Herra puhemies! Perussuomalaiset julkaisi tänään sinivalkoisen siirtymän ohjelman. Haluamme ohjelmalla tuoda tolkkua suomalaiseen ilmastokeskusteluun ja ennen kaikkea sen toimenpiteiden myötä suomalaisille työtä, ostovoimaa ja hyvinvointia. Sinivalkoinen siirtymä tuntuu konkreettisesti suomalaisen lompakossa. Me emme esimerkiksi korottaisi ensi vuoden alusta polttoaineen jakeluvelvoitetta niin, että litrahinta voi nousta jopa 50 senttiä — hallitus sen sijaan korottaisi. 

Hallituspuolueiden ja kokoomuksen tukema vihreä siirtymä kurjistaa Suomea, nostaa kustannuksia ja heikentää kansalaisten taloustilannetta. Perussuomalaisten sinivalkoinen siirtymä sen sijaan tekee asiat oman maan ja suomalaisten hyvinvointi edellä. 

Arvoisa hallitus, ettekö lainkaan kadu tekemiänne tulevia polttoaineiden hinnan korotuksia ja kohtuuttomien ilmastotavoitteiden kustannuksia tavalliselle suomalaiselle? [Sanna Antikainen: Ja nyt suora vastaus!] 

Arvoisa puhemies! Kysymys on oletettavasti laajempi, ja toivottavasti saamme käydä tästä laajempaakin ajatustenvaihtoa. 

Aloitan nyt siitä, että on tietenkin hyvä, että perussuomalaiset kantavat huolta Suomen energiatilanteesta, ja jollain tavalla ehkä ymmärrätte jotakin jo siitäkin, että Suomessa suurimmat hyvät uutiset kasvuun, työpaikkoihin ja talouteen kytkeytyvät nimenomaan energian ympärille — mutta, arvoisat perussuomalaiset, juuri päinvastaisiin asioihin kuin mitä te nyt tuotte esille. Päinvastoin, nimittäin on näin, että eduskunnan vahvalla tuella, hallituksen hyvien toimien ansiosta ja kiitos yritysten, jotka uskaltavat katsoa huomiseen, Suomessa tapahtuu energiassa pyrkimystä ryhtyä puhtaan energian suurvallaksi, joka on tulevaisuutta. Teidän näkemyksenne katsoo pikemminkin peruutuspeiliin ja pelaa sellaisten toimijoiden pussiin, jotka eivät suinkaan rahoita Suomen valtiota vaan pikemminkin esimerkiksi Venäjän valtiota. Siksi näkemyksemme on kovin, kovin toisenlainen tässä isossa asiassa kuin perussuomalaisilla. 

Arvoisa puhemies! Todellisuudessa hallitus vihreällä siirtymällä nostaa energian hintoja ja heikentää suomalaisten yritysten kilpailukykyä. [Keskeltä: Ei pidä paikkaansa!] Hallituksen ilmastotavoitteet tarkoittaisivat hiilidioksidipäästöjen alentamista samalle tasolle kuin Pohjois-Koreassa per capita. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Miettikää nyt. Suomi on tehnyt ilmastotalkoissa oman osansa, mutta ilmastofanaattiset päättäjät vaativat aina vaan lisää hinnalla millä hyvänsä — välittämättä kansalaisten köyhtymisestä ja valtion velkaantumisesta. Samaan aikaan Kiina, Intia, muu Kaakkois-Aasia, Afrikka ja Etelä-Amerikka lisäävät fossiilisilla tuotetun energian kulutustaan vielä pitkään, hamaan tulevaisuuteen. 

Kysyn hallitukselta: miksi Suomen tulee mielestänne kompensoida ilmastopolitiikallaan muiden maanosien talouskasvua? [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä kysymys! — No niin!] 

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tässä meni vähän kaksi asiaa nyt ristiin: energian hintojen nousu yleensä ja sitten ilmastopolitiikka ja siihen liittyvät toimet. Jos me katsotaan 30 isointa investointia, joita tällä hetkellä on Suomeen tulossa, niin niistä 24—25 on vihreään siirtymään. En löydä siitä listasta yhtään investointia, joka liittyy fossiiliseen energiaan. Kaikissa investoinneissa, joita teollisuus tällä hetkellä tekee, lähtökohtana on puhdas energia, fossiiliton energia. 

