Arvoisa puhemies! Hallituksessa on viime viikkoina tehty isoja ratkaisuja. Näillä näyttää olevan yksi yhteinen piirre, ja se on se, että hallitus on laajasti yhtiöittämässä julkista toimintaa. Yhteisessä päätöksenteossa olevia kaikille tarkoitettuja julkisia palveluita ollaan siirtämässä markkinoille.  

Maanantaina kuultiin liikenneministerin esitys laittaa maantiet, rataverkko ja vesiväylät osakeyhtiöön. Liikkuminen Suomen teillä ja vesiväylillä on tarkoitus muuttaa maksulliseksi. Moni kansalainen kysyy, mihin Suomea oikein viedään. 

Huomasin, että perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Terho sanoi, ettei hallituksella ole vaaleissa saatua valtakirjaa muuttaa teillä liikkumista maksulliseksi. Arvoisa pääministeri, mitä hallituksessa oikein tapahtuu? Onko perussuomalaisten arvio, ettei hallituksella ole valtakirjaa yhtiöittämisohjelmaan, onko se teidän mielestänne perusteltua? 

Arvoisa puhemies! Minusta tästä yhtiöittämisestä on tehty turha mörkö. Tämä on kaukana yksityistämisestä, silloin kun haetaan erilaisia uusia rakenteita, joilla asioihin saadaan myöskin lisää läpinäkyvyyttä. Se, että ensinnäkin me haemme liikenneinvestointeihin, suuriin infrainvestointeihin, täysin uudenlaisia malleja, on minusta esimerkiksi pyrkimys, joka meidän kannattaa hyvin avoimesti, puhtaalta pöydältä käydä läpi. Tässä on kysymys selvityksestä, julkisesta keskustelusta, avoimesta sellaisesta, että löytyykö keinoja, joilla saisimme tehoa julkisten investointien vauhdittamiseen. 

Mitä tulee sitten tähän liikennekaareen, niin päätimme myöskin, että kun on kysymys valtavan suuresta uudistuksesta, käymme ensin siitä julkisen keskustelun: pyydämme palautetta ja sen jälkeen sitten linjaamme hallituksen esityksen myöskin ottaen tämän näkökulman huomioon. 

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, te ette nyt tainnut vastata minun kysymykseeni. Edustaja Terhohan sanoi, että näin suuren kokoluokan asioista pitäisi olla vaaleissa saatu valtakirja näin valtavien muutosten tekemiseen: että liikkuminen Suomen teillä ja vesiväylillä tehdään maksulliseksi. Silloinhan ei enää rakenneta yhteisillä verovaroilla koko maata palvelevia liikenneväyliä vaan raha tulee kuvaan mukaan. 

Tällä on tietysti valtaisia vaikutuksia myös ihmisten tasa-arvon kannalta, ei vähiten aluepolitiikkaan, mutta myös maksukyvyn kannalta. Mitä tämä teidän markkinaohjelmanne tarkoittaa Pohjois- ja Itä-Suomelle, harva-asutuille seuduille?  

Kysyn vielä kerran, miksi te ette puhuneet tästä valtaisasta yhtiöittämisaallosta vaaleissa yhtään mitään. Eikö ole vähän epäreilua vaalien jälkeen ottaa tämä ohjelmaan mukaan? 

Arvoisa puhemies! Tämä ei nyt kyllä pidä paikkaansa. Esimerkiksi puolueeni ohjelmassa oli Infra Oy -ajatus, ja siitä käytiin julkista keskustelua myöskin tässä salissa — tai tuossa vanhassa salissa — useaankin otteeseen. 

Teimme esityksiä siitä, että Infra Oy:n kautta saisimme julkiseen rahoitukseen vauhtia. Millä sitä sitten rahoitetaan? Tämä on juuri se kysymys, josta haluamme nyt käydä avointa keskustelua. Meillä löytyy digitalisoinnin kautta, digitaalisten palvelujen kautta, myöskin uusia liikennetoimintamahdollisuuksia, mitä kautta näitä investointeja voidaan rahoittaa. Meillä löytyy myöskin luonnollisia malleja, esimerkiksi siltayhteyksien rahoittamiseksi korvaamaan nykyisiä lossiyhteyksiä, joissa maksajana voi olla se tulevaisuuden elinkaari ja ne kustannukset, mitä yhteiskunnalla olisi siitä joka tapauksessa ollut. 

