Arvoisa puhemies, värderade talman! Avioeroa, vanhempainvastuuta ja kansainvälistä lapsikaappausta koskevaa niin sanottua uutta Bryssel II a ‑asetusta aletaan soveltaa tämän vuoden elokuussa. Asetuksessa säädetään siitä, minkä jäsenvaltion tuomioistuimessa voidaan ratkaista avioeroa ja lasta koskevia kansainvälisiä asioita. Asetuksessa säädetään myös siitä, miten jäsenvaltiossa annettu ratkaisu tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisessa EU-valtiossa. 

Uudella Bryssel II a ‑asetuksella korvataan näissä asioissa nykyisin sovellettava asetus. Keskeisin muutos on menettelyjen yksinkertaistaminen. Asetuksella luovutaan erillisestä täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevasta tuomioistuinmenettelystä, joka nykyään yleensä tarvitaan ennen kuin päätös voidaan panna täytäntöön toisessa EU-valtiossa.  

Tässä hallituksen esityksessä on kysymys uuden EU-asetuksen soveltamisen edellyttämästä kansallisesta lainsäädännöstä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tämän asetuksen soveltamisesta. Ehdotetussa laissa annettaisiin säännökset muun muassa toimivaltaisista viranomaisista ja menettelyistä, kun asetusta sovelletaan Suomessa. Ehdotetut säännökset noudattelevat nykyistä Bryssel II a ‑asetusta täydentävää sääntelyä. 

Samassa yhteydessä hallitus esittää täsmennettäväksi sääntelyä, joka koskee Haagin lapsikaappaussopimuksen nojalla annetun, lapsen palauttamista koskevan päätöksen täytäntöönpanoa. Esityksen mukaan tällaisten päätösten täytäntöönpanon turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä otettaisiin lapsenhuoltolakiin erillinen säännös. Se vastaisi sisällöltään pääosin nykyisin sovellettavia säännöksiä. Toimivaltaiseksi tuomioistuimeksi näihin hyvin harvinaisiin tilanteisiin esitetään Helsingin käräjäoikeutta. Erillinen säännös selkeyttäisi nykytilannetta. 

Esitys on kaiken kaikkiaan suurelta osin lainsäädäntötekninen. Ehdotettujen lainmuutosten on määrä tulla pääosin voimaan elokuun alussa, jolloin EU-asetuksen soveltaminen alkaa. 

Värderade talman! Den nya EU-förordningen om äktenskapsskillnad, föräldraansvar och internationella bortföranden av barn börjar tillämpas i augusti 2022. I förordningen fastställs vilken medlemsstats domstol som är behörig på området och hur beslut erkänns och verkställs i en annan EU-stat. Denna så kallade nya Bryssel IIa-förordning ersätter den förordning som för närvarande tillämpas i internationella familjeärenden. Syftet med de nya bestämmelserna är att förbättra skyddet av barnets bästa och förenkla förfarandena.  

I den här propositionen föreslås att det stiftas en lag om tillämpning av rådets förordning. Den föreslagna lagen innehåller sådana kompletterande nationella bestämmelser som tillämpningen av förordningen förutsätter bland annat om de behöriga myndigheterna. Därtill föreslås att Helsingfors tingsrätt ska vara behörig domstol i ärenden som gäller säkringsåtgärd i samband med verkställighet av förordnanden om återlämnande av barn. 

De föreslagna lagarna avses träda i kraft huvudsakligen från och med augusti då EU-förordningen ska börja tillämpas. — Tack så mycket, kiitoksia. 

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys yhtenäistää EU-tasolla lakeja lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä lapsen palauttamisesta annetusta päätöksestä. Yhtenäiset käytännöt Euroopan unionissa edistävät lapsen oikeuksien toteutumista, kun maantieteelliset rajat eivät estä lapsen oikeutta hänelle turvallisiin aikuisiin. Jokaisella lapsella on oikeus tavata vanhempiaan tai muita aikuisia, jotka lapsi kokee läheisiksi ja turvallisiksi. 

Lapsen tapaamisoikeutta ei pidä ymmärtää kapeasti vain oikeudeksi tavata biologisia vanhempia vaan oikeutena tavata myös muita lapselle itselleen merkityksellisiä ja turvallisia ihmisiä. Valitettavasti tätä oikeutta ei vielä täysin tunnisteta, ja jatkossa tähän pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota niin kansallisessa kuin kansainvälisessä lainsäädännössä. Tosiasiassa lapsen lähipiiri voi olla hyvinkin moninainen. Lain yhteydessä on esimerkiksi tärkeää huolehtia siitä, että lastensuojelun sijaishuollossa asuvilla lapsilla on samat tapaamisoikeudet hänelle merkityksellisiin aikuisiin, aivan kuten tavallisen perheen lapsilla katsotaan olevan vanhempien eron jälkeen. Lapsia ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan asuin- tai perhemuodon perusteella. Tästä periaatteesta meidän täytyy pitää kiinni kaikessa lainsäädännössä. 