Minä tietyllä tavalla ymmärrän perussuomalaisten lähtökohdan siitä, [Eduskunnasta: Hyvä, että jotain!] että kaivataan sitä vanhaa, halutaan olla siellä vanhassa kiinni, mutta ne yritykset, jotka tekevät työpaikkoja, jotka tekevät hyvinvointia, jotka pitävät Suomen ta-loutta pystyssä, eivät ole teidän kanssanne samassa vaunussa. [Välihuutoja] 

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät todellakaan ole sitoutuneet näihin hallituksen ilmastotoimiin, ja edelleenkään ei olla sitouduttu näihin polttoaineiden veronkorotuksiin, ja tämä linja ei ole edelleenkään muuttumassa. Sen sijaan muistaisimme Suomen kansaa ostovoiman parannuksilla sekä lukuisilla ilmastoon ja autoiluun liittyvillä veronkevennyksillä ja maksujen alennuksilla, joita tämä hallitus ei ole ollut halukas tekemään. 

Ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvat ja sieltä käsin työssä käyvät ihmiset tarvitsevat autoa. Heidän kokemuksensa, minkä olen kuullut, on se, että heitä rangaistaan työn tekemisestä ja siitä, että he eivät asu ratayhteyksien varrella. 

Arvoisa ministeri Harakka, vaikka näiden ihmisten tileille ei koskaan sitä kuuluisaa rahaa ilmestyisikään, millä tavoin olette helpottamassa kasvukeskusten ulkopuolella asuvien ja työmatkoillaan autoa tarvitsevien ihmisten tilannetta? [Perussuomalaisten ryhmästä: Milloin tulee rahaa tilille, kuten lupasitte?] 

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Eerolalle tästä kysymyksestä. Luin mielenkiinnolla puolueenne tänään julkaistun tekstin sinivalkoisesta siirtymästä, ja siinä arvostelette kovin sanoin tätä biopolttoaineen jakeluvelvoitetta, jonka itse hallituksessa perussuomalaisina allekirjoititte ja jota olette myös myöhemmin kannattaneet. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Sen sijaan haluaisitte meidän siirtyvän saman tien synteettisiin polttoaineisiin. Tarkistin juuri sen litrahinnan: se on 10 euroa litralta tällä hetkellä. [Välihuutoja — Naurua] Mielestäni tämä ei vaikuta oikein perustellulta ratkaisulta liikenteen ympäristöongelmiin. 

Mutta kyllä hallitus on kiinnittänyt huomiota jo vuosi sitten polttoaineiden hintapaineisiin. Muistanette varmaan sen, että kuljetusalalle tehtiin oma tukimuoto ja myöskin työmatkavähennystä lisättiin huomattavan paljon. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Sen lisäksi myöskin indekseihin on eläkeläisille ja työtä hakeville ja opiskelijoille tehty parannuksia, jotka auttavat myöskin elinkustannusten nousun haasteisiin. 

Arvoisa puhemies! Kun nykyinen hallitusviisikko neljä vuotta sitten aloitti, niin päämääränä oli muodostaa ilmastohallitus, jolla rahaa on. Rahaa onkin surutta poltettu viherhankkeisiin. Kustannusten maksajiksi ovat nyt jääneet kansalaiset, ensisijaisesti omakotiasujat ja työ- ja opiskelumatkansa autolla kulkevat. Valtioneuvoston oma selonteko toteaa myös, että etukeno vihreään siirtymään lisää myös työttömyyttä, mutta se ei ole hallitusta haitannut — vauhti kiihtyy. 

Arvoisa hallitus, monet muistavat kuuluisan ”syökää silakkaa” -lausahduksen, jonka 90-luvun alun kokoomuslainen pääministeri Harri Holkeri lausui, kun kansalaiset kärvistelivät laman kourissa. Nyt, kun rahat ovat loppu ja suomalaiset kärsivät hallituksen viherhumpasta, Marinin hallituksen valtiovarainministeri Saarikko on todennut suomalaisille: ”Menkää Kelaan”. [Sanna Antikainen: Näin teitte!] 

Arvoisa ministeri Saarikko, eikö teitä hävetä tehdä etukenon ilmastotoimia, jotka kurittavat suomalaiset Kelan asiakkaiksi? [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] 

Arvoisa puhemies! Edelleen olen valmis puolustamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen osana sosiaaliturvaa niille, jotka sitä todella tarvitsevat. 

