Arvoisa puhemies, ärade talman! Aloitamme vuoden 2022 eduskuntatyön Suomen ensimmäisten aluevaalien jälkeen. Useiden hallitusten käsittelyssä ollut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on saatu tällä hallituskaudella valmiiksi, ja ensimmäiset aluevaalit on käyty onnistuneesti. 

Vaaleissa valitut uudet aluevaltuutetut aloittavat seuraavaksi työnsä hyvinvointialueilla. Ensimmäisten aluevaltuustojen tehtävänä on luoda käytännöt ja rakenteet vuonna 2023 hyvinvointialueille siirtyville sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluille. Kyse on ihmisten tärkeistä peruspalveluista ja niiden hoitamisesta. 

Viime kesänä hyväksytty sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi tämän vuosikymmenen merkittävimmistä uudistuksista. Hallitus tukee aktiivisesti hyvinvointialueiden käynnistymistä ja siten sote-uudistuksen toteutumista. Toivotan parhainta menestystä ja viisautta uusille aluevaltuutetuille tässä tärkeässä työssä. 

Arvoisa puhemies! Sote-uudistuksen lisäksi hallitus on viimeisen kolmen vuoden aikana edistänyt määrätietoisesti hallitusohjelmassa yhdessä sovittuja hankkeita ja uudistuksia. Olemme tehneet useita hyvinvointia, tasa-arvoa, työllisyyttä ja kestävää talouskasvua edistäviä tulevaisuusuudistuksia. 

Hallitus on investoinut merkittävästi osaamiseen ja koulutukseen kaikilla koulutusasteilla, aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Olemme laajentaneet oppivelvollisuutta, jotta jokainen peruskoulun päättävä nuori saa vähintään toisen asteen koulutuksen. Uudistus vastaa kasvavaan tarpeeseen osaavasta työvoimasta ja parantaa nuorten mahdollisuuksia työllistyä. Oppivelvollisuuden laajentaminen on lisäksi merkittävä tasa-arvoteko, sillä sen myötä toisen asteen koulutus on nuorille aidosti maksutonta. Hallitus on lisännyt korkeakoulujen aloituspaikkoja eri puolilla Suomea, ja korkeakouluille on annettu uusia koulutusvastuita. Olemme palauttaneet subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden jokaiselle lapselle, alentaneet varhaiskasvatusmaksuja ja pienentäneet ryhmäkokoja. Uudistukset mahdollistavat laadukkaan varhaiskasvatuksen yhä useammalle perheelle ja vahvistavat työllisyyttä. 

Pitkään odotettu perhevapaauudistus on myös saatu valmiiksi, ja se astuu voimaan elokuussa 2022. Uudistus lisää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoisuutta ja huomioi nykyistä paremmin erilaiset perhemuodot. Sen myötä vanhempainvapaapäivien määrä kasvaa ja vapaiden käytön joustavuus lisääntyy. 

Jokainen ikäihminen ansaitsee ihmisarvoista hoivaa ja huolenpitoa. Hallitus on asettanut ympärivuorokautiseen hoivaan sitovan hoitajamitoituksen, joka parantaa vanhuspalveluiden laatua. Tämä on pitkään odotettu ja tarpeellinen uudistus. Hallitus on esitellyt viime viikolla vanhuspalvelulain toisen osan, joka täydentää ikäihmisten yksilöllistä hoitoa erityisesti kotiin vietävien palveluiden osalta. Näillä uudistuksilla varmistetaan, että ikäihmiset saavat laadukasta hoivaa ja hoitajilla on paremmat työolot. [Oikealta: Näinköhän!] 

Hallitus haluaa huolehtia, että jokainen voi ikääntyä turvallisin mielin. Hallitus hyväksyi viime syksynä lain vanhusasiainvaltuutetun viran perustamisesta, ja uusi vanhusasiainvaltuutettu aloitti toimintansa tammikuussa. Vanhusasiainvaltuutettu seuraa ikääntyneiden oikeuksien toteutumista, tuo esiin epäkohtia sekä arvioi lainsäädännön ja päätösten vaikutuksia ikäihmisiin. 

Ärade talman! Den nordiska välfärdsstaten är en framgångssaga. Den har skapat trygghet för människor i olika livsskeden och i olika samhällssituationer. Genom regeringens reformer har vi stärkt den finländska välfärdsstaten med målet att förbättra välfärden för var och en. 

Arvoisa puhemies! Suomen talous on toipunut vuoden 2020 kuopasta nopeasti. Talouden kasvu on ripeää, työllisyys on ennätystasolla ja investoinnit ovat kasvaneet vauhdilla. Työllisiä ihmisiä oli viime vuoden lopussa yli 70 000 enemmän kuin vaalikauden alussa, vaikka välissä on ollut historiallinen talouskriisi. [Timo Heinonen: Paljonkohan niitä olisi, jos olisitte tehneet toimenpiteitä? — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Heinonen kuuntelee!] Talouden ja työllisyyden jopa yllättävän hyvä kehitys johtuu osin maailmantalouden vahvasta vedosta. Merkittävä rooli on ollut myös onnistuneella talouspolitiikalla. Riittävä tuki ihmisille ja yrityksille sekä kohdennettu elvytys ovat osaltaan pehmentäneet talouden kokemaa iskua ja nopeuttaneet siitä toipumista. 

Samaan aikaan meidän on tunnistettava, että pandemian kehitykseen liittyy yhä riskejä ja epävarmuutta. Siksi myös talouspolitiikan kykyä reagoida tilanteen edellyttämällä tavalla on pidettävä yllä, eikä kasvua tukevaa politiikkaa tule lopettaa liian aikaisin. Hallitus on jo antanut vuoden ensimmäisen lisätalousarvioesityksen, joka vastaa erityisesti omikronmuunnoksesta johtuvien rajoitusten aiheuttamiin välttämättömiin tukitarpeisiin. 

Vaikka talous kasvaa nyt ripeästi, tulevaisuudennäkymä ei ole muuttunut. Ilmastonmuutos ja luontokato edellyttävät nopeita toimia, Suomen väestö ikääntyy, ja talouskasvun ennakoidaan hidastuvan jo lähivuosina. Siksi nyt on oikea aika vahvistaa kestävän talouskasvun ja oikeudenmukaisen vihreän siirtymän edellytyksiä. Vahva, pitkäjänteinen ja kestävä kasvu on myös keskeinen tapa vahvistaa julkista taloutta. 

Suomen kaltaisessa taloudessa talouskasvu perustuu ennen kaikkea osaamiseen, innovaatioihin ja investointeihin. Parlamentaarinen tki-työryhmä sai työnsä valmiiksi joulukuussa, ja eduskuntapuolueet sitoutuivat yhteisesti tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Työryhmän esitysten pitkäjänteinen ja vakaa toimeenpano on tulevien vuosien talouspolitiikan kovaa ydintä. Se edellyttää myös, että priorisoimme näitä satsauksia. 

Hallitus on vauhdittanut siirtymää kohti ilmastollisesti kestävämpää yhteiskuntaa alentamalla teollisuuden sähköveron EU-minimitasolle. Kasvun ja investointien tukemiseksi hallitus jatkaa kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta. Lisäksi hallitus on käynnistänyt kaksivuotisen kokeilun, jossa kotitalousvähennystä korotetaan kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön osalta. 

Arvoisa puhemies! Maailmanlaajuinen koronapandemia ei ole vielä poistunut politiikan päiväjärjestyksestä. Tilanteemme on kuitenkin valoisampi kuin vielä hetki sitten ajattelimme. Omikronmuunnos on levinnyt laajasti, mutta se ei ole aiheuttanut samassa suhteessa vakavia sairastumisia kuin edelliset virusvariantit. Tautitapausten suuresta määrästä johtuen sairaalahoidon kuormitus on kuitenkin edelleen korkealla tasolla. Rokotteet ovat edelleen keskeisin työkalumme virusta vastaan. Viestimme kansalaisille on: ottakaa ensimmäiset, toiset ja kolmannet rokotteet. Rokotteen ottaminen on edelleen paras tapa suojata itseä ja suojella sairaalahoitoa kuormittumiselta. 

Tällä hetkellä näyttää siltä, että epidemiatilanne on tasaantunut ja kehittymässä parempaan suuntaan. Siksi olemme voineet purkaa ja lieventää koronarajoituksia ja luoda näkymää avoimempaan ja vapaampaan elämään. Meidän on kuitenkin muistettava, että virus on arvaamaton ja tilanteet voivat muuttua nopeastikin. Siksi on oltava aina valmius reagoida muuttuvaan tilanteeseen. Koronapandemia on opettanut meille, että emme ole olleet tarpeeksi varautuneita tämänkaltaisiin kriiseihin. Meidän on uudistettava lainsäädäntöämme ja luotava riittävästi työkaluja ennalta mahdollisia tarpeita varten. Osana tätä varautumista olemme käynnistäneet valmiuslain uudistuksen, joka koskettaa laajasti lähes kaikkia hallinnonaloja. 

Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa yhteiskunnan kehittämistä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestäväksi. Hallitusohjelmaa toimeenpannaan määrätietoisesti antamalla kevätistuntokaudella eduskunnalle 166 esitystä ja syksyllä 122 esitystä. Selontekoja annetaan tänä vuonna keväällä kahdeksan ja syksyllä kuusi. 

Hallitus antaa keväällä eduskunnalle esityksen seitsemän päivän hoitotakuusta. Hoitotakuu parantaa perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja nopeuttaa hoitoonpääsyä etenkin kiireettömissä tilanteissa. Koronakriisin aikana on syntynyt paljon hoito- ja hoivavelkaa, jonka purkaminen on seuraavien vuosien aikana ensiarvoisen tärkeää. Tähän kohdennetaan rahoitusta kestävän kasvun ohjelman kautta noin 400 miljoonaa euroa. 

Annamme eduskunnalle myös esityksen avoimuusrekisteristä, joka parantaa yhteiskunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä, demokratiaa ja luottamusta eri toimijoihin. Lisäksi annamme eduskunnalle esityksen translain uudistamisesta. Lainsäädäntöä uudistetaan ihmisoikeuksia ja itsemääräämisoikeutta vahvistavaan suuntaan. 

Hallitus antaa tänä vuonna myös esityksen väärinkäytösten ilmoittajien turvasta ja suojelusta. Haluamme varmistaa, että väärinkäytösten ilmoittajat saavat tarvitsemansa suojan ja voivat ilmoittaa väärinkäytöksestä turvallisesti. 

Jo lähiviikkoina hallitus aikoo esittää seksuaalirikoksia koskevan kokonaisuudistuksen, jossa lähtökohtina ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus. 

Hallitus antaa eduskunnalle myös esityksen palkka-avoimuudesta. Uudistus edistää tasa-arvoa ja lisää palkkatietoutta, ja sen myötä työpaikoilla on entistä helpompi puuttua palkkasyrjintään. [Vasemmalta: Tätä odotamme!] 

Hallitus antaa lisäksi keväällä esityksen, jolla toteutetaan aiemmin yhdessä sovitut yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi tehtävät muutokset. 

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteenamme on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Olemme sitoutuneet tekemään päätöksiä, joilla vähennetään Suomen päästöjä ja vahvistetaan hiilinieluja. Keväällä eduskunnalle annettavat kansallinen ilmasto- ja energiastrategia, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma sekä maankäyttösektorin ilmasto-ohjelma ovat hallituksen keskeisimmät poliittiset suuntaviivat 2035-tavoitteen toteuttamiseksi. Suomi on oikealla polulla, ja näiden linjausten avulla tulemme ilmastotavoitteet saavuttamaan. 

Osana ilmastokokonaisuutta annamme eduskunnalle esityksen uudistetusta ilmastolaista. Ilmastolain ohjausvaikutusta vahvistetaan ja lakiin lisätään Suomelle tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035. 

Ilmastotoimien rinnalla hallitus uudistaa luonnonsuojelulain, vesilain sekä eläinten hyvinvointilain. Huolehdimme ilmastokestävyyden lisäksi myös luonnon monimuotoisuudesta ja jatkamme työtä luontokadon pysäyttämiseksi. 

Myös rakennetun ympäristön kannalta tärkeän maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen sekä lunastuslain valmistelu jatkuu. Hallitus antaa myös esityksen energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuen käyttöönotosta. 

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on noin vuosi sitten antanut eduskunnalle EU-selonteon, jossa esitetään hallituksen strategiset näkemykset keskeisiin Euroopan unioniin liittyviin kysymyksiin. Hallitus jatkaa aktiivista EU-politiikkaa, jonka perustana ovat yhteiset arvot. Tavoitteena on sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä Euroopan unioni. EU:n on oltava vahva globaali toimija ja turvallisuusyhteisö. Samalla unionia ja sen toimintaa tulee aktiivisesti kehittää. 

Alkavien valtiopäivien aikana keskeisiä EU-politiikan kokonaisuuksia ovat muun muassa niin sanotun Fit for 55 ‑ilmastopaketin neuvottelut, finanssipolitiikan sääntökehikon uudistaminen sekä unionin turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä käsittelevä strateginen kompassi. Strategiseen autonomiaan, terveyskriiseihin varautumiseen sekä yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat myös esillä. Suomi vaikuttaa niin näihin kuin muihinkin EU-politiikan kysymyksiin aktiivisesti ja oikea-aikaisesti yhdessä eduskunnan kanssa muodostettuihin kantoihin nojaten. 

Arvoisa puhemies! Kevätistuntokausi alkaa tilanteessa, jossa Venäjä on kyseenalaistanut Euroopan turvallisuusjärjestyksen perusteita. Jännitteet Ukrainan läheisyydessä eivät ole vähentyneet, ja tilanne on vakava. Venäjä ei peittele valmiuttaan jatkaa Ukrainan painostamista. Tilanne vaatii Euroopan unionilta ja kansainväliseltä yhteisöltä yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä. Mikäli Venäjä ryhtyy uusiin sotilaallisiin toimiin Ukrainaa vastaan, siihen on oltava valmius vastata mittavin pakottein. 

Keskeisin vastuu tilanteen liennyttämisestä ja ratkaisemisesta on Venäjällä. Ratkaisua tulee hakea aktiivisesti vuoropuhelun ja diplomatian keinoin. On vielä ennenaikaista sanoa, millaiseksi Euroopan turvallisuustilanne kehittyy tulevina viikkoina ja kuukausina. On tunnistettava, että meneillään on pitkäkestoinen kansainvälisen toimintaympäristön muutos, joka vaikuttaa koko Eurooppaan. 

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinja on vakaa ja kaikille selvä. Olemme tällä vaalikaudella käsitelleet parlamentaarisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä puolustuspoliittisen selonteon, jotka määrittelevät periaatteemme ja toimintalinjamme tässäkin tilanteessa. Jännitteisinä aikoina velvollisuutemme on vaalia ulkopolitiikkamme parlamentaarista perustaa. Ylimpänä päätöksentekoelimenä Suomessa eduskunnalla on tässä ensiarvoisen tärkeä rooli. Keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tulee käydä avoimesti suomalaisessa yhteiskunnassa ja tässä salissa. Hallitus antaakin vielä helmikuussa pääministerin ilmoituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. [Kokoomuksen ryhmästä: Se on hyvä!] 

