvoisa puhemies! Suomi ja muut EU-maat sitoutuivat yhteiseen elvytyspakettiin, jota kansallisesti kutsumme kestävän kasvun ohjelmaksi. Siinä hyvin selvästi kykenimme erottamaan sellaiset satsaukset, jotka liittyvät vihreään siirtymään, joka siis käytännössä tarkoittaa vaikkapa teknologian tukea, tutkimus- ja kehityssatsauksia tai vaikkapa vapaaehtoisen siirtymän tukea öljylämmityksen pois muuttamisesta. Tämän toimeenpano, jossa Suomi kunnostautuu tekemään paljon satsauksia nimenomaan vihreään siirtymään yhdessä elinkeinoelämän kanssa, on vasta alkamassa eri jäsenmaissa, ja me näemme sen vaikutukset. Siksi ajatus siitä, että nyt jo sitoutuisimme vastaavanlaiseen aukon rakentamiseen finanssipolitiikkaan EU-tasolla tai kansallisella... Kannattaa seurata nyt, miten tämän ohjelman toimeenpano etenee. 

Viittasitte kysymyksellänne myös siihen, maksavatko tavalliset kansalaiset ikään kuin tämän siirtymän kustannukset. Hallitus on ollut hyvin tarkka siitä, [Puhemies koputtaa] että etenisimme toimissa ennen kaikkea [Puhemies: Aika!] kannustamalla ja elinkeinoelämää tukemalla, emme pelkästään ajatuksella siitä, [Puhemies: Aika!] että kansalaiset tämän maksaisivat. Se ei käy. 

Arvoisa puhemies! Euroopan unionissa on halua lieventää taloussääntöjä, alijäämiä, valtion velkasääntöjä ja myös näitä mainittuja investointikriteerejä. Rahapolitiikkaahan keskuspankit ovat löysentäneet jo huomattava aika sitten. Samaan aikaan rakennetaan erilaisia tulonsiirto- ja yhteisvastuujärjestelyjä. Viimeksi eilen talousvaliokunnassa eduskunnassa keskusteltiin pankkien kriisinratkaisurahastosta ja muun muassa sen aikaistamisesta, missä hyvin hoitaneiden pankkien asiakkaat käytännössä subventoisivat kriisipankkeja. 

Valtiovarainministeri, te usein viittaatte, että perussopimuksia noudatetaan, tämä kaikki tapahtuu perussopimusten puolesta tai on vihreitä investointeja. Kaksi viikkoa sitten kyselytunnilla te viittasitte näillä yhteisillä toimilla Euroopan unionin talouskasvuun, mutta kysyn teiltä: näettekö, että tässä voisi olla kyse tällaisesta alkeellisemmasta, ikiaikaisemmasta ilmiöstä ainakin osin, eli jos tarjotaan löysää veronmaksajien rahaa pöydälle, [Puhemies koputtaa] niin sille kyllä löytyy ottajansa? 

Yleensähän rahan jakaminen, arvoisa puhemies, on helpompaa kuin jostain pois ottaminen. [Välihuutoja] Se taitaa olla kaikille poliitikoille tuttua. 

Kysymyksenne oli hyvin osuva ja liittyy kyllä tässä useammassakin puheenvuorossa esiin nousseeseen EU:n talouspolitiikan ison keskustelulinjan muutokseen tai vähintäänkin sävyeroihin. Siksi Suomi osallistui seitsemän muun jäsenmaan kanssa kirjoitukseen, joka vahvisti ja halusi korostaa velkakestävyyden ja talouden vakauden merkitystä. 

Mitä tulee yhteisvastuullisuuteen, neuvottelut pankkiunionin yksityiskohdista ja loppuun saattamisesta ovat vasta kesken. Ne odottavat tulevina kuukausina valtiovarainministereiden EU-pöydässä, mutta esimerkiksi vahvasti yhteisvastuullisuutta korostava sosiaalirahasto tuon ilmastopaketin yhteydessä on asia, johon Suomen hallitus suhtautuu kannassaan erittäin kriittisesti. [Jani Mäkelä: Kriittisesti?] 

