Viimeksi julkaistu 10.12.2025 12.18

Pöytäkirjan asiakohta PTK 124/2025 vp Täysistunto Tiistai 9.12.2025 klo 14.15—2.07

6. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitysHE 64/2025 vp
Valiokunnan mietintöTaVM 23/2025 vp
Ensimmäinen käsittely
Puhemies Jussi Halla-aho
:

Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä. 

Keskustelu
23.14 
Johannes Yrttiaho vas :

Puhemies! Valtion erityisrahoitustoiminnasta, suurelta osin viennin rahoituksesta, vastaavan Finnvera-konsernin asemaa aiotaan tällä hallituksen esityksellä muuttaa niin, että eduskunnan kontrolli yhtiöön heikkenisi. Kontrolli siirtyisi eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettivallan piiristä valtion omistajaohjauksen varaan. Samalla valtion eli veronmaksajien vastuuta riskeistä laajennettaisiin. 

Finnvera-konsernin taloudelliset vastuut ovat jättimäiset. Finnveran rahoitusvaltuuksiksi esitetään tässä 50:tä miljardia euroa, varainhankinnan vastuiksi 20:tä miljardia euroa. Riskien lauetessa kielteiset vaikutukset julkiseen talouteen voisivat olla hyvin dramaattiset. Vaikutuksia olisi suoraan muun muassa budjettitalouteen ja Suomen luottokelpoisuuteen. Valtuussumma 50 miljardia vastaa yli puolta valtion vuotuisesta talousarviosta, joka ensi vuodelle on noin 90 miljardia. Suuruusluokka huomioiden olisi täysin välttämätöntä, että eduskunnan kontrolli säilyisi vähintäänkin nykyisellä tasolla. 

Finnveran ja Suomen Vientiluoton toiminnasta säädetään nykyisin kymmenessä eri laissa ja yhdeksässä asetuksessa. Tämän lainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on ollut selkeyttää sääntelyä ja koota se yhteen lakiin. Tavoite on tietenkin sinänsä kannatettava, mutta perustuslakivaliokunnan hallituksen esityksestä antaman lausunnon 47/2025 ja siinä esitettyjen valtiosääntöoikeudellisten huomautusten perusteella on kuitenkin todettava, ettei kokonaisuudistuksen valmistelu ole onnistunut tavoitteissaan. Tämä esitys olisi ollut viisainta valmistella kokonaan uudelleen. 

Esityksessä on merkittäviä konkreettisia puutteita, joita tässä talousvaliokunnan mietinnössä ei ole onnistuttu korjaamaan. Ensinnäkin eduskunnan budjettivaltaa rajoitetaan voimakkaasti edelleen. Toiseksi korkeariskisimmän rahoituksen, niin sanotun erityisriskinoton rahoituksen, kahdeksan miljardin lisäystä ei perustella. Ja kolmanneksi niin sanotun suomalaisen intressin eli rahoitettavan hankkeen kotimaisuusasteen määrittelyä väljennetään. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että ulkomaisen halpatyön laajaan hyväksikäyttöön rahoitetuilla toimialoilla ei puututa. 

Vasemmistoliiton talousvaliokunnan mietintöön jättämässä vastalauseessa esitetään kolmea pykälämuutosta näiden ongelmien korjaamiseksi. 

Ensinnäkin eduskunnan budjettivalta Finnveran valtuuksista ja vastuista päätettäessä tulee turvata. Perustuslakivaliokunta linjasi omassa lausunnossaan, että talousvaliokunnan olisi muutettava esitystä niin, että eduskunta jatkossakin päättää rahoitusvaltuuksista huomattavasti tarkemmin kuin hallituksen esitys esitti. Talousvaliokunnan mietinnössään esittämä tarkennus ei ole kuitenkaan nyt riittävä. Eduskunnan budjettivallan turvaamiseksi lakiin esitettyä kotimaan 10 miljardin ja viennin 40 miljardin yleisvaltuuksien sekä erityisriskinoton erittelyä olisi tarkennettava vähintään valtion vuotuisessa talousarviossa perustuslain edellyttämällä tavalla. Perustuslain 82 § edellyttää lainoilta sekä takauksilta ja takuilta eli vakuuksilta eduskunnan suostumusta. 

