Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansalaisuuslakia. Esitys koskee kansalaistamisen edellytyksinä olevia henkilöllisyyttä, nuhteettomuutta ja toimeentuloa. Nämä kuuluvat niihin edellytyksiin, joilla kansalaisuus voidaan myöntää Suomeen muuttaneelle ulkomaan kansalaiselle. Tavoitteena on uudistaa kansalaisuuslakia hallitusohjelman mukaisesti tiukentamalla kansalaistamisen edellytyksiä. Kyse on kansalaisuuslain uudistuksen toisesta vaiheesta.
Esityksessä ehdotetaan, että hakijan velvollisuutta selvittää omaa henkilöllisyyttään lisättäisiin. Nuhteettomuusedellytystä muutettaisiin siten, että seuraukset rikokseen syyllistymisestä olisivat entistä tuntuvammat. Toimeentulon pitäisi jatkossa olla turvattu. Kansallisen turvallisuuden arviointia ja yhteiskunnan turvallisuuden arviointia ennen kansalaisuuden myöntämistä korostettaisiin.
Esityksessä ehdotetaan muutoksia myös kansalaisuuden menettämiseen. Ehdotettavat muutokset koskevat tilanteita, joissa kansalaisuuden voi menettää joko väärien tietojen antamisen perusteella tai syyllistymällä tiettyihin Suomen elintärkeitä etuja loukkaaviin rikoksiin.
Arvoisa puhemies! Esityksen pääasiallisena tavoitteena on tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä. Tavoitteena on toteuttaa hallitusohjelman kirjauksia, jotka koskevat edellytyksenä olevia selvitettyä henkilöllisyyttä, nuhteettomuutta ja toimeentuloa sekä kansalaisuuden menettämistä. Tarkoituksena on vahvistaa sitä lähtökohtaa, että kansalaisuuden saaminen edellyttää osoitusta onnistuneesta kotoutumisesta yhteiskuntaan. Tavoitteena on painottaa oman toimeentulon turvaamista ilman huomattavaa yhteiskunnan myöntämää tukea ja ottaa huomioon henkilön tosiasiallinen mahdollisuus työntekoon. Tämä voisi osaltaan kannustaa työikäisiä henkilöitä työmarkkinoille.
Muissakin Pohjoismaissa hakijalta vaaditaan oman toimeentulonsa turvaamista. Tämä tulee myös tulevaisuudessa Ruotsin edellytykseksi. Esimerkiksi Tanskassa lähtökohtana on se, ettei hakija ole saanut tiettyjä sosiaalietuuksia viimeisen kahden vuoden aikana. Ruotsissa on suunniteltu toimeentuloedellytystä, jonka täyttymiseen vaikuttaisi muun muassa se, minkä verran hakija on turvautunut toimeentulotukeen.
Tavoitteena on myös korostaa entisestään turvallisuuteen liittyvien riskien huomioimista ja yhteiskunnan sääntöjen noudattamista. Yleistä lainkuuliaisuutta voidaan pitää keskeisenä osoituksena onnistuneesta kotoutumisesta. Yhteiskunnan kannalta toivottava vaikutus olisi se, että kansalaisuuden saamisesta kiinnostunut henkilö sitoutuisi toimimaan valtion laissa säädettyjen normien puitteissa.
Esityksessä ehdotetaan nuhteettomuusedellytyksen tiukentamista siten, että rikoksesta seuraavia odotusaikoja pidennettäisiin yleisesti yhdellä vuodella. Lisäksi säädettäisiin, että kansalaisuutta ei myönnettäisi toistaiseksi, jos hakija olisi tuomittu syyllistymisestä erittäin vakavaan rikokseen. Tällaisia rikoksia olisivat esimerkiksi henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset.
Kansallisen turvallisuuden arviointia koskevilla muutoksilla pyritään siihen, että mahdollisesti kansallista turvallisuutta uhkaavat seikat huomioitaisiin kansalaisuuden myöntämistä harkittaessa nykyistä kattavammin.
Tavoitteena on myös se, että yhä useampi Suomen elintärkeitä etuja vaarantava rikos voisi johtaa kansalaisuuden menettämiseen. Jatkossa kansalaisuuden voisi menettää esimerkiksi terrorismin rahoittamiseen liittyvien rikosten perusteella nykyistä laajemmin. Myös maanpetosrikoksiin kuuluva luvaton tiedustelutoiminta voisi olla kansalaisuuden menettämisen perusteena. Kansalaisuuden voisi menettää tällaisen rikoksen perusteella, jos siitä olisi tuomittu vähintään kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen. Nykyisin kansalaisuuden menettäminen edellyttää viiden vuoden vankeutta.
Lisäksi on tarkoitus parantaa viranomaisen mahdollisuutta puuttua väärin perustein myönnettyihin kansalaisuuksiin nykyistä tehokkaammin. Pyrkimyksenä on myös ennaltaehkäistä sellaista hakijan moitittavaa toimintaa, jonka vuoksi päätöksenteko perustuisi virheelliseen tietoon.
Arvoisa puhemies! Kansalaistamisen edellytysten muutokset vaikuttavat laajasti kansalaisuuden hakijoihin. Vuonna 2023 kansalaisuushakemuksen teki yhteensä yli 18 000 henkilöä. Eri muutokset voivat vaikuttaa siten, että hakemuksia tehdään aiempaa vähemmän. Lisäksi hakemuksiin saatetaan tehdä kielteisiä päätöksiä nykyistä enemmän.
Ehdotettava toimeentuloedellytys eroaa merkittävästi voimassa olevasta sääntelystä. Työttömyys voi jatkossa vaikuttaa kansalaisuuden saamisen mahdollisuuteen selvästi aiempaa enemmän. Toimeentuloedellytys ei täyttyisi, jos hakija olisi turvautunut työttömyysetuuteen tai toimeentulotukeen yli kolmen kuukauden ajan viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana.
Arvoisa puhemies! Kansalaisuuslain muutoksia toteutetaan kolmessa eri vaiheessa. Tässä esityksessä ehdotetaan muutokset kansalaisuuden saamiseen ja kansalaisuuden menettämiseen. Kokonaisuuteen kuuluvat myös jo tehdyt asumisajan muutokset, jotka tulivat voimaan viime lokakuussa. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus ottaa käyttöön kansalaisuuskoe, joka tullaan lisäämään uudeksi kansalaistamisen edellytykseksi. Kaikki nämä muutokset tulevat yhdessä vaikuttamaan siihen, millä tavoin kansalaisuuden voi jatkossa saada.
Tämä ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.10.2025.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:No niin, oikein paljon kiitoksia esittelystä. — Sitten taidetaan mennä puhujalistaan. — Edustaja Keskisarja.