Arvoisa puhemies! Oppositio tässä sanoo, että on jo pari vuotta yrittänyt antaa semmoisen kuvan, että Suomessa talouspolitiikka olisi muuttunut jotenkin julkisen talouden kestävyyden kannalta välinpitämättömäksi. [Oikealta: No onhan se sitä!] Arvoisa oppositio, kannattaa katsoa tuloksia. Korona-aikana vain kaksi euromaata on onnistunut hillitsemään velkaantumista paremmin kuin Suomi. Jos me katsomme meidän pitkän aikavälin kestävyyttämme, eli tätä niin sanottua rakenteellista alijäämää, niin se on 2 prosenttiyksikköä pienempi, miljardeja pienempi, kuin tämän hallituksen aloittaessa, vaikka välissä on ollut koronakriisi. Bkt on saavuttanut koronaa edeltäneen tuotannon tason ensimmäisten maiden joukossa euroalueella, ja työllisyydessä meidän eromme Ruotsiin on [Puhemies koputtaa] koko 2000-luvun pienin. [Puhemies: Aika!] Kysyn valtiovarainministeriltä, kun tiedän, että te olette käynnistäneet työn tämän julkisen talouden [Puhemies: Aika!] ohjausjärjestelmän kehittämiseksi jo aikaisemmin: voitteko kertoa tästä työstä? 

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman on ihan oikeassa. Jos katsotaan vaikkapa nyt tätä velkaantumisen tasoa, niin me olemme samanlaisella mittakaavauralla kuin 2010-luvun alkupuolella. Ei siis sinänsä valitettavasti mitään uutta, vaan Suomen pitkäaikainen menojen ja tulojen epätasapaino on kyseessä, ja taustalla tietysti väestön ikääntyminen ja äskeisessä keskustelussa kaikkien meidän korostama halu pitää huolta ikäihmisistä. Mutta sen sijaan työllisyyden osalta meillä on käsillämme erittäin hyvä tilanne, ja sen soisi entisestään vahvistuvan niin, että yritysten viestin meille ei enää tarvitsisi olla työvoimapula, vaan löytäisimme tavan ihmisten ja työpaikkojen parempaan kohtaamiseen. 

Haluan vielä, arvoisa puhemies, vastata kuitenkin tähän EU-keskusteluun siltä osin, että se säännöstö, jonka EU on jäsenmailleen sopimuksessa rakentanut, on melkoisen monimutkainen. Tosiasia on myös, että sitä ei täysin noudateta, [Puhemies koputtaa] ja siksi minusta Suomenkin on perusteltua korostaa [Puhemies: Aika!] säännöstön yksinkertaistamista ja jäsenmaiden sitoutumista. Sellaisilla säännöillähän vasta todella on väliä. 

Arvoisa herra puhemies! Kyllä te, ministeri Saarikko, näiden Marinin velkapuheiden ympärillä kierrätte vähän kuin kissa kuumaa puuroa. Toivon, että te käytte tämän kehysmenettelyn läpi myös Marinin kanssa, että hänellekin tämä käy selväksi. Te otatte ennätyspaljon velkaa vielä koronan jälkeenkin, ensi vuonna 6,9 miljardia, ja te ette pystyneet sen sisällä etsimään rahoitusta ensin poliisille, sitten kulttuurille, sitten liikunnalle, sitten tieteelle, sitten taiteelle, sitten urheilulle, ja vasta kohun jälkeen näitä rahoja sinne etsittiin. Marinin johdolla te päätitte leikata näistä kaikista ensin. Teidän päätöksentekonne on kuin letkajenkkaa väärinpäin: yksi hyppy eteen, kolme taakse. Arvoisa ministeri Saarikko, kuinka paljon tätä välystä vielä on, millä tätä kaikkea te meinaatte rahoittaa? 

Arvoisa puhemies! Mitä tarkoitetaan välyksellä tai, virallisin termein, budjetin jakamattomalla osuudella? Se on tavanomainen käytäntö, että kukin hallitus jättää siihen budjettikirjan ehdotukseen sellaisia vielä kohdentamattomia euroja, joille kyllä kukin hallitus vuorollaan on aina vuoden kuluessa löytänyt lisäkäyttöä. Niitä kutsutaan lisätalousarvioiksi. Mitä tulee sitten tähän niin kutsuttuun täydentävään osuuteen, se on niin ikään tavanomainen tapa, jolla kukin hallitus yleensä hyvin teknisluontoisissa asioissa täydentää omaa esitystään eduskunnalle. Toivon, edustaja Heinonen, että nämä peruskäytänteet tulivat tässä puheenvuorossa selväksi. 

