Arvoisa rouva puhemies! Vielä muutamia faktoja nykyisestä Suomen tilanteesta. Luitte varmaan 12. päivä helmikuuta olleen Kauppalehden uutisoinnin, ison artikkelin, siitä, miten sellutehtaita ollaan panemassa kiinni. Minulle on moni teistä nauranut, ja olen saanut aika kitkeriäkin kommentteja kuulla, että mitä minä oikein meinaan — nyt te näette, mitä se tarkoittaa, kun kotimainen energia tuhotaan. Meillä poltetaan lähemmäs kymmenen miljoonaa mottia kuitupuuta ja tukkia ei sellukattiloissa, vaan ne menevät kaukolämpövoimaloihin. Ja kun turvetta ei saa nyt käyttää, niin se märkä puu kun palaa — me kaikki olemme asiantuntijoita, miten uunissa märkä puu palaa, tuleeko energiaa — niin savua tulee paljon, mutta energiaa vähän. Nyt kun olemme vapaaehtoisesti ilmastohumpan takia tähän menneet, niin nyt täällä sitten ihmetellään, miten tässä näin kävi. Olisihan se pitänyt tietää, kun CHP:n eli yhteisen kaukolämmön ja sähkön tuotannon mekanismin osaamme — Suomessa kehitetty järjestelmä muuten — mutta nyt sitten täällä itketään, miksi meidän talous menee alas. Kannattaisi joskus katsoa peiliin ja pysähtyä miettimään, mitä se ilmastohumppa oikeasti tarkoittaa: väärät luvut, väärät toimenpiteet, älyttömän kallis energia. Luuletteko te, arvoisat edustajakollegat, että me pääsemme tästä kuin koira veräjästä? Varmasti emme pääse.
Demarit ovat aina pitäneet kovaa meteliä, aivan oikein, työntekijän oikeuksista, ja niistä pitää huolehtia, olen samaa mieltä. Nyt kun kolme neljä sellutehdasta pannaan kiinni, mitäs te niille meinaatte tehdä? Menettekö jakamaan verokortteja portille ja pahoittelemaan tapahtunutta? Sen jälkeen kaikki on liian myöhäistä, ja kun metsäteollisuuden laitos pannaan kiinni, sieltä lähtee valtava määrä muita oheiselinkeinoja ja ammatteja pois. Sieltä lähtee metallimiehiä, energiantuottajia, sähkömiehiä, prosessimiehiä ja ‑naisia, siivoojia, keittäjiä, koneenkuljettajia, metsäkoneenkuljettajaurakoitsijoita ja vaikka mitä. Ei tule sähköä, ei tule energiaa. Metsäteollisuuden vientitulot pienenevät, verotulot valtiolle pienenevät, palkat loppuvat, työttömyys kasvaa. Eihän tässä näin pitänyt käydä.
Nyt on ainoa toivo tässä asiassa, että tulemme järkiimme ja palautamme turpeen kotimaiseksi energiaksi ja alamme puuta jalostaa. Joka ainoa puumotti, minkä poltamme energiaksi tuolla lämpökattiloissa, tietää 120—150 euroa tappiota kansantaloudelle, joka ainoa motti. Tästä voitte selitellä omissa työväenyhdistyksissänne tai missä yhdistyksissä olettekaan tai missä vaalipaikoilla, miksi näin kävi. Ei euroja voi huiputtaa, ja kallista energiaa ei huiputa kukaan. Nyt sitten kun ollaan päästy sellaiseen tilanteeseen, että päästötön energia näin paljon maksaa, niin olemme tehneet sen ihan itse. Kun maailmanmarkkina ei meitä kuuntele eikä odota, niin sitten me ostamme sähköä Nord Poolista, joka leimaa sen sähkön hinnan aivan älyttömiin. Huomisaamuna 61,99 senttiä maksaa kilowatin hinta sähköpörssissä. Se leimaa sen päivän koko kurssin siihen hintaan meneväksi niille, keillä on pörssisähkö, ja sitten meillä itketään, miksi joulumarkkinoilla ei tapahdu mitään. No, ei varmasti noilla hinnoilla voikaan tapahtua mitään. Kun metsät poltetaan, ja nyt poltetaan nuoriakin metsiä kattiloissa pois, niin menetämme sen metsien yhden 50 vuoden kasvun kerralla, eli teemme valtavan kansantalouden vahingon, ja täällä vain istutaan ja puhutaan päästöoikeuksista ja ilmastohumppaa tanssitaan.
Luulisi nyt pikkuhiljaa, toivon ainakin, työväenliikkeen tästä huolestuvan, kun teidän työpaikoistannehan tässä on kysymys, pääasiassa juuri niistä teollisuuden työpaikoista. Kuinka monta kymmentä tehdasta tai sahaa pitää vielä lakkauttaa ja montako toimipaikkaa, ennen kuin alatte uskoa, että tämä ei ole nyt leikkiä? Parhaimmillaan Suomessa poltettiin 17 miljoonaa kuutiota turvetta voimalaitoksissa, eli 17 terawattituntia tuotettiin energiaa Suomeen, ja nyt tämä tehdään puulla, kun ei mitään muuta enää ole. Sitä Italian jätettä ei muuten kaikkiin kaupunkeihin voi ajaa, kun ei ole meriyhteyttäkään enää.
Arvoisat edustajakollegat! Miten pitkään me tätä arvotonta näytelmää jatkamme? Me voimme puhua ilmastopolitiikkaa vaikka kuinka paljon, mutta jos tosiasiat unohdamme ja menetämme tämän pelin, niin sitten meillä ei ole enää kuin työttömyyttä, eläkkeiden leikkauksia, palkkojen leikkauksia ja lisää työttömiä, ja kun nyt on leikattu jo sosiaali- ja terveysmenoista, niin sitten leikataan opetuksesta ja vaikka mistä. Ei ole olemassa mitään semmoista rahasampoa meille, joka toisi korvauksen näille itse tekemillemme virheille.
Mutta kun itse olemme virheemme tehneet, ne pitää myös oikaista. Turve takaisin kunniaan, puut jalostetaan sekä sahoilla että sellutehtailla, otetaan ne ihmiset töihin sinne sahoille ja pidetään sellutehtaat toiminnassa, ja sen jälkeen alamme olla jälleen Suomen kansan kasvun äärellä. Sillähän tämä Suomi on rakennettu. Sotien jälkeen Suomen metsäteollisuus nosti Suomen elintason tälle paikalle. Tällä keinoin se näköjään pystytään tekemään myös toisinpäin. Ja jos joku kuvittelee, että Norjan Nord Poolista tai jostakin muusta löytyy meille ystävä, joka meitä auttaa... Ja sitten kun ruvetaan tekemään sitä vetyä sähköllä sitä varten, että tulee hiiliterästä, eli hiiliteräs korvataan vetyteräksellä, niin ei onnistu. Se on noin viisinkertainen hinta teräkselle, mikä siinä tulee, niin että jos joku markkinaa sieltä odottaa, tulee pettymään. Toivottavasti tämä asia otetaan vakavasti. Tällä leikki alkaa olla jo liian kallista Suomen kansantaloudelle.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Lyly.