Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva monenvälinen verotusta koskeva yleissopimus on tervetullut, ja sen määräykset ovat pääsisältöisesti parannus nykytilaan. Maailmanlaajuisesti yleissopimuksen vaikutukset riippuvat siitä, kuinka moni valtio liittyy siihen ja kuinka kattavasti ne sitä soveltavat. Mitä vähemmän valtioita on mukana ja mitä pienempää osaa yleissopimuksen määräyksistä ne soveltavat, sitä pienempi on yhteissopimuksen merkitys. 

Arvoisa rouva puhemies! Yleissopimus jättää valtioille huomattavasti liikkumavaraa sen suhteen, mitä sopimuksen määräyksistä ne ottavat käyttöön. Suomen hallitus on päättänyt ottaa käyttöön verosopimuksen tarkoitusta käsittelevän johdantokappaleen, verosopimuksen väärinkäytön estämistä koskevan yleisen määräyksen, keskinäistä sopimusmenettelyä koskevat uudistetut määräykset sekä siirtohinnoittelun vastaoikaisua koskevat määräykset — siis vastaoikaisua. Hallitus on myös tarttunut yleissopimuksen mahdollisuuteen laajentaa kansainvälistä välimiesmenettelyä ristiriitatapauksissa, mutta osin hallitus on tehnyt niin sanotun varauman eli päättänyt olla ottamatta sopimuksen määräyksiä käyttöön. 

Suppean soveltamisalan ja laajan varauman valitsemalla Suomi on osaltaan heikentänyt yleissopimuksen kokonaisvaikuttavuutta. Mitä useampi valtio toimii kuten Suomi, sitä heikommin kansainvälinen verosopimusverkosto hillitsee aggressiivista verosuunnittelua ja veropohjien rapautumista. Monenvälinen yhteissopimus on myös osa sitä sääntöpohjaista monenkeskistä järjestelmää, johonka Suomen hallitus on näyttävästi sitoutunut. 

Tästä syystä katsomme, että Suomen tulisi ottaa yleissopimuksen määräykset käyttöön mahdollisimman laajasti ja soveltaa niitä kaikkiin verosopimuksiin. Siksi esitän vastalauseen mukaisen 3. lausumaehdotuksen. 

Arvoisa rouva puhemies! Voisiko sanoa, että flunssasta johtuen pikkusen takertelee. 

Arvoisa puhemies! Joka tapauksessa tuo lausumaehdotus tuli hyvin siinä esitettyä, ja kannatan tätä ehdotusta tästä lausumasta.  

Kunnioitettu puhemies! Kiitos edustaja Myllykoskelle hyvästä esittelystä. Tämähän on siis osa OECD:n BEPS-lakihankepakettia, jossa on 15 kohtaa. Ihan lyhyesti haluan näitä esitettyjä lausumaehdotuksia kommentoida niin, että kaksi niistä on kannatettavia ja sitten tämä kolmas ei niinkään, eli tätä emme me tule kannattamaan sitten äänestystilanteessa. Siinähän jaettaisiin nämä tuotot tällaisen kaavamaisen mallin mukaan, CCTB- tai CCCTB-laskentatavan mukaan, ja se ei niinkään olisi Suomelle sitten edullinen, joten tätä ehdotettua lausumaehdotusta ei voida siten kannattaa.