Ja mitä tulee siihen, onko sitä jakamatonta vielä jäljellä ensi vuodelle, niin kyllä sitä on, mutta tietenkin me nyt sitoutimme siitä tämän Veikkauksen edunsaajien osuuden aiemmasta poiketulla tavalla hiukan korkeammalle tasolle. Ja mainitsemanne poliisien määrärahat — mikä on minusta oikea ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeä päätös — toteutuvat tämän vuoden budjetin lisätalousarviomenettelyllä. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Purra tuossa puheenvuorossaan maalasi EU:n ilmastotoimet suurena mörkönä, joka vie teollisuudelta kilpailukyvyn ja suomalaisilta työn. Väitän, että se on juuri päinvastoin. Olen vieraillut nyt paljon yrityksissä, ja viimeksi näin tällaisen pöhinän yrityskentässä it-buumin aikana monta kymmentä vuotta sitten. Yritykset tulevat osaltaan ratkaisemaan tämän ilmastonmuutoksen. Jos me toimimme oikein, niin se tuo suomalaisille työtä ja suomalaisille yrityksille kilpailukykyä. Väitän, että me olemme muutaman vuoden sisällä sellaisessa tilanteessa, että tässä ilmastonmuutosvastaisessa työssä yritykset menevät kovempaa kuin me päättäjät täällä salissa ehdimme regulaatiota säätää. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyselytunti!] Olisin kysynyt ympäristöministeriltä: näettekö asian samalla tavalla? [Naurua] 

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä on aivan oikeassa — juuri näin tapahtuu. Tällä hetkellä yrityskentällä tehdään valtavasti investointeja nimenomaan vihreään siirtymään, sen vaatimaan teknologiaan. Jos me katsotaan, miten raha tällä hetkellä maailmalla liikkuu, niin se nimenomaan kohdistuu näihin vihreisiin investointeihin. Sen takia on äärimmäisen tärkeää, että me omassa kestävän kasvun ohjelmassa panostamme vahvasti myös julkista rahaa samalle kentälle, johon sitten yritysrahaa tulee vielä päälle, niin että pystymme moninkertaistamaan ne investoinnit vihreään siirtymään. Sitä kautta meillä on myös ratkaisuja myydä maailmalle ja pystymme varmistamaan, että meidän yritys‑ ja elinkeinoelämämme pärjää, ja sitä kautta saamme myös lisää työpaikkoja. 

Arvoisa puhemies! Palaan tähän alkuperäiseen asiaan, koska tämä keskustelu on nyt kadonnut eikä vastausta ole vieläkään tullut. Siis tällä vuosikymmenellä koronan jälkeen Eurooppaa ja Suomea uhkaa velkasokeus. Sen takia me kysymme tätä. Talouspolitiikan säännöillä on pyritty Euroopassa ja Suomessa pitämään päättäjien katse kirkkaana, niin että pientä kansantaloutta ei viedä velkakierteeseen ja Eurooppa pärjää, jos myöskään se ei ajaudu velkakierteeseen. Tämän takia me olemme olleet huolissamme, että tämä hallitus on tätä kotimaan velkapolitiikkaa nyt jalkauttamassa myös EU-tasolle. 

Pääministeri puhuu joka paikassa nyt tästä, että pitäisi sallia vihreät investoinnit, digi-investoinnit, osaamisinvestoinnit. Sääntöjä ja rajoja rikotaan niin kotimaassa kuin Euroopassa. Tämän takia on käsittämätöntä, että tämä hallitus ei koe tätä asiaa niin tärkeäksi, että se ottaisi tähän ajoissa kannan, hakisi liittolaisia muista maista ja vaikuttaisi ennalta tähän. Nythän te jäätte taas [Puhemies koputtaa] tuleen makaamaan [Puhemies: Kiitoksia!] ja odotatte, että komissio tekee. [Puhemies: Kysymys!] Miksi Suomen hallitus ei ole vieläkään muodostanut kantaa tähän asiaan? 

Arvoisa puhemies! Jonkin verran tuli myös kritiikkiä siitä, miksi Suomi on vaikuttanut finanssipolitiikan säännöstöön tällä tavalla yhteisellä kannanotolla seitsemän muun jäsenmaan kanssa jo useita viikkoja sitten.  

Ensinnäkin komission arvio — ei esitys — koko tästä talouskehikon jatkosta julkistettiin tällä viikolla. Eli mitenkään myöhässä Suomi tässä ei ole, päinvastoin me ennakkovaikutimme ja ilmaisimme, että on olemassa joukko jäsenmaita, joille velkakestävyys on tärkeä asia.  

Edustaja Häkkänen, jaan kyllä teidän arvionne siitä, että velka on vakava asia ja menojen ja tulojen tasapaino on EU:n mittakaavassa ja kansallisen talouden mittakaavassa tärkeää. Siksi on hyvä, että alijäämä pienenee nyt tälle vuodelle merkittävästi viime vuodesta, ja samaa suuntausta on hyvä jatkaa. Ei ole myöskään itsestäänselvää, että rahapolitiikka jatkuu nykyisen kaltaisena, ja siksi velkaantumiseen on kiinnitettävä vakavaa huomiota. Tuon arvion jaan kanssanne.