Mutta vastauksena kysymykseenne: ensinnäkin haluan nyt sanoa, hyvät perussuomalaiset, että tämä teidän kritiikkinne ja puheenne olisi huomattavasti uskottavampaa, jos teidän oma vaihtoehtonne tämän vuoden budjetiksi pitäisi sisällään esimerkiksi bensaveron alennuksen, [Vasemmalta: Juuri näin!] mutta näin ei taida kuitenkaan olla. Joku kate pitää sitten omillakin puheenvuorolla olla, ja jos te hyökkäätte näin, niin minä sanon sitten myös takaisin: ei euron euroa bensaveron alennusta kansalaisille perussuomalaisten vaihtoehdossa! Miten te kehtaatte samalla tavalla syyttää täällä muita puolueita, väittää jotakin paremmaksi, kun ette edes itse tarjoa kansalle sitä, mitä täällä nyt meiltä vaaditte? Että jotakin kohtuutta myös kritiikissä ja siinä vaihtoehdossa, mitä olette olleet hallitukselta vaatimassa. [Hälinää — Välihuutoja] 

Arvoisa puhemies! Te olette hallitus ja määräätte. Autoilun kustannukset ovat Suomessa todella korkeat. Pyörillä liikkumisen kalleus koskettaa yksityisautoilijoiden lisäksi ammattiautoilijoita ja yrityksiä laajalla rintamalla. Polttoainevero on yksi suurimmista syypäistä autoilun kovaan hintaan. Perussuomalaisten mielestä on täysin kohtuutonta, että työmatkojenkin ajaminen maksaa maltaita. Tämä lisää osaltaan kustannusloukkuja, kun ihmiset ynnäävät, paljonko jää euroja kukkaroon kulujen jälkeen. Monia suomalaisia painaa huoli mahdollisista polttoaineveronkorotuksista, sillä ne ovat keskeinen keino hallituksen ylivihreässä ympäristöpolitiikassa. 

Erityisesti dieselin verottaminen tuntuu olevan suorastaan hallituksen pakkomielle. Die-selin käyttövoimaveron poistoa ajavat kansalaisaloitteet ja muut kannanotot ovat keränneet kerta toisensa jälkeen valtavasti tukijoita. [Antti Lindtman: Miksi te ette esitä sitä?] 

Kysyn asianomaiselta ministeriltä: eikö hallitus ole kuullut näiden ihmisten ääniä? Kansalaisaloitteissa on satojatuhansia allekirjoituksia. On mielestäni kestämätöntä, että kurittamalla dieselautoilijoita ja muita autoilijoita hallitus nostaa autolla tehtävien työmatkojen hintalappua vallitsevassa tilanteessa. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa on aivan oikeassa siinä tosiasiassa ja sen arjen äärellä, missä valtaosa suomalaisista elää. Joukkoliikenne ei ole ratkaisu pitkien välimatkojen Suomessa läheskään kaikkialla, ja monet ihmiset tarvitsevat omaa autoaan. Tämän arjen me tunnistamme, tällaista arkea me puolustamme, ja aika moni ajaa tuossa arjessaan diesel- tai bensa-autolla. Näin tulee tapahtumaan vielä vuosien ajan. Itse pidän perusteltuna, että tulevan hallituksen työlistalla ilman muuta kannattaa harkita, mikä tämän käyttövoimaveron kohtalo jatkossa on nyt kun me tiedämme, että bensapumpuilla dieselin ja bensan hinta on jotakuinkin sama — dieselin itse asiassa paikka paikoin tällä hetkellä korkeampi. 

Nostitte esiin, edustaja Elomaa, työmatka-ajamisen. Työllisyys, työn tekeminen, työhön pääseminen ja työnteon kannattavuus on ilman muuta tämän hallituksen — ja uskon, että laajasti koko eduskunnan — tärkeimpiä asioita. Siksi me päädyimme työmatkavähennyksen parantamiseen, johon liikenneministeri jo viittasi, siis yhteiskunnan verotuksessa parempaan taloudelliseen kannusteeseen työmatkan ajamiseen nyt kun bensan hinta on ollut korkealla — ja tämä kaikki muuten sodan vuoksi. [Puhemies: Kiitos!] Tämäkin on tärkeää mainita. Sitä emme saa unohtaa nyt kun sodan vuosipäivä lähenee. 

