Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Niin kuin on sanottu, teollisuuden tilauskanta vähenee, ja on puhuttu tänään jo, että säästötoimet ovat kuusi miljardia. Niistä kaksi miljardia on 100 000 työllistä lisää. No, nyt on tullut 20 000 työtöntä lisää ja avoimet työpaikat ovat vähentyneet 80 000:sta 50 000:een. Päivänselvää on, että kun säästetään, niin talous kutistuu, ja nämä kaikki toimet, mitkä te teette, olisivat erittäin hyviä, jos talous olisi menossa ylöspäin. [Krista Kiuru: Just näin, sopisivat aikaan! Nyt ne eivät sovi!] Silloin nämä toimet tuottaisivat ne 100 000 työllistä varmasti. Mutta tällä hetkellä, kun talous menee alaspäin, ei ole mitään mahdollisuutta, että nämä tuottavat sen. 

Minuutissa en pysty näitä kasvuasioita nyt tässä pääministerille selvittämään, mutta voidaan pitää palaveri siitä. Minulla on kymmenen pointtia, millä minä saan tämän kasvun tehtyä. Mutta kertokaa minulle: millä ne laskennalliset työpaikat syntyvät, kun eivät ne junia rakentamalla synny? 

Arvoisa puhemies! Se on tietysti tärkeää, että nämä toimet osuvat myös suhdannepoliittisesti oikeaan aikaan, ja sitähän me emme voi vielä tietää. Mutta nyt täytyy ottaa huomioon se, ettei yksikään näistä hallituksen työllisyyttä koskevista rakenteellisista uudistuksista vielä ole voimassa, paitsi työttömyysturvan ensimmäinen paketti pieneltä osalta. Siitäkin tulee voimaan ensimmäinen vaihe 1.4. ja pääosin 2.9. Se toinen paketti, jonka te saatte tänne hyvin pian, on myöskin tarkoitettu tulemaan voimaan 2.9., ja kun se tulee silloin voimaan, niin tosiasiassa sen vaikutukset alkavat pitkälti vuoden 25 puolella. Ja samaten, kun meidän työrauhapaketti tulee voimaan tällä tietoa heinäkuun alusta ja meidän paikallisen sopimisen uudistus ehkä ensi syksynä, [Krista Kiuru: Työrauhaa ei ole näkynyt siinä paketissa!] niin eiväthän nämä uudistukset ole vielä voineet vaikuttaakaan, vaan ne lähtevät vaikuttamaan enemmän vuoden 25 puolella, ja silloin ne voivat osua myös suhdanteisesti ihan oikeaan aikaan. 

Arvoisa herra puhemies! Vastaan tuon talouspolitiikan osalta. Eli kuten jo aiemmassa vastauksessa kuvasin, meidän budjettimme tälle vuodelle, kun me nyt olemme taantumassa, on elvyttävä. Hallitusohjelman säästötoimenpiteet ja meidän uudet tulevat säästötoimenpiteet kohdistuvat selvästi myöhemmille vuosille. Ja nyt näyttää siltä toivottavasti useiden arvioiden mukaan, että Suomikin pääsee vielä tämän vuoden puolella kasvuun kiinni. Toki se on aika niukkaa, kuten se on ollut meillä jo hyvin pitkään, mutta kansainvälinen talous antaa tähän viitteitä. Joten on yksinomaan järkevää, että säästötoimenpiteitä kohdistetaan enemmän myöhemmille vuosille, ja näin juuri me olemme hallitusneuvotteluissakin päättäneet. 

Toinen asia on se meidän hyvin suuri kertynyt julkisen talouden ja valtion velka. Velka on niin suuri, että se juuri estää meitä tulevinakin vuosina reagoimaan esimerkiksi taantumissa sellaisella vastasyklisellä politiikalla, koska meillä ei ole siihen kapasiteettia, koska meillä on jo niin paljon velkaa. 

Arvoisa puhemies! Palaan tuohon tasavallan presidentin eiliseen arvokkaaseen puheeseen, jossa hän totesi: ”Suomessa talous sakkaa pahasti ja pysyvästi. Ei se siitä muutu, että etsitään syypäitä ja pysytään juoksuhaudoissa. Siitä voisi muuttua, että nostetaan paljas totuus pöydälle ja heitetään ennakkoasenteet ja vakiofraasit nurkkaan.” Ja hän jatkoi edelleen: ”Olisikohan eduskunta valmis vetämään tällaista puolue- ja vaalikaudet ylittävää yhteistyötä?” 

Arvoisa valtiovarainministeri Purra, te olette tyrmännyt tällaisen yhteistyön toteamalla, että ”emme tarvitse lisää seminaareja, joissa päivittelemme tilannetta”. Emme tarvitsekaan, mutta eihän tässä yhteistyössä tästä ole kysymys, vaan kysymys on siitä, että me yhdessä sopisimme yli vaalikausien veroasteen tasosta ja menojen tasosta ja pakottaisimme yhdessä itsemme ja Suomen terveen talouden uralle. Kuinka syvälle Suomen talouden pitää vajota, jotta te olette valmiita yhteistyöhön? 

