Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan ulkomaalaislain kansainvälistä suojelua koskevien säännösten muuttamista ottamalla hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti käyttöön määritelmädirektiivin mahdollistamat tiukennukset ja parhaat käytänteet, jotka tukevat hallituksen tavoitteita tiukentaa turvapaikkapolitiikkaa. EU:n määritelmädirektiivi koskee vaatimuksia kansainvälisen suojelun määrittämiseksi sekä myönnetyn suojelun sisältöä.
Ensinnäkin esityksellä lyhennetään kansainvälisen suojelun perusteella myönnettäviä oleskelulupia ja tarkennetaan jatkoluvan myöntämisen edellytyksiä. Kansainvälisen suojelun eli pakolaisuuden ja toissijaisen suojeluaseman perusteella myönnettävien oleskelulupien pituus lyhennetään määritelmädirektiivin vähimmäispituuden mukaiseksi. Pakolaisuuden perusteella myönnettävä ensimmäinen oleskelulupa myönnetään jatkossa neljän vuoden sijaan kolmeksi vuodeksi, kuten myös jatkolupa. Toissijaisen suojelun perusteella myönnettävä ensimmäinen oleskelulupa myönnetään jatkossa vuodeksi ja jatkolupa kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Kansainvälistä suojelua myönnetään vain niin pitkäksi aikaa kuin suojelulle on tarve. Sekä pakolaisuuden että toissijaisen suojelun perusteella myönnettävien oleskelulupien perusteena on kansainvälinen suojelu, mutta niiden myöntämisen edellytykset eroavat toisistaan. Pakolaisaseman myöntämisen perusteena korostuvat henkilökohtaiset syyt, kun taas toissijaista suojelua myönnettäessä korostuu lähtömaan tilanne. Toissijaista suojelua saaneen henkilön suojelun tarpeen voidaan arvioida muuttuvan lyhyemmän ajan kuluessa kuin pakolaisaseman saaneen. On hyvä huomata, että myös suurin osa muista EU-jäsenmaista myöntää eri pituisen oleskeluluvan pakolaisille ja toissijaista suojelua saaville.
Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi ja lupien jatkaminen edellyttää arviota kansainvälisen suojelun jatkamisen tarpeesta. Jatkoluvan myöntäminen edellyttää jatkossa tarkempaa arviota siitä, ilmeneekö asiassa perusteita kansainvälisen suojeluaseman lakkauttamiselle tai peruuttamiselle. Peruuttamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa asemaa ei olisi alun perinkään pitänyt uusien tietojen valossa myöntää, ja lakkauttamisella tilanteita, joissa asemalle ei ole enää esimerkiksi lähtömaan muuttuneiden olosuhteiden tai henkilön oman toiminnan vuoksi perusteita. Muutoksella mahdollistetaan suojelun tarpeen aiempaa tiheämpi ja tarkempi uudelleentarkastelu. — Näin.
Arvoisa puhemies! Tämä on paradigman muutos. Kun aiemmin turvapaikka on ollut lähestulkoon ikuinen, nyt Suomessakin muutamme kansainvälisen suojelun tilapäiseksi, aivan kuten asian kuuluukin olla. Annamme turvaa siksi aikaa, kun se on tarpeen, ja kun tarve poistuu, palataan lähtömaahan.
Arvoisa puhemies! Toiseksi otetaan käyttöön uusia perusteita kansainvälisen suojeluaseman myöntämättä jättämiselle. Jatkossa pakolaisasemaa ei myönnetä, jos on perusteltua syytä olettaa, että ulkomaalainen on vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle, tai hänen katsotaan olevan yhteiskunnalle vaarallinen, koska hänet on lainvoiman saaneella tuomiolla tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta. Oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella jätetään myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä, että ulkomaalainen on vaaraksi yhteiskunnalle tai kansalliselle turvallisuudelle. Oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella jätetään myöntämättä myös silloin, jos ulkomaalainen on ennen Suomeen tuloaan syyllistynyt rikokseen, josta Suomessa tehtynä voitaisiin tuomita vankeutta, ja hän olisi jättänyt alkuperämaansa ainoastaan välttääkseen rikosseuraamukset.
Niin sanottu poissuljenta ulotetaan koskemaan myös yllytystä ja muutoin rikoksiin ja tekoihin osallistumista. Poissuljennalla tarkoitetaan tilanteita, joissa ulkomaalainen täyttäisi kansainvälisen suojelun myöntämisen edellytykset mutta hänen ei oman käytöksensä vuoksi, esimerkiksi sotarikoksiin syyllistymisen vuoksi, katsota ansaitsevan suojelua. Näillä osaltaan parannetaan sisäistä ja kansallista turvallisuutta. Suomen ei ole syytä tarjota suojelua yhteiskuntaa tai Suomessa asuvien ihmisten turvallisuutta vaarantaville henkilöille.
Arvoisa puhemies! Kolmanneksi otetaan käyttöön uusia perusteita kansainvälisen suojeluaseman lakkauttamiselle. Esityksessä ehdotetaan laajennettavaksi kansainvälisen suojeluaseman lakkauttamista poissuljennan osalta myös siten, että poissuljenta olisi mahdollista myös kansainvälisen suojeluaseman saamisen jälkeen tehtyjen tekojen perusteella. Pakolaisasema voidaan jatkossa lakkauttaa, jos on perusteltua syytä olettaa, että pakolainen on vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle, tai häntä pidetään yhteiskunnalle vaarallisena, koska hänet on lainvoiman saaneella tuomiolla tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta. Kansainvälisen suojeluaseman lakkauttamiseen ja peruuttamiseen liittyvän yksilöllisen tutkinnan kohtaa selvennetään. YK:n pakolaissopimuksen ja määritelmädirektiivin säännökset aseman lakkauttamista ja peruuttamista koskien ovat muodoltaan velvoittavia, joten ulkomaalaislakia on syytä tarkentaa. Muutoksen myötä laista ilmenee selkeästi se, että lakkauttamis- ja peruuttamisedellytysten täyttyessä asema tulee lakkauttaa tai peruuttaa.
Arvoisa puhemies! Uusilla perusteilla kansainvälisen suojeluaseman myöntämättä jättämiselle sekä aseman lakkauttamiselle ja peruuttamiselle tuetaan yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden ja kansallisen turvallisuuden edistämistä. Mikäli palautuskielto estää henkilön poistamisen maasta, mahdollistaa vuoden mittainen tilapäinen oleskelulupa maasta poistamisen esteiden uudelleentarkastelun säännöllisin väliajoin. Jos karkottamiselle ei enää olisi estettä, henkilölle voidaan tehdä karkottamispäätös.
Hallitus jatkaa kansainvälistä suojelua koskevien säännösten tiukentamista ja näin ollen lisää myös turvallisuutta sekä tuo lainsäädäntöön myöskin EU-direktiivien tiukentamismahdollisuuksia. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.