Arvoisa herra puhemies! Tällä viikolla olemme todellakin kuulleet huolestuttavia uutisia siitä, kuinka eräässä koulussa oppilaat eivät ole menneet kouluun, koska heidän turvallisuuttaan ja koskemattomuuttaan ei ole voitu siellä taata. Tämänkaltaisia tapauksia on jo hälyttävän paljon, ja jopa viikoittain kouluissa takavarikoidaan teräaseita, lyömäaseita ja erilaisia välineitä, joilla aiheutetaan toisille ihmisille vahinkoa.  

Väkivalta ja sen uhka koskettaa jo yli puolta opettajista. Iso osa opettajista harkitsee tällä hetkellä alan vaihtoa, ja rehtoreille tehdyn kyselyn mukaan väkivaltaa on kouluissa koko ajan enemmän. Väkivallan kasvu on ollut selkeää jo vuodesta 2019 saakka. Suomella ei ole varaa menettää hyviä opettajia tai lasten turvallista koulupolkua. [Puhemies: Kysymys?]  

Arvoisa ministeri Henriksson, [Puhemies koputtaa] kysynkin nyt teiltä: mitä konkreettisia toimia ministeriönne tekee, jotta kouluihin palautetaan työrauha opettajille ja oppilaille, ja tarvitaanko joitain uusia keinoja, kun vanhat eivät tepsi?  

Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja varmasti tietää, hallitusohjelmassa on toimenpiteitä, joihinka hallitus nyt on myös ryhtymässä. Kouluväkivalta on äärettömän vakava, vakava asia, ja meillä ei pitäisi tietenkään missään koulussa sallia sitä, että väkivaltaa esiintyy — sille pitää olla täydellinen nollatoleranssi. Sen takia juuri ne parhaimmat käytännöt, jotka ovat eri puolilla Suomea käytössä... Esimerkiksi Etelä-Karjalan mallissa toimitaan niin, että se, joka on aiheuttanut väkivaltaa, ilmoitetaan poliisille ja yhdessä poliisin, tekijän ja uhrin kanssa, koulun tahojen kanssa, lastensuojelun kanssa ja vanhempien kanssa istutaan alas ja mietitään, miksi tämä on tapahtunut ja miten tämä saadaan loppumaan. Näin toimien me pystymme pääsemään eteenpäin. [Puhemies koputtaa] Haluan edelleen painottaa sitä, että tämä on koko yhteiskunnan asia — ei ainoastaan koulujen ja opettajien, vaan se on kotien ja meidän kaikkien asia.  

Arvoisa puhemies! Kouluterveyskyselystä nähdään, että kiusaamisen ja kouluväkivallan kokemukset ovat kääntyneet nousuun. Ne olivat jo jonkun aikaa laskussa, mutta nyt ne ovat nousseet. Lähes 10 prosenttia lapsista ja nuorista kokee viikoittain kiusaamista ja väkivaltaa. Yksinäisyyden kokemuksia on pojista 9 prosentilla, tytöistä 21 prosentilla. Harrastustoiminta on yksi mahdollisuus tarttua tähän yksinäisyyteen, löytää nuorille se seura ja kaveripiiri, jos sitä ei koulusta löydy, tai nuorisotyö — kuntien nuorisotyö tai järjestöjen nuorisotyö. Nämä keinot voivat auttaa tässä. Haluankin kysyä hallitukselta: miten tähän sopii se, että hallitus on tässä tilanteessa leikkaamassa nuorisotyöstä kolme miljoonaa euroa? 

Kiitos hyvästä kysymyksestä. On hyvä myös sanoa ääneen, että suurin osa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. He pärjäävät hyvin koulussa, he harrastavat ja saavat sitä tukea, mitä he tarvitsevat, mutta tätä polarisoitumista tapahtuu myös nuorten keskuudessa, ja tämä on tietysti vakava asia. Tässä on tietysti tärkeää muistaa, että näillä nuorilla on mielenterveysongelmia, voi olla päihdeongelmia. Tarvitaan lisää turvallisia aikuisia heidän arkipäiväänsä. Nämä nuoret tarvitsevat erilaisia palveluita, ja just sen takia panostetaan myös terapiatakuuseen, panostetaan Ankkuri-toimintaan ja panostetaan myös etsivään nuorisotyöhön ja nuorisotyöpajatoimintaan. Siellä on se ammattitaito, ja sitä kautta myös pystymme auttamaan näitä nuoria.