Arvoisa puhemies! Tässä istuntosalissa on koko Suomen historian ajan keskusteltu monista — myös vaikeista ja jakavista — asioista. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten jännitteiden kasvu, globaali pandemia ja ilmastonmuutos ovat valtavia ja meitä kaikkia koskettavia asioita ja herättävät monenlaisia vahvojakin tunteita. Meillä poliitikoilla on suuri vastuu siitä, miten käytämme sanojamme. Demokratiaan kuuluvat erilaiset mielipiteet ja niiden reipaskin esiintuonti. Kuitenkin toivon, että nyt alkavalla istuntokaudella voimme kunnioittaa toisiamme, keskustella rakentavasti ja kuunnella toisiamme paremmin. 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Elämme jännitteisessä maailmassa. Venäjän joukkojen keskittäminen Ukrainan läheisyyteen luo epävarmuutta ja herättää huolta kansalaisissa. Kuten tasavallan presidentti Niinistö ja pääministeri Marin ovat painottaneet, kaikki voimat on keskitettävä diplomaattisen ratkaisun etsimiseen. On tärkeää, että EU toimii yhtenäisesti ja rivit pidetään tiiviinä. 

Pienillä mailla ei ole koskaan liikaa vahvuuksia puolellaan. Siksi on tärkeää vaalia niitä, joita meillä on. Yksi niistä on kyky hyvään yhteistyöhön ja toimivaan yhteisymmärrykseen maan kannalta tärkeimmästä, ulkopolitiikan peruslinjasta. 

Finlands långvariga utrikes- och säkerhetspolitiska linje är menad för att klara av svåra tider. Vårt land ska vara en stabil allierad och samarbetspartner som värnar om konstruktiv dialog, fred och diplomati. 

Suomen pitkäaikainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on luotu kestämään vaikeitakin aikoja. Yhteisymmärrys linjasta on tärkeää pitää erityisesti silloin, kun jännitteet kiristyvät. Suomi nähdään vakaana liittolaisena ja yhteistyökumppanina, joka vaalii rakentavaa vuoropuhelua eikä toiminnallaan aiheuta ongelmia sen paremmin naapureilleen kuin muillekaan kansainvälisille toimijoille. Tästä muodostuu vahva kansainvälinen asemamme. Mitä vahvempi tuki presidentti Niinistön johdolla tehdyille turvallisuuspoliittisille linjauksille tästä salista löytyy, sen parempi. Selvää on, että Suomi käyttää täyttä itsemääräämisoikeutta turvallisuuspolitiikassa. Rauhan vaaliminen ja ristiriitojen ratkaisu diplomaattisin keinoin pysyvät tavoitteinamme. 

Arvoisa puhemies! Uusi muunnos viheliäisestä koronaviruksesta haastaa maanosamme toipumista, ja samalla kiihtyneen inflaation myötä korkojen nousu on alkanut siintää horisontissa. Onneksemme kuulumme niiden maiden joukkoon, joissa pandemian aiheuttamaa iskua kansamme terveydelle on onnistuttu pehmentämään kaikkein parhaiten. Myös taloutemme ripeän toipumisen ja euroalueen kolmanneksi pienimmän pandemianaikaisen velkaantumisen ansiosta velanhoitokykymme on nyt huomattavasti esimerkiksi vuosi sitten ennustettua parempi. Jotain olemme oikein tehneet. 

Puhemies! Talous kasvaa. Velkasuhde laskee. Työllisyys on noussut Suomen historian ennätystasolle. Suomalaisten yrittäjien ja palkansaajien ahkeroinnista kerättävien verojen ja maksujen osuus on pienin kymmeneen vuoteen. Valittu talouspolitiikan linja tuottaa tulosta ja tunnustusta. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan vuodelle 22 valittu finanssipoliittinen linja on perusteltu epävarman talousnäkymän vuoksi. [Arto Satonen: Entäs 23?] Arviointineuvoston nimiin on tässäkin salissa paljon vannottu. Onkin mielenkiintoista nähdä, johtavatko nämä arviot siihen, että kokoomus tarkistaa tälle vuodelle esittämänsä vaihtoehtobudjetin linjaa. [Pia Viitanen: Toivottavasti! — Sari Sarkomaa: Entäs vuonna 23?] 

Arviointineuvosto myös huomautti, aivan oikein, että jatkossa painopistettä on siirrettävä julkisen talouden vahvistamisen suuntaan, mutta äkkijarrutusta on syytä välttää: ”Varovainen lähestymistapa julkisen talouden sopeuttamiseen on asianmukaista.” — Aivan kuten hallitus on askelmerkkinsä asettanut, ja näillä askelmerkeillä on sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän tuki. 

Arvoisa puhemies! Työllisyyttä vahvistava oppivelvollisuuden laajentaminen; pitkään kaivattu hoitajamitoitus; kestävä ja oikeudenmukainen polku hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi; hyväksytty sote-lainsäädäntö, nyt uudistus siirtyy kentälle; tasa-arvoa lisäävä perhevapaauudistus — paljon on pääministeri Marinin hallituksen johdolla saatu aikaan tällä vaalikaudella. [Ben Zyskowicz: Ja milläköhän rahalla tämä kaikki on tehty? Lainarahalla!] 

Mutta vielä meillä on, arvoisat kollegat, töitä tehtävänä. Liian pitkät jonot lääkäriin, suomalaisten ylivelkaantuminen ja liian löysä suhtautuminen seksuaalirikoksiin ovat epäkohtia, joiden korjaamista suomalaiset ovat odottaneet jo pitkään. Siksi näillä valtiopäivillä tullaan vihdoin säätämään seitsemän päivän hoitotakuu ja positiivinen luottorekisteri ja myös kovennetaan lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä!] Myös energian hinnannousu aiheuttaa huolta ja vaatii meiltä valmiutta reagoida näillä valtiopäivillä. Arvoisat kollegat, ei olisi pahitteeksi, jos näille asioille löytyisi myös rakentavan opposition tuki. 

Ärade talman! Finlands styrka är vårt starka förtroende för varandra. Med detta förtroende har vi byggt upp inte bara den egna nationen utan också stabila relationer till utlandet. 

Suomen vahvuus on korkea luottamus toisiimme. Luottamuksen turvin olemme rakentaneet paitsi omaa kansakuntaamme myös vakaita suhteita ulkomaihin. Luottamuksen varaan meidän on hyvä näilläkin valtiopäivillä rakentaa. 

Arvoisa puhemies! Tärkein tehtävämme on huolehtia Suomesta ja suomalaisista. Valitettavasti näyttää siltä, että hallituksen tulevaisuudensuunnitelmat eivät juurikaan tuo valoa suomalaisten arkeen. Ikävää, että hallitus ei myönnä tosiasioita. Hallituksen kansallista ja EU-toimintaa hallitsevat sokeus riskeille, piittaamattomuus syy-seuraussuhteista ja systeemiajattelun puute, kansainvälinen hyvesäteily suomalaisten kustannuksella, ideologinen toiveajattelu pragmaattisen, analyyttisen analyysin sijaan, investointi- ja käyttötalouden ymmärtämättömyys sekä yritysten ja kansalaisten todellisuudesta vieraantuminen. Räikeimmin nämä kaikki ilmenevät hallituksen ilmasto-, talous-, työllisyys- ja maahanmuuttopolitiikassa. 

Suomen sisäiset ja ulkoiset talouteen, turvallisuuteen sekä yhteiskunnan toimintakykyyn ja sen rauhaan kohdistuvat erilaiset riskit ovat kasvaneet tällä hallituskaudella. Valitettavasti sama meno näyttää jatkuvan kauden loppuun asti. Hallituksen suunnitelmat ovat erittäin huolestuttavia. Vielä enemmän huolestuttaa kuitenkin se, mitä esimerkiksi hallituksen 50 sivun lainsäädäntösuunnitelma ei sisällä. Missä ovat julkista taloutta tasapainottavat esitykset, lupauksia etäisestikään vastaavat työllisyystoimet, kansallista tai kansalaisten turvallisuutta lisäävät toimet, hybriditoimien kuten pakolaismassojen ohjatun rajanylityksen estämiseen varautuminen, valmiuslain puutteiden korjaaminen, energiaköyhyyden torjuminen ja vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen? Nämä loistavat poissaolollaan. 

Arvoisa puhemies! Hallitusta kuvaa lausahdus ”Minun jälkeeni vedenpaisumus.” [Maria Guzenina: No ohhoh!] Se kuvaa johtajaa, joka kansansuosionsa ja asemansa turvaamiseksi tekee ratkaisuja, joista viime kädessä kärsii kansa. Katsokaa tuonne ulos. [Eva Biaudet´n välihuuto] Se kuvaa äärimmäisen populistista johtamistapaa, jonka jäljiltä jää kaaos — ja nykyhallituksen aiheuttama kaaos jää yritysten ja kansalaisten kalliisti maksettavaksi. [Vasemmalta: Puhutte omasta puolueestanne!] Poliittinen vastuu jälkien korjaamisesta jääkin seuraavalle hallitukselle. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Nyt mailaa puristetaan vähän liikaa siellä perussuomalaisissa!]  

Energian hinta lyö läpi koko yhteiskunnan. Keskeisin syypää kansan jakautumiseen ja kurjistumiseen on EU:n epärealistinen ja yhä räikeämmin epäonnistuva ilmastopolitiikka — ja tähän päälle Marinin hallituksen vuoteen 35 tähtäävä kireämpi ilmastoversio, joka vie suomalaisilta tuhkatkin pesästä. [Eva Biaudet: Unohdetaan ilmasto!] Kun esimerkiksi tuulivoimaa myytiin kymmenisen vuotta sitten puheilla, että vuoteen 20 mennessä ala työllistäisi Suomessa jopa 36 000 ihmistä ja toisi 14 miljardin vientitulot, niin niitä työllisiä tai tuloja ei nyt ole missään. Sen sijaan hallitus tuhosi pelkästään turvepolitiikallaan vuodessa enemmän työpaikkoja kuin tuulivoima nyt työllistää. Tuulivoiman piti laskea sähkön markkinahintaa, ja niin se laskikin, kunnes sähkön muu tuotanto- ja siirtorakenne romahti, ja nyt Eurooppa on energian saatavuus- ja hintakriisin kourissa. Suomi tukee Espanjan energiaköyhiä muttei omiaan. 

Ilmastopolitiikan rahanmenossa ei silti näy vielä mitään loppua satojen miljardien ilmastomenoille. Menoja on tiedossa. Meillä on seuraavaksi tulossa esimerkiksi rakennusten perusparannusaalto, jonka toteuttaminen Euroopassa tarkoittaisi vuoteen 30 mennessä lähes 11 000 rakennuksen täysremonttia päivässä — Suomessa 130 päivässä. Keskustan haaveilemaa vihreää sampoa ei synny eikä kokoomuksen lupaamaa kasvua tule, jos kansan ostovoima syödään teknistaloudellisesti keskeneräisillä, väärin mitoitetuilla ja ajoitetuilla ilmastotoimilla. Ilmasto ei hyödy mitään siitä, että Suomi tuhoaa kilpailukykynsä, taloutensa ja ruuantuotantonsa. 

Vuoden 35 hiilineutraaliustavoite on siirrettävä vuoteen 2050. Rakenteellisesti alijäämäisen Suomen tulee käyttää rahansa kansalaistensa ostovoiman ja yritystensä kilpailukyvyn parantamiseen ja aloittaa julkisen talouden tasapainottaminen karsimalla toissijaisia menoja. Vain siten luodaan edellytyksiä kasvulle ja kestävälle julkiselle ja yksityiselle taloudelle. Hyvä hallitus, työlistanne ei sisällä mitään näistä. Aiotteko te sammuttaa suomalaisten valot? [Pia Viitanen: Missä perussuomalaisten ratkaisut?] 

Arvoisa puhemies! Onneksi olemme itsenäisessä maassa, joka ylläpitää koskemattomuuttaan ja vapauttaan — myös vapautta tehdä päätös sotilasliittoon kuulumisesta itsenäisesti omalta pohjalta. Tässä salissa aivan jokaisen, myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan, on syytä sisäistää, että suurvaltojen etupiirisopimusten estäminen on Suomen vapaudelle perustavaa laatua oleva lähtökohta. Me osaamme vaalia itsenäisyyttämme perinteisin keinoin, mutta olemmekohan ymmärtäneet, että vapautta suojaava keinovalikoima on pidettävä ajan tasalla? On tuomittavaa, hyvä hallitus, että valmiuslain rajaturvallisuutta koskeva uudistaminen on poliittisesti lähtöruudussa, vaikka tasavallan presidenttikin on vuosia korostanut sen tarvetta. Hyvä hallitus, kokoomus edellyttää, että näillä valtiopäivillä otamme parlamentaarisen valmistelun kautta ne ratkaisevat askeleet valmiuslain rajaturvallisuutta koskevassa uudistuksessa. [Antti Lindtman: Niinhän me jo sovimme!] 

Arvoisa puhemies! Aivan kaikissa asioissa hallitus ei suinkaan ole ollut toimeton. Nyt helmikuussa se on jo ehtinyt esittää lisäbudjettia, joka nostaa tämän vuoden velkaantumista vielä puolella miljardilla eurolla. [Timo Heinonen: Ei jää siihen! — Välihuutoja] Lisäbudjetin kohteet ovat sinänsä tarpeellisia, mutta kestävä hyvä syntyy valinnoilla, ei velalla velan päälle. [Välihuutoja vasemmalta] Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa vähensimme valtion menoja yli kahdella ja puolella miljardilla eurolla. Me kohdensimme puoli miljardia teidän laiminlyömiinne asioihin ja vähensimme velkaantumista puolellatoista miljardilla. On turha väittää, ettei vaihtoehtoa siis olisi. Kysymys kuuluukin: miksi te, pääministeri Marin, ette kuitenkaan siirry vastuun ja valintojen tielle jatkuvan velkaelvytyksen sijaan — vai tarkoittaako hyvän tekeminen teille sitä, että lisätään menoja velaksi velan päälle? [Timo Heinonen: Nämä juhlat loppuvat!] 

Arvoisa puhemies! Velkaelvytykseen keskittyminen johtaa hyvän kierteen katkeamiseen. Työvoimapula on jo nyt pahin pullonkaula hyvinvointimme lisäämiselle. TE-toimistoille oli joulukuussa ilmoitettu jo 91 000 avointa työpaikkaa — siinä on muuten kasvua 80 prosenttia vuoden takaiseen. Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömien määrä on sekin ennätystasolla. Heitä on jo 107 000. Ja mitä tekee hallitus? On jäämässä murto-osaan itse asettamastaan työllisyystavoitteesta. Talouspolitiikan arviointineuvosto laskee hallituksen työllisyystoimien parantavan julkista taloutta alle 500 miljoonalla eurolla nettona, kun tavoite oli 2 miljardia. Arvoisa hallitus, minuahan te ette usko, mutta uskokaa asiantuntijoita. Arviointineuvoston mukaan työnteon kannustimet ovat heikentyneet. [Pia Viitasen välihuuto] Työttömyysloukkuun jääneiden määrä on kasvanut kymmenillätuhansilla suomalaisilla teidän vahtivuorollanne. Kokoomuksen toimenpiteet sen sijaan lisäisivät työssä olevien määrää yli 100 000 hengellä valtiovarainministeriön ja tietopalvelun laskennan mukaan. 