Tätä keskustelua kannattaa käydä nyt hyvin avoimesti, uudistushenkisesti, ilman pelkoa ja näitä sanoja, jotka täällä vilisevät koko ajan: uhka, riski ja niin edespäin. 

Arvoisa puhemies! Taisin istua noissa vaalikeskusteluissa itsekin teidän kanssanne keskustelemassa ja minä en kyllä muista sellaisia keskusteluja, joissa puhuttiin hyvinvointivaltion sijasta markkinavetoisesta yhteiskunnasta, mitä te olette nyt rakentamassa tällä omalla toiminnallanne. 

Tämän päivän Hesarin haastattelussa totesitte, että puukkoja sataa sieltä ja täältä. Haluan nyt tässä ainakin todeta sen, että sosialidemokraatit tarjoavat vaihtoehtoja tähän keskusteluun. Me tarjoamme semmoista vaihtoehtoa, jossa kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu suomalaisessa yhteiskunnassa. Nyt se meidän pelkomme tässä hallituksen ilman mandaattia toteuttamassa yhteiskunnan isossa muutoksessa on se, että täällä tulee lompakko taas päättämään sen, kuka voi ostaa palveluita, kenellä ei ole rahaa siihen. Te olette rakentamassa yhteiskuntaa, jossa eriarvoisuus lisääntyy, jossa yhteinen tasavertainen kohtelu ihmisten kesken ei toteudu. Mitä vastaatte tähän? 

Arvoisa puhemies! Tuo ei kyllä nyt pidä paikkaansa, etteikö Infra Oy olisi ollut keskustan vaaliohjelmassa. Se on takuulla ollut siellä. Olemme pitäneet sitä jatkuvasti esillä, ja nyt sitä asiaa, sitä kokonaisuutta, selvitetään.  

Mitä tulee sitten tähän markkinavetoisuuteen: en näe kyllä tässä mitään ongelmaa, jos meillä on 100-prosenttisesti valtion omistamia yhtiöitä, joiden kautta sitten suoritetaan liiketoimintaa ja pystytään myöskin käyttämään niitä rahoitusinstrumentteja, mitä markkinoilla on. 

Arvoisa rouva puhemies! Mitä te nyt tässä olette yhden vuoden aikana esittänyt: ensin te sanoitte, että te yhtiöitätte Suomen veronmaksajien omistamat metsät ja luonnon, sitten terveyspalvelut, (Hälinää) ja sitten, arvoisa puhemies, nyt sitten maantiet, tiet, vesiväylät ja rautatiet. Jos kerran on niin, että te sanoitte, että te tälle haitte valtakirjaa vaaleissa, niin fakta on se, että teidän varapääministeripuolueenne sanoi, että teillä ei ole valtakirjaa toteuttaa tätä hanketta. Se on melko kovasti sanottu. Ja jos kerran tässä on nyt vain kyse selvityksestä ja jos kerran toinen hallituspuolue on sitä mieltä, että teillä ei ole valtakirjaa toteuttaa tätä hanketta, niin minkä takia te haluatte tätä koko alaa pitää puolitoista vuotta löysässä hirressä? Onko se järkevää tai onko se ylipäätänsä edes mahdollista? 

Arvoisa puhemies! Metsät, vedet ja luonto on yhtiöitetty teidän mukaanne. Neliösenttiäkään ei ole metsiä, ei vesiä eikä soita siirretty Metsähallitus-laissa yhtiön omistukseen. Minusta tämmöinen pelottelu ja väärän tiedon levittäminen (Hälinää) ei ole kyllä oikein. Minusta meidän pitäisi päästä tässä keskustelussa eteenpäin. Metsiä ei ole yhtiöitetty, mutta sitä liiketoimintaa, mitä tehdään metsissä, on yhtiöitetty. Minusta meidän pitäisi päästä tässä poliittisessa keskustelussa aivan uudelle tasolle. Meidän pitäisi pystyä puhumaan faktoissa. 

Mitä tulee tähän Infra Oy:hyn ja sen valtakirjaan, kehysriihessä on yhdessä sovittu, että tämä on niin iso asia, että emme ota tähän hallituksena kantaa, vaan selvitämme huolella sen asian, ja näin tulemme myöskin toimimaan. Siitä on myöskin pöytäkirjamerkintä. 