Arvoisa herra puhemies! Olin erittäin tyytyväinen eilen täällä aitiossa istuessani ja kuunnellessani tasavallan presidentin puheenvuoroa siihen, että hän nosti esille julkisen talouden tilanteen, josta olemme tismalleen samaa mieltä, myös hänen arviostaan siitä, että tämä osittain johtuu näiden tyhjien fraasien toistelemisesta, johon tämäkin sali on vuorollaan syyllistynyt. Sen sijaan se, mitä oikeasti vaaditaan, on selkärankaa, poliittista selkärankaa tehdä myös sellaisia päätöksiä, joita oppositio voimakkaasti vastustaa, jotka saattavat kohdistua ikävästi eri ihmisryhmiin, koska me haluamme katsoa eteenpäin, ja se on juuri se, mihin tämä hallitus on sitoutunut. Kuten vaihtoehtobudjettien käsittelyssä kävi ilmi, hallitus on lukenut teidän vaihtoehtonne, ja te voitte esittää meille enemmänkin säästötoimenpiteitä, sopeutustoimenpiteitä ja niin edelleen, mutta täällä kannetaan se vastuu. 

Me emme todellakaan tarvitse enempää niitä seminaareja. Me tarvitsemme päätöksentekokykyä, [Puhemies koputtaa] ja voin taata, että se löytyy täältä. [Antti Kurvinen: Aika ylimielistä!]  

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että koko muu yhteiskunta huutaa hallitusta yhteistyöhön, [Eduskunnasta: Näin on!] niin täällä eduskunnassa kuin työmarkkinoilla huudetaan hallitusta yhteistyöhön. Valtiovarainministeri tunnusti, että tämä työmarkkinatilanne on oikeasti tällä hetkellä yksi pallo Suomen kasvun jalassa. Eikö se kannattaisi ratkaista? Valtiovarainministeri Purra, sopisiko teille, että asetetaan ulkopuolinen riippumaton sovittelija ratkomaan, jos ette itse pysty? 

Teen kaksi ehdotusta: Tarttukaa vihdoin tähän rakennusalan kriisiin, toteuttakaa paketti, jota olemme ehdottaneet, hyvän asuntoministerin Vapaavuoren aikanaan esittämiä keinoja. Ja toiseksi, kuten Valtiontalouden tarkastusvirasto on todennut, perukaa omat menolisäykset esimerkiksi yksityiseen terveydenhuoltoon ja julkista taloutta heikentävät veroratkaisut. Aloittakaa siitä. 

Arvoisa puhemies! Uutinen oli se, että valtiovarainministeri tunnusti, että näille työllisyystoimille ei pystytä laskemaan valtiovarainministeriössä laskelmia, vaan kyse on arkijärjestä. Minun arkijärkeeni ei kyllä käy se, että Suomi saadaan nousuun sillä, [Puhemies koputtaa] että avustajan sairastumisesta sakotetaan. [Puhemies: Kysymys!] Käykö teidän, ja kertokaa, kun te olette vedonnut demokraattisuuteen, [Puhemies koputtaa] että kenen vaaliohjelmasta tämä sairaussakko löytyy, arvoisa valtiovarainministeri? 

Arvoisa herra puhemies! Edustajalta tuli varmasti toistakymmentä kysymystä, joihin en mitenkään kaikkiin pysty vastaamaan. Mutta yleisesti ottaen se on juuri näin, että kun katsomme meidän naapurimaita tai Euroopan muita valtioita, niin esimerkiksi nämä poliittiset lakot eivät juuri missään ole joko ollenkaan mahdollisia tai niitä on merkittävästi rajoitettu. Vierailin tosiaan Ruotsissa ja keskustelin siellä muun muassa tämän sovittelijatoimiston johtajan kanssa, joka on muistaakseni sosiaalidemokraattinen taustaltaan, ja toisaalta myös elinkeinoelämän toimijoiden puolella, ja heille tämä Suomen järjestelmä, se, että täällä on mahdollisuus tehdä lakkoja, pitkiä lakkoja, lamauttaa yhteiskuntaa vain siksi, että vastustetaan hallitusohjelmaa, oli hyvin vaikea ymmärtää. Ja kyllä, tämä on yksi tekijä muun muassa Suomen ja Ruotsin välillä, kun investoijat miettivät, mihin he investoivat. Tällainen tilanne on hyvin vaikea. 

Sen sijaan sopiminen ja konsensus — tämä sana, jota takavuosina on käytetty tässä maassa hyvin paljon väärin — eivät voi tarkoittaa sitä, että poliittisella hallituksella ei ole oikeutta viedä läpi hallitusohjelmaansa [Puhemies koputtaa] vaan valta on esimerkiksi Hakaniemessä.