Arvoisa valtiovarainministeri, nyt te olette mahdottoman edessä kituliaan hallitustaipaleen loppuvuonna, jos meinaan ynnätään yhteen oman hallituksenne puheita. Keskusta ei ole mukana hallituksessa, joka keimailee menokehysten uudestaan rikkomisen kanssa — no, se lupaus tarkoittaa 370 miljoonan euron leikkauksia. [Timo Heinonen: Älkää siitä nyt muistuttako!] Se on kova savotta mille tahansa vaalivuoden budjettia tekevälle. Samaan aikaan muut hallituspuolueet auttavat esittämällä yli miljardin euron lisäyksiä ensi vuoden menoihin. Miten plus miljardi muuttuu miinus 370 miljoonaksi? Ollaan jännän äärellä. 

Hyvä Suomen hallitus, ei teidän tähän loukkuun ollut pakko mennä. Neljättä vuotta me toistamme, että älkää herran tähden laittako pysyviä palkkarahoja kertaluonteisen rahoituksen varaan. Todellako 1 000 ammatillisen koulutuksen opettajaa irtisanotaan vaalikauden lopulla? Eihän siinä ole mitään järkeä. [Välihuutoja] Tulette lisäämään ne rahat, kuten pitää. Sen rahoittaminen kannattaa jo ynnätä säästötarpeen päälle. Entä niinköhän me hyväksymme, että tieteen rahoitus kääntyy ensi vuonna rajuimpaan laskuun tällä vuosituhannella? Emme tietenkään. Tutkimuksen ja tuotekehityksen panokset on käännettävä pitkäjänteiseen kasvuun. Sekin 200 miljoonaa teidän on valinnoilla löydettävä. Näyttöjenne perusteella yhtälö on umpikujassa. 

Mutta ei lopeteta synkistelyyn. Olemme jo kolmena vuonna osoittaneet, miten budjetin voi tehdä kehyksiin ja samalla hoitaa tärkeät panostukset kunnialla. Se tosin vaatii rohkeutta uudistuksiin ja valintoihin kiihtyvän menotehtailun sijaan. Jos te ette tätä hahmota, tulee hallituksen erota ja antaa tilaa kestävän kasvun muutosohjelmalle. [Antti Lindtman: Kannattaa niitä näyttöjä katsoa sieltä Tilastokeskuksesta: Kansantalouden tilinpito ja Työllisyys!] 

Arvoisa puhemies! Liian moni suomalainen jätti äänestämättä aluevaaleissa. Tavallisia ihmisiä siitä ei pidä syyllistää. Meillä päättäjillä on vastuu siitä, millaisena politiikka näyttäytyy. Parempaan pitää pystyä. 

Vaalien tuloksen perusteella kansa pitää lähipalveluja tärkeinä. Niitä pitää vahvistaa. Palvelut pitää turvata tasa-arvoisesti koko Suomessa. Kansa näyttää myös toivovan palaamista asiallisiin asioihin, eikä ihme. Ajat ovat vakavat ja asiat vaikeita. Venäjän ja lännen välit ovat jännitteiset ja sodan uhka Euroopassa todellinen. Koronaa ei ole voitettu. Kotimaan asioissa on ryteikkö ratkaistavaa. Näissä oloissa joutavanpäiväinen on juuri sitä: joutavanpäiväistä. Ihmiset odottavat keskittymistä oikeisiin ongelmiin, perusasioihin: turvallisuuteen, terveyteen, talouteen, työhön ja toimeentuloon, sosiaaliseen ja alueelliseen tasa-arvoon. [Timo Heinonen: Miten maatalouteen?] 

Arvoisa puhemies! Suomella on pitkä, yhdessä sovittu linja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Se rakentuu kansainväliselle yhteistyölle ja toimiville kahdenvälisille suhteille, koko maan uskottavalle puolustukselle ja sotilasliittoon kuulumattomuudelle. Tästä linjasta on viisasta pitää kiinni. Se ei tarkoita pään työntämistä pensaaseen tai paikoilleen jämähtämistä. Suomen turvallisuus perustuu valppauteen, vakauteen ja valmiuteen. Kansallinen liikkumatilamme pitää turvata kaikissa oloissa. Presidentti on toiminut Suomen pitkän linjan mukaisesti. Keskustan eduskuntaryhmä antaa hänelle täyden tukensa. On tärkeää, että eduskunta pian keskustelee ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Pienelle maalle yksituumaisuus on arvo sinällään. Suomen turvallisuus ei saa olla puoluepolitiikan pelinappula. 

Arvoisa puhemies! Rokotusten myötä korona vaikuttaa olevan yhä enemmän tauti muiden joukossa. Siksi puramme rajoituksia hallitusti. Jos uusia toimenpiteitä tarvitaan, ne pitää tehdä riskiryhmiä suojellen ja alueellisesti tarkemmin rajattuina. Täyssulkuihin ei ole varaa. Yritysten pitää saada ovensa auki ja ihmisten päästä töihin. Korona ei jää viimeiseksi kulkutaudiksi. Tulevaisuuteen pitää varautua. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus pitää toteuttaa, jotta terveydenhuollon kestokyky on vielä parempi. Keskustan eduskuntaryhmä kiirehtii myös valmiuslain ja valmiussuunnitelmien uudistamista. 

Arvoisa puhemies! Suomen talouden näkymät ovat kahtalaiset. Työllisyys huitelee historiallisen korkealla niin, että työntekijöistä on jopa pulaa. Toisaalta työttömänä on edelleen paljon ihmisiä. Virinnyt kasvu pitää saada kestämään. Työllistämistä ja työllistymistä pitää helpottaa. Pitää jatkaa politiikkaa, joka Sipilän hallituksesta näihin päiviin on tuonut 210 000 suomalaiselle töitä. [Oikealta: Sitten varmaan kannattaisi tehdä jotain!] 

Keskustan eduskuntaryhmälle kasvu ja työpaikat ovat pääosa ratkaisua Suomen nostamisessa jaloilleen. Samalla velka pitää saada hallintaan. Valtiontaloudessa pitää palata kehyksiin. [Ben Zyskowicz: Ihan totta!] Päätökset eivät tule olemaan helppoja, mutta jos on tahtoa, on tie. Päätösten oikeudenmukaisuudesta tulee pitää visusti huolta. 

Inflaatio jyllää, ja se vaikuttaa suoraan ihmisten ja yritysten pärjäämiseen. Etenkin polttoaineiden hinta on kipurajalla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Energian hinnan nousua selittää pitkälle se, mitä maailmanmarkkinoilla tapahtuu. Syyttelyn sijaan pitää hakea yhdessä ratkaisuja. Suomalaisten pärjääminen on yhteinen asia. Energiaa ja ruokaa pitää olla omasta takaa. Siksi myös maatalouden ahdinkoa pitää helpottaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Onko muita kuin puheita?] 

Arvoisa puhemies! Suomi on selviytynyt kiperistä paikoista aiemminkin. Kyllä me selviydymme myös nyt. Riitelemällä emme kuitenkaan tästä nouse. Yhteistyötä tarvitaan. Luodaan toivoa jokaiselle suomalaiselle ja ennen muuta lapsille ja nuorille. Paremmat ajat tulevat. [Välihuutoja — Toimi Kankaanniemi: Ei tällä vaalikaudella! — Perussuomalaisten ryhmästä: Tuosta puuttuu vain, että hyvää joulua!] 

Arvoisa puhemies! Koko perheen koronakaranteeni oli kouriintuntuva muistutus terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten korvaamattomasta työstä, joka pitää tämän maan pyörät pyörimässä.  

Kaiken keskellä karanteeni tarjosi myös mahdollisuuden ajatella mennyttä ja tulevaa. Viime vuosien yllättävistä käänteistä huolimatta hallituksen sitoumus rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää Suomea ei ole menettänyt merkitystään. Ja paljon olemmekin saaneet yhdessä aikaan: Luonnonsuojeluun on tehty historiallisia panostuksia, yhteiskunnan sähköistymistä ja polttoon perustumatonta energiantuotantoa on vauhditettu, koulutukseen on panostettu kaikilla asteilla, perhevapaat on uudistettu, työllisyys kehittyy suotuisasti. Paljon työtä on silti vielä edessä. 

Tavoite hiilineutraalista Suomesta 2035 on tämän kauden tärkeimpiä. Ei siksi, että ilmastonmuutoksen hillintä olisi yksin Suomen toimista ja yhdestä vuosiluvusta kiinni, vaan siksi, että se luo konkreettisen maalin ja tahdituksen välttämättömälle muutokselle, jossa hyvinvointi kytketään irti ilmaston kuormittamisesta. Muutos on globaali, ja se on väistämätön.  

On siis paitsi oikein kantaa vastuuta kestävän muutoksen tekemisessä, myös kannattavaa tuottaa ratkaisuja, joita koko maailma janoaa. Ilmastopolitiikan kannalta edessä on tärkeä kevät, kun käsittelyyn tulevat niin keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISU, ilmasto- ja energiastrategia kuin maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmakin sekä tietysti ilmastolaki.  

Arvoisa puhemies! Vihreiden ilmastopolitiikan kantava ajatus on reilu muutos: ilmastonmuutoksen ja köyhyyden torjunta yhtä aikaa. Onkin ollut ikävää huomata, että ihmisten aito ja aiheellinen huoli energiahintojen rajusta noususta on valjastettu vastakkainasetteluun ilmastopolitiikan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden välillä. Pitemmällä tähtäimellä irtautuminen fossiilisista polttoaineista parantaa energiaturvallisuutta ja hillitsee hintojen nousua. Matkan varrella muutoksen kustannukset on korvattava pienituloisille. Olemme esittäneet esimerkiksi energiaveron tuottojen osittaista palauttamista ihmisille ja valtion takaamia lainoja tukemaan vaikkapa sähkö- tai kaasuautoon siirtymistä tai maalämpöremonttia.  

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen rinnalla luontokato ymmärretään yhä laajemmin kaikkia koskettavaksi, vakavaksi uhaksi, joka vaatii päättäväisiä toimia. Luonto köyhtyy Suomessakin yhä, vaikka Suomi on sitoutunut osaltaan pysäyttämään luontokadon. Keskeinen lakihanke tässä on luonnonsuojelulaki. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan luontokadon pysäyttäminen täytyy huomioida kaikessa teollisuutta, luonnonvaroja ja maankäyttöä koskevassa sääntelyssä. Esimerkiksi kaivoslain uudistaminen luonnon kannalta kestäväksi on välttämätöntä ja myös suomalaisten oikeustajun mukaista. Sähköistyvä maailma tarvitsee kaivoksia, mutta se ei edellytä eikä se saa tarkoittaa ympäristön tärvelemistä.  

Politiikka on aina arvovalintoja, mutta ne valinnat on syytä ankkuroida parhaaseen mahdolliseen tieteeseen ja tutkimukseen. Siksi tiedeyhteisöä on syytä kuunnella tarkkaan tänäkin vuonna. Viesti on tosin ollut jo pitkään selvä: ilmaston ja luonnon turvaamisen pullonkaulana on edelleen politiikka, ei puuttuva tieteellinen tieto. 

Arvoisa puhemies! Kestävä kehitys edellyttää myös kestävää julkista taloutta. Talouspolitiikan arviointineuvoston tuore raportti toteaa, että velanotto on ollut ja on tänä vuonna perusteltua mutta kestävyysvajeen kurominen edellyttää uskottavaa keskipitkän aikavälin suunnitelmaa. Hallituksen on tänä keväänä määrä tehdä työllisyyttä ja julkista taloutta vahvistavia päätöksiä, ja kehysriihi on yksi virstanpylväs talouden tasapainon hakemisessa. Samaan aikaan on tietenkin pidettävä huolta siitä, ettei leikata siipiä tulevaisuuden hyvinvoinnilta ja menestykseltä.  

Koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen panostaminen on tässä keskeisen tärkeää. Parlamentaarisessa ryhmässä muodostamamme näkemys tki-rahoituksen tulevaisuudesta on omiaan viitoittamaan tätä työtä. Myös toisessa päässä koulutuspolkua on oltava hereillä. Pohja osaamiselle, hyvinvoinnille ja osallisuudelle rakennetaan varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Sen perustan sakkaaminen tekisi tyhjäksi monet muut tavoitteet niin talouden kuin työllisyydenkin saralla.  

Arvoisa puhemies! Tätä vaalikautta värittää loppuun asti koronapandemia. Vaikka epidemia toivottavasti taitetaan nyt keväällä ja rankat rajoitukset jäävät pian historiaan, on isku monelle alalle ja ihmiselle ollut kova. Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden oireilu oli huolestuttavan yleistä jo ennen pandemiaa, eikä meillä kertakaikkiaan ole varaa menettää kokonaista sukupolvea. Myös kulttuuriala ja palvelualojen yrittäjät kaipaavat konkreettisia tekoja, joilla rakennetaan luottamusta ja tulevaisuudennäkymiä poikkeuksellisen raskaiden aikojen jälkeen. [Timo Heinonen: Niitä odotellessa!] 

Koronapandemian ohella varjonsa tähän saliin tuo turvallisuuspoliittinen tilanne. Venäjä kokoaa voimiaan ja horjuttaa Euroopan turvallisuutta etupiiripyrkimyksillään. Moni taho on viime vuosina toivonut, että eduskunta ottaisi aktiivisemman roolin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Näiden valtiopäivien osalta toive näyttää todella toteutuvan.  

Arvoisa puhemies! Edessä on työntäyteinen kevät. Taklattavia haasteita riittää, samoin varmasti myös poliittisia erimielisyyksiä. Niiden punninta ja ratkominen on tämän työn suola. Tehdään sitä toisiamme kunnioittaen, rakentavasti ja faktoihin nojaten. 

Respekt för varandra och konstruktiv debatt baserad på fakta ska inte bara leda till bättre beslut utan också stärka demokratin i Finland. [Ben Zyskowicz: Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja otti aktiivisen roolin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa! — Iiris Suomela: Muttei täällä salissa, vaan Internetissä!] 

Arvoisa puhemies! Jo pitkään on tiedetty, että tuloerojen kasvu vähentää keskimääräistä elinikää ja ihmisten välistä luottamusta sekä lisää turvattomuutta, rikollisuutta, mielenterveysongelmia ja niin edelleen. Vaurauden jakaminen kaikille, ei vain harvoille, on ollut myös taloushistoriassa menestyksekkäin malli. 

Suomessa politiikalla on pääosin onnistuttu pysäyttämään tuloerojen kasvu 90-luvun rajun eriarvoistumisen jälkeen. Suurituloisimpien vaurauden kasvu ei tosin enää näy tilastoissa, koska omaisuudet ovat paisuneet piilossa vakuutuskuorissa ja holding-yhtiöissä joko kokonaan tai isoilta osin verotuksen ulkopuolella. 