Arvoisa puhemies! Pääministeri oli viimeisessä vastauksessaan alussa oikeassa. On totta, että Metsähallitus-laissa, joka meidän mielestämme jo heikensi luonnonsuojelua aivan kohtuuttomasti, valtiolla säilyi maa- ja vesialueiden omistus ja yhtiö ei niitä omista. Mutta tässä olette ehdottamassa, siis teidän liikenneministerinne Berner on ehdottamassa, että koko tämä valtion väyläomaisuus yhtiöitettäisiin, ja tämä kertoo siitä, kuinka poikkeuksellisesta asiasta tässä on kysymys Suomen historiassa. Siis se, että toiminnan, joka on kansanvallan alaista — se, miten meidän väyläverkot toimii, mihin panostetaan, on kansanvallan arvovalintoja — te olisitte siirtämässä kaiken yhtiöön, joka toimii kaupallisin perustein, on massiivinen hanke, siinä on valtavasti riskejä, ja se eriarvoistaisi liikenteen kehittämistä. 

Me vihreät kannatamme liikennepolitiikan modernisaatiota, sitä, että voitaisiin harkita verotuksen ja maksujen painopisteen muuttamista, sitä, että otetaan digitalisaatiota käyttöön, sitä, että voidaan vapauttaa kilpailua siellä, missä valtio hallitsee jo näitä verkkoja, mutta me emme hyväksy ajatusta siitä, (Puhemies koputtaa) että valtion ja demokratian hallinta verkoista heikkenisi. Mitä te vastaatte tähän? 

Arvoisa puhemies! Hyvä, että oikaisitte tämän virheellisen tiedon siitä, että metsäomaisuutta olisi yhtiöitetty. Näin ei tosiaankaan ole tehty. 

Mitä tulee tähän toiseen osaan kysymystä, niin me olemme todellakin päättäneet selvittää sen, että löytyisikö tätä kautta uusia tapoja löytää vauhtia julkisiin investointeihin, infrainvestointeihin. Meillä on syntynyt korjausvelkaa yli 2 miljardia vuosien aikana. Me emme pysty tällä hetkellä riittävästi investoimaan meidän julkiseen infraan. Minusta tämmöisessä keskustelussa, että me haemme nyt avoimesti uusia tapoja löytää rahoitusta ja vauhtia näihin investointeihin, jotka ovat ehdottomasti edellytyksenä sille, että me voimme pitää koko maata asuttuna, tukea niitä biohankkeita, biotehdashankkeita, mitä meillä on ympäri maan ja niin edespäin, on kysymys asian huolellisesta selvittämisestä. 

Arvoisa puhemies! Autoilijat maksavat tälläkin hetkellä kai 8 miljardia ja pääasiassa kilometripohjaisena eli bensan hinnassa, ja tämä jos jokin rasittaa myös maaseudun asukkaita. Meidän ongelmahan infrassa on se, että investointikyky on mennyt olemattomiin. Minun ykköshallitukseni aikana ylijäämäkaudella kyettiin investoimaan lähes 3 miljardia, kakkoshallituksessa 2,1 miljardia, Kataisen hallituksessa 1,9 miljardia ja tällä kaudella enää 700 miljoonaa, ja ennustan, että seuraavalla vaalikaudella alijäämärajoituksista johtuen vain joitakin satoja miljoonia. Eikö tämän koko selvitystyön tavoitteena ole se, että infrainvestoinnit voitaisiin moninkertaistaa? Toisekseen, eikö ole niin, että lähtökohta koko suunnittelulle on se, että vaikka kyse olisi yhtiömuotoisesta toiminnasta, niin investointipäätökset pitää tehdä poliittisella tasolla? 

Arvoisa puhemies! Juuri näin, tästä on kysymys, että me pääsisimme takaisin sinne vähintään 2 miljardin investoinnin tasolle, mikä on mielestäni se minimitaso, millä me pystymme pitämään suomalaisen infran kilpailukykyisenä, ja se on myöskin työpaikkojen syntymisen edellytyksenä. Nämä päätökset, olipa se malli mitä tahansa, ovat ilman muuta poliittisten päätösten takana. Ei näitä päätöksiä siirretä markkinavoimien tehtäväksi, vaan ne päätökset syntyvät tässä salissa. 

