Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 1/2020 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.
Arvoisa puhemies! Lakiesityksessä palautetaan eräitä vuonna 2017 kumottuja työnantajan ilmoitusvelvoitteita työvoimapolitiikan ennakoitavuuden lisäämiseksi.
Lain luonteen vuoksi valiokunnan lausunto on lyhyt, koska lakimuutoksen vaikutukset ovat verrattain vähäisiä, ja ne ovat jo hyvin tiedossa vuotta 17 edeltäneen tilanteen pohjalta. Tästä syystä valiokunta ehdottaa lakiesityksen hyväksymistä muuttamattomana, mutta huomauttaa samalla, että pitkäjänteinen yritystoiminta edellyttää vakaata säädösympäristöä, ja lainsäätäjän tulisikin sen vuoksi välttää kovin tiheitä muutoksia.
Arvoisa puhemies! Tästä esityksestä hallitus on saanut lausuntoja yhteensä 11 kappaletta, ja suurella osalla lausujista ei ole ollut huomautettavaa esityksestä. Huomasin, että Suomen Yrittäjien lausunnossa korostettiin lainsäädännön kehittämisen johdonmukaisuuden vaatimusta ja sitä, että esitettäville muutoksille tulisi aina voida esittää selkeät ja erityisen painavat perusteet. Työ‑ ja elinkeinoministeriö katsoo kuitenkin, että ”työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sopimusesityksessä ehdotettavien säännösten palauttamisesta sekä edellä nykytilan kuvauksessa ja sen arvioinnissa esitetyt tarpeet säännösten palauttamiselle puoltavat esityksessä ehdotettua”.
Arvoisa puhemies! Valtaosa työnantajayrityksistä ei kuulu työnantajaliittoihin. Suomen noin 90 000 työnantajayrityksestä vain hieman päälle 20 prosenttia kuuluu työnantajaliittoihin. Näille pk-yrityksille työelämää koskevat asiat ovat aivan keskeisiä. Työnantajaliittojen ulkopuolelle jäävät Suomen pk-yritykset työllistävät noin 400 000 työntekijää. Niissä syntyy jatkuvasti uutta kasvua ja uusia työpaikkoja. Tämän takia olisin katsonut hyväksi, jos hallitus olisi paremmin huomioinut myöskin Suomen Yrittäjiltä tulevan palautteen.
Arvoisa puhemies! Kovin usein ei työmarkkinaosapuolelta, Suomen Yrittäjät mukaan lukien, näinkään yksimielistä lausuntokimaraa saada kuin tämän esityksen yhteydessä ollaan saatu. Yrittäjätkään, vaikka olivat nihkeitä sille, eivät nyt kovin tiukasti vastustaneet kuitenkaan.
On totta, että lakiesityksen muuttamisen on hyvä olla aina perusteltua, mutta merkittävien ja painavien syiden tulee olla enemmän merkittäviä ja enemmän painavia silloin, kun on kysymys isosta muutoksesta. Nyt kun on kysymys hyvin pienestä ja harvoin aktualisoituvasta työnantajavelvoitteesta, josta ei voida katsoa olevan merkittävää haittaa, merkittäviä, isoja vaikutuksia kenellekään ja josta kuitenkin voidaan katsoa myös niiden järjestäytymättömien yritysten hyötyvän — onhan kaikkien rekrytoivien tahojen etu, että TE-toimisto pystyy valmistautumaan tuleviin työttömiin etsimällä heille mahdollisia jatkoväyliä aikaisempaa nopeampaan tahtiin — niin en minä nyt näe, että tässä on mitään syytä kovin suuresti tästä yöuniaan menettää.
Yleiskeskustelu päättyi.
Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 107/2019 vp sisältyvien 1.-4. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.