Yllätyin silti itsekin, kun The Economist uutisoi valtavaan tutkimusnäyttöön pohjautuen, kuinka eri valtioiden menestystä koronapandemian hallinnassa ei lopulta ole määritellyt ilmasto, bruttokansantuote tai edes rajoitustoimien tiukkuus, vaan erityisesti yksi seikka: pienet tuloerot. Niin Euroopassa, Amerikassa kuin Aasiassakin, niin rikkaiden kuin köyhien maiden vertailussa ja liittovaltioiden sisällä, tilastot näyttivät samaa: mitä pienemmät tuloerot, sen vähemmän koronakuolemia. 

Arvoisa puhemies! Suomen hyvät sijoitukset erilaisissa korona-ajan vertailuissa ovat siis seurausta paitsi tietysti nykyisen hallituksen toimenpiteistä myös kansainvälisesti vertaillen vahvan hyvinvointivaltion tuomasta pohjasta. Tätä pohjaa nykyinen hallitus on määrätietoisesti vahvistanut, tärkeimpänä rakenteellisena uudistuksena oppivelvollisuuden laajentaminen. 

Väestön ikääntyessä meillä on satojentuhansien työntekijöiden vaje julkisissa palveluissa, jos koulut, terveys- ja hoivapalvelut, poliisit ja oikeuslaitos, kunnossapito ja kaikki muu halutaan pitää pyörimässä. Julkinen sektorimme on jo valmiiksi työntekijämäärältään selvästi Pohjoismaiden pienin. [Oikealta: Suurin!] 

Myös yksityiselle puolelle tarvitaan lisää tekijöitä kaikkien palkkatasojen töihin. Meillä ei ole siis varaa hukata ainoatakaan nuorta, vaan on varmistettava, että jokainen saa itselleen sopivan koulutuspaikan ja riittävästi tukea koulutuksen suorittamiseen. Varhaiskasvatukseen, ammatilliseen koulutukseen ja tieteeseen päätetyistä parannuksista on myös pidettävä kiinni. [Toimi Kankaanniemi: Entäs talousasiat?] 

Arvoisa puhemies! Vaikka paljon on tehty, on myös paljon tekemättä. Työmarkkinoiden epävakaus ja kasvavat väärinkäytökset edellyttävät meiltä työntekijöiden oikeuksien vahvistamista lainsäädännöllä. Ongelmiin pitää puuttua tiukemmin, oli kyse sitten suoranaisesta orjatyöstä ja ihmiskaupasta tai luottamusmiesten aseman polkemisesta. [Jukka Kopra: Entäs AKT:n laittomat lakot?] 

Ylivelkaantuneiden aseman parantamiseen odotamme yhä merkittäviä toimia. On myös hyvää työllisyyspolitiikkaa, kun järjestelmä kannustaa epäonnistumisen jälkeen takaisin mukaan yhteiskuntaan. On oltava ripeä — liian moni on odottanut valoa tunnelin päähän liian kauan. 

Arvoisa puhemies! Kriisiaikana olemme pystyneet viemään läpi oppivelvollisuus- ja perhevapaauudistuksen kaltaisia isoja rakenteellisia uudistuksia. Samalla olemme tehneet oikeaksi osoittautunutta talouspolitiikkaa tukemalla niin työntekijöitä, kuntia kuin yrityksiäkin pitämään yhteiskunnan pyöriä pyörimässä. Onnistunut elvytys käänsi velkasuhteenkin laskuun vuosia etuajassa. [Arto Satonen: Inflaatio on nousussa!] Melko vähän on puhuttu siitä, että edellisen hallituksen jäljiltä kuntien talous oli historian huonoimmassa jamassa. Kuntien verotulojen kasvu mateli pitkään 2 prosentin tuntumassa, mutta nyt verotulojen kasvu lähentelee jo 7:ää prosenttia. 

Työllisyys on ennätystasolla, päästövähennyksissä olemme päässeet yli puolenvälin, velkasuhde on käännetty, Suomen suhteellinen asema on euroalueen parhaita. Tämä kaikki osoittaa, että kansantaloutta ei saa enää päästää ajopuuksi markkinoiden virtaan, kuten kokoomuksen hallituskausilla tehtiin. 

Eduskuntavaalien lähestyminen voi houkutella katteettomaan populismiin, joten vetoankin nyt kaikkiin tässä salissa: käytetään viimeinen vuosi siihen, että tehdään loputkin päästövähennystoimet ilman epärehellistä poliittista teatteria, valitaan päätetyt lisätyöllisyystoimet ilman vaikeassa tilanteessa olevien kiusaamista ja vahvistetaan valtiontalouden hyvää uraa vastuullisesti. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Nyt olisi iso virhe palata siihen itseään ruokkivaan leikkauskierteeseen, joka vei Suomen talouskehityksen vuosikymmeneksi Euroopan heikoimpien maiden joukkoon. 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tulevaisuudessa opettajat kertovat oppilailleen ajasta, jolloin koronakriisi yllätti maailman. Aikanaan ohjaajat tekevät elokuvia siitä, miten hyvää elämä oli vuoden 20 alussa ja miten epävarmuus valtasi arkemme vain muutamaa kuukautta myöhemmin. Kirjailijat kirjoittavat kirjoja, joissa arvioidaan Euroopan unionin, Suomen hallituksen ja yksittäisten yritysten ja yksilöiden tekemiä päätöksiä.  

Ärade talman! Denna regeringsperiod kommer i historieskrivningen att präglas av coronapandemin. Men trots pandemin har denna regering lyckats med att genomföra flera förändringar som ingen annan regering trots försök tidigare har lyckats med. Industrins elskatt har sänkts till EU:s miniminivå, en reform som är avgörande för Finlands konkurrenskraft. Regeringen har inte höjt skatten på arbete eller företagsbeskattning. Däremot har vi fått till stånd ett försök med höjt hushållsavdrag. Det här är en fråga som SFP tagit initiativ till och drivit framgångsrikt. 

Familjeledigheterna, som vi i SFP länge har arbetat för, har nu förnyats. Läroplikten har förlängts. Också de tidigare regeringarnas sisyfosarbete, social- och hälsovårdsreformen, ja, den har vi också rott i land. 

Arvoisa puhemies! RKP ja ruotsalainen eduskuntaryhmä tekevät työtä sellaisen tulevaisuuden eteen, jossa yhteiskunta pitää huolta heikoimmista ja tukee apua tarvitsevia, samalla kun sekä yksilöillä että yrityksillä on vapaus ja mahdollisuus kasvaa ja toteuttaa itseään turvallisessa ympäristössä. Olemme saaneet aikaan tärkeitä muutoksia, joiden ansiosta esimerkiksi kaikilla lapsilla on taas subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Ihmiskaupan uhreja suojellaan paremmin, ja vanhusasiavaltuutettu valvoo vanhusten etuja. Nyt on aika saattaa työmme päätökseen.  

Ärade talman! De ekonomiska realiteterna väcker mycket diskussion här i världen. Vi har ett stort underskott i vår budget och det råder osäkerhet vad gäller inflation och räntor. Därför ska fokus nu ligga på att stärka ekonomin samtidigt som vi skapar välfärd. Coronapandemin har lämnat djupa spår i vårt samhälle som vi måste ta itu med, men det är också vårt ansvar att säkerställa att Finlands ekonomi är på en hållbar kurs.  

Arvoisa puhemies! Me kaikki tiedämme, miten tärkeää ihmiselle on se, että hänellä on työtä ja toimeentuloa ja että hän itse hallitsee omaa elämäänsä. Monet myös tietävät, miten tärkeää työvoiman saatavuus on kunnille, viranomaisille ja yrityksille. RKP tavoittelee sellaisia ratkaisuja, jotka tuovat joustoa arkeen, jotka tekevät myös lyhytaikaisten töiden vastaanottamisesta nykyistä houkuttelevampaa ja jotka vähentävät henkilöstön palkkaamiseen liittyvää byrokratiaa. Tämä hallitus on jo tehnyt enemmän työllisyyttä edistäviä päätöksiä kuin edellinen hallitus. Tänä keväänä teemme niitä vielä lisää. Pidemmän ajan tavoitteen tulee olla 80 prosentin työllisyysaste.  

Ärade talman! År 2019 kom denna regering överens om flera viktiga åtgärder som vi ännu har att förverkliga. Nu är det dags att få dem i mål utan att vi sänker ribban. Vi ska förnya lagstiftningen kring sexualbrott. Vi ska stärka det nordiska samarbetet inom flera sektorer. Vi ska förnya lagstiftningen kring Ålands självstyrelse.  

Myös saamelaiskäräjistä annettua lakia ollaan uudistamassa. 

Tämän hallituksen tavoite on, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Se on kunnianhimoinen mutta tarpeellinen tavoite. Sitä koskevista keskusteluista voi tulla haastavia, koska niissä on soviteltava yhteen useiden eri tahojen etuja. Keskeistä kuitenkin on se, että me kannamme vastuumme siitä sekä suhteessa ympäristöömme että kansaa edustavina päättäjinä. Myös tässä on syytä nähdä tilanteen koko kuva. Kallista on tässä asiassa tekemättä jättäminen. 

Ärade talman! Säkerhetspolitiken har med goda skäl diskuterats den senaste tiden. Situationen är oroväckande. Finlands linje är stabil och det är helt klart, precis som republikens president mycket tydligt fört fram, att Finland själv avgör om vi vill ansöka om medlemskap i Nato eller inte. Det är skäl att sannfinländarna också kommer ihåg den principen, i alla situationer.  

Vakaus ei ole sama asia kuin muuttumattomuus. Meidän tulee joka tilanteessa harkita, mikä on tarkoituksenmukaista ja mikä tilanne parhaiten vastaisi maamme etua. Joka tilanteessa meidän on myös nähtävä nykyhetkeä pidemmälle ja tarkasteltava pidemmän aikavälin kehitystä, sitä, mihin nykytilanne johtaa ja missä haluaisimme olla, ja sen jälkeen meidän tulee edetä pitkäjänteisesti sitä tavoitetta kohti. Yhteistyö Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa on keskeisessä asemassa, kuten EU:n strategiseen kompassiin liittyvä prosessikin. Natoon ei liitytä yhdessä yössä. Yhteisen näkemyksen saavuttamiseksi on tärkeää käydä perusteellista keskustelua asiasta. 

Ärade talman! Vi kan tillsammans göra mycket så att Finland står på en ekologiskt, socialt och ekonomiskt hållbar grund. Det är upp till oss att politiken är långsiktig. Snabba vinster får inte vara någons prioritet, utan vi ska alla bära vårt gemensamma ansvar som folkets representanter, som riksdagsledamöter.  

Arvoisa herra puhemies! Aloitamme tätä istuntokautta osin kriisitunnelmissa. Jännitteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa alleviivaa valtion tärkeintä tehtävää, joka on kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen. Lisäksi globaalin energiakriisin laineet lyövät Suomeen asti. Polttoaineiden ja sähkön hinnan nousu iskee paitsi kansalaisiin myös teollisuuteen ja maataloustuotantoon. On hyvä, että pääsemme tästä pian välikysymyksen muodossa keskustelemaan. 

Kuitenkin akuuteimpana hoidettavanamme on terveydenhuoltoamme uhkaava vakava henkilöstöpula, hoitovelka ja vanhuspalveluiden kriisi. Eduskuntaryhmämme olisi panostanut puoli miljardia euroa henkilöstön rekrytointiin ja hoitajapulan ratkaisemiseen jo varsinaisessa budjetissa tänä vuonna. Hallitus sen sijaan ei ole toistaiseksi onnistunut tuomaan ratkaisuja, eikä resursseja nähdä myöskään lisätalousarviossa. Hoitajamitoitukset, hoitotakuun parantaminen, kotihoidon lupaukset vailla rahaa jäävät numeroiksi lakitekstissä. Työolot ja johtaminen on saatava kuntoon, jotta alalta lähteneet voisivat harkita palaavansa. Hoitajan on saatava keskittyä hoitamaan, ja aikaa tehdä työ hyvin on oltava riittävästi. Tämä ei onnistu ilman lisäresursseja. On houkuttelevaa jättää rahat seuraavan hallituksen etsittäväksi, mutta vastuullista se ei ole. Hoitovelka kasvaa koko ajan korkoa. Siksi ratkaisuja tarvitaan nyt.  

Talouden tasapainon ja työllisyystoimien osalta odotamme hallitukselta päätöksentekokykyä kevään kehysriihessä — jälleen kerran. Poikkeusajan jälkeen on palattava määrätietoisesti julkisen talouden vahvistamiseen. Kuten talouspolitiikan arviointineuvosto totesi, tarvitsemme hallituskaudet ylittävää keskipitkän aikavälin finanssipoliittista suunnittelua, ja toivomme, että se käynnistetään parlamentaarisesti jo tämän kevään aikana.  

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on huolissaan EU-politiikan suunnasta. Suomi epäonnistui vaikuttamistyössään taksonomian suhteen, ja elpymisväline runnottiin läpi vakuuttaen paketin kertaluonteisuutta. EU haluaa ottaa lisää roolia jäsenmaiden sosiaalipolitiikassa, verotuksessa ja nyt myös rikosoikeudellisissa kysymyksissä. Tässä talossa on parhaillaan käsittelyssä esitys vihapuheen lisäämisestä EU-rikosten listalle. Sen sijaan että EU loisi pohjaa kattavalle sananvapaudelle, joka on demokratian perusta, se aikoo ryhtyä rajoittamaan sananvapautta kansallisen päätösvallan ylittävillä direktiiveillä. Esitys haastaa kansallisen suvereniteetin, eikä sellaiseen tule suostua. Rikoslainsäädännön on säilyttävä kansallisissa käsissä. Lisäksi on hyvin kyseenalaista rinnastaa vihapuhe — jolle mitään yhtenäistä määritelmää ei jäsenvaltioissa edes ole — vakaviin rajat ylittäviin rikoksiin kuten terrorismi. EU on irtautumassa omista periaatteistaan: vapaudesta ja kansanvallasta, liberaalista demokratiasta, jossa yhteiskuntaa rakennetaan vapauden ja kunnioituksen varaan. 

Arvoisa puhemies! Vaikka Suomi on selvinnyt pandemiasta verrattain hyvin, on meidän otettava opiksemme ja parannettava kriisivalmiuttamme. Terveydenhuoltomme on optimoitu normaalioloihin, ja paljon kehuttu huoltovarmuutemme on osoittautunut haavoittuvaksi. Kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden parantamisen tuleekin olla lähivuosien keskeinen päämäärä yli hallitus- ja oppositiorajojen. Osana sitä meidän on pyrittävä purkamaan yhteiskunnan polarisaatiota ja rakentamaan yhteyttä erilaisten kuplien välille. Yhtenäisyys ja keskinäinen kunnioitus on kansakunnalle kriisien keskellä arvokas voimavara.  

Arvoisa puhemies, ärade talman! Olemmeko enää hyvinvointivaltio? Tämä kysymys tuli mieleen, kun tuoreen tutkimuksen mukaan palvelualojen työntekijöillä ei ole varaa ruokaan, vaikka tekevät täydet päivät töitä. Ilman palvelualan työntekijöitä tämä yhteiskunta ei pyöri. Ei voi olla niin, että osa heistä näkee nälkää. Eläminen kallistuu ja keskiluokka kurjistuu. Hinnat ovat kohta 5 prosentin nousussa, mutta palkat nousevat vain 2 prosenttia. Kulutus näivettyy, ja sitä mukaa alkaa taloutemme kuihtua. Suomalaisen ostovoima ja elintaso ovat vaarassa. Ei voi olla niin, että työssäkäyvän ihmisen ansiot eivät riitä ruokaan. Kun ruoan, sähkön ja polttoaineiden hinnat nousevat enemmän kuin palkat, ihmiset köyhtyvät. 