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri viittasi siihen, että tätä uudistusta tarvitaan, jotta koko maa saadaan pysytettyä asuttuna. Itse kannan huolta nimenomaan siitä, kun nykyään liikenneväylät kustannetaan veroeuroilla ja ne tulevat progressiivisen verotuksen kautta, jolloin suurituloiset maksavat enemmän kuin pienituloiset, ja myöskin nyt, kun tämä muuttuisi tämän ehdotuksen mukaisesti erilaisilla maksuilla korvattavaksi, ne olisivat tasasuuruisia kaikille, ja erityisesti tuolla maaseudulla, Itä- ja Pohjois-Suomessa, on hankala löytää vaihtoehtoa omalle autolle, jolloin näille ihmisille lankeaisi suurempi vastuu. (Puhemies koputtaa) 

Kysyn myös näistä maksuista. Kysyn: mihin perustuu se ajatus, että osakeyhtiö olisi läpinäkyvämpi ja sen toiminta seurattavampaa kuin budjettirahoitus? 

Arvoisa puhemies! Kyllä nämä ovat tälläkin hetkellä tasamaksuja. Kyllä polttoaineesta me jokainen maksamme saman senttimäärän veroa, joka ikinen, riippumatta siitä, millä kulkuneuvolla ajamme. Ja täällä kyllä liikenne maksaa huomattavasti enemmän kuin mitä me pystymme tällä hetkellä käyttämään liikenneinfran kehittämiseen. Tästä tässä on kysymys. 

Mitä tulee sitten haja-asutusalueiden korjausvelan pienentämiseen, niin tämä hallitus on tässä tiukassakin taloudellisessa tilanteessa pystynyt löytämään 600 miljoonaa euroa siihen, että pistämme haja-asutusalueiden tieinfraa kuntoon ja paikkaamme tästä korjausvelasta noin yhden neljäsosan näillä hankkeilla. 

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla on tosiaan käyty hieman väärinkäsitysten sävyttämää julkista keskustelua liittyen tähän tieväylien potentiaaliseen, mahdolliseen, yhtiöittämiseen. Hallituspuolueet todella ovat yksimielisesti sitoutuneet siihen, että asia selvitetään ja muodostetaan tästä jonkinlainen teoreettinen malli, jossa sitten mietitään näitä erilaisia vaihtoehtoja. Ja on aivan totta, että esimerkiksi oma kantani asiaan on se, että tämä on hyvin laaja kysymys, johon esimerkiksi perussuomalaiset ei vaaliohjelmassaan ottanut kantaa, ja mielestäni tämä pitäisi vaalien kautta neuvotella hallitusohjelmaan. Tämä on minun henkilökohtainen kantani. Mutta ei pidä liioitella eikä pelotella päätöksillä, joita ei ole tehty. On aivan selvää, että Suomessa teiden käyttö on perusoikeus, johon kaikilla tulee olla varaa, ja näin tulee olemaan myös jatkossa. Edelleen korostan: ei pidä pelotella päätöksillä, joita ei ole tehty. (Mika Niikko: Juuri näin!) Herra pääministeri, kysyn vielä kerran, jotta kaikki epäselvyys katoaa: mistä hallituspuolueet ovat sopineet ja mistä eivät? 

Arvoisa puhemies! Niin kuin moneen kertaan on korostettu ja myöskin ministeri Berner on asian esitellessään varmasti moneen kertaan todennut, olemme päättäneet selvittää tämän asian huolella. Minusta tämä asia kannattaa selvittää. Näistä on niin paljon puhuttu eri vaaleissa. Keskustallakin on ollut kaksi vaalikautta ohjelmissa tämä Infra Oy. Selvitetään nyt huolella, onko siihen edellytyksiä vai eikö siihen ole edellytyksiä. On ollut esityksiä Remontti Oy:stä ja niin edespäin. Selvitetään nyt huolella, (Puhemies koputtaa) onko tämä parempi malli kuin nykyinen malli. Jos ei ole, niin pidetään nykyinen. 

Arvoisa rouva puhemies! Yhtiöittämisvimmassa ensin meidän kaikkien yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut aiotaan yhtiöittää, laittaa raa’asti markkinoille lastensuojelu, vanhustenhoito ja -hoiva, perusterveydenhoito, ja seuraavana askeleena samassa kehysriihessä te olette myös päättäneet lähteä selvittämään, ja ministeri selvästi suosittelemaan, sitä, että yhtiöitetään meidän tiet, meidän raiteet. Yhtiöittäminen on harppaus kohti yksityistämistä, se on päivänselvää. 