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisista esitettiin aika vahvaa kritiikkiä ilmastotoimia kohtaan. Ilmastotoimien pitää olla realistisia, ympäristöä on suojeltava, mutta sen täytyy tapahtua talouden ehdoilla. [Välihuutoja vasemmalta] 

Mutta jos katsotaan vähän laajemmin historiaa, niin onko hallituksen mielestä perussuomalaisten linja oikea, kun he haluavat katsoa taaksepäin, betonoida yhteiskunnan joihinkin menneisiin vuosikymmeniin, pysäyttää koulutuksen [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä?] ja investoinnit uuteen teollisuuteen? Meillä on tällaisia yrityksiä, kuten esimerkiksi UPM, Neste ja Wärtsilä, jotka kulkevat aivan kärjessä kehityksessä, tuovat uusia innovaatioita, työpaikkoja ja tuloja Suomeen. Onko tulkintani oikein, että meidän kannattaa olla siellä kärjessä, kun tehdään tällaisia kehitystoimia, jotka myös hyödyttävät ilmastoa sen lisäksi, että hyödyttävät taloutta ja työllisyyttä? [Hälinää — Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt on vaalipaniikki kokoomuksella!] 

Arvoisa puhemies! Aloitetaan nyt ehkä sillä, että meillä on tämä yksi planeetta ja tietysti kaiken talouden pitäisi pystyä toimimaan sen yhden planeetan rajoissa. Silloin ympäristön ja ilmaston suojeleminen on tietysti meidän tärkeimpiä tehtäviä. Ja se, että me etenemme ilmastonmuutostoimissa, on itse asiassa myös vahva viesti, mikä elinkeinoelämältä, teollisuuden eri sektoreilta, meille tulee. 

Teollisuuden eri sektorit ovat kaikki sitoutuneet hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 35 mennessä. Elinkeinoelämä on vaatinut kansainvälisten ilmastoneuvottelujen alla, että me poliitikot pysyisimme siinä, mitä me olemme ilmastolakiin säätäneet, että me ehkä jopa kiristäisimme näitä tavoitteita. Tämä on se, joka tuo Suomeen työpaikkoja. Puhdas energia, se tuo meille investointeja, uusia työpaikkoja, uusia verotuloja, joilla sitten voidaan taas rahoittaa hyvinvointivaltion palveluita ja esimerkiksi tukea niitä kaikista pienituloisimpia ihmisiä, jotka paikoin kyllä joutuvat autoilemaan [Puhemies koputtaa] ja siitä maksamaan paikoin hintaa. Näitä pitää tukea. [Ben Zyskowicz: Onneksi heille tulee rahaa tilille, kysykää ministeri Harakalta!] 

Arvoisa puhemies! Tuulivoimaa suunnitellaan ja rakennetaan Suomessa aivan hirvittävää vauhtia. Suomesta on tulossa Euroopan energiareservaatti. Korruptio rehottaa tuulivoiman ympärillä, ja olen kuullut, että joissakin kunnissa tuulivoimaa vastustavia valtuutettuja on jopa uhkailtu kostotoimenpiteillä. [Leena Meri: Oho!] Ahneus rehottaa maanomistajien keskuudessa, ja ympäristön asukkaiden mielipiteistä ei välitetä. Suomen lainsäädäntö on tuulivoimaloiden osalta täysin vanhentunutta. Tuulivoimaloille ei tarvita edes ympäristölupaa. Meluhaittojen saaminen kuriin jälkeenpäin on likipitäen mahdotonta. 

Arvoisa hallitus, hyväksyttekö te sen, että Suomessa avohakataan metsää tuhansia hehtaareita tuulivoimaloiden tieltä, ja hyväksyttekö sen, että maaseudun asukkaiden elinympäristö pilataan näillä Eiffelin tornin kokoisilla tuulivoimaloilla? [Hälinää — Leena Meri: No niin!] 

Arvoisa herra puhemies! Tuulivoima on varmasti tällä hetkellä voimakkaimmin kasvava energia-ala Suomessa. Meillä on tällä hetkellä noin 1 400 tuulimyllyä, ja tämän vuosikymmenen aikana me mennään 3 500—4 000:een. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vastatkaa kysymykseen!] Suurin ongelma mielestäni tulee olemaan siirtoverkot ja niitten korvaukset eli siis niihin liittyvät lunastusasiat. Jokainen kunta tietyllä tavalla omalla kaavoituksellaan pystyy määrittelemään tuulivoimaan liittyviä ja tuulivoimapuistoon liittyviä asioita. Joillakin alueilla hyväksyttävyys on erittäin korkealla tasolla ja toisaalta monilla ei ole. Mutta voi sanoa, että teollisuuden investointien kannalta niillä on erittäin iso merkitys, samaten kuin Suomen huoltovarmuuden ja kokonaiskuvan kannalta me pystymme olemaan tänä vuonna omavaraisia sähköntuotannossa tuolla tulkinnalla tai noilla ennusteilla, mitä meillä on tuulivoiman suhteen. 