Arvoisa puhemies! Tällä lakiesityksellä pyritään parantamaan myös lapsen kuulluksi tulemista. Asetuksen yleisissä säännöksissä on pyritty huomioimaan mahdollisimman kattavasti YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen säännös lapsen kuulemisesta. Tämän pohjalta jäsenvaltioiden viranomaisten on aina toimivaltaansa käyttäessään annettava lapselle tosiasiallinen oikeus ilmaista oma näkemyksensä häntä koskevassa asiassa. Asetuksen mukaan lapsen kuuleminen on järjestettävä siten, että se ottaa huomioon lapsen iän ja kehitystason, ja on hyvä, että tämä erityisosaamista vaativa tehtävä keskitetään yhteen paikkaan.  

Tämä on tärkeä ja kaivattu täsmennys esityksessä. Meillä Suomessakin lapsen oikeus tulla kuulluksi toteutuu puutteellisesti tänä päivänä. Tämän on myös lapsiasiavaltuutettu nostanut yhdeksi lapsen oikeuksien toteutumisen ongelmista Suomessa. Jokaisella lapsella on oikeus ilmaista oma mielipiteensä. Lapsen tapaamisoikeuden pitää tapahtua vain silloin, jos se on lapsen edun ja hänen oman tahtonsa mukaista. 

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys tekee pieniä mutta tärkeitä täsmennyksiä lapsen oikeuksiin tulla kuulluksi ja nähdyksi häntä itseään koskevissa asioissa. Me tarvitsemme laajempaa lainsäädännöllistä tarkastelua, joka huomioi kokonaisvaltaisesti lapsen edun ensisijaisuuden. Lapsiasiavaltuutettu on ehdottanut, että lapsen edun ensisijaisuus sisällytetään perustuslakiin. Tällä voidaan hänen mukaansa parhaiten turvata lapsen edun ensisijaisuus Suomessa ja yhteiskunnassamme. Nykyinen lainsäädäntömme huomioi lapsen edun hyvin sirpaleisesti, ja se hukkuu usein muun lainsäädännön sekaan. Lapsen edun ensisijaisuuden sisällyttäminen perustuslakiin turvaisi lapsen oikeuksien toteutumisen kaikissa tilanteissa, myös erilaisten kriisien keskellä. 

Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys yhtenäistää EU:ssa olevia käytäntöjä. Tämä nostaa esiin lapsen kuulemisen tärkeyden ja yksinkertaistaa prosessia, käsittelyajat lyhenevät ja niiden hinta myös laskee, ja näissä lapsikaappaustapauksissa tämä tuo myös yhtenäiset käytännöt koko EU-alueelle. Muutos on erittäin hyvä ja parantaa nykyistä käytäntöä merkittävästi. Kiitoksia tästä esityksestä. 

Arvoisa herra puhemies! Nyt lähetekeskustelussa olevassa hallituksen esityksessä annetaan Bryssel II a ‑asetuksen soveltamisen edellyttämät kansalliset säännökset. Tämä esitys on, kuten ollaan kuultu, hyvin teknisluontoinen, ja siinä säädetään pääasiassa toimivaltaisesta viranomaisesta eri tilanteissa.  

Tässä kyseessä olevassa asetuksessa säädetään rajat ylittäviä tapauksia varten tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioistuinten päätösten tunnistamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa sekä lapsikaappausasioissa. Kaiken kaikkiaan tämän asetuksen tarkoituksena on helpottaa toimijoiden vapaata liikkumista EU:n jäsenvaltioiden välillä.  

Täytäntöönpanomenettelyssä toisessa jäsenvaltiossa annettu päätös rinnastuisi kotimaiseen päätökseen. Asetuksen soveltamisala on laaja, mutta se vaikuttaisi useimmiten esimerkiksi lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta annettujen päätösten täytäntöönpanoon. Myös Haagin lapsikaappaussopimuksen tarkoittamassa lapsikaappaustilanteessa toisen jäsenvaltion antama täytäntöönpano olisi tehtävä. Tätä varten esityksessä määritellään nyt kuitenkin säännökset toisessa jäsenvaltiossa annetun palauttamispäätöksen täytäntöönpanoon, sillä näitä ei aikaisemmin ole ollut määriteltynä. 

Esityksessä määritellään toimivaltaiset viranomaiset täytäntöönpanomenettelyssä. Roolijakoa käräjäoikeuksien ja ulosottoviranomaisten roolien välillä selkeytetään. 

Arvoisa puhemies! Lapsen sijoittamista ei olisi edelleenkään tarkoitus toimeenpanna ilman että sen maan toimivaltainen viranomainen hyväksyisi sijoituksen. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos lapsi on tarkoitus sijoittaa vanhemman luokse. Esityksessä ehdotetaan, että Suomessa sijoittamista koskevaan pyyntöön vastaaminen kuuluisi lastensuojelun järjestämisestä vastaavalle taholle. 

Esityksessä on myös arvioitu, että lapsen nopea palauttaminen takaisin asuinmaahansa on lapsen edun mukaista.  

Lisäksi on turvatoimia, joiden osalta esityksessä säädetään erikseen soveltamisesta lapsikaappausasioiden yhteydessä. 

Tämä hallituksen esitys on erittäin kannatettava ja edistää merkittävästi lapsen etua ja lapsen oikeuksia.