Te perustelette tätä tämmöisellä italialaisella kikkailulla, jossa velkaa piilotetaan. Kyllä nämä samat rakennushankkeet voidaan tehdä ihan budjetin sisällä. Nyt te tavallaan laitatte ne rahat piiloon, vaikka valtio saa lainaa halvemmalla kuin yritykset. Pitkän tähtäimen suunnittelua tarvitaan, siinä te olette oikeassa. Modernisaatiota tarvitaan, siinä te olette oikeassa. Mutta yhtiöratkaisu: se on puhtaan ideologinen, ja sitä ei tarvita. Kysymykseni onkin, pääministeri Vanhanen... — Sipilä (Naurua) — mitä luulette, pyöriikö Santeri Alkio haudassaan? (Naurua) 

Ehkä pääministeri Vanhanen voi vastata, arvoisa puhemies, mutta jatkan kuitenkin, ilmeisesti kysymys oli tarkoitettu minulle. 

Minulle Santeri Alkio on yhteiskunnan intohimoinen uudistaja, ja minusta tämä keskustelu osoittaa sen, kuinka kaukana apatiassa tämäkin sali on, kun puhutaan uudistamisesta. Pelko ohjaa keskusteluja. Minä olen kuullut täällä pelkästään sitä, (Välihuutoja — Puhemies koputtaa) että mitä ei saa tehdä, mitä riskejä tässä on, mitä uhkia tässä on. Mutta kukaan ei ole vielä nähnyt täällä mahdollisuuksia näissä esityksissä. Ei kai tämä nyt voi, hyvänen aika sentään, olla ongelma, jos me haluamme selvittää tällaisen asian ja katsoa sen plussat ja miinukset ja sen pohjalta käydä sitten keskustelun ja tehdä yhdessä päätöksiä? Jos se ei johda parempaan, niin pitäydytään entisessä. Tätä kutsutaan uudistamiseksi. 

Arvoisa rouva puhemies! Kerron, mitä tapahtui viime jaksossa eli viime vaalikaudella, kun perustimme parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän, ja sieltä kumpuaa tämänkin toiminnan toimeksianto. Tuo työryhmä kiinnitti huomiota kolmeen asiaan: 2,5 miljardin korjausvelkaan, siihen, että meidän pitää pyrkiä pitkäjänteiseen liikenneinfran suunnitteluun, yli vaalikausien ulottuvaan, ja siihen, että tuodaan uusia rahoitusmalleja eduskunnan harkittavaksi, millä infraverkon rahoittaminen turvataan. 

Tätä työtä hallitus nyt tässä tekee eli pyrkii pitkäjänteiseen suunnitteluun, uuteen rahoitusmalliin, ja tämä oli parlamentaarinen työryhmä, jonka työn yksimielisesti kaikki eduskuntapuolueet viime kaudella allekirjoittivat. (Välihuutoja) Ja nyt hallitus tekee sitä työtä, tuo lausunnoille tämän esityksen, jotta kaikki voivat sitä kommentoida. Nyt se on arvioitavana, ja tästä mennään sitten eteenpäin. 

Kysyn pääministeri Sipilältä: miten arvioitte, pystytäänkö tällä nykyisellä vuosittaisella budjetoinnilla tai neljän vuoden kehysbudjetoinnilla vastaamaan tähän 2,5 miljardin kor-jausvelkahaasteeseen (Puhemies koputtaa) ja tähän 2 miljardin investointitarpeeseen, joka meillä vuosittain (Puhemies: Aika on jo täynnä!) edessä on? 

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä julkinen talous ei pysty kantamaan näin suurta investointiohjelmaa budjettitaloudesta. Sen takia meidän kannattaa käydä rauhallinen keskustelu selvitysten pohjalta, löytyisikö siihen uusia instrumentteja, uusia elementtejä, joilla pystyisimme takaamaan sen, että suomalainen infra säilyy kilpailukykyisenä ja sitä kautta suomalainen työ, suomalaiset työpaikat, ja että pystytään säilyttämään koko maa asuttuna. Kyllä tämä on surkeaa katsoa nyt tätä suomalaisten teiden kuntoa ja sitä, kuinka korjausvelka näkyy tuolla maakunnissa, varsinkin kun nyt taas tulee rospuuttoaika ja niin edespäin. 

Meidän pitää saada tähän iso muutos aikaiseksi, ja iso muutos yleensä vaatii vähän poikkeuksellista ajattelua, ihan uudenlaista uudistusmieltä, ja sitä minä peräänkuulutan tältä porukalta, että mietitään yhdessä, (Puhemies koputtaa) katsotaan yhdessä, olisiko tässä syttöjä isolle uudistukselle. 