Asiantuntijat väittävät, että inflaatio on vain väliaikainen ilmiö. Mutta mistä he sen tietävät? Entä jos inflaatio on pysyvä ja kiihtyvä ilmiö? EU:n alueella ei ainakaan sähkön ja polttoaineiden hintoihin ole näkyvissä nopeaa rauhoittumista. Energian hinta heijastuu kaikkeen muuhun, eikä Ukrainan kriisi tätä kauheasti auta. Ja keskuspankit tulevat nostamaan korkoja tänä vuonna. Kun hintojen lisäksi myös asuntolainojen korot lähtevät nousuun, on suomalainen veronmaksaja entistä tiukemmalla, ja vain suomalaisen veronmaksajan ja yrittäjän avulla tämä yhteiskunta pyörii. 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Ilman kasvua, investointeja ja uusia työpaikkoja Suomi kuihtuu ja köyhtyy. Yrityksiä pitäisi kannustaa verotuksella, työnteon pitäisi olla kannattavaa, ja työmarkkinoiden pitäisi olla paljon joustavammat. Työllisyystoimien pitäisi olla selkeitä ja tehokkaita. Mutta esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyyskorvausta tämä hallitus ei pysty uudistamaan. 1 prosentti lisää työllisyyttä on 1 miljardi lisää julkiseen talouteen, eli työllisyyteen pitäisi panna kaikki paukut. Sen sijaan hallitus puuhastelee ja riitelee 110 miljoonan työllisyyspaketin kanssa, jota on siirretty eteenpäin budjettiriihestä toiseen. Tästä puuttuu nolla perästä. Otetaan esimerkiksi sote-uudistus ja henkilöstön palkat: sote-henkilöstön palkkojen harmonisointi ja palkankorotukset lisäävät kustannuksia pysyvästi ainakin 1,5 miljardia euroa vuodessa, ja tätä summaa ei hallituksella ole missään budjetissa tai kehyksissä. 

EU:n päätöksiin hallitus reagoi liian myöhään, jos ollenkaan. Ranska, Italia ja Saksa rakentavat 750 miljardin euron velkapaketista pysyvää mallia, ja Suomelle paketti maksoi nettona ainakin 4,5 miljardia euroa. Pian maksamme puolalaisten, ranskalaisten, italialaisten ja espanjalaisten sähkölaskut. EU:n komissio ehdottaa ilmastopaketin kylkeen sosiaalirahastoa, joka maksaisi Suomelle 840 miljoonaa nettona. Viennistä riippuvainen Suomi tarvitsee EU:ta enemmän kuin EU Suomea, mutta se ei voi tarkoittaa sitä, että olemme aina vain maksamassa. 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Hallitus tuulettaa työllisyyslukuja ja talouspolitiikkaansa, mutta totuus on toinen. Tämä globaali kasvu on tullut työntämällä seurauksista välittämättä velkarahaa markkinoille. Nyt tästä aletaan maksaa, kun ylikuumentuneen talouden takia kaikki hinnat nousevat ja työntekijöiden ja yrittäjien elintaso laskee. Työllisyystilastot kaunistuvat osa-aikaisilla työpaikoilla, joiden palkoilla ei tule toimeen. Suomalaiset ovat Pohjoismaiden köyhintä kansaa. 20 vuotta sitten olimme ruotsalaisten kanssa tasoissa, mutta nyt heidän nettovarallisuutensa on yli puolet suurempi kuin suomalaisten. Eli laahustamme pahasti perässä, ja ero kasvaa. 

Suomella on EU:n kovin tavoite olla hiilineutraali. Meidän päämarkkinoidemme tavoite on myöhemmin. Eli miksi vääristämme kilpailua omaksi tappioksemme? Ilmastonmuutoksen torjunta on tärkeää, mutta on hyvä pitää järki päässä ja ymmärtää, että ilmakehää on muuallakin kuin Lempäälän yläpuolella.  

Kestävästi ei voi toimia niin, että ikäviä päätöksiä siirretään eteenpäin ja otetaan lisää syömävelkaa. [Antti Lindtmanin välihuuto] Niin ei voi ihminen elää, eikä niin voi elää valtiokaan. Emme pysty uudistumaan, ja pidämme kiinni vanhoista rakenteista. Vain toimivat työmarkkinat, kasvu ja investoinnit tuovat uusia työpaikkoja. Meiltä puuttuu halu uudistua, meiltä puuttuu halu pärjätä, mutta meidän on tehtävä se yhdessä. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Katsotaan, saadaanko tiivistettyä. 

Puhemies! Talous kasvaa, työllisyys nousee ja takoo ennätyslukemia, velkaantumisemme on kääntynyt laskuun ja veroaste on alhaisimmalla tasolla kymmeneen vuoteen. Nyt näissä opposition puheenvuoroissa annettiin ymmärtää, että tämä poikkeuksellisen hyvä kehitys johtuu siitä, että Suomi olisi jotenkin poikkeuksellisen paljon ottanut velkaa. Nythän totuus on se, että pandemian aikana Suomi kuuluu kolmanneksi vähiten velkaantuneiden maiden joukkoon pandemian aikana euroalueella, ja se on toteutettu elvytyksellä, joka on ollut huomattavasti EU:n keskitason alapuolella, eli tulokset ovat hyviä. Nyt on tärkeätä, että tätä vakaata linjaa jatketaan. On selvää, että painopistettä on siirrettävä jatkossa julkisen talouden kestävyyden vahvistamisen puolelle, mutta se on tehtävä, niin kuin arviointineuvostokin totesi, varovasti, jotta emme sakkaa tätä kasvua. 

Arvoisa puhemies! Kysyin aiemmin kokoomukselta, että kun te olette kovasti vannoneet arviointineuvoston nimiin ja kun se piti tälle vuodelle asetettua finanssipolitiikkaa perusteltuna, toisin kuin te, niin oletteko te nyt valmiita arvioimaan uudelleen teidän joulukuussa esittämäänne vaihtoehtoa. Uskon, että esimerkiksi edustaja Heinonen varmasti voi tähän vastata. [Timo Heinonen pyytää vastauspuheenvuoroa] 

Arvoisa puhemies! Tästä ilmastonmuutoksen vastaisesta torjunnasta ja näistä kohonneista maailmanmarkkinahinnoista: Arvoisa puhemies, tämä tilanne osoittaa, minkä takia meidän on tärkeää jatkaa siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista. [Satu Hassi: Juuri niin!] Siellä missä tätä siirtymää on lykätty, eli missä tätä perussuomalaisten toivomaa fossiilitaloutta on haluttu jatkaa, siellä lasku on nyt kaikkein suurin, oli kyse lämmityksestä tai liikenteestä. Totta kai tilanteeseen on reagoitava, mutta tätä pitkää linjaa pitää jatkaa. 

Puhemies! En aivan onnistunut alle kahdessa minuutissa. 

Kiitoksia, puhemies! Suuri osa vihreän siirtymän kustannuksista kohdistuu liikkumisen ja asumisen kustannuksiin. Sehän on aivan päivänselvää. Kasvavat kustannukset siirtyvät suoraan kuluttajahintoihin — ne kasvavat investointi- ja käyttömenot. Tiedämme, että inflaatio on menossa, mutta tässä on myöskin kyse siitä, että vihreät toimet lisäävät ongelmia meidän ruohonjuuritasolla. Kuluttajien kannalta on siis riskinä se, että kaikki nousee, niin kuin tällä hetkellä on näköpiirissä — liikkuminen, kotitalouksien velanhoitokustannukset, välttämättömyyshyödykkeet — ja myöskin kasvaa tarve sille, että tulonsiirtoja tarvitaan lisää. Me olemme joutumassa hyvin vaikeaan tilanteeseen, ja ongelmat välittyvät tätä kautta myöskin julkiselle sektorille. 

Kun täällä nyt hallitus väittää kovasti, että tämä taloustilanne on kohtuullinen ja niin edespäin ja hyvin menee, niin muistutan kuitenkin julkisen talouden rakenteellisista ongelmista. Muistutan myöskin siitä, että te olette kasvattaneet jatkuvasti valtionhallintoa. Jos miettii vuoden 2016 valtionhallinnon henkilöstöä, niin useampi tuhat ihmistä on tullut ihan hallinnon puolelle lisää. Teillä ei ole minkäänlaista konkreettista suunnitelmaa sille, miten me saadaan julkinen talous tasapainoon, ja se on yksi Suomen suurimmista ongelmista. Me tarvitsemme kaikki ihmiset täällä töihin, mutta tärkeisiin töihin, tuottaviin töihin, niihin töihin, jotka antavat lisäarvoa suomalaisille niin, että me saadaan hoidettua ne tärkeimmät asiat ensin. Teidän täytyy lähteä tarkastelemaan julkista taloutta aivan eri tavalla kuin tähän asti olette tehneet. Me emme muuten tästä nouse. Me kaikki haluamme, että Suomi nousee. 

Arvoisa puhemies ja hyvä edustaja Lindtman! Puhutaan ihmeessä tästä talouspolitiikan arviointineuvoston raportista. Täällä todetaan muun muassa näin: ”Vuosien 2022 ja 23 ylimääräiselle kulutukselle on niukasti perusteita taloudellisen suhdanteen näkökulmasta. Suomen kehysjärjestelmää on käytetty eri yhteyksissä esimerkkinä hyvin toimivasta finanssipoliittisesta säännöstä”, ja täällä perätään siihen palaamista. Täällä perätään kehyksiin palaamista, ja se on teidän maaliskuun tärkein tehtävänne. [Antti Lindtmanin välihuuto] 

Merkitystä on tietysti silläkin, mihin niitä rahoja käytetään, kun nyt puhutaan kasvusta ja kestävästä hyvinvoinnista. Arviointineuvosto toteaa teidän suurideastanne, niin sanotuista tulevaisuusinvestoinneista, että yleensä ottaen monet pakettiin sisältyvät toimet eivät varsinaisesti ole investointeja, ja on harhaanjohtavaa leimata kokonaisuus investointipaketiksi. Edelleen he sanovat, että koska paketti näyttää koostuvan menoeristä investointien sijaan, se on vähentänyt valtion nettovarallisuutta. 

Te ette luo kasvua, vaan te jaatte hyvää tarkoittavia juoksevia menoja kertaluontoisella rahoituksella, [Pia Viitasen välihuuto] joka johtaa siihen, että kun juhlat ovat loppuneet, niin ensi vuonna tieteen rahoitus laskee ennätyksellisen rajusti ja meillä on ammattikoulupuolella 1 000 opettajaa saamassa potkut — ellette te tee velalla muutoksia, kun te ette valintoihin pysty. Suomi kyllä ansaitsee parempaa. Me tarvitsemme valintoja, joissa uskotaan siihen, että nostetaan ihmisiä köyhyydestä töihin — ei tekohengittämällä tulonsiirtoja, mikä johtaa mahdottomiin yhtälöihin. 

Kysyn nyt teiltä, erityisesti valtiovarainministeri Saarikko, kun te olette itse sanonut, että ennuste kasvusta on menossa ykkösellä alkaviin lukuihin eikä sillä ylläpidetä meidän hyvinvointia: mitä te aiotte tehdä tulevien vuosien kasvun eteen tämän vuoden kulutusjuhlan sijaan? 

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus ei voi eikä saa olla puoluepolitiikan pelinappula. Siinä on kyse liian isoista ja liian vakavista asioista. Suomella on pitkä, yhdessä sovittu linja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Se on tuonut tälle maalle, meille suomalaisille, turvallisuutta ja hyvinvointia. Presidentti Niinistö on toiminut myös nykyisessä, jännitteisessä tilanteessa Suomen pitkän linjan mukaisesti. Epäselväksi on kuitenkin jäänyt, mikä todellisuudessa on etenkin kokoomuksen näkemys, vaikka olemme täällä eduskunnassa parlamentaarisesti käsitelleet sekä ulko- ja turvallisuus- että puolustuspoliittisen selonteon. Miten on, kokoomus, tuetteko yhdessä sovittua linjaa, jonka osa on sotilasliittoon kuulumattomuus, vai ajatteko siihen muutosta? Edustaja Niikon tämänpäiväisen tviitin jälkeen myös perussuomalaisten linja herättää kysymyksiä. Onko teidän linjanne todella edustaja Niikon esittämä etupiiriajattelu? Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että jokainen maa päättää itsenäisesti omista ratkaisuistaan. 

Arvoisa puhemies! Hirvittää ajatella, missä jamassa Suomi ja suomalaiset olisivat tällä hetkellä, jos maata olisikin johtanut kokoomus tai perussuomalaiset. [Ben Zyskowicz: Tai Sipilä!] Kokoomus olisi toteuttanut hurjat leikkauslistansa. Perussuomalaiset olisivat estäneet yrityksiä saamasta työvoimaa myös ulkomailta. [Timo Heinonen: Aika!] Viisas sanonta kuuluu: ”Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia tekoja.” Tämän viisauden mukaisesti Sanna Marinin hallitus on toiminut. Ihmisiä on tuettu, yrityksiä on tuettu, kuntia on tuettu. On rakennettu siltaa yli näiden vaikeiden aikojen. On elvytetty. Ja tämä on tullut kaikkien suomalaisten hyväksi. 

Minä toivotan hallitukselle voimia. Pitäkää yhtä, teidän työnne ei ole vielä tehty. Edessä on vielä vaikeita aikoja, mutta te pystytte siihen. En näkisi, että mikään muu hallituskoalitio pystyisi vastaavaan kuin mitä tällä hallituskaudella on saatu aikaiseksi. [Arto Satonen: Ei pystynyt, se on tosi kyllä!] Olkaa ylpeitä itsestänne, ja jatkakaa työtänne sovussa. [Ben Zyskowicz: Tosi vaikeaa on ollut ottaa velkaa ja laittaa rahaa hyviin tarkoituksiin!] 

Arvoisa puhemies! On hyvä asia, että pääministeri tekee ilmoituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan selonteosta. Täällä tuli perussuomalaisille kysymys meidän linjastamme. Itse pidin 9. kesäkuuta meidän ryhmäpuheenvuoromme täällä eduskunnan täysistunnossa ja siinä totesin heti alkuun, että ”kannatamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa läheistä ja pitkäjänteistä parlamentaarista yhteistyötä ja olemme valmiit tukemaan selonteoissa vahvistettua ulkopolitiikan linjaa”.  

Tasavallan presidentti avasi valtiopäivät ja korosti sitä, että on tärkeää myös varautua näihin hybriditilanteisiin ja kiiruhtaa valmiuslain uudistamisessa, että me ollaan valmiina sellaiseen tilanteeseen, jossa pakolaisuus välineellistetään valtioiden toimesta. Ajattelen myös, että meidän on realistisesti oltava valmiita ja harkittava myös sellaista tilannetta, jossa ei välttämättä ole kyse valtiollisesta vaikuttamisesta, mutta kuitenkin laajamittaisesta maahantulosta, johon ei kuitenkaan kytkeydy sanan varsinaisessa mielessä todellinen pakolaisuus.  

