Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Liike Nyt ‑eduskuntaryhmän kysymys käsittelee samaa aihetta, joten käsittelemme sen samassa yhteydessä. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.
Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! On puhuttu paljon laittomista aseista. Deaktivoituneita aseita Suomessa on noin 20 000 kappaletta, joista läheskään kaikista ei ole tehty ilmoituksia, ja niitä on tavattu rikollisjärjestöistä. Krp on myös puhunut siitä, että Ukrainasta on ollut reittejä, joilla rikollisjärjestöt saavat aseita Suomeen. Kuinka paljon teidän mielestänne, ministeri Rantanen, Suomessa on laittomia aseita, ja mitä te meinaatte tehdä tälle?
Kiitoksia. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Jokainen laiton ase Suomessa on tietenkin liikaa, on niitä sitten yksi tai tuhat. Ja kuten todettua, on erittäin vaikea niitä estää, mutta selvää on se, että tiedetään muun muassa, että sota-alueilta, varsinkin sodan päätyttyä, useimmiten aseita kulkeutuu muihin maihin, ja tämä asia on luonnollisesti koko Euroopassa tällä hetkellä luupilla.
Mitä tulee sitten näiden laittomien aseiden tapaamiseen, niin yksi selkeä keino on juurikin se, että me myös kiristämme niitä rangaistuksia, koska se ongelma on nyt tällä hetkellä se, että jos poliisi tapaa laittomia aseita autoista tai ihmisten hallusta, niin rangaistukset ovat kovin matalia ja silloin ei myöskään päästä riittävällä tavalla tähän rikollisuuteen kiinni.
Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Mikkelissä valtuustoryhmien yhteisessä vapputapahtumassa puheiden teemana oli ”Mikkelin puolesta”. Samasta teemasta oli helppo puhua myös Savonlinnassa: puolesta, ei ketään vastaan. Tämä teema on tarpeen myös täällä eduskunnassa: työtä kaikkien suomalaisten puolesta, ei ketään vastaan. Meillä kaikilla on oltava näkymä tulevaisuudesta, positiivinen näkymä, jota odottaa ja jonka varaan rakentaa elämää.
Arvoisa puhemies! Me kansanedustajat olemme vastuussa siitä, millaista esimerkkiä annamme kansalaisille. Toiveena kaikille tässä salissa on, että emme missään olosuhteissa, missään tilanteessa murenna itse sisältä päin tätä asemaamme. Tästä olemme varmaan kaikki yhtä mieltä tässä salissa hallituksen ja pääministerin kanssa.
Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Sisäinen turvallisuus, sisäinen yhtenäisyys ovat kaikki kaikessa, ja tässä ajassa, kun maailma ympärillämme tarjoaa meille vielä ulkopuolelta tulevia suuria turvallisuusuhkia, sisäisen turvallisuuden vahvistaminen kaikkialla Suomessa on aivan a ja o. Sisäiseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat olleet yksi hallituksen prioriteetti ohjelmaneuvotteluista lähtien. Yleisen turvallisuuden panostukset olivat niitä asioita, joihin laitettiin rahaa hallitusohjelmaneuvotteluissa, vaikka samaan aikaan jouduttiin säästämään nyt kehysriihessä, kun haettiin lisäsäästöjä vaikeassa tilanteessa. Sisäinen turvallisuus, oikeudenhoito ovat niitä, joihin edelleen panostetaan.
Samaan aikaan, jos ymmärrän edustajan huolta oikein, meidän pitää kyllä pitää huolta siitä, että myöskin joka puolella Suomea on hyvän elämän edellytykset. Siihen liittyen voisin nostaa esille vaikka päätökset tämän kantaverkon pääomittamisesta ja poliittisesta ohjauksesta tai uusien investointien, teollisten investointien, vauhdittamisesta joka puolelle. [Puhemies koputtaa] Ne ovat erittäin merkittäviä uusia päätöksiä.
Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Rantanen, Piritta, olkaa hyvä.
Puhemies! Tässä keskustelussa on nyt tullut esille eri keinoja, miten suomalaista aselainsäädäntöä voidaan tiukentaa ja siten parantaa. Sisäministeri Rantasen vastaukset olivat hieman ristiriitaisia siltä osin, että ensimmäiseen kysymykseen vastasitte, että aselainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa, ja sitten kerroittekin, että jonkinlaisia selvityksiä on jo menossa.
Se on kuitenkin niin, että tietenkään mikään laki ei ratkaise tätä koventunutta politiikkaa, keskustelun retoriikkaa. Valitettavasti olemme nähneet, että puheet voivat johtaa tekoihin. Kysyisinkin teiltä, pääministeri Orpo: Teidän hallituksenne on puheissaan korostanut sisäistä turvallisuutta ja sen tärkeyttä. Kun nyt kuitenkin hallituksen viesti omilla toimillaan on kovin toisenlainen, niin miten teot ja sanat tällä hallituksella kohtaavat?
Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Edustaja taisi puhua opposition retoriikasta. Kyllä hallituksella on ihan selkeät viestit. Me haluamme pitää huolta Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta, isänmaan turvallisuudesta. Me rakennamme nyt Suomea Naton jäsenenä. Me pidämme huolta meidän rajaturvallisuudesta. Me pidämme huolta arjen turvallisuudesta antamalla merkittäviä lisäpanoksia sekä lainsäädännössä että rahallisesti meidän sisäisen turvallisuuden toimijoille. Me vahvistetaan oikeuslaitosta, oikeusvaltio Suomea antamalla merkittävästi lisää resursseja oikeusviranomaisille tehdä työtään.
Ja mitä tulee sitten hyvinvointiyhteiskunta Suomeen, joka on se kaikkein tärkein, se perusta, niin sitä me pelastamme tekemällä niitä vaikeita ja raskaitakin päätöksiä, joilla me pysäytämme velkaantumisen, jotta se hyvinvointiyhteiskunta olisi mahdollinen myöskin meidän lapsille.
Kysymyksen käsittely päättyi.