Arvoisa puhemies! Pääministeri, te sanoitte äsken, että haette yhtiöittämisellä tehoa nimenomaan julkisiin investointeihin. Tämä sama ilmeisesti pätee ajatuksessanne myös sosiaali- ja terveyspalveluihin, koska linjaukset sielläkin ovat samansuuntaisia. 

Kävin itse maanantaina neuvolassa kotikaupungissani. Sain aivan mahtavaa palvelua. Olen tyytyväisempi palveluiden käyttäjä, niin kuin varmaan kaikki ovat. En oikein ymmärrä ajatusta siitä, että esimerkiksi neuvoloiden yhtiöittämisellä olisi jotain lisäarvoa palveluiden käyttäjille — siis tässä järjestelmässä, joka on maailmankuulu ja josta me olemme tunnettuja. Mitä ihmeen lisäarvoa yhtiöittämisellä on esimerkiksi neuvolatoiminnalle? Ja nyt pyydän pääministeriltä tähän vastausta. 

Arvoisa puhemies! Olette aivan oikeassa siinä, että suomalainen neuvolajärjestelmä on aivan maailman huippua, niin kuin moni osa suomalaisessa terveydenhuollon järjestelmässä, aivan maailman huippua. Se, lukeeko siellä terveydenhoitajan palkkanauhassa kunta työnantajana, kuntayhtymä työnantajana vai nyt sitten tulevaisuudessa maakunnan omistama yhtiö tai maakunnan omistama osuuskunta, ei vaikuta siihen, että me edelleenkin pystymme käyttämään näitä järjestelmämme parhaita puolia. Emmehän me nyt hölmöjä ole ja tuhoa suomalaisen terveydenhuollon järjestelmän parhaita osia. Eihän tässä siitä ole kysymys. Tässä on kysymys tuottamisen ja järjestämisen erottamisesta toisistaan. 

Arvoisa puhemies! Moni kakku päältä kaunis, ja kyllä te maalaatte tälle teidän yhtiöittämisvimmallenne loistavat tulokset. Se on semmoinen hokkuspokkus-temppu, joka tehdään, että kun rahat ja toiminta siirtyvät täältä, valtiolta, osakeyhtiöön, niin jostain tulee sinne lisää rahaa. Mistä se lisäraha mahtaisi sinne tulla? Se tulee käyttäjämaksuina, eikö niin? Käyttäjämaksuina! Te peritte siis tavallisilta kansalaisilta tavallisen tien käytöstä maksun koko maassa, ja osakeyhtiö ryhtyy määräämään tätä hinnoittelua, ja sitten eduskunta saa katsoa sivusta ja esittää hurskaita toiveita, mitä siellä pitäisi tehdä. 

Oppositio ei ole tässä kritiikissään aivan yksin — luen tästä liikenneministeriön entisen kansliapäällikön lausunnon: "Tie- ja ratainvestointeja koskevien päätösten tulee kansanvaltaisesti hallitussa maassa olla poliittisia päätöksiä eikä niitä voida delegoida jollekin valtionyhtiölle." Onko teillä kertoa eduskunnalle, mistä tulee tämä lisäraha, jota tavalliset suomalaiset eivät joutuisi maksamaan käyttömaksuina? 

Arvoisa puhemies! Nämä tulevat olemaan edelleenkin tästä edespäin poliittisia päätöksiä, niin kun moneen kertaan on todettu, (Eduskunnasta: Mistä raha?) eli tämä toinen osa kysymystä on vastattu tässä. 

Mistä sitten tulevat tulot sinne? Kerron yhden esimerkin tuosta oman kotikuntani läheltä: Hailuodon silta. Tällä hetkellä siinä kulkee lossi, jonka kulut ovat x miljoonaa euroa. Sitten se lossi pitäisi uusia, ja silta maksaa 60 miljoonaa euroa noin suurin piirtein. Me pystymme 12 vuoden takaisinmaksuajalla rakentamaan siihen sillan ottamalla huomioon sen, että meillä jäävät sitten nämä lossikulut pois ja meillä jäävät ne investointikulut sieltä pois. Tämä on yksi käytännön esimerkki siitä, (Hälinää) ja silloin me pystymme (Puhemies koputtaa) saamaan myöskin valtion budjetin ulkopuolelta rahaa tämän rahoittamiseksi, koska siinä on selkeä takaisinmaksusuunnitelma. Tämä on yksi esimerkki siitä. Näitä esimerkkejä löytyy miljoonia.