Toiseksi hallitukselta ja valiokunnalta jää perustelematta tämä massiivinen 8 miljardin euron korotus Finnveran erityisriskinoton valtuuksiin. Viime kesäkuussa vasta tuli voimaan vientitakuulain muutos, jolla tämän valtion erityisrahoitustoiminnan kaikkein riskipitoisimman rahoituksen valtuus nostettiin 8 miljardista 12 miljardiin euroon. Pääosa erityisriskinotosta liittyy alus- ja telakkatoimialaan. Nyt siis tässä lakiehdotuksessa esitetään erityisriskinoton valtuuden nostamista edelleen 12 miljardista 20 miljardiin euroon. Tämä on hälyttävää, sillä kun valtuutta viimeksi nostettiin, siis kesällä, oli valtuudesta käytössä 3,7 miljardia, siis alle puolet tuolloisesta 8 miljardin valtuudesta, ja nyt nostetaan valtuus 20 miljardiin. Se siis tehdään ilman, että korotusta lainkaan perustellaan, ei valtion vuoden 26 talousarvioehdotuksessa eikä tässä hallituksen esityksessä. Eduskunnan ei ole perusteltua antaa uutta 8 miljardin valtuutta ilman asianmukaisia perusteluita. 

Puhemies! Finnveran viennin rahoituksesta yli 50 prosenttia kohdistuu alus- ja telakkatoimialalle. Meriteollisuus työllistää yhteensä kymmeniätuhansia työntekijöitä. Telakoilla, kuten monilla muillakin työpaikoilla teollisuudessa, rakennuksilla ja palveluissa on vuosikausia systemaattisesti ja laajassa mitassa hyväksikäytetty ulkomaista halpatyövoimaa. Valvonta paljastaa vain jäävuoren huipun, tämä ongelma on laaja ja pitkään jatkunut. 

Tähän liittyy vastalauseen kolmas muutosesitys. Valtion rahoittaman elinkeinotoiminnan tulee olla yhteiskunnallisesti vastuullista. Suomalaisen intressin määrittelyyn tässä 1. lakiesityksessä tulee sisältyä myös rahoituksen saajaa sitova ehdoton velvollisuus työehtojen polkemisen ja väärinkäytösten estämiseen koko alihankintaketjussa. Rahoituksen vastineeksi on siis noudatettava suomalaisia työehtoja ja rahoitettavaa toimintaa alihankintaketjut mukaan lukien on siis jatkossa arvioitava työlainsäädännön, noudatettavien työehtojen, työsuojelun ja työolosuhteiden kannalta. 

Arvoisa puhemies! Esitän, että eduskunta hyväksyy edellä kuvatut vastalauseen 2 mukaiset kolme muutosehdotusta 1. lakiehdotuksen 6 ja 8 §:iin. — Kiitos. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä, olkaa hyvä. 

23.21 
Timo Mehtälä kesk :

Arvoisa puhemies! Minun täytyy heti alkuun todeta näin pitkäaikaisena yrittäjänä, etten lakkaa ihmettelemästä sitä, miten paljon istuva hallitus on tehnyt yrityskenttää vahingoittavia päätöksiä. Olen tämän todennut monta kertaa aiemminkin, mutta taas olemme tämän tilanteen äärellä. Käsittelemme nyt siis lakia, jossa uudistetaan valtion omistamaa rahoitusyhtiö Finnveraa koskevaa lainsäädäntöä. Tässä esityksessä poistetaan toiminnan tarkoituksesta erityinen painotus pk-yritysten rahoitukseen sekä aluepoliittiseen tehtävään — siis poistetaan toiminnan tarkoituksesta erityinen painotus pk-yritysten rahoitukseen ja aluepoliittiseen tehtävään. 

Arvoisa puhemies! Tämä on aivan käsittämätöntä. Ymmärretäänkö hallituksessa, mikä tilanne Suomessa juuri nyt on? Konkursseja on tehty koko 2000-luvun ennätysmäärä. Yrityksiä on lopettanut yli 40 000 vuoden 2025 ensimmäisen puoliskon aikana. Pienet yritykset eivät saa lainaa, olette korottaneet arvonlisäveroa, leikanneet kotitalousvähennystä, jättäneet pk-yritykset investointiverohyvityksen ulkopuolelle, heikentäneet biokaasualan yrittäjien toimintaa merkittävästi, leikanneet ammattikoulutuksesta ja nyt vielä tämä, että jopa Finnveran osalta pk-yritysten tukeminen ja aluepoliittinen tehtävä poistetaan laista. Ei ole ihme, että esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla joka kolmas pienyritys pohtii tällä hetkellä toiminnan lopettamista. Siis Pohjois-Pohjanmaalla joka kolmas pienyritys pohtii toiminnan lopettamista. Hyvät kokoomuslaiset, teitä yleisesti kehutaan yritysmyönteisyydestä, mutta moititaan siitä, että suositte suuryrityksiä. Kyllä tämän hallituskauden opit kertovat, että näin on. Näin on. Ja hyvät perussuomalaiset, te saitte viime vaaleissa kosolti ääniä, kun lupasitte puolustaa maakuntien Suomen työntekijöitä ja yrittäjiä. Joudun toteamaan taas tämän lakiesityksen kohdalla, että näin ei ole tapahtunut. Miten te selitätte tämän tuonne oman alueen yrittäjille, jotka ovat valtavassa ahdingossa, tai niille työntekijöille, jotka ovat joutuneet irtisanotuksi? 

Arvoisa puhemies! Suomi on todella vakavassa ja vaikeassa tilanteessa. Hallitus on monessa asiassa tehnyt tarpeellisia päätöksiä, joita keskustakin on tukenut, mutta sitten on tämä, että Suomen kansasta on imetty pois puhti ja toivo, ja siitä hallitus kantaa vastuun. Ensimmäiset kaksi vuotta pelottelitte ihmisiä, ja niitä hedelmiä korjataan nyt. Tilannetta ei paranna se, että teette myös päätöksiä, jotka ovat yrittäjyydelle vahingollisia. Minä aivan aidosti ihmettelen, miksi näin toimitte. 

Arvoisa puhemies! Edellä olevilla perusteilla esitän vastalauseen numero 1 mukaisen pykälämuutosehdotuksen. — Kiitos. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä. 

23.25 
Juha Hänninen kok :

Arvoisa puhemies! Hyvin johdettu talous on yksi yhteiskuntamme välttämättömyys. Se on osa kansallista turvallisuutta, ja se keskeisellä tavalla vaikuttaa mahdollisuuksiimme voida hyvin. Kun rahoitusjärjestelmät toimivat vakaasti, yritykset uskaltavat investoida ja työllistää. Kun rahoituksen myöntämiseen on yksiselitteiset pelisäännöt, valtion varoja käytetään vaikuttavasti ja vastuullisesti. Tällä hallituksen esityksellä halutaan selkeyttää valtion erityisrahoitustoimintaa. Esitys tuo yhteen useita lakeja ja asetuksia yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi. Tällainen sääntely, yksinkertaistaminen ja hallinnon selkeyttäminen, on tervetullutta. Sitä voisi pitää jopa välttämättömänä muuttuvassa toimintaympäristössä. 

Arvoisa puhemies! Erityisrahoituslain tavoitteena on vahvistaa Finnveran toimintaedellytyksiä, jotta se voi entistä paremmin tukea vientiä ja investointeja ja elinkeinoelämän kehitystä. Sääntelyuudistus antaa yhtiölle joustavammat työkalut vastata yritysten rahoitustarpeisiin myös sellaisissa tilanteissa, joissa markkinat eivät yksin kykene tarjoamaan riittäviä ratkaisuja. Esityksessä ehdotetaan muun muassa lain tasoisista toimialarajoituksista luopumista. Tämä tarkoittaa, että myös maatalouden alkutuotantoa ja rakennusalan perustajaurakointia voidaan tulevaisuudessa rahoittaa samoilla kriteereillä kuin muita toimialoja, mikäli se katsotaan omistajaohjauksessa ja yhtiön harkinnassa tarpeelliseksi. Tämä lisää oikeudenmukaisuutta ja turvallisen yrittämisen edellytyksiä. 

Arvoisa puhemies! Vastuullinen taloudenpito ei kuitenkaan tarkoita, että valtiontaloutta asetetaan riskeille alttiiksi, päinvastoin. Tässä laissa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että Finnveran riskienkantokyky ja itse kannattavuus säilyvät. Yhtiön rahoitusvalvonta siirtyisi Finanssivalvonnalle, mikä parantaa valvonnan uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä. Lisäksi säädettäisiin siitä, että ulkomaille rahoitusta voitaisiin myöntää selkeään suomalaiseen intressiin perustuen. On oikein, että suomalaisina käytämme rahojamme siellä, missä ne vastaavat meidän arvojamme, tavoitteitamme ja tarpeitamme. 

Arvoisa puhemies! Valiokunta on nyt käsitellyt esityksen huolellisesti, kiitos siitä. Olette tehneet esitykseen muutoksia, jotka entisestään parantavat esitystä. Ne tuovat selkeyttä Finnveran tarkoitukseen, vastuuseen ja valtuuksiin. Tämä laki ei muuta Finnveran perustehtävää. Se pysyy valtion omistamana rahoitusyhtiönä, joka täydentää markkinoita ja jakaa riskiä. Nyt annamme sille päivitetyt ja selkeämmät pelisäännöt, joilla vastataan tämän päivän haasteisiin. Tämä esitys on oivallinen esimerkki siitä, miten talouspolitiikassa voidaan yhdistää vaikuttavuus, riskienhallinta ja elinkeinopolitiikan kehittäminen vastuullisesti. — Kiitos, arvoisa puhemies. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä. 

23.30 
Hanna Sarkkinen vas :

Arvoisa puhemies! Finnvera-lain uudistus on sinänsä tarpeellinen. Kuitenkin eduskunnalla tulisi olla riittävän täsmällinen valta päättää valtion varoista, ja sen tulisi saada kattavasti tiedot vastuista ja niiden kehityksestä. On aivan perusteltu ajatus, että valtion erityisrahoituksen piirissä toimivat yhtiöt laivanrakennusteollisuudessa ja muilla toimialoilla noudattavat Suomen lakeja ja työehtosopimuksia alihankintaketjuissaan ja että sitä voidaan niiltä myös edellyttää. Tällä perusteella kannatan edustaja Yrttiahon tekemiä pykälämuutosesityksiä. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä. 

23.30 
Vesa Kallio kesk :

Arvoisa herra puhemies! Heti alkuun kannatan edustaja Mehtälän tekemiä esityksiä. 

Sitten tästä Finnverasta. Täällä tuli esille se, että nyt voi samoilla kriteereillä päästä. Ongelma on siinä vain se, että ne kriteerit ovat niin tiukat, että sinne ei monikaan maatila pääse eikä moni muukaan pienyrittäjä. Tämä on se problematiikka siinä. Toki tietysti suunta on oikea, mutta tehtävää vielä jää. 

Arvoisa puhemies! Koko Suomen pärjääminen on turvallisuus- ja kokonaisturvallisuuskysymys, ja se on mitä suurimmassa määrin huoltovarmuuskysymys. Erityisesti itäisen Suomen kehityksen esteenä on investointien puute. Se johtuu rahoituksen saatavuudesta varsinkin pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, yksinyrittäjillä ja maatiloilla, tällä hetkellä myös asunnon ostajilla ja niiden peruskorjaajilla. Myös monet yrityskaupat jäävät toteutumatta, vaikka yrityksessä olisi töitä tiedossa ja olisi osaava yrittäjä siihen. Rahoituksen saantiin liittyvät ongelmat tuodaan ilmi myös valiokunnan mietinnössä sen saamiin asiantuntijalausuntoihin viitaten. 

Erityisesti itäiseen Suomeen tarvittaisiin tämmöinen yli vaalikausien ulottuva investointi- ja uudistusohjelma, jolla voitaisiin samalla vahvistaa alueen työllisyyttä. Näihin kaikkiin kysymyksiin ovat alueen toimijat yhdessä tuoneet ratkaisuehdotuksia, muun muassa maakuntaliittojen johdolla tämän itäisen Suomen ohjelman, mutta ikävä kyllä tähän mennessä varsin niukoin tuloksin. Esimerkiksi täydentävässä talousarvioesityksessä hallitus ottaa lisävelkaa 640 miljoonaa, mutta itäiseen Suomeen löytyi noin 700 000 euroa kahden maakunnan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson, pk-yritysten toiminnan kehittämiseen. Tämä on vain 0,1 prosenttia tuosta velanotosta, niin että siinä mielessä me emme olleet sitä nyt sitten tässä kohtaa ainakaan kasvattamassa. 

