Arvoisa puhemies! Kiitos yksituumaisesta keskustelusta edelleen.
Ensinnäkin on ihan selvää, että nyt on alkanut uusi turvallisuuspolitiikan aikakausi, jossa nähdään alati syvenevä Kiinan ja Venäjän yhteistyö, samoin Iranin ja Pohjois-Korean ja myös tiettyjen globaalin etelän maiden yhteistyö, joka on ainakin nyt meidän puolustushallinnon arvion mukaan tullut jäädäkseen. Eli nämä aiemmat, voisiko ehkä sanoa juhlapuheet, demokraattisten maiden ja autoritääristen maiden välisestä vastakkainasettelusta ovat viime kuukausina menneet hyvin voimakkaasti konkretian tasolle. Tämä johtaa siihen, että myös esimerkiksi USA — todennäköisesti riippumatta siitä, miten vaalit edes menivät — siirtää painopistettään Euroopan tietyistä toiminnoista jossain määrin. Tämä korostaa Euroopan maiden omaa puolustuskykyä yhä merkittävämmin Naton sisäisessä suunnittelussa, ja se näkyy koko ajan kaikessa toiminnassa. Euroopan maiden siis pitää panostaa muuttuneesta turvallisuustilanteesta johtuen ja muuttuneesta globaalista turvallisuustilanteesta johtuen.
Eli näiden kahden, lähialueen ja globaalin, turvallisuustilanteen johdosta kaksi prosenttia ei tule riittämään. Tästä prosenttiosuudesta emme käy prosenttiosuuskeskustelua, vaan nimenomaan se perustuu Naton sisällä tehtävään salaiseen puolustussuunnitteluun ja suorituskykyvaatimuksiin ja sisältöihin. Ja niin kuin kaikissa kansainvälisissä järjestöissä, jos asetetaan joku yleinen mittari suhteessa kansantuotteeseen, niin ne ovat tällaisia karkeita nyrkkisääntöjä. Ei ole muuta keinoa. Mutta sen sisällä on esimerkiksi Suomelle ja muille Nato-maille suorituskykyvaatimukset, eli sitä mitataan tarkkaan eikä se ole vain niin kuin ylätason keskustelua.
Naton läsnäolokokonaisuus Suomen osalta erityisesti — kun tämä hallitus aloitti, meillä ei ollut Naton läsnäolotavoitteita ollenkaan. Ryhdyimme puolustushallinnossa pohtimaan, miten vahvistamme maksimaalisesti Suomen turvallisuutta. Päätimme, että pyrimme tavoittelemaan maanpuolustuksen johtoporrasta, Naton maavoimajoukkojen eteentyönnettyä osiota ja merkittävää Nato-joukkojen liikutteluun, siirtelyyn ja tukeen liittyvää kokonaisuutta, samoin Norfolkin alle siirtymistä. Ja kaikki etenee nyt hyvällä polulla. En ota kantaa meidän FLF-rakenteiden sijaintiin. Tästä on neuvottelut kesken, samoin näiden osallistumismaiden osalta.
Kiinnitän huomiota, että Naton läsnäolon kokonaisuuteen liittyy myös historiallisen suuret harjoitukset, muun muassa toissa viikolla Euroopan suurin tykistöharjoitus pohjoisessa meidän organisoimana, Suomen historian suurin meripuolustusharjoitus Itämerellä toissa viikolla, samoin USA:n kanssa USA:n strategisten pommikoneiden kanssa toistuva harjoittelu viimeisen puolen vuoden sisään Suomen ilmatilassa yhdessä Ruotsin hävittäjien kanssa. Nämä ovat erittäin merkittäviä uusia puolustusta vahvistavia toimenpiteitä.
Rauhanajan tehtävien roolitus on vahvistaa ennakkopidäkettä ja läsnäoloa. Elikkä niillä siis muodostetaan sellaista ennakkopidäkettä mahdollisille vastustajille, että ne tietävät, että eivät kykene yhtäkkiä tekemään jotain. Ja tämä on ihan tietoista siis maapuolustuksen, meri- ja ilmapuolustuksen ja myös valvontakykyjen ja tiedustelukykyjen osalta, että näitä kaikkia vahvistetaan, ja myös Suomen roolitus on näissä erityisen tärkeää.
Pohjoismainen yhteistyö on lähtenyt viime keväänä puolustusministereiden allekirjoittamalla pohjoismaisen puolustuksen visiolla aivan uudelle syvyydelle huoltovarmuuden, logistiikan, liikenteen osalta. Noin viikko sitten allekirjoitimme sotilaallisen liikkuvuuden käytävien uuden sopimuksen, joka antaa Pohjoismaiden liikenneministeriöille vielä toimeksiannon suunnitella tiettyjen liikennekäytävien vahvistamista. Pohjoisen osalta ne ovat merkittävillä hintalapuilla varustettuja, joten tästä on todennäköistesti aika pitkä neuvottelu tulossa, mutta kaksikäyttöisyys on lähtökohta, eli se, että sen pitää hyödyttää myös meidän kansantalouksia samassa yhteydessä.
Jalkaväkimiinojen osalta olen viime kesänä käynnistänyt arvioinnin, Ukrainan sodan opit ja jalkaväkimiinojen tarve Suomen puolustukselle. Komentaja avasi keskustelua tuossa viikko pari sitten vähän julkisuudessa ja nyt on tarkoitus, että talven aikana valmistuu selvitys Suomen puolustuksen lähtökohdista, ja ulkoasiainhallinto tekee sitten ulkopolitiikan lähtökohdista tämän arvion. Sen jälkeen puolustusselonteosta erillinen parlamentaarinen keskustelu käydään täällä talossa sitten kevään aikana, jotta puolustusselonteko ei viivästy.
Sotaväsymystä Ukrainan osalta en tunnista, mutta tilannearvion pitää olla kirkas. Ukraina tarvitsee juuri tässä hetkessä lisää eurooppalaisia panostuksia, jotta he eivät joudu sellaisiin rauhanneuvotteluihin, joihin he eivät halua. Eli se tuen määrä ratkaisee, minkälaisiksi rauhan ehdot muodostuvat. Tämä on myös Suomelle tärkeää sen takia, kun muistetaan, mitä Putin julkilausutusti tavoitteli joulukuussa 21.
Lopuksi korostan vielä sitä, että — puolustuksen osalta Nato—USA-yhteistyö, kansallisen puolustuksen vahvistaminen — olen erittäin tyytyväinen tästä yksimielisyydestä ja vahvasta tuesta valitulle puolustuspolitiikan linjalle, jota koko eduskunta tukee. Tämä lähettää vahvan viestin myös Suomesta ulospäin.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru.