Arvoisa puhemies, värderade fru talman! I svenska folkpartiet har vi länge talat om att vi behöver fler (Puhemies koputtaa) som jobbar. Det är med arbete vi skapar välfärd i vårt land, och det är på det sättet vi kan finansiera framtiden. Vi måste få ekonomin på fötter igen. 

Myös hallitus on meidän kanssamme samaa mieltä siitä, että tarvitaan lisää työpaikkoja ja useamman ihmisen osallistumista työelämään. Tämä on hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituksen ja ylläpitämisen kannalta aivan välttämätöntä. 

Viime viikolla valtiovarainministeriö julkaisi taloudellisen katsauksensa, joka ennakoi 69 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2018 mennessä, ja hallituksella puolestaan on 72 prosentin työllisyysasteen tavoite vaalikauden loppuun mennessä. On selvää, että ne toimenpiteet yrittäjyys- ja työllisyyspakettien kautta, jotka nyt hallitus esittää, eivät tule riittämään. Näin ovat myös ekonomistit muun muassa VATTista ja Suomen Yrittäjistä lausuneet Helsingin Sanomissa. (Puhemies koputtaa) Sen takia kysyn pääministeriltä: Millä lisäkeinolla (Puhemies koputtaa) aiotte tulla tähän 72 prosentin työllisyystavoitteeseen? 

Arvoisa puhemies! Tämän julkisen talouden suunnitelman pohjalla vuoteen 2019 on ennuste, joka johtaa 69,4 prosenttiin työllisyysasteena. Meidän tavoitteemme on 72, eli kurottavaa riittää. Yhteiskuntasopimuksen on arvioitu täyttävän tuosta erosta noin prosenttiyksikön, vähän yli. Päästään pikkasen yli 70:een näillä toimilla, mitkä ovat siellä sisällä, ja sitten yhteiskuntasopimuksella. Sen lisäksi me julkistimme yrittäjyys- ja työllisyyspaketin, joka kuroo tuosta jäljellä olevasta noin puolestatoista prosenttiyksiköstä osan. Ja sen lisäksi me valmistelemme kehysriiheen lisätoimia, joilla yritämme vielä löytää lisäkeinoja siihen, että tuo 72 prosenttia täyttyisi. Julkisen talouden suunnitelma eli se, että velaksi eläminen loppuu vuonna 2021, perustuu nykyiseen ennusteeseen. Jos pystymme nostamaan (Puhemies koputtaa) työllisyysasteen tavoitteen mukaiseksi, (Puhemies koputtaa) velaksi eläminen loppuu jo (Puhemies: Nyt on jo aika täynnä!) vuonna 2019.  

Arvoisa puhemies! Tiedämme myös, että kehno työhyvinvointi maksaa meidän yhteiskunnalle valtavia määriä. 

Det att människor mår illa på arbetsplatserna kostar vårt samhälle mycket, det går mycket pengar till förtida pensioneringar och till sjukdagpenning. 

Tästä on myös THL:n professori Guy Ahonen lausunut monta viisasta sanaa. Nyt, kun hallitus on näitä työllisyys- ja työllistämismenetelmiä miettinyt, niin oletteko miettineet sitä, millä tavalla parannetaan työhyvinvointia niin, että ihmiset jaksavat pidempään työelämässä? Ja millä tavalla myös tässä voitaisiin tehdä sellaisia edistysaskelia, että voitaisiin säästää yhteiskunnalle miljardeja, koska me tiedämme, että kehno työhyvinvointi tulee meille hyvin kalliiksi? 

Arvoisa puhemies! Tämä työssä jaksaminen ja työhyvinvointi on erittäin tärkeä ja merkityksellinen asia, ja tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriössä on useita eri hankkeita menossa nyt nimenomaan tämän työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kehittämiseksi ja edistämiseksi. Tänään viimeksi olen käynyt avaamassa yhden tällaisen projektin, ja uskon, että näiden tällaisten toimivien käytäntöjen ja mallintamisten kautta meillä on valtava mahdollisuus siihen, että ihmiset aidosti jaksavat ja pärjäävät siellä työelämässä pidempään. Se ei riitä, että me teemme näitä hyviä tavoitteita vaikka eläkeiän pidentämisestä, vaan aidosti täytyy olla niitä konkreettisia toimenpiteitä, joilla ihmiset kokevat sitä mielekkyyttä työelämässä ja pystytään niitä sairaspoissaoloja vähentämään ja saadaan semmoinen kokonaisvaltainen ote asiaan. Mutta se vaatii sitä, että meillä kaikki toimijat sitoutuvat tähän, myöskin yrittäjät ja erityyppiset järjestöt, (Puhemies koputtaa) totta kai valtiovalta, mutta se on yhteistyötä. 

Fru talman, rouva puhemies! On erittäin hyvä, että hallitus yrittää tähän tarttua, ja tämä on erittäin suuri haaste. Tälle yhteiskuntasopimukselle annetaan aika suuri merkitys. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että nyt kun te tämän yhteiskuntasopimuksen lisäksi tuotte julkisuuteen erityyppisiä uudistuksia, jotka minun mielestäni ovat ihan hyviä, niin sitten samalla tietyt toimijat työmarkkinoilla ilmoittavat, että ne eivät sitten käy, että silloin yhteiskuntasopimus kaatuu. Tämä on mielestäni aika haastava kokonaisuus. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten pääministeri näkee tämän yhtälön, mutta pelkään pahoin, että on mahdollista, että tämä tärkeä sopimus onkin sitten joko vesittymään päin tai jopa pahimmassa tapauksessa kaatuu. Onko hallituksella sitten joku B-suunnitelma, koska sille on laskettu aika suuri merkitys? 

Toinen kysymys, mikä on hyvin keskeinen ja joka liittyy tämän viikon uutisiin, on työnvälitys ja se, miten sitä voidaan uudistaa. Yritin jo viime viikolla kysyä työministeriltä, mutten saanut selkeää vastausta, että voisiko työnvälityksen ja työvoimapalveluiden uudistaminen olla yksi niistä kysymyksistä, mitä valmistellaan nyt elokuun budjettiriiheen. 

Arvoisa puhemies! Se on totta, että tämä yhteiskuntasopimuksen merkitys on tässä kokonaisuudessa suuri. Se on noin yksi neljäsosa niistä toimista, mitä tarvitaan työllisyysasteen nostamiseksi 72 prosenttiin. Nyt on tärkeää, että kaikki osapuolet vievät sitä määrätietoisesti samaan maaliin koko ajan, ja olemme rauhallisia ja provosoitumatta näistä eri viesteistä ja tilanteista.  

Hallituksen kuitenkin täytyy tehdä monia toimia yhtä aikaa, ja niistä yksi on tämä työnvälitykseen liittyvä. Meillä on kärkihankkeissa mukana työnvälityksen kehittäminen. Me haemme siellä myöskin kokeiluja. Esimerkiksi meillä on ollut yksityisen työnvälityksen kokeilu tämmöisellä tulospalkkiomallilla. Tätäkin aiotaan nyt rajatusti kokeilla tai testata, mihin sillä päästään. 

Arvoisa puhemies! Täydennän vielä hieman tätä pääministerin vastausta, kun työministeri Lindström täältä puuttuu. Me olemme linjanneet tässä maakuntauudistuksen yhteydessä, että vuoden 2019 alussa te-palveluitten järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, mutta että sitä voidaan käytännössä tuottaa, tehdä myös kuntien, kaupunkien, myös yksityisen sektorin ja järjestöjenkin toimesta. Sitten myös täällä salissa on ollut paljon toivetta siitä, että käynnistäisimme nopeasti erilaisia kuntakokeiluja tässä asiassa, ja tämä on menossa eteenpäin. Tiedän, että tällä viikolla on TEMin virkamiesvalmistelussa lähtenyt yhdessä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja valtioneuvoston kanslian kanssa tämmöinen kokeiluhanke liikkeelle, jotta me saisimme jo vuosille 17 ja 18 sekä maakuntatasolla kokeiluja että myös kaupungeissa ja kunnissa kokeiluja.