Arvoisa puhemies! Lakialoitteessani ehdotetaan kirjastojen lainauskorvausten laajentamista e-kirjoihin ja e-äänikirjoihin. Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se mahdollistaa kirjaston käyttäjille aineistojen maksuttoman käytön ja tekijöille korvauksen heidän tekemästään luovasta työstä. Lainauskorvaus on monelle luovan alan tekijälle merkittävä tulonlähde. Lainauskorvaus koskee esimerkiksi kirjailijoita, kääntäjiä, kuvantekijöitä, musiikintekijöitä ja kuvittajia. Tällä hetkellä lainauskorvausta ei makseta e-kirjoista tai e-äänikirjoista. Lakialoitteen tavoitteena on, että Suomessa siirryttäisiin malliin, jossa tekijä saa lainauskorvauksen kirjastolainasta tasapuolisesti riippumatta siitä, mikä on teoksen formaatti.
Ääni- ja e-kirjojen suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Ihmisten lukutottumuksissa on tapahtunut isoja muutoksia. Korona-aika on kiihdyttänyt tätä muutosta entisestään. On tärkeää, että kirjastot voivat yhä paremmin vastata kasvavaan kiinnostukseen ja että kirjailijat saavat julkaisuformaatista riippumatta oikeudenmukaisen korvauksen luovasta työstään.
Viime vaalikaudella Suomessa maksettavat lainauskorvaukset nostettiin pohjoismaiselle tasolle, mikä oli merkittävä ja kiitelty uudistus kulttuurialalle ja kotimaiselle kirjallisuudelle. Kirjastojen aineistot ovat suuressa muutoksessa, kun e-kirjat ja e-äänikirjat nostavat suosiotaan. E-kirjojen ja e-äänikirjojen lainausmäärät ovat kasvaneet nopeasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kirjastot siirtävät aineistohankintaa digitaalisten sisältöjen puolelle sen minkä pystyvät. Tällä hetkellä e-kirjat ja e-äänikirjat ovat Suomessa kokonaan lainauskorvausjärjestelmän ulkopuolella, ja juuri siihen tämä lakialoite siis kiinnittää huomion. Vastaavaa korvausta e-lainoista maksetaan jo ainakin Hollannissa, Tanskassa ja Britanniassa.
Suomalaiset rakastavat kirjastoja. Me olemme kirjastolainaamisen ja lukemisen kärkimaita maailmassa. Jotta näin olisi tulevaisuudessakin, näihin lukutottumusten muutoksiin pitää olla herkästi vastaamassa. Laadukas, moderni kirjastolaitos on tärkeä osa sivistystyötä. Viime vaalikaudella uudistettu kirjastolaki toi kuntalaisille taidetta ja sivistystä, ja se edistää demokratiaa ja tasa-arvoa. Se oli uudistus, jonka uskon avaavan vielä monia mahdollisuuksia esimerkiksi juuri demokratian edistämisessä — se tuli kirjastoille uudeksi tehtäväksi.
Seuraavana tavoitteena onkin luoda Suomeen koko maan yhteinen kansallinen e-kirjasto, joka mahdollistaisi e-kirjojen saatavuuden tasa-arvoisesti koko maassa. Ei ole järkevää eikä mahdollistakaan, että jokainen kirjasto jokaisessa Suomen kunnassa yrittäisi vastata tähän isoon haasteeseen yksin. Ratkaisematon lainauskorvauskysymys uhkaa kuitenkin hidastaa e-kirjastohaaveen toteuttamista. Kirjastot eivät voi yksin päättää lainauskorvausten maksamisesta, vaan se vaatii lakimuutoksen. Tekijänoikeuslakia tulee laajentaa niin, että tekijät saavat korvauksen myös e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaamisesta, ja vain tällä tavalla tämän kansallisen e-kirjaston kehittäminen on kestävällä pohjalla. On tärkeää, että turvaamme lailla tekijöille korvauksen kaikissa formaateissa.
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustajakollegoja myönteisestä suhtautumisesta ja hyvästä yhteistyöstä. Tämän aloitteen on allekirjoittanut 39 kansanedustajaa. Mukana on allekirjoittajia niin hallitus- kuin oppositiopuolueista, kahdeksasta eri puolueesta. Tämä lähettää vahvan viestin. Sivistyspolitiikkaan perehtyneet kansanedustajat yli puoluerajojen toivovat, että luovan työn tekijät saavat julkaisuformaatista riippumatta oikeudenmukaisen korvauksen työstään. Nyt on aika viedä muutos läpi eduskunnassa, ja vetoan myöskin maan hallitukseen, että se tukisi tätä sivistysmyönteistä lakialoitetta.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Näin, kiitoksia. — Edustaja Elomaa.