Arvoisa puhemies! Sähköstä: Joulukuussa 22 nykyinen pääministeri Orpo kirjoitti seuraavasti: ”Sähkön pörssihinta liikkuu 60—70 sentissä. Tilanne on kodeille kestämätön. Kokoomus on vaatinut jo syyskuussa nopeita toimia sähkön hinnan kohtuullistamiseksi. Puheet eivät enää riitä. Odotamme hallitukselta konkreettisia esityksiä. Järkyttävät hinnat täytyy saada kuriin.” Kokoomus vaati kattohintaa sähkölle. Nykyinen valtiovarainministeri Purra puolestaan ehdotti hallitukselle hätäistuntoa ja ministeri Tavio sähkölaskuja valtion maksettaviksi. [Naurua] Te olette olleet vallassa kolme vuotta, nyt hinnat ovat olleet jopa 80 sentin tietämillä. Minulla on kännykässä kuva, jossa rintamamiestalon sähkölasku kolmelta päivältä näyttäisi olevan 333 euroa ja ennuste koko kuulle 1 500 euroa. Takuueläke muuten on 990 euroa kuukaudessa. Kysyn: Onko pääministeri Orpo samaa mieltä kuin oppositiojohtaja Orpo, [Puhemies koputtaa] että järkyttävät hinnat on saatava kuriin tässä ja nyt? [Puhemies koputtaa] Lupaatteko, pääministeri Orpo, että koskaan enää kuluttaja ei maksa 80:tä senttiä sähköstä?  

Arvoisa puhemies! Silloin vuonna 22 elimme Euroopassa poikkeuksellista energiakriisin aikaa. Nyt sen jälkeen, ehkä jo edellisenkin hallituksen toimesta mutta myöskin meidän hallituksen toimesta, on tehty lukuisia toimenpiteitä, joilla sähkön hintaa pyritään pitämään kurissa. Silloin ei myöskään kuluttajien ollut mahdollista tehdä kiinteitä sopimuksia. [Vasemmalta: Oli!] — Tai oli toki, mutta ne olivat huomattavasti kalliimpia. — Nyt juuri katsoin, että yhdeksällä sentillä per kilowattitunti pystyy tekemään sähkösopimuksia. [Tuomas Kettusen välihuuto] Sen lisäksi me ollaan lisätty siirtoyhteyksiä Suomeen. Me teemme määrätietoisesti töitä, jotta meille syntyy lisää energiantuotantoa, joka on kaiken avain.  

Sitten tämä hintakattoesityshän, joka on lausunnoilla, on tarkoitettu hyvin poikkeuksellisiin tilanteisiin, kuten tuo vuoden 22 tilanne. Mutta täytyy katsoa myöskin yhdessä Euroopan unionin kanssa, pystytäänkö sitä soveltamaan myöskin sen kaltaisissa tilanteissa kuin mikä meillä on nyt. Mutta tilanne on paljon parempi. Esimerkiksi viime vuonna [Puhemies koputtaa] Suomen sähkön hinta oli Euroopan halvimpia.  

Arvoisa puhemies! Hallitus on omienkin arviointiensa mukaan leikannut kaikkein eniten 18—24-vuotiailta nuorilta, ja opiskelijat ovat yksittäinen ryhmä, johon nämä leikkaukset ovat osuneet erittäin pahasti. Tuntuu, että mikään määrä kurittamista ei riitä Orpon hallitukselle. Toimeentulotuen muutosten myötä hallitus pakottaa opiskelijat valitsemaan ruuan ja oman tulevaisuuden väliltä. Oikeisto rakastaa byrokratiaa silloin, kun se kohdistuu pienituloisiin ihmisiin. Mitä vaikeampi byrokratialoukku, sen parempi. Nyt hallitus on rakentanut opiskelijoille kesäaikoja koskevan byrokratialoukun, jossa opintopaikasta kiinni pitäminen voi tarkoittaa putoamista lähes kokonaan toimeentulon ulkopuolelle. Hyvä hallitus, mitä aiotte tehdä tälle järjettömyydelle? Tämä herättää erittäin paljon keskustelua tällä hetkellä nuorten keskuudessa. [Krista Kiuru: Tähän ei saatu mitään hallitukselta!] 

Arvoisa puhemies! Opiskelijoiden tilanteesta on tärkeätä käydä keskustelua, ja me haluamme, että meidän nuoret saavat sen viestin, että opiskelu Suomessa kannattaa, että se on se keino, millä elämässä pääsee eteenpäin, mikä avaa niitä näköaloja. Suomi on siitäkin onnellinen maa, että Suomessa on maksutonta opiskella, ihan korkeakoulututkintoon saakka, ja päästä elämässä eteenpäin kotitaustasta riippumatta. Tästä lupauksesta pidetään kiinni muun muassa siten, että meillä Suomessa on paitsi maksuttomat opinnot myöskin opintotukijärjestelmä, ja se on se ensisijainen sosiaaliturva myöskin, toimeentulon turva opiskeluaikoina. 

Se, mihin viittaatte tässä, on varmastikin se toimeentulotuen uudistuksessa tehty linjaus, joka mielestäni on kyllä erittäin perusteltu, että toimeentulotuen sijaan pyritään ohjaamaan ihmisiä ensisijaisille etuuksille tai opiskeluihin tai työnhakuun. Tässä tapauksessa esimerkkinä on vaikkapa se, ettei opiskelija jatkossa voi suoraan hakea toimeentulotukea vaan opintotukea, joka on opintososiaalinen etuus, nuorille tarkoitettu etuus. Mutta täytyy ottaa tässä huomioon myöskin se, että meillä on tämän jälkeenkin, [Puhemies koputtaa] jos opiskelijalla on erittäin vaikea tilanne, mahdollista saada esimerkiksi hyvinvointialueilta täydentävää, [Puhemies koputtaa] ehkäisevää toimeentulotukea. Ketään ei Suomessa jätetä [Puhemies koputtaa] ilman toimeentulon turvaa. 

Arvoisa puhemies! Lähes kolme vuotta Orpon—Purran oikeistohallitusta, ja on aika kysyä tulosvastuun perään, sillä kyllä se tulosvastuukin kysyy vastuunkantoa. Te lupasitte satatuhatta uutta työllistä, ja te olette mahtailleet ennätysmäärällä työllisyystoimia, mutta kaikki nämä työllisyystoimet ovat olleet yksipuolisesti työntekijän asemaa heikentäviä. Ne kaikki on tehty suomalaisten kovaa työtä tekevien selkänahasta. Ja nyt me näemme tulokset: ennätyksellinen työttömyys, ja mikä musertavinta, nuorten työttömien, siis alle 25-vuotiaitten työttömien, määrä on lähes kaksinkertaistunut. Millaista tulevaisuutta te rakennatte? Teidän työllisyyslupauksenne särkyminen näkyy suoraan kansalaisten arjessa: ostoskoreissa, sähkölaskun maksamisessa, vanhustenhoidossa, sairaaloissa. Pääministeri Orpo, kannatteko te vastuunne, tulosvastuun, tästä Euroopan ennätystyöttömyydestä ja suomalaisten kasvaneista toimeentulovaikeuksista? Kuka siitä kantaa vastuun, ellette te? 

Arvoisa puhemies! Kun vaalikausi on loppu, niin se on oikea aika katsoa, mikä on tulosvastuu, ja jätän sen mielelläni suomalaisten äänestäjien varaan, en esimerkiksi teidän. Silloin katsotaan, missä ollaan. Meidän työ on kesken. Meillä on selkeä strategia ja selkeä ajatus siitä, miten me uudistamme Suomea, jotta tässä maassa on talouden kasvua, investointeja ja työpaikkoja, jotta tämä on maa, jossa kannattaa lähteä töihin aamulla, jossa siitä työstä jää enemmän käteen ja jossa kannattaa kouluttaa itseään, ottaa vastaan enemmän vastuuta, yrittää ja kasvattaa yritystään, ja niillä yrityksillä on hyvä toimintaympäristö, jossa on helppo viedä luvituksia eteenpäin ja jossa työvoimaa löytyy, osaamista löytyy ja löytyy rahoitusta. Me teemme kaikkien näiden asioiden ääressä töitä, ja katsotaan sitten reilun vuoden päästä, missä mennään. Ei se nyt sitä sataatuhatta tässä puhumalla... Se ei ole oleellista, vaan ne teot, mitä tapahtuu. [Välihuutoja vasemmalta] — Hei, en minä luovu siitä tavoitteesta, en, en luovu. En luovu siitä tavoitteesta, mutta oikea aika katsoa sitä on silloin, kun työ on tehty. [Puhemies koputtaa] Nyt se on kesken, ja me teemme joka päivä — lupaan sen suomalaisille — töitä sen eteen, että mahdollisimman moni pääsee töihin.