Mutta jos menen tästä talouspolitiikkaan, niin haluaisin kysyä hallitukselta: nyt kun on puhuttu inflaatiosta ja huomio on ollut nimenomaan energiahinnoissa, niin miten te olette ajatelleet mahdollista riskiä laajemmalle inflaatiolle, seurauksena nimenomaan keskuspankkien rahapolitiikasta, määrällisestä elvytyksestä ja pitkään jatkuneesta nollakorkopolitiikasta? Esimerkiksi Norjan Pankin Nicolai Tangen, joka vastaa sikäläisestä hyvin suuresta omaisuusmassasta, on antanut hyviä kannanottoja siihen, mitä se tarkoittaisi, jos kyseessä ei ole kuitenkaan aivan ohimenevä ilmiö. Onko esimerkiksi julkisen talouden suunnitelmassa tällaista tarkastelua?  

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti on hallituksen alkuperäisessä kehyksessä ja jopa sen alle, olisi sitä jo tänä vuonna. Kuka on lausunut näin: ”Kehysmenettely on tärkeä talouspolitiikan uskottavuuden ja ennustettavuuden tae. Se on turva poliitikoille ilmoittaa, että jossain kulkevat raamien rajat. Se on ollut myös veronmaksajille suoja poliitikoilta, joilla aina tulee eteen asioita, joita olisi mukava panna liikkeelle.”? [Keskeltä: Adlercreutz?] Kyllä, arvoisa valtiovarainministeri Saarikko, tämä oli teidän lauseenne. No, menokehykset te olette päättänyt rikkoa tänä vuonna vajaalla miljardilla ja ensi vuonna — tuosta lainauksesta riippumatta — edelleen puolella miljardilla. 

Te kerroitte viime viikolla, pääministeri Marin, kyselytunnilla kyllä sen, miten te menette kevään kehysneuvotteluihin. Te menette sinne tällä päätöksellä. Mutta kyselytunnilla jäi epäselväksi se, millä tavalla te tulette ulos näistä kehysneuvotteluista. Ja nyt kysyn, pääministeri Marin ja valtiovarainministeri Saarikko — meitä oppositiossa kiinnostaa, ja Suomen kansaa kiinnostaa: tuletteko te sieltä neuvotteluista tällä tuloksella, millä te olette sinne menossa, että olette rikkoneet kehykset 500 miljoonalla ensi vuodelle, vai teettekö vielä uuden, isommankin ylityksen näihin kehyksiin? Tämä on oleellinen kysymys, ja kysyn, valtiovarainministeri Saarikko: pidättekö te kiinni siitä, mitä lupasitte, että kehyksiä ei tämän enempää enää rikota? 

Arvoisa herra puhemies! Tässä on tullut oppositiopuolueilta erittäin hyviäkin ehdotuksia. Keskusta tarttuu kyllä esimerkiksi valmiuslain nopeaan uudistamiseen ja ennen kaikkea parlamentaarisesti, ja se työ nähdäkseni onkin käynnistymässä hyvin pian, joten tässä on syytä edetä. 

Mutta mielestäni keskustelussa muuten on liian vähälle jäänyt edelleen tämä korona — se, miten me pääsemme tästä jaloillemme, miten meidän yritykset, miten ravintolat, miten kulttuuritoimijat pääsevät takaisin kasvuun ja normaaliin aikaan. Me olemme tässä salissa, kuten aluehallintovirastot, pohtineet ja miettineet, miten rajoitetaan ihmisten liikkumista ja yrittämistä. Nyt meidän pitäisi miettiä, miten avataan, miten me voimme palvella yrityksiä, miten me voimme palvella ihmisiä, jotta he pääsevät takaisin normaaliin arkeen. Eli toivoisin hallitukselta myös hiukan pohdintaa ja avauksia sen suhteen, miten me voimme tämän yhteiskunnan avata ja miten eri kunnat ja kaupungit voivat osaltaan olla mukana tekemässä tätä työtä ja tukemassa niitä toimijoita, jotka siellä alueilla ovat. Parasta tukea jokaiselle yritykselle on tietysti se, että yritykset voivat pitää ovensa auki. Sitoudummehan me nyt siihen, että yritykset saavat yrittää? 

Arvoisa puhemies! Isot, tärkeät asiat ovat harvoin yksinkertaisia, ja yksi hyvä esimerkki tästä on yksi tämän kevään odotetuista lakihankkeista: seksuaalirikoslain kokonaisuudistus. Oikeus päättää omasta kehostaan ja koskemattomuudestaan on perustavanlaatuinen oikeus, jota lainsäädännön täytyy suojella, ja siksi tämä uudistus on todellakin tärkeä. Onnistuessaan se vahvistaa ihmisten oikeuksia, — ihmisoikeuksia, tasa-arvoa — ja suojelee väkivallalta, lisää siis turvallisuutta. Onnistuminen edellyttää kuitenkin paitsi hyvää lainsäädäntöä myös sitä, että se kantaa aidosti sinne tuomioihin, tutkintoihin ja itse asiassa paljon pidemmälle, sinne koulunpenkille, jotta yksikään nuori ei ensimmäistä kertaa törmäisi itsemääräämisoikeuden ja rikoslain rajoihin siellä rikoslain kynnyksellä vaan jo paljon aikaisemmin tulisi tietoiseksi omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. 

Lainsäädäntö paitsi määrittää oikean ja väärän rajoja on myöskin ohjenuorana tietysti etenkin rikoslain tapauksessa poliisille ja tuomioistuimille ja vaikuttaa myöskin yleisesti yhteiskunnan asenteisiin, siihen, mikä koetaan oikeaksi, mikä vääräksi, mikä on hyväksyttävää. Ja molemmista näkökulmista on todella tärkeää, että nimenomaan tämä lainsäädäntö on täysin kristallinkirkas siinä, että ihmisille kuuluu oikeus seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen. 

Monessa maailmankolkassa joudutaan parhaillaan kamppailemaan jo kertaalleen voitettuja taisteluita naisten oikeuksien, tyttöjen oikeuksien puolesta. Ajattelen, että Suomella on paitsi tässä ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkässä linjassa myös täällä kotimaassa mahdollisuus ja suorastaan velvollisuus lunastaa se oma maineensa vankkumattomana tasa-arvon, tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustajana. [Eduskunnasta: Juuri näin! Hyvin sanottu!] 

Kiitos, arvoisa puhemies! Perussuomalaisille:  

Ensinnäkin valtiolla on ollut suurimmillaan yli 200 000 työntekijää. Nyt niitä on 77 000, lähes puolet turvallisuudessa: poliiseja, armeijan henkilökuntaa. Itse olin kuvitellut, että te olette halunneet lisätä poliisien määrää, mutta nyt sitä vastaan tuli kritiikkiä.  

Toinen virhe: julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys on parantunut, ja laskelmat tämän hallituksen aikana eivät ole heikentyneet, joten tässäkin toivoisin vähän rehellisyyttä. 

Mitä tulee tähän inflaatioon, niin pohjainflaatiohan on vain noin kaksi ja puoli prosenttia eli juuri semmoinen, mihin on pyrittykin, ja ongelma on nyt erityisesti tämä energian hinta. [Arto Satosen välihuuto] Sitä en voi kyllä ymmärtää, että kun me haluamme, hallitus haluaa, tukea kotimaista energiaa — kun ajatellaan, kuinka paljon esimerkiksi tuulivoima tuo rahaa suomalaisille kunnille tänä päivänä, se kaikkein edullisin energiamuoto tuo valtavat rahat suomalaisille kunnille — niin te haluaisitte tukea Lähi-idän öljyvaltioita ettekä kotimaista energiaa. Tätä en voi käsittää. Ongelma on tietysti se, että nyt kun moni vielä joutuu sillä autolla töihin menemään, nyt tarvitaan tähän akuuttiin tilanteeseen apua, mutta tämmöistä rakenteellista ajatusta, joka teillä on öljyteollisuuden tukemisesta, en ymmärrä. Tietysti myös kaikki kaasu tulee Euroopan kautta meille tavoilla, joita emme toivo, ja sen takia nimenomaan, juuri kuten tässä edustaja Lindtmankin totesi, on vastuullista tämä pitkän tähtäimen politiikka. [Antti Lindtman pyytää vastauspuheenvuoroa] 

Suomen suhteellinen asema — tämä viesti on myös kokoomukselle — on parempi nyt kuin teidän valtanne aikana — suhteellinen asema. Silloin Suomi ei pärjännyt eurooppalaisessa vertailussa, nyt pärjää. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Paljon paremmin!] Miksi haluatte toistaa ne virheet, ettekö te opi virheistänne? 

Ja vielä sanon yhden asian, veronalennukset: ne olisivat vastuuttomin tie, sekä suhdannepoliittisesti väärin kaikkien ekonomistien mielestä [Puhemies: Aika!] että tuhoisia valtiontaloudelle. 

Ärade talman! Helt som ledamot Lindtman sade orsakas den här energikrisen som vi nu har i Europa till stor del av det att man inte har frångått de fossila bränslena tillräckligt snabbt. Om man är beroende av en energiform, som gas i Mellaneuropa, så drabbas man av unilaterala prishöjningar. 

Eli energiakriisissä on kyse nimenomaan siitä, että emme ole siirtyneet tarpeeksi nopeasti pois fossiilisista ja että Keski-Euroopassa on tehty strategisesti huonoja valintoja. Kun historiankirjoja kirjoitetaan, riippuvuutta kaasusta ei tulla pitämään kovin viisaana asiana, eikä myöskään toki Nord Stream kakkosen rakentamista. Katsotaan, miten sen kanssa käy. Turvallisuuspolitiikka ja energiamarkkinat liittyvät myöskin valitettavasti toisiinsa. 

Mitä Suomeen tulee, meidän etummehan nimenomaan on edistää tätä energiamurrosta. Energiamurroksen jälkeiset energiamuodot parantavat omavaraisuutta, ne tekevät meistä riippumattomia. Se on hyvä asia. 

Perussuomalaiset puhuivat siitä, että tuulivoimasta ei tullut sellaista työllisyyden kasvattajaa, jota oltaisiin toivottu. No, se johtui nimenomaan siitä, että olimme hitaita. Näimme tulevaisuuden, mutta emme tarttuneet siihen, ja tanskalaiset ajoivat ohi. 

Tänäänkin me näemme tulevaisuuden. Siihen tulee tarttua, tulee olla edelläkävijä, luoda markkinat kotimaisille yrityksille, jotta ne sitten voivat kasvattaa lihasmassaansa ja lähteä sitten maailmoja valloittamaan. Ja kun yrityksiltä kysyy, niin eihän mikään yritys tässä tilanteessa kaipaa äkkijarrutusta ja kääntymistä pois siitä tulevaisuudesta, jonka kaikki näkevät. Se, että me nyt tekisimme U-käännöksen ja lahjoittaisimme rahaa öljyvaltioihin — sehän olisi mitä typerintä energia- ja talouspolitiikkaa. Jos ministeri Lintilä vielä olisi täällä, hän voisi myöskin vahvistaa tämän viestin, joka selkeästi tulee yrityksiltä. He kaipaavat selkeää suuntaa, vahvaa sitoutumista.  

Arvoisa herra puhemies! Korona-ajan kurittamien hoitajien, lääkäreiden, muiden sote-ammattilaisten hätähuudot on otettava vakavasti. Hallituksen lupaamia hoitotakuuta, henkilöstömitoitusta ja kotihoitoa parantavia pykäliä tarvitaan, mutta tarvitaan tekijöitä, tarvitaan resursseja. Kyllä tuolla kentällä kysellään, miten nämä hyvät uudistukset toteutetaan, kun tämänhetkisiäkään vaatimuksia ei kyetä täyttämään. Jo pelkästään tuo laitoshoidon henkilöstömitoituksen toteuttaminen vaatisi tuhansia hoitajia lisää, ja onkin vaarana, että kotiin vietävät palvelut heikkenevät, kun niitä paperilla ollaan parantamassa. [Ben Zyskowicz: Se onkin seuraavan hallituksen asia!] 

Ongelmana on myös se, että meillä kunta-alalla eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana neljäsosa nykyisistä sairaanhoitajista, kolmasosa lähihoitajista. Toisaalta hoitajia on paennut muihin tehtäviin. Esimerkiksi yli 70 000 sote-alan koulutuksen saanutta tekee töitä muualla kuin koulutuksensa mukaisissa tehtävissä. 

Kristillisdemokraatit ovat tehneet useita esityksiä ja useita kertoja siitä, millä tavalla tämä yhtälö ratkaistaisiin, koska ongelma on akuutti eikä sitä pidä jättää sinne hyvinvointialueiden syliin — se on hallituksen ja eduskunnan ratkaistava. [Ben Zyskowicz: Se jätetään seuraavan hallituksen syliin!] Toivonkin, uusi peruspalveluministeri Lindén — teitä onnittelen — että tutustutte näihin meidän esityksiimme, ja odotan sitä, että te vihdoin nyt toisitte ne konkreettiset esitykset, millä tavalla hoitohenkilöstön määrä turvataan ja sote-henkilöstön määrä turvataan jatkossa. 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tärkeä asia, ja se vaatii paljon resursseja ja rahaa. Jos ajatellaan, että tarvitaan it-ratkaisuihin, palkkaharmonisaatioihin, hoitotakuuseen ja hoitajamitoitukseen uusia resursseja ja rahaa, niin toivon, että valtiolta löytyy niitä. Siellä on jo monta aluetta, jotka ovat tehneet palkkaharmonisaation, ja nyt jos he eivät saa valtiolta rahaa tähän palkkaharmonisaatioon, he joutuvat säästämään muualta. Miten he sitten pystyvät hoitamaan tämän hoitajatakuun ja hoitajamitoituksen ja it-ratkaisut, jos valtio ei anna heille resursseja? Toivon, että uusi ministeri... Onneksi olkoon, ministeri Lindén! Tiedätte varmaan tämän tilanteen ja tiedätte, paljonko rahaa siellä tarvitaan. 

Arvoisa herra puhemies! Ajankohtaiskeskustelu jakaa eduskuntaa oppositioon ja hallitukseen silloin, kun puhutaan taloudesta ja työllisyydestä. Se on aivan ymmärrettävää. Tosin yhtä ymmärrettävää on se, että silloin kun puhutaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, ajankohtaiskeskustelu yhdistää eduskuntaa. Näin huomasin myös kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa sanotun. 

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan, perussuomalaisten Mika Niikon, tviitti on aiheuttanut ihan ymmärrettävää huolta siitä, ovatko perussuomalaiset tasavallan presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan takuumiehinä. Edustaja Puisto tässä asiaa hieman vannoi, mutta olisin mielelläni kuullut tämän myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalta tänä päivänä tässä salissa kansan silmien alla. — Kiitos. 

