Kiitos, arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Saarikko totesi muutama päivä sitten, että jokaisen suomalaisen on varauduttava tinkimään elintasostaan tässä maailmantilanteessa. Suomen eduskunnan tärkein tehtävä on kuitenkin varmistaa, ettei tinkiminen ole suomalaisille kohtuutonta eikä epäoikeudenmukaista. Hallitus nimittäin nyt kohtelee suomalaisia epäoikeudenmukaisesti. Samaan aikaan, kun suomalaisia kehotetaan varautumaan vyön kiristykseen, hallitus kohdentaa lisäresursseja muun muassa Afrikkaan, ilmastokehitysapuun — jopa tuplaten sen. Suomalaiset nuolevat näppejään, eikä helpotusta esimerkiksi kuljetusyrittäjille ja kansalaisille bensapumpulla näy. Arvoisa ministeri Saarikko, miksi ette leikkaa toissijaisista ja jopa haitallisista menoista ja kohdenna niitä tässä tilanteessa suomalaisten pärjäämiseen? 

Arvoisa puhemies! Ensiksi toivon, että myös kehitysyhteistyöstä vastaava ministeri Skinnari saa vastata tähän kysymyksessä olleeseen väitteeseen, joka liittyi näiden asioiden vastakkainasetteluun. 

Hallitus teki linjauksia useampi viikko sitten, ja ne realisoituvat tuota pikaa eduskuntaan esityksiksi, jotka liittyvät tämän energianhinnan nousun vaikutuksiin kansalaisiin. Kohdistimme suurimmat ratkaisut nimenomaan työmatkaliikkujiin ja työmatkaliikenteen verovähennyksiin. Tämä on varmasti monen suomalaisen mielestä riittämätön ratkaisu, mutta se oli ensisijaisuusjärjestyksessä meille tärkein päätös. 

Toinen iso kokonaisuus liittyy nyt kuljetusalaan, joka on väistämättä ahdingossa tällaisten energianhintojen äärellä, varsinkin kun sopimushinnoittelussa tuo hintojen nousu ei kuljetusalalle vielä näy. Tätä ratkaisua hallituksen piirissä parhaillaan valmistellaan, mikä olisi nopeimmin vaikuttava ja tehokkain keino kuljetusalan tueksi. 

Ymmärrän hyvin, että monen suomalaisen arki on tällä hetkellä kohtuuttoman vaikeaa taloudellisesti, ja siksi olen tyytyväinen, että esimerkiksi perusturvaa on tällä vaalikaudella paljon vahvistettu. 

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallitus ei ole valmis peruuttamaan tuumaakaan maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikastaan, ei edes silloin, kun Venäjän sotatoimet tuntuvat rajusti suomalaisten arjessa. 

Monissa Euroopan maissa, viimeisimpänä Ruotsissa ja Saksassa, polttoaine- ja energiahintoja kompensoidaan suoraan kansalaisille ja veroja lasketaan, jotta hintakriisistä päästään yli. Tällainen on isänmaallista politiikkaa. Täällä ei ota selvää edes siitä, nostaako hallitus polttoainehintoja entisestään vai ei. Ilmastoministeri Kari juuri sanoi, että jakeluvelvoitteen kiristys säilyy ja liikenteen päästökaupan valmistelu jatkuu. Ministeri Saarikko puolestaan sanoi, että jakeluvelvoitetta voisi ehkä alentaa väliaikaisesti. Ota tästä nyt sitten selvää. 

Arvoisa ministeri Saarikko, milloin oikeasti autatte suomalaista ja kohdennatte maailmanparantamiseen menevät sadat miljoonat suomalaisille? [Jukka Gustafsson: Täällä elää maailman onnellisin kansa!] 