Ymmärrän erittäin hyvin tämän tilanteen, mutta suurimpana ongelmana tällä hetkellä näen nimenomaan siirtoverkkojen suhteen tulevat tilanteet. [Juha Mäenpään välihuuto] 

Arvoisa puhemies! Ministeri juuri äsken puhui tästä maatuulivoimasta ja siihen liittyvän puhtaan energian teollisuuden investoinneista. Suomella on tässä todellakin erittäin isoja mahdollisuuksia, ja tämä tulee ilman muuta meidän hyödyntää. Samaan aikaan on toki totta, että pitää ymmärtää kansalaisten — myöskin niiden, jotka asuvat maaseudulla joukkoliikenteen ulkopuolella — huoli, joka sieltä tulee niistä päivittäisistä kustannuksista, jotka liittyvät liikkumiseen, on se sitten töihin menemistä tai asiointiliikennettä. Tämä huoli pitää ottaa vakavasti ja ihmisten maksukyky huomioida. 

Kysyn kuitenkin ministeriltä, että kun EK teki selvityksen, että Suomen hiilikädenjälki on jo nyt positiivinen — eli ne vientituotteet, joita me viemme, vähentävät ilmastopäästöjä enemmän kuin mitä koko Suomi aiheuttaa ilmastopäästöjä — niin kai me nyt voimme tällä linjalla jatkaa, hyödyntää meidän metsiämme, puutuoteteollisuutta, jotta me samalla ajamme sekä oman elinkeinoelämämme ja työllisyyden asiaa että tuemme koko maailman ilmastohaastetta? 

Arvoisa herra puhemies! Periaatteessa tämä ilmastonmuutos ja siihen tehtävät toimet ovat tällä hetkellä meidän talouden suurimpia draivereita, ajajia, näihin investointeihin, eli kyllä me tällä hetkellä mennään... Se täytyy sanoa muuten, että vaikka tässä tulee vähän erilaisia mielipiteitä, en muista tästä salista yhtään puoluetta, jonka edustaja ei olisi käynyt minulle juttelemassa heidän alueensa investoinnista, joka liittyy ei-fossiiliseen energiaan. Eli kyllä näitä investointeja tulee, ja tämän muutoksen tekijänä ovat suomalaiset yritykset, uusi teollisuus. 

Meillä on menossa erittäin voimakas uusteollistumisen aika, jota suomalaiset yritykset tekevät erittäin hienosti. Meillä tulee tästä myös ulkomaille myyntivaltti, jota me viedään koko ajan, ja väitän, että tämä tulee olemaan meille erittäin iso mahdollisuus ottaen huomioon vedyn tuotannon. [Puhemies koputtaa] Me on annettu justiin ulos periaatepäätös vedyn tuotannosta, ja koko tämä energiamurros on meille iso mahdollisuus. 

Arvoisa herra puhemies! Nyt on käynyt ainakin selväksi, että kokoomus ja hallituspuolueet ovat löytäneet toisensa. Jos kansalaiset haluavat tuon kurituslukeman 2035, [Välihuutoja keskeltä] niin vaihtoehto heille löytyy mistä tahansa puolueista siltä puolelta salia. Jos halutaan vuosi 2050, ainut vaihtoehto on perussuomalaiset. 

Hallituspuolueet kokoomuksen säestämänä ovat vuorotellen pöyristyneet perussuomalaisten linjasta. Ilmastotavoitteen siirtäminen EU-linjan mukaisesti vuoteen 2050 on muiden mielestä päätöntä, jopa vastuutonta ja kallista. Meidän mielestämme asia on päinvastoin. Pienen pohjoisen maan on päätöntä syytää rahaa itse asetettuun tavoitteeseen, johon muut maat eivät ole valmiita sitoutumaan. Jos sillä todella saavutettaisiin ehdoton kilpailuetu, seuraisivat muut maat perässä. Näin ei ole käynyt. Edes meidän verrokkimaa Ruotsi ei halua tavoitella vuotta 2035, vaan tavoite on sysätty 10 vuotta myöhemmäksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Toimiiko Ruotsi vastuuttomasti ja päättömästi? 