Herra puhemies! Sosialistit tunnetusti pitävät veroista ja verotuksesta, ja niitä keksitään aina lisää, eikä haittaa ollenkaan, vaikka niitä keksittäisiin ja tehtäisiin ilmastonmuutoksen varjolla. Perussuomalaisten mielestä Suomen ei kuitenkaan ole pakko saavuttaa tai tehdä ilmastotavoitteita muuta EU:ta nopeammin. Se nimittäin merkitsee asumisen ja autoilun hinnannostoa, ja tämä keskustan ja vihreiden nyt yhdessä harjoittama ilmastopolitiikka käy erityisesti maaseudulle hyvin kalliiksi. Perussuomalaiset ovat, kuten tiedätte, jättäneet tänään välikysymyksen asumisen ja autoilun hinnasta, ja sen saattelemana nyt, kun hallitus ryhtyy pohtimaan siihen vastaamista, toivotan teille hyvää alkavaa istuntokautta ja voimia ja sitä, että te lopettaisitte nyt tuon vihreiden johdolla tehtävän kuluttajahintoja nostavan ja yritysten kilpailukykyä heikentävän politiikan. [Vasemmalta: Miten UTP?] 

Arvoisa puhemies! Kyllähän talouspolitiikan arviointineuvoston viesti tiivistettynä on se, että hallituksella on edessä totuuden hetki. Kykenettekö te siirtymään velkarallista valintojen ja vastuun tielle, siitähän tässä on kysymys. 

Nostetaan esille esimerkiksi tiede. Tiede on talouskasvun supersiemen, mutta valtavasta velanotosta huolimatta edessä on raju tiederahojen lasku. Hallituksen tiedepolitiikka on epäonnistunut. Suomen Akatemiaa uhkaavat maallemme vahingolliset rahoitusleikkaukset. Ne olisi torjuttava. Valtion rahoitusta yliopistotasoiseen terveystutkimukseen olisi lisättävä, mutta koko rahoitusmalli on auki. Yliopistosairaaloiden rahoitus on täysin auki.  

Kysynkin nyt pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä: pitääkö hallitus vahtivuorollaan kiinni tuoreesta kaikkien puolueiden yhteislupauksesta ja aloittaa kehyksiä kunnioittaen, siis kehyksiä kunnioittaen, tutkimus- ja tuotekehityksen rahoituksen pitkäjänteisen noston? Ja kysyn: onko tuo t&k-rahoituslaki valmisteilla, ja onko valmisteilla täyttää tuo lupaus, että noin 200 miljoonaa euroa lisätään vuoden 2023 budjettiin? Tästähän kaikki hallituspuolueet sopivat. [Puhemies: Aika!] Totean vielä, että tämä yhteinen lupaus on jo kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa, eli se osoittaa sen, että jos halutaan panostaa tieteeseen, [Puhemies: Aika!] jos on tahtoa, niin on myöskin tie. Mutta toivon, että nyt vastaatte: pidättekö te tiedelupauksen vai ette? 

Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun aiheena on nyt tämän vaalikauden viimeisten valtiopäivien työohjelma, ja arvelen, että lähikuukaudet tässä salissa keskustellaan edelleenkin terveydestä, turvallisuudesta ja taloudesta. Toteaisin ehkä tämän turvallisuuspolitiikan osalta, että tänään ollaan nähty, että meillä ei ole varaa myöskään hutilausuntoihin. Talouden osalta ajattelen sillä tavalla, että ne ovat niin vaikeita haasteita, mitä meillä on julkisen talouden osalta, että niitä kannattaisi jokaisen edustajan ja jokaisen eduskuntaryhmän huolella punnita eikä olla halveksiva toisten esityksiä kohtaan. [Antti Lindtman: Kyllä!] Ja tässä arvelen, että tämä ei koske vain tätä vaalikautta vaan myös seuraavaa vaalikautta ja vaalikausia, koko vuosikymmentä. 

Terveyden osalta totean sen, että kaikki olemme väsyneitä tähän koronaan. Siitä toivottavasti pääsemme irti, mutta työvoimapula on se kysymys, [Arto Satonen: Kyllä, se on totta!] joka meidän pitää ratkaista, ja siihen laitetaan paukkuja. 

Arvoisa puhemies! Hallitus on toteuttanut monia merkittäviä uudistuksia pandemian oloissa, mutta paljon työtä on vielä jäljellä. Yksi keskeinen uudistus, joka on vielä kesken, on kaivoslain uudistaminen paremmin ympäristöä suojelevaksi ja myöskin kaivosten vaikutusalueiden ihmisten oikeuksia ja maanomistajien oikeuksia suojelevaksi. Raaka-aineiden kysyntä kasvaa maailmassa, ja se luo kasvavaa painetta kaivostoimintaan. Juuri tässä tilanteessa on erittäin keskeistä, että säilytämme maltin emmekä mahdollista maaperämme rikkauksien ryöstämistä ympäristön kustannuksella. Pahimmillaan kaivosjätteet, jos asiat on hoidettu huonosti, voivat pilata ympäristöä jopa satojen vuosien ajan. Toivon todella, että myös tässä asiassa hallitus pystyy tekemään hyvät päätökset. 

Arvoisa puhemies! Kriisistä huolimatta olemme onnistuneet tekemään oppivelvollisuus- ja perhevapaauudistuksen kaltaisia suuria, tasa-arvoa lisääviä uudistuksia. Molemmilla on vaikutuksia myös työelämään. Tämän lisäksi työmarkkinoiden ongelmiin pitää puuttua tiukemmin, olipa kyse syrjinnästä, palkkaepätasa-arvosta, ihmiskaupasta tai luottamusmiesten liian heikosta asemasta. 

Korona-aikana olisin itse kaivannut myös keskustelua perustulosta. Kriisiaikana olemme kuitenkin tukeneet talouden elvytystoimin yrityksiä, työntekijöitä ja kuntia. Hyvä niin. Työllisyys on ennätystasolla ja elvyttävä talouspolitiikka käänsi velkasuhteen laskuun. Tällä linjalla on järkevää jatkaa. Suomen ei kannata palata näivettävälle leikkausuralle. 

Parlamentaarisessa tki-ryhmässä me kaikki sitouduimme tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bkt:hen 2030 mennessä. Ja toivon kovasti, että koulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen suhtaudutaan kannattavina investointeina jo heti kehysriihessä. [Ben Zyskowicz: No sehän on teistä kiinni!] 

Arvoisa puhemies! Hyvä, että hallitus on vastuullisesti pystynyt hoitamaan taloutta, ja hyvä, että hallitus on arvovalinnoissaan myös halunnut tukea sitä, että korona-aikana syntynyttä hyvinvointivelkaa maksetaan kiinni. Minusta se on oikeudenmukaista, se on reilua. 

Mutta, puhemies, päivän kysymys, mihin emme ole kokoomukselta saaneet vastausta, kun he täällä kovasti vannovat talouden arviointineuvoston nimeen, on se, aiotteko muuttaa tälle vuodelle vaihtoehtobudjettinne linjaa. Nimittäin tosiasia on, että talousarviointineuvosto ei tue kokoomuksen tämän vuoden vaihtoehtobudjetin linjaa. Te olette vaatineet julmia miljardin leikkauksia. Niille ei tule tukea. Nimenomaan varoitetaan, että pitää mennä pikkuhiljaa talouden sopeuttamistielle. Tämähän juuri vastaa hallituksen politiikkaa, hallituksen arvovalintaa. Mutta ei ihme, että kokoomus ei halua vastata tähän kysymykseen, kun te ette saa tältä arviointineuvostolta tukea teidän vaihtoehtobudjettinne linjauksiin. [Ben Zyskowicz: Heti vastataan, kun saadaan puheenvuoro!] 

Arvoisa puhemies! Muutama kommentti aikaisempaan. 

Valtionhallinnon eli hallinnon virkamiesten, ei niiden ruohonjuuritason työntekijöiden, määrä on vuodesta 2016 kasvanut kolmella ja puolella tuhannella. Meillä on OECD:n tutkimusten mukaan tehoton julkinen sektori, ja siellä on todettu, että Suomen julkinen sektori saisi saman tuotoksen 35 prosenttia pienemmällä panoksella. Täällä puhutaan paljon siitä, että tarvitaan lisää työntekijöitä. Emmeköhän me saa siirrettyä täällä julkisen sektorin sisällä varmasti aika hyvin osaajia ja asiantuntijoita ja uudelleenkoulutettua heitä myöskin niille aloille, joilta puuttuu porukkaa. 

Ympäristöpolitiikasta vielä sen verran, että tämä tilanne, jossa te teette ilmastotoimia, jotka eivät ole vaikuttavia, velaksi ja nostamalla veroja ja heikentämällä ostovoimaa, ei ole terve. Tästä ei tule seuraamaan sitä vihreää kasvua — tästä ei tule seuraamaan minkäänlaista kasvua. 

Arvoisa puhemies! Keskustelun kuluessa useatkin puheenvuorot ovat sivunneet talouden haasteita. On aivan totta, niin kuin täälläkin tilannekuvaa on esitelty, että vaikean koronanotkahduksen jälkeen, toisaalta sen aikana harjoitetun hyvän ja viisaan talous- ja koronapolitiikan myötä, notkahduksesta siirryttiin myönteiseen talouskehitykseen ja nyt yllämme on paljon epävarmuutta — paljon myös huolta ihmisten toimeentulosta ja pärjäämisestä täälläkin esiin nousseen energiatilanteen vuoksi. [Ben Zyskowiczin välihuuto] 

Mutta keskustelun kuluessa on nostettu esiin myös, aivan oikein, talousryhti ja talouden kasvu, ja vastaan erityisesti nyt osioon, joka liittyy talouskasvuun ja tutkimukseen ja kehitykseen, johon useammat edustajat ovat viitanneet. 

Edustaja Sarkomaa, tuon lain osalta, johon viittaatte — jota parlamentaarinen työryhmä viitoitti hallitusta toteuttamaan, jotta tutkimus- ja kehityspanostukset olisivat pitkäjänteisiä — työ on aloitettu valtiovarainministeriössä, aivan parlamentaarisen sovun mukaisesti. 

Olen hyvin iloinen kaiken kaikkiaan siitä, että meillä oli puolueiden välinen yhteisymmärrys kauas katsomisesta niin, että Suomi nousee vain uutta luomalla, tuottavuutta vahvistamalla ja synnyttämällä uusia keksintöjä ja ideoita, joita tutkimus ja kehitys meille tuottavat. Se tulee tarkoittamaan myös taloudellisia satsauksia, niin että me päädymme oikealle uralle, kohti 4:ää prosenttia bkt:stä. Ja kyllä, muutoin — ilman näitä uusia ratkaisuja — me olisimme kulkemassa väärään suuntaan. Siihen meillä ei ole varaa, jos ja kun mielimme taloutemme uudistuvan. 

Uskon myös ja tiedostan ja tiedän, että talouskasvun vahvat hedelmät syntyvät eri puolilla Suomea alueilla ja niiden elinvoimasta, ja siksi nostan esiin myös koulutuspolitiikan, koulutusvastuut, koulutuksen uudet aloituspaikat ja ylipäätään varhaiskasvatuksesta lähtien tehtävät satsaukset koulutukseen, jotka ovat pitkäjänteisen talouskasvun keskeisiä ydintekijöitä. 

Arvoisa puhemies! Se turva-arkkitehtuuri, joka Eurooppaan synnytettiin kylmän sodan jälkeen 90-luvun alussa, ollaan nyt vahvasti haastamassa. Siinä oli kolme isoa periaatteellista elementtiä: 

Ensinnäkin jokaisella maalla on itsenäinen mahdollisuus päättää omista turvallisuusratkaisuistaan, ja silloinen tasavallan presidentti Koivistohan sen muotoili, että Suomen lähtökohtana on pitää ystävät lähellä, ja jos vihollisia on pakko olla, niin ne kaukana. Kun vihollinen on lähellä, jäävät ystävät kauas. 

Yhteinen turvallisuus oli toinen periaate, jakamaton turvallisuus, jonka lähtökohtana on tietenkin se, että kenenkään kustannuksella ei haeta turvallisuuslisää. Siihen kuuluu myöskin se, että sotilaallisella voimannäytöllä puhumattakaan ‑käytöllä ei uhata. 

Kolmantena elementtinä olivat asevalvontatoimet, mukaan lukien luottamusta lisäävät toimet, joita valitettavasti suurvallat jos toisetkin ovat asteittain purkaneet. Nyt juuri tarvitaan vuoropuhelua, dialogia, ei sotilaallisen voiman näyttöä ja käyttöä. Ja Suomen turvallisuutta ei mikään uhkaa, me elämme tällä hetkellä vakaassa toimintaympäristössä, ja kaikki varmasti olemme yhtä mieltä siitä, että myöskään emme hätiköidyillä omilla toimillamme tätä vakautta heikennä. 

Arvoisa puhemies! Näillä valtiopäivillä hallitus on lisäämässä tulevaisuuden eläkeläisten köyhyyttä, kun se on poistamassa ansiosidonnaisen lisäpäivät elikkä eläkeputken. Nythän työttömillä on ollut mahdollisuus ansiosidonnaisella kerryttää eläkettä, jota ei ole mahdollisuus kerryttää työmarkkinatuella. Ja se vaikuttaa niiden tulevaisuuden eläkeläisten tuloihin, ketkä joutuvat työttömäksi ennen eläkkeelle jäämistä. 

SAK:n laskelmien mukaan työttömäksi jääneen 60-vuotiaan keskipalkkaisen kuukausieläkettä leikataan satoja euroja. Vaikutus voi olla taitettua indeksiä suurempi. Ja kun tiedetään, että nykyisestä hallituksesta neljä puoluetta olivat silloin tekemässä taitetun indeksin, niin nyt ne neljä puoluetta ovat sitten keskustan kanssa leikkaamassa tulevaisuuden eläkeläisiltä. Elikkä tämä tulee vaikuttamaan. 

Te, pääministeri Marin ja teidän puolueenne, puhuitte ennen vaaleja, että tulee sitten vappusatanen, mutta nyt te leikkaattekin tulevaisuuden eläkeläisiltä, ja nykyisetkään eläkeläiset eivät saaneet, mitä luvattiin. Tämä vaikuttaa tulevaisuudessa eläkeläisten tuloihin todella paljon. [Kimmo Kiljunen: Hyvä puheenvuoro!] 

Arvoisa puhemies! Edustaja Saramo täällä mainitsi, mitkä maat ovat pärjänneet parhaiten tässä koronakurimuksessa, ja se on ihan totta, että Pohjoismaat ovat pärjänneet parhaiten. Nyt kysymys kuuluukin, että kun seuraava kriisi tulee, niin onko Suomi vielä silloin Pohjoismaiden joukossa. Jos me nyt katsotaan, mitä tässä on tapahtunut, kun on puhuttu Suomen suhteellisesta asemasta, niin nyt me täällä ollaan iloisia siitä, että työllisyysaste on 73. Muissa pohjoismaissa ollaan jo reilusti yli 75:n, tavoitellaan 80:tä. Jos me saataisiin ne 60 000 työpaikkaa nyt täytettyä, jotka meillä tällä hetkellä on, niin mekin päästäisiin lähemmäs sitä. Jos katsotaan velkaantumista, niin meillä ollaan lähellä 80:tä prosenttia bruttokansantuotteesta menossa. Tanska ja Ruotsi ovat 40 prosentissa. Ero on aivan valtava, ja kysymys todellakin kuuluu, pysymmekö me mukana tässä pohjoismaisessa hyvinvoinnissa, kun vielä tiedämme, että kansalaisemme ovat köyhempiä kuin Ruotsissa Tämä on se asia, mikä pitäisi ottaa vakavasti.  

Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan julkiset kannanotot ja etupiiriajattelun kanssa flirttaileminen on ajattelematonta ja vaarallista puhetta. Entä jos Suomen kohtalosta puhuttaisiin näin? Entä jos Suomen puolesta päätettäisiin, mihin etupiiriin kuulumme? Historiasta tiedämme, ettei tällaisen politiikan tie ole toivottavaa eikä tällaiselle tielle meidän itse pidä muita itsenäisiä valtioita ulkopoliittisen johdon toimesta ohjata. Lännen on oltava yhtenäinen ja edistettävä vakautta koko mantereella, sillä me olemme vain niin vahvoja kuin tämän ketjun heikoin lenkki, ja tätä lenkkiä meidän täytyy vahvistaa eikä heikentää. Ulkopolitiikassa Suomella tulee olla selkeä, johdonmukainen ja yhtenäinen linja. Mutta mikä on perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja, ryhmäpuheenjohtaja Tavio? Oletteko te presidentti Niinistön vai edustaja Niikon linjalla?  

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitän saamistani onnitteluista. 

Puheenvuoroja käyttivät työvoimatilanteesta ja henkilöstön saatavuudesta ainakin edustajat Vehviläinen ja Räsänen. Haluan omalta osaltani todeta, että näen tämän haasteen itse asiassa palvelujärjestelmän ja ehkä koko meidän työelämämme — siis menemme myös julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolelle — suurimpana haasteena Suomessa tällä hetkellä. Se lienee meille kaikille itsestään selvää, että kun meillä työmarkkinoille tulevat 50 000 henkilön suuruiset ikäluokat ja eläkkeelle siirtyvät 80 000 henkilön suuruiset ikäluokat, siinä on yhtälö, jonka edessä emme ole olleet koskaan aikaisemmin. 

Tähän löytyy keinoja. Se keinoluettelo on tietysti kovin pitkä. Marraskuussa on sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistetty erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alalta hanke, jossa käydään kaikki nämä asiat läpi, on kysymys sitten koulutuksesta — niin koulutusmääristä kuin sisällöstä — työoloista, työjärjestelyistä, johtamisesta, kaikesta tähän liittyvästä, poissulkematta sitten myöskään työvoimaperäisiä, ammatillisia, mielellään hyvää suomea puhuvia maahanmuuttajia. Kaikki nämä täytyy tässä käydä läpi. 

Viittaisin Helsingin Sanomien lauantaiseen, erittäin hienoon raporttiin Herttoniemen koronasairaalasta. Voiko vaikeammissa oloissa työskennellä? Mutta kuinka motivoitunutta oli se henkilöstö, joka siellä työskenteli, ja kuinka nopeasti heidät oli saatu sinne kaupungin sisäisillä siirroilla — koska se työ itsessään motivoi. Sitten kun saamme vielä ulkoiset puitteet, mahdollisesti palkkauksen ja muut asiat paremmalle tolalle, niin uskon, että me tulemme tästä selviämään, mutta itse asiassa kyseessä on selviytymistaistelu. 

Arvoisa puhemies! Työllisyystoimet, joilla vahvistetaan julkista taloutta, ovat todella tervetulleita ja tarpeellisia. Ikärakenteemme on valitettavasti hyvin vaativa. Julkisen sektorin lisäksi 65 prosenttia työnantajayrityksistä on jo tällä hetkellä vaikeuksissa löytää osaavaa työvoimaa. Työperäisen maahanmuuton edistäminen, johon hallitus on tarttunut, tarvitsee yhä aktiivisempia ja ripeämpiä toimia ja jokaisen täällä asuvan mukaan ottamista. 

Suomen menestys on pitkään perustunut korkeaan osaamiseen. Tästä on entistä tärkeämpää pitää kiinni. Koulutuspanostukset eivät saa katketa. Hienoa, että kokoomuskin sitoutuu nyt ammatillisten opettajien riittävyyteen myös jatkossa. [Timo Heinosen välihuuto] 

Tulevaisuutemme turva nojaa nykynuortemme hyvinvointiin, ja meidän täytyy tehdä parhaamme. Koronan myötä juuri nuoret ovat ottaneet kaikista pahimmin köniin. 

Arvoisa puhemies! Tasaisesti tässä salissa kuuluu kysymys, mitä jätetään lapsille. Lapsille tulee jättää edellytykset hyvään elämään, koulutukseen, työhön, jolla elää, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen, ja niiden pitää olla mahdollisia tällä maapallolla — se on myös SDP:n näkymä tulevaisuudesta. On aivan totta se, että ilmastotoimet maksavat, mutta se se vasta maksaakin, jos me emme tee mitään. 

Suomessa on osaavaa teollisuutta ja osaamista juuri tällä alalla. Se tarkoittaa sitä, että meillä on tulevaisuudessa mahdollista antaa meidän lapsillemme koulutusta ja työtä ja sillä työllä voi elää. Sen takia meidän täytyy myös kannustaa julkista puolta tekemään näitä investointeja, ja aika moni meistä tässä salissa istuu erilaisissa kunnanvaltuustoissa, joissa voidaan panostaa vaikkapa hiilineutraaliin rakentamiseen tai biovoimaloihin. 

Arvoisa puhemies! Pääministeri sivusi puheessaan oikeastaan kaikkea paitsi kotimaista maataloutta ja sen erittäin huonoa tilaa. Onko niin, että hallitus haluaa korvata kotimaiset tuotteet ulkomaalaisilla? Se on huonoin vaihtoehto niin ruoan laadun, työllisyyden, huoltovarmuuden kuin ilmaston kannalta, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja maun!] ihmisten inhimillisestä tuskasta puhumattakaan. Olisi hienoa kuulla, onko joitain tekoja tulossa kotimaisen tuottajan eteen vielä. 

Arvoisa herra puhemies! Täällä pääministeri Marin ja useammat hallituksen riveissä olevat kansanedustajat ovat kehuneet sitä, mihin kaikkeen hyvään tämä hallitus on laittanut lisää rahaa. [Maria Guzenina: On syytäkin kehua!] Näin on todellakin tehty, mutta kun näin on tehty ilman, että mistään olisi pystytty mitään säästämään, niin kaikki tämä on tehty velaksi. No se ei kai vaadi kovin suurta valtiomiestaitoa, että osaa ottaa lisää velkaa ja laittaa hyvin tarkoituksiin.  

Sitten täällä on lainattu monesti valtioneuvoston asettaman talouspolitiikan arviointineuvoston kehuja hallitukselle ja viitattu niihin — niin kuin te olette ne tulkinneet. Minä lainaan sellaista, mitä te ette ole halunneet lainata, esimerkiksi: ”Hallituksen päätös nostaa menokehyksiä toimikautensa keskellä heikentää kehysmenettelyn, joka on toiminut hyvin aikaisemmin, uskottavuutta toimia julkisen talouden ankkurina ja menokehityksen hillitsijänä.” 

Arvoisa puhemies! Edustaja Mika Kari sanoi täällä viisaasti, että vaikka tässä salissa monet teemat hajottavat, niin turvallisuus on se, joka yhdistää. Täällä monessa puheenvuorossa kysyttiin myös sitä, miten voimme varmistaa turvallisuuden, miten me voimme varustautua hybridivaikuttamiseen. Hybridivaikuttamiseen vastataan tietysti monenlaisilla eri keinoilla. Siinä puhutaan niin operatiivisista, oikeudellisista, diplomaattisista kuin taloudellisistakin keinoista. Ja ehkä muistatte, että me yhdessä — hallitus eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa — sovimme, että teemme tämmöisen selvityksen siitä, tarvitsemmeko joitakin lainsäädännöllisiä muutoksia, joilla voimme paremmin varautua hybridivaikuttamiseen. Tämä selvitys on sisäministeriössä pian valmistumassa, ja kuten myös pääministeri puheessaan kertoi, niin olemme myös valmiita uudistamaan valmiuslakia, joka on oikeusministeriön vastuulla, ja myös ministeri Henriksson on moneen kertaan sen täällä esiin nostanut. 

Arvoisa puhemies! On erittäin ilahduttavaa, että niin moni edustaja täällä tänään on kantanut huolta ammatillisen koulutuksen opettajista. Edellisellä vaalikaudella, kun perusrahoitusta kertaheitolla leikattiin, OAJ:n arvion mukaan noin 1 600 ammatillisen koulutuksen opettajaa jouduttiin irtisanomaan. Tämän hallituskauden aikana ammatillisen koulutuksen määrärahoja on lisätty kertaluontoisilla määrärahoilla, mutta sitä ei ole tehty tavalla, joka olisi tarkoittanut sitä, että nämä kaikki opettajat joutuisivat jättämään työnsä tämän vuoden lopussa. Koulutuksen järjestäjät pystyvät itse päättämään, kuinka pitkiin työsuhteisiin näitä opettajia on palkattu, ja rahaa on myöskin voitu käyttää tuntiopettajien, siis jo töissä olevien opettajien, tuntien lisäämiseen. [Vilhelm Junnila: Pätkätöitä!] Tästä huolimatta on vahvat perusteet lisätä ammatillisen koulutuksen pysyvää rahoitusta, [Timo Heinonen: No totta kai!] koska edelleen joudumme työskentelemään niiden ongelmien kanssa, joita edellisen vaalikauden leikkaukset ovat aiheuttaneet [Timo Heinonen: Eivät ne nyt enää meidän ongelmia ole!] ammatillisen koulutuksen laatuun ja lähiopetuksen määrään. Tilanteessa, jossa oppivelvollisuutta on laajennettu ja työvoimapula on suuri, on ehdottoman vahvat perustelut tämän rahoituksen vakinaistamiselle. [Sari Sarkomaa: Kauanko hallituksen pitää istua, että kannetaan vastuuta omista toimista?] 

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Vehviläinen peräänkuulutti asiallista debatointia talouden tilanteesta ja muista haasteista. Haluan tuoda esiin sen, että meitä kokoomuslaisia todella huolestuttaa tämä velkaa velan päälle -politiikka. Me olemme aidosti siitä huolissamme. Jos katsotaan tämän hetken tilannetta, niin pelkästään valtion korkoihin menee yli 500 miljoonaa euroa vuositasolla, ja jos sitä voisi johonkin lukuun verrata, niin esimerkiksi opintoraha ja asumislisä on 480 miljoonaa. Eli emme puhu todellakaan mistään pienestä summasta. 

Me olemme vaihtoehtobudjetissamme esittäneet erilaisia suunnitelmia, joilla voidaan saada 100 000 uutta työpaikkaa. [Pia Viitasen välihuuto] Nyt jos katsotaan vaikka pitkäaikaistyöttömien määrää, joka on tällä hetkellä 107 000 — eli henkilöitä, jotka ovat yhtäjaksoisesti yli vuoden hakeneet töitä — niin valtaosa näistä ihmisistä on yli 55-vuotiaita. Haluaisinkin kysyä teiltä, hallitus: mitä täsmätoimia te olette näille henkilöille ajatelleet — muuta kuin tämä putken katkaiseminen eläkkeen osalta — jotta he todella työllistyisivät, jotta yritykset motivoituisivat [Puhemies: Aika!] ottamaan heidän osaamisensa käyttöön? 

Arvoisa puhemies! Pitää ihmetellä kokoomuksen vastuuttomia avauksia. Kerta toisensa jälkeen puolueen ratkaisu on se, että leikataan sosiaaliturvasta, eli lisättäisiin pienituloisten ihmisten hyvinvointivelkaa ja vietäisiin läpi veronalennuksia hyväosaisille. Mikään ilmastoystävällinen ratkaisu tällaiset hyväosaisia suosivat ja valtion taloutta heikentävät veronalennukset eivät ole, pikemminkin viherpesua. Isot tuloerot eivät tue myöskään ekologista siirtymää millään tavalla. 

Samaan hengenvetoon massiiviset, lähes miljardin koulutusleikkaukset vahtivuorollaan läpi vienyt kokoomus antaa ymmärtää, että hallitus veisi läpi leikkauksia tieteeseen, [Timo Heinonen: Se oli Sipilän hallitus!] kun mitään tällaista päätöstä ei ole tehty. Minusta tämä on hävytöntä harhaanjohtamista. Ehkäpä teidän koulutusleikkauspuolueena on vain vaikea kestää sitä, että meillä on nyt vallassa hallitus, joka on lisännyt koulutuksen rahoitusta jokaisella koulutusasteella. Toivon todellakin, että kokoomus sitoutuu koulutuksen määrärahojen kasvattamiseen hallituksen tavoin myös tulevaisuudessa. [Timo Heinonen: Ei mene Kansan Uutisista läpi!] 

Arvoisa puhemies! Tuntui kuin varjoyhteiskunnalta, kun edustaja Lindtman rinta röyheänä esitteli yhtä kritiikitöntä lausetta raportissa — melkein kuin pitäisi mitali antaa, vaikka samaan aikaan meillä on merkittävä energiakriisi, jonka tavalliset kansalaiset kokevat bensapumpulla ja sähkölaskussa. Vihreä siirtymä vaikuttaa: Neste ja UPM valitsivat ulkomaat biolaitoksille. 

Mutta muitakin haasteita logistiikkaketjussa on, kuten meriliikenteen tuleva tilanne. Yksi vaihtoehto voisi olla tavarankuljetuksen arvonlisäverotuksen laskeminen. Tämähän henkilöiden osalta päätettiin jo aikaisemmin. Ja jos investoinnit karkaavat, niin muutama päivä sitten sentään Glory seilasi Turkuun, mutta sekin lähti Kiinasta. 

Arvoisa puhemies! Miksi esitätte täällä yhtä aikaa valtionhoitajaa, kun velka on tapissa, ja miksi esitätte työväenpuoluetta, vaikka työtä siirtyy ulkomaille ja vaikka kaikilla ei ole varaa käydä töissä? 

Arvoisa puhemies! Ei voinut välttyä vaikutelmalta, että edustaja Heinonen heitti täällä keskustelun alussa välihuudoissaan hieman pilkallisesti maataloudesta. Ei maatalouden asioista huolehtimisessa ole mitään hävettävää. Kysymys on vakavasta asiasta, oman ruuantuotantomme tulevaisuudesta. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Juuri näin!] 

Suomen maatalous on kriisissä. Olen ehdottanut parlamentaarisen, kaikki hallinnonalat huomioon ottavan komitean perustamista. Viimeksi tällainen on ollut noin 35 vuotta sitten maatalouden asioita pohtimassa. Siinä kaikilla eduskuntaryhmillä olisi mahdollisuus ilmaista maataloutta koskeva tahtotilansa. [Timo Heinonen pyytää vastauspuheenvuoroa] Tarvitaan tietenkin myös hyvin nopeita toimia maatalouden vaikean tilanteen helpottamiseksi. Kysymys on ensi kesän sadon turvaamisesta. 

Arvoisa herra puhemies! On vähän surullista, edustaja Kiviranta, lähteä heittelemään tuollaisia kommentteja