Arvoisa puhemies! Minulla on selvästi ollut väärä ymmärrys. Olen nimittäin käsittänyt niin, että perussuomalaisetkin ovat joutuneet tarkistamaan omaa linjaansa, joka on perustunut loputtomalle kritiikille hallituksen ratkaisuista satsata Suomen energiaomavaraisuuteen ja uusiutu-viin energioihin. Nyt nimittäin on niin, että pelkästään vakava ilmastonmuutos ei ole tuohon keskeinen syy, vaan syynä on perusteltu tarve katkoa Suomen ja koko Euroopan energiariippuvuus Venäjästä. Ettekö te olekaan tästä tarpeesta samaa mieltä? 

Nämä ovat nimittäin niitä ratkaisuja, joiden ääressä on vain pakko toimia. Siksi tämä hallitus kohdistaa tänä vuonna uusiutuvan energian investointeihin ja samalla Suomen omavaraisuuteen historiallisen paljon rahaa, ja me joudumme tekemään näitä ratkaisuja myös lisää, jotta me katkomme energiariippuvuuden Venäjästä — se on Suomelle strateginen ja tärkeä valinta. Onneksi työ tässä on hiukan vähäisempi urakka kuin monelle Keski-Euroopan maalle, ja tuo työ on onneksi Suomessa aloitettu hyvissä ajoin. Tämän politiikan takana on perusteltua seistä etenkin näinä aikoina, kun kyse on myös Suomen turvallisuudesta. 

Arvoisa herra puhemies! Monesta puolueesta on kuultu Ukrainan sodan syttymisen jälkeen, että tärkeysjärjestykset ovat menneet uusiksi. Perussuomalaisten sen sijaan ei ole tarvinnut muuttaa tärkeysjärjestyksiä — tällä hetkellä se nähdään erityisen hyvin. 

Se, että valtiovarainministeri viittaa siihen, että esimerkiksi sinne Afrikan ilmastorahoitukseen täytyy nyt lisätä rahaa eli uudelleenkohdentaa, kuten hallitus on sanonut, on nimenomaan pois jostakin muualta. Te teette poliittisia päätöksiä allokaatiolla, jakamalla rahaa eri kohteisiin, tilanteessa, jossa Suomen omat kansalaiset kärvistelevät nousseiden hintojen kanssa, miettivät, miten he tulevat toimeen, kuljetusyrittäjät taistelevat kohonneiden hintojen kanssa, ruoantuotanto on kriisissä, epävarmuus kasvaa. Se, että te päätätte uudelleenkohdentaa Afrikan ilmastotoimiin lisää rahaa, on poliittinen valinta. Arvoisa valtiovarainministeri Saarikko, voisitteko nyt ilman virkakieltä vastata kansalaisille: Miksi hallitus ei kykene peruuttamaan tällaisia päätöksiä tällaisissa oloissa? Miksi se ei kykene laittamaan tärkeimpiä asioita ensin? 

Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja! Olemassa olevat ilmastohaasteet eivät ole kadonneet minnekään, päinvastoin. On totta, että tämä hallitus ja itse asiassa suuri osa maailmasta Pariisin sopimuksella ja muilla sitoumuksilla ovat sitoutuneet siihen, että taistelemme ilmastonmuutosta vastaan ja samalla taistelemme siitä, että ei synny nälänhätää ja ei synny pakolaisuutta. Minä luulen, että meillä on tässä, arvoisa edustaja, aivan yhteinen tavoite. 

Ja toiseksi: Me emme ole laittaneet mitään uutta rahaa minnekään, päinvastoin. Me toimimme kehyksien sisällä, me teemme paljon sijoitusmuotoista toimintaa. 

Ja kolmanneksi: tässä aukeaa valtavat mahdollisuudet suomalaisille yrityksille ja suomalaiselle työlle maakunnissa ympäri Suomea tehdä niitä ratkaisuja, joilla me elämme tulevaisuudessa ja joilla meidän lapsemmekin saavat leipänsä niistä yrityksistä. [Välihuutoja] 

Arvoisa puhemies! Hallituksen on kiinnitettävä nyt huomio perusasioihin. Sen on muun muassa huolehdittava elintarviketuotantoketjun toimivuudesta. Polttonesteiden hintojen alentamiseksi on toistaiseksi luovuttava jakeluvelvoitteesta. Huoltovarmuuskeskuksen johdon ja vastaavan ministerin on puolestaan varmistettava varmuusvarastojen riittävyys, jotta kevään 2020 virheet eivät toistu. 