Kysynkin valtiovarainministeri Saarikolta: arvioitteko Ruotsin talouden ottavan tässä takkiin Suomeen verrattuna ja kuinka paljon? — Kiitos. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja nyt suora vastaus!] 

Arvoisa puhemies! Kun Suomessa laajalla enemmistöllä ryhdyttiin vastuullisen, mutta hyvin vaativan tavoitteen, 2035 hiilineutraaliuden, tavoittelemiseen, niin kai me poliitikot ymmärsimme, että emme me siihen yksin kykene. Se vaatii ennen kaikkea suomalaisen yrityselämän suurta panostusta, ja tähän työhön suomalaiset yritykset ovat halunneet lähteä. 

On käynyt itse asiassa pikemminkin niin, että hallitus toisensa perään tässä maassa on arvioinut yrityselämän mahdollisuudet tehdä ympäristön kannalta ja ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja pikemminkin alakanttiin kuin yläkanttiin. Yritykset menevät monta askelta meitä edellä, ja kysyntää näille tuotteille ja osaamisellemme erityisesti puhtaan energian osalta on onneksi erittäin paljon maailmalla. [Sebastian Tynkkynen: Ja sitten vastaukseen!] 

Eli korostan teille, hyvät perussuomalaiset: Se on totta, että tämä linja, mitä te edustatte, on toisenlainen linja kuin laajasti muun eduskunnan, mutta se on menneisyyden linja. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Sebastian Tynkkynen: Pitääkö kysyä uudelleen?] Te tuijotatte peräpeiliin, toisin kuin suomalainen yrityselämä tekee. 

Herra puhemies! Siinä on ero, että perussuomalaiset kannattavat kaikkia markkinaehtoisia kotimaisia investointeja. Teille käyvät vain vihreän ideologian mukaiset investoinnit. Esimerkiksi investointeja turvetuotantoon ei ole tullut, koska te olette tehneet toimintaympäristöstä mahdottoman ja te olette romuttaneet turvekoneet. [Sanna Antikainen: Kiitos keskusta!] 

Suomen talous ei saa jäädä muusta maailmasta jälkeen. Me tarvitsemme sinivalkoisen siirtymän. Nykyinen Kiina-talous on tehnyt koko Euroopasta liian riippuvaisen yhden maan, Kiinan, tuonnista. Covid-pandemia ja Ukrainan sota ovat opettaneet, että materiaalipula tulee kriiseissä nopeasti vastaan ja valtiot huolehtivat jokainen ensin itsestään. 

Näettekö lainkaan hyvää siinä, että perussuomalaisten esittämä sinivalkoinen siirtymä lisää kansallista omavaraisuuttamme ja huoltovarmuutta? [Keskeltä: Mistä ne fossiiliset ostetaan? — Vasemmalta: Venäjältä!] 

Arvoisa puhemies! Kyllä minä kannan huolta Suomen huoltovarmuudesta, kannan huolta meidän ja koko Euroopan omavaraisuudesta. Jos jotain nämä kriisit ovat opettaneet, niin sen, että meidän Eurooppana pitää yhdessä olla vahvempi. 

Mutta, arvoisat perussuomalaiset, tiedättekö mitä? Suomi on ollut paremmin varautunut sotaan ja sen seurauksena koituneeseen energiakriisiin juuri sen vuoksi, että me emme ole odottaneet, me emme ole olleet jälkijunassa viimeisimpien joukossa, vaan me olemme olleet etujoukoissa. Me olemme tehneet ajoissa Suomessa ratkaisuja energiantuotannon monipuolistamiseksi, me olemme satsanneet uusiutuvaan energiaan, ja sen vuoksi meidän omavaraisuutemme on paljon paremmalla tasolla kuin useimpien eurooppalaisten maiden. Ja tästäkin näkökulmasta se vihreä siirtymä, mitä eduskunnan laajalla tuella ja yrityselämän, elinkeinoelämän, laajalla tuella Suomessa tehdään, [Perussuomalaisten ryhmästä: Te olette unohtaneet Suomen kansan!] jos jokin tulee meidän eduksemme myös tulevaisuudessa. Se tulee vahvistamaan meidän omavaraisuuttamme [Puhemies koputtaa] ja kykyämme kohdata kriisejä. [Leena Meren välihuuto]