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys herätti jo lähetekeskustelussa tällaisessa markkinapuutealueen kansalaisia ja yrityksiä edustavassa edustajassa huolia. Ikävä kyllä nämä huolet myös toteutuivat, kun valiokunta ei kyennyt tekemään hallituksen esitykseen tarvittavia muutoksia, ei siitäkään huolimatta, mitä valiokunnan asiantuntijakuulemisissa tuotiin esille. Valiokunnan enemmistö, mukaan lukien oppositiosta sosiaalidemokraatit ja vihreät, hyväksyi pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan kehittämisen ja edistämisen poistamisen Finnveran toiminnan tarkoituksesta. Tämä heikentää entisestään kyseessä olevien yritysten rahoitustilannetta. Samalla tavoin valiokunnan enemmistö hallituspuolueiden johdolla ja muiden oppositiopuolueiden, pois lukien vasemmistoliitto, tukemana poisti Finnveran toiminnan tarkoituksesta aluepoliittisten tavoitteiden toteuttamisen. Tämä ei sinänsä ollut yllätys, koska tämä hallitus ei tee aluepolitiikkaa muualla kuin kasvukeskuksissa. Hallituspuolueiden edustajien parjaamia erityistalousalueita Suomesta löytyykin jo nyt, mutta niistä ei vain käytetä sitä nimeä. 

Arvoisa puhemies! On vaikea ymmärtää, miksi ja minkä motivaation ajamana hallitukselta tulee kaikilta politiikan osa-alueilta toimia — äsken keskusteltiin apteekkilainsäädännöstä — joissa suurin osa Suomea joutuu harvoja kasvukeskuksia heikompaan asemaan. Hallitus on jo aiemmin tehnyt monia pk-yritysten ja yksinyrittäjien kannalta huonoja päätöksiä. Täällä jo tuotiin esille näitä arvonlisäverotukseen liittyviä asioita, kotitalousvähennystä, samaten tämä epäreilu investointiverohyvitys, joka kohdistuu vain suuryrityksiin. 

Arvoisa puhemies! Itäisen Suomen mutta myös muutoinkin suurimman osan Suomea voimavara on pk-yrityksissä ja yksinyrittäjissä sekä maatiloissa. Emme olisi kaivanneet emmekä kestä enää yhtään toimenpiteitä, jotka heikentävät niiden asemaa. Näin tässä hallituksen esityksessä kuitenkin tehtiin, ja valiokunnan enemmistö sen kuittasi. Suurin osa Suomea unohdettiin ja täysin tietoisesti. — Kiitos. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä. 

23.34 
Ville Kaunisto kok :

Arvoisa herra puhemies! Olen tässä salissa useamman kerran keskustellut siitä todellisuudesta, missä maailmanajassa elämme tänä päivänä ja millä tavalla se heijastuu politiikan, päättäjien ja samaan aikaan investointien yhteenlinkkaantumiseen ja siihen, millä tavalla ne ovat yhä enemmän kytköksissä tänä päivänä. Onko se sitä, mitä me halutaan välttämättä, onko se kehitys, missä Suomi välttämättä pärjää, kun näin globaalisti edetään, niin se on eri kysymys. Mutta jos me ajatellaan tätä Finnveran uudistamiskokonaisuutta tässä ajassa, hallitus haluaa varmistaa, että Suomi ja suomalaiset yritykset todella menestyvät kansainvälisessä kilpailussa. 

Mielestäni on hyvin erikoista se, että siinä nähdään näin vahvasti negatiivisia sävyjä. Tässä mahdollistetaan suomalaisen meriteollisuuden tulevaisuus, siis laivanrakentaminen, asia, missä suomalaiset ovat aivan poikkeuksellisen hyviä, sen tulevaisuutta tuetaan. Meidän pitäisi olla ylpeitä tästä. Tai kun Suomi tämän raa’an geopolitiikan ajassa on aivan keskiössä jäänmurtajadiilillä Yhdysvaltojen kanssa, niin eikö tässä pitäisi olla nimenomaan mukana? Tästä pitäisi olla ylpeä. Kun me olemme aivan maailman huippuosaajia jäänmurtajien rakentamisessa, niin miksi sitä täytyy vastustaa, siis vientiä, investointeja, elinvoimaa, töitä, menestystä? 

Kyllä tässä vähän ihmettelen tätä keskustelua, että tätäkö se keskusta sitten täällä vastustaa. Tässäkö on keskustan resepti talouskasvun tuplaamiseen? Yksinkertaisesti en pysty ymmärtämään. Kun kuuntelee keskustelua, niin onko Suomen tulevaisuus sitä, että keskusta ja vasemmistoliitto käsi kädessä vastustavat Suomen menestystä? [Jari Ronkainen: On. Näin on.] Siis meidän pitäisi olla ylpeitä tästä meidän ydinosaamisesta. Kyllä vähän vetää mieltä matalaksi näin illalla. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä. 

23.37 
Vesa Kallio kesk :

Arvoisa herra puhemies! Voin ihan samaa sanoa, että nyt ei ihan ymmärrys riitä — se voi johtua ihan minusta ja perintötekijöistä. 

Me olisimme halunneet, että Finnveran lainsäädännössä säilyy aluepoliittinen ulottuvuus, alueellinen ulottuvuus, sekä että siinä oltaisiin huomioitu paremmin pk-yritykset. Hieman ehkä nyt karkasi kauaksi jäänmurtajista puhumiseen, mutta ei me oltu ottamassa keneltäkään pois, me oltaisiin vain pidetty nämä, jotka erityisesti meidän puolelle Suomea ja isommalle osalle Suomea olisivat olleet äärimmäisen tärkeitä. — Kiitos, ei muuta. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä. 

23.37 
Markku Siponen kesk :

Arvoisa herra puhemies! Onhan tämä nyt aika erikoista, että täällä pääministeripuolueen edustaja arvostelee keskustan vaihtoehtoa kasvuksi, kun kasvu on Euroopan heikointa Suomessa teidän johdollanne. Eikö kannattaisi keskustankin vaihtoehtoon tarttua ja katsoa, löytyisikö sieltä jotakin kasvun eväitä? [Välihuutoja] — Edustaja Bergbom siellä aika epäkohteliasta kieltä käyttää keskustan vaihtoehdosta. Muistaakseni edustaja täällä aikaisemmin käytti aika kovaa ääntä ja huusi, että eikö 100 000 uutta työpaikkaa kelpaa. Ei ole näkynyt niitä työpaikkoja. Olisi mielenkiintoista kuulla, mikä on nyt ääni kellossa. Ehkä kannattaisi tätä keskustankin vaihtoehtoa hieman tutkia. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä, olkaa hyvä. 

23.38 
Timo Mehtälä kesk :

Arvoisa puhemies! Siis mehän emme Finnvera-lakia muilta osin arvosteltu eikä vastustettu kuin tämän yhden pykälämuutoksen osalta, joka oli vastalauseessa. Luen sen nyt teille, kun äsken en lukenut tätä pykälämuutosta. Sinnehän tuli lisää vain muutama sana, elikkä voin kerrata sen: 

”Valtion erityisrahoitusyhtiön, jäljempänä yhtiö, ja sen täysin omistaman tytäryhtiön Suomen Vientiluotto Oy:n, jäljempänä SVL, tarkoituksena on edistää vientiä” — ja sitten sana lisää — ”erityisesti suomalaisten” — ja yksi sana lisää — ”pienten ja keskisuurten yritysten, mikroyritysten ja kasvuyritysten, toimintaa” — vain nämä muutamat sanat tuli tänne lisää — ”kasvua, kansainvälistymistä ja Suomen kestävää talouskasvua. Yhtiöiden tulee toiminnassaan edistää valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteuttamista.” Tämä on nyt se, mikä lisää tuli tähän pykälään. 

Elikkä emme missään nimessä vastusta, tässähän on hyviä aineksia muuten, mutta miksi laista piti tosiaankin poistaa ensinnäkin tämä pienten ja keskisuurten yritysten, mikroyritysten ja kasvuyritysten toiminnan kehittäminen ja sitten toiseksi tämä aluepoliittisten tavoitteiden toteuttaminen, koska ne ovat olleet jo pitkään Suomen vahvuus. Meillä muun muassa aikoinaan Raahen rautaruukki ja monia muita tehtaita perustettiin juuri aluepoliittisista tarkoituksista. Kyllä tällä perusteella voidaan aivan hyvin ihmetellä, miksi nämä piti laista nyt poistaa. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä. 

23.40 
Miko Bergbom ps :

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee mikroyrityksiin ja pienyrityksiin, niin keskustalle iloisia uutisia: Finnvera nimittäin avaa helmikuussa 2026 uudelleenhakuun suositun mikroyrityslainan kasvuhankkeita varten. Eli Finnvera kyllä huomioi myös pienet yritykset, [Vesa Kallio: Ei taas kuunneltu yhtään!] mutta se ilmeisesti ei teille kelpaa. 

Kun mainitsin, että tämä teidän ohjelmanne on vitsi, niin se toden totta on, ja voin kertoa, miksi väitän näin. Kaksi pointtia. Yksi on se, että te ette oikeasti haluaisi toteuttaa tätä, ja se johtuu siitä, että kun teiltä viimeksi kysyttiin halua toteuttaa lainsäädäntöuudistuksia tässä maassa eduskuntavaalien jälkeen, niin te nostitte kädet pystyyn ja annoitte tyhjän paperin. Siinä on siis käytännön todiste siitä, mitä teidän politiikkanne on. Se on tyhjän puhumista, tyhjän papereita ja täällä valittamista vailla vaihtoehtoa. Sitten kun mennään tähän teidän paperiinne, niin te rahoitatte ensi vuonna teidän hassunhauskoja toimianne muun muassa yhteisöveron alennuksen perumisella, mutta jos keskustan edustajat olisivat kaiken huudon keskellä vaivautuneet lukemaan tämän valtion talousarvion vuodelle 2026, niin hupskeikkaa, sieltä ei edes löydy yhteisöveron alennuksen perumista. Toivon, että jatkossa, kun kritisoitte, tutustutte ensin omaan ohjelmaanne ja ennen kaikkea olette valmiita kantamaan vastuuta silloin, kun teille siihen paikkaan mahdollisuus tarjotaan. Ei muuta. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä. 

23.42 
Markku Siponen kesk :

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todellakin Suomen työttömyys on tällä hetkellä Euroopan toiseksi heikointa. [Miko Bergbom: Eli ei vastausta!] Hallitus lupasi ja edustaja Bergbomkin täällä toi ääneen useamman kerran, jäi hyvin tänne korviin kuulumaan, kun kuulin täällä salissa sen huudon, että eikö teille 100 000 uutta työpaikkaa kelpaa. Tässä äskeisessä puheenvuorossa puhuttiin kasvusta ja siitä arvosteltiin, onko keskustan vaihtoehdossa lääkkeitä kasvulle, mutta se on nähty, että hallituksen vaihtoehdossa näitä lääkkeitä ei ole. Minun mielestäni on epäkohteliasta arvostella toisen puolueen vaihtoehtoa vitsiksi. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä. 

23.43 
Miko Bergbom ps :

Arvoisa herra puhemies! Jos ”vitsi” on epäkohtelias, niin voidaan se korjata myös muotoon ”epäuskottava”, mikäli se helpottaa teidän iltaanne. 

Mitä tulee näihin 100 000 uuteen työpaikkaan, niin toivon, että esitätte kritiikkinne myös valtiovarainministeriön riippumattomille virkamiehille, jotka ovat virkavastuulla laskeneet nämä hallitusohjelmassa esitetyt vaihtoehdot työpaikkojen toteutumisesta. Kuten keskustassakin hyvin tiedetään — joskaan täällä salissa sitä ei kehdata myöntää — totta kai siinä on suhdannevaihtelu otettava huomioon, plus tietenkin se, että kaikki toimet eivät ole täysimääräisesti vielä edes voimassa. Eli eihän sitä voi suhdanteen pohjalla ajatella, että ne kaikki 100 000 uutta työpaikkaa toteutuisivat. Mutta tosiaan se lukema 100 000 tulee valtiovarainministeriön virkamiehiltä. Mikäli kyseenalaistatte heidän osaamisensa ja riippumattomuutensa, niin osoittakaa kritiikki heidän suuntaansa. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä. 

23.44 
Markku Siponen kesk :

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, kun perussuomalaisten edustaja menee virkamiehen laskelmien selän taakse työpaikkojen osalta. Kysehän on siitä, millaista politiikkaa on tehty, millaisiin tuloksiin sillä päästään, ja tulokset ovat nyt nähtävissä. Se, että mennään jonnekin virkamiesten arvioitten taakse siitä politiikasta, on kyllä vastuun pakoilua. Nyt saadaan tuloksia siitä politiikasta, mitä ollaan tehty Orpon—Purran hallituksen johdolla, ja tulokset ovat nähtävissä. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä. 

23.44 
Miko Bergbom ps :

Arvoisa herra puhemies! Jos sovelletaan teidän juuri esittämäänne logiikkaa, niin tällä puheellahan te myönsitte juuri, että soten ongelmat ovat teidän syytänne ja on myös vastuun pakoilua teiltä olla myöntämättä sitä asiaa. Hyvä, että tämä tuli tällä tavalla selväksi, niin ei tarvitse näitä keskusteluita jatkossa enää käydä. — Kiitos. 

Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.