Arvoisa puhemies! Toivon lisäksi valtiojohdon tekevän jatkuvaa aktiivista taustatyötä Suomen Nato-jäsenyyden edistämiseksi. On myös aiheellista käynnistää irtautuminen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Venäjän kansalaisten Suomessa tekemät kiinteistökaupat on käytävä tarkoin läpi ja purettava tarpeen mukaan. Kaksoiskansalaisuuksia on tarkasteltava kriittisesti ja rajaturvallisuutta parannettava Venäjän tai Valko-Venäjän alueelta mahdollisesti lähetettävien siirtolaisvirtojen varalta. Kysyn: onko hallitus varautunut ja ryhtynyt näihin Suomen ja suomalaisten turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin? 

Arvoisa puhemies! Edustajan kysymys oli hyvin laaja. Yhdyn kuitenkin sen perusajatteluun: on keskityttävä nyt aivan ydinasioihin, ja niistä kaikkein tärkein on suomalaisten turvallisuus. Ja kyllä, hallitus työskentelee tämän eteen joka päivä, joka ikinen valtioneuvoston jäsen omalla vastuualueellaan. 

Ennen kaikkea tärkeintä on tietenkin nyt Puolustusvoimien määrärahojen riittävä turvaaminen tässä tilanteessa, mutta turvallisuus on paljon muutakin. Edustaja, nostitte esiin esimerkiksi suomalaisen ruoan ja energian. Olemme tehneet ratkaisuja siitä, miten maataloudelle kohdistetaan nyt hätäapuna valtion ratkaisuna akuutin kassakriisin vuoksi lisäeuroja, ja lisäksi tarvitaan markkinat, kauppa ja teollisuus mukaan. Energian osalta tulemme tekemään vastaavia päätöksiä, ja myös jakeluvelvoite hyvin monimutkaisena asiana on pöydällämme. Emme halua vaarantaa investointeja, joita siihen on liittynyt. 

Tässä yhteydessä haluan myös lausua kiitoksen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle, joka on omilla kannanotoillaan nähnyt tilanteen: vihreä siirtymä on nyt pakollinen. Tunnistan tämän kannanoton viisauden, johon myös hallituksen politiikka perustuu. 

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Moni Euroopan maa kompensoi kohonneita energian hintoja, viimeisimpänä Saksa. Se antaa kansalaisilleen 300 euroa sekä ylimääräisen 100 euron lapsilisän. Monet muutkin Euroopan maat tekevät tätä paitsi Suomi — siis te, hallitus. 

Arvoisa puhemies! Milloin te, arvoisa hallitus, toimitte näin? Milloin te autatte suomalaisia ihmisiä? Oletteko valmiita esimerkiksi laskemaan polttoaineveroa tai esimerkiksi poistamaan dieselin käyttövoimaveron? Toivon nyt selkeitä vastauksia tähän hyvin yksinkertaiseen kysymykseen. — Kiitos. [Eduskunnasta: Kuultiin tiistaina, ettei ole keinoja!] 

Arvoisa puhemies! Hallitus Suomessakin on tehnyt päätöksiä energiahintojen nousun vuoksi. Niistä tärkein ja suurin ratkaisu on ollut verotukseen liittyvä työmatkavähennys autoa työmatkalla käyttävien suomalaisten arjen lisäeurojen turvaksi. 

Mitä tulee esimerkkiinne Saksasta, moni maa on huomattavasti enemmän riippuvainen Venäjältä tuodusta energiasta, etenkin maakaasusta, myös kotitaloudet. Tuo hinnannousu on ollut noin kymmenkertainen. Meidän onnemme tässä muutoin hyvin vaikeassa tilanteessa on se, että energiaratkaisumme eivät ole perustuneet niin vahvaan riippuvuuteen Venäjästä eivätkä muutenkaan vaikkapa kotitalouksien osalta erityisesti maakaasuun. 

Toinen seikka, joka on väistämättä todettava: Meidän valtiontaloutemme tilanne ei välttämättä ole laisinkaan niin hyvä kuin monen verrokkimaan, jotka kysymyksessä nostitte esiin. Taustalla on 15 miljardin velka koronasta. Näille kriisitoimille tuon vaikean ajan yli oli laaja tuki eduskunnassa. Emme ole sulkeneet pois jatkotoimia, mutta me etenemme kiireellisyysjärjestyksessä. Nyt pöydällä ovat kuljetusalan kysymykset. 

Arvoisa puhemies! Tällä vaikealla hetkellä on osattava priorisoida menoja. [Ben Zyskowicz: Tästä on kysymys!] Nyt tarvitaan panostuksia turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja ruoantuotannon turvaamiseen, ja kokoomus tukee näitä kokonaisuuksia, kunhan tulee järkeviä, perusteltuja esityksiä. [Ben Zyskowicz: Ja jostain pitäisi myös vähentää!] 

Hallitukselta on tulossa esitys maataloustuotannon turvaamiseksi. Kansalaisten elintarvikkeiden saatavuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Tarvitaan markkinoiden omia toimia, huoltovarmuustukea ja energiaveron palautusjärjestelmän kehittämistä. Tämä järjestelmähän itse asiassa on hyvin oikeudenmukainen tapa tukea aktiiviviljelyä eli niitä viljelijöitä, jotka oikeasti tuottavat elintarvikkeita. Palautusjärjestelmä ei kuitenkaan tällä hetkellä kokonaisuudessaan toimi. Esimerkiksi maatalousurakointi ei kuulu tämän järjestelmän piiriin. Kysyisinkin: onko tarkoitus parantaa tätä järjestelmää myös tältä osin, jotta kasvukauden kylvöt voidaan toteuttaa? 

Arvoisa puhemies! Edustaja Sankelo on asian ytimessä. Me viime viikolla päätimme hallituksessa tuosta paketista, jonka reunaehdot nyt sitten eilen komissio julkisti, sen, minkälaisin reunaehdoin koko Euroopassa näitä toimia huoltovarmuuden, ruoantuotannon, edellytysten turvaamisessa tehdään. Siellä on paljon joustoja asioissa, joihin me lähdimme alun alkaen näitä joustoja hakemaan, ja nyt meillä on tämä tieto, mitä ne ovat. Nyt meillä on viimeistelyssä tuon paketin yksityiskohdat, ja ne mainitsemanne toimenpiteet ovat kaikki harkinnassa. 

Nyt en tässä kohdassa vielä voi sanoa, kun tuo valmistelu on kesken, mitä lopuksi valitaan, mutta siinä on kolme periaatetta: yksi on nopeus — nopeasti pitää myöskin saada nyt sitten rahat tilille — sitten ovat ne toimenpiteet, joita meillä nyt on käytössä, eli nykyiset mekanismit, joiden kautta se tapahtuu, ja kolmas on se, että se menee ruoantuotantoon. Ne ovat ne kolme periaatetta, joilla tämän yksityiskohtia valmistellaan, ja toivon mukaan pystymme sen lähiaikoina myöskin julkisesti kertomaan, mitä se sisällään pitää. 

Arvoisa herra puhemies! Minulta kysyttiin äskettäin, että jos on kriisi, eikö silloin maailmaa syleilevät asiat kannattaisi unohtaa ja keskittyä oman maan hyvinvointiin ja toimivuuteen. Suomi on moneen Euroopan maahan verrattuna hyvin laaja maa, ja siksi täällä tulee enemmän kuin muualla Euroopassa varmistaa edullisen polttoaineen saatavuus, jotta ihmisten ja tavaroiden liikkuminen onnistuu — sähköllä Suomen rekat eivät kulje. Arvoisa valtiovarainministeri, mitä sanon kuljetusyrittäjälle, joka kysyi minulta, eikö Suomen hallituksen pitäisi kriisiaikana tukea oman maan kulkemista ja kuljetusten huoltovarmuutta tekemällä kaikkensa, jotta polttoaine pysyy järkevän hintaisena, eikä keskittyä juuri silloin parantamaan maailmaa? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kuljetusyrittäjille — sille, joka teille kysymyksen esitti, ja muille — voin kertoa, että hallitus valmistelee nyt näitä keinoja. 

Yhtenä vaihtoehtona on keskittyä ratkaisemaan tämä jakeluvelvoitteen kautta väliaikaisella alentamisella. Se ei ole ongelmaton, koska aiheeseen liittyy myös paljon investointeja ja tärkeä tulevaisuuden suunta liikenteen päästöttömyydestä. 

Toinen tapa on aikaisemmin koronakriisistä tutun kustannustuen kaltainen suora tuki yrityksille. Siinäkin olisi tärkeää kuitenkin huolehtia, että maksatus onnistuisi nopeasti. 

Kolmas tapa on varmistaa, että tämä akuutti kassakriisi ei ole kaatamassa yrityksiä turhaan, ja myös lainavaltuuksien avulla auttaa yrityksiä. 

Näitä keinoja me valmistelemme työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden ministeriöiden kanssa, ja varautumisen ministerityöryhmä tätä kokonaisuutta käsittelee.  

Mutta, hyvä edustaja, osuutenne ”maailman syleilystä”: Tämä kaikki on edessämme juuri siksi, että tämä Suomi ei ole saari vaan meihin vaikuttavat maailmanmarkkinahinnat öljyssä ja muualla energiassa, ja me emme ole myöskään yksin, vaan Ukrainan hätä on myös meidän hätämme. Maailmaa syleilevää, oikeaa politiikkaa on auttaa Ukrainaa ja myös sieltä pakenevia ihmisiä. [Ben Zyskowicz: Hyvä, ja mistä vähemmän tärkeästä te sitten säästätte?] 

Arvoisa puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna] 

No niin, kuuluuko nyt? 

Arvoisa puhemies! Hallituksella onneksi on nyt ajatus muuttumassa huoltovarmuuden varmistamiseksi, hyvä niin. Mutta nämä ovat vain puheita, eivät tekoja. 

Kuljetuselinkeinosta on puhuttu — nyt otan sen esimerkiksi — sen jatkumisen varmistamisesta. Puut ja turpeet jäävät ajamatta ja hakkeet tekemättä, jos ei päätöksiä tehdä nopeasti. Nyt tarvitaan kiireisiä tekoja eikä vain suunnitelmia ja puheita. Tuleeko nopeita päätöksiä, ministeri Lintilä? — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin tässä salissa on useamman kerran käyty läpi, kyllä tämä tilanne tiedostetaan hyvin ja päätöksiäkin tulee. Ja tietysti niitten tekninen toteutus kestää, se vaatii sen oman aikansa, mutta sen sanon suoraan, että ei ole olemassa mitään yhtä helppoa keinoa. On viitattu jakeluvelvoitteeseen, että sitä kautta tuotaisiin ratkaisu tähän tilanteeseen. Ei se tule kompensoimaan tätä tilannetta, mitä näitten hintojen nousun kannalta on tapahtunut. [Juha Mäenpää: Verot pois!] 

Ainut sellainen, voisiko sanoa, tilanteeseen nopeasti vaikuttava tekijä olisi se, että ne yhtiöt, joilla ei ole kuljetussopimuksessa indeksitarkistusta hintojen osalta — vetoaisin hyvin vahvasti siihen osapuoleen — ottaisivat sopimukseen tämän mukaan. Meillä taitaa olla noin 60 prosenttia yrityksistä, joilla on sopimuksissa indeksiehto, mutta liian moni on ilman sitä. Ja hyvin vakavasti vetoan näihin yhtiöihin, että ottakaa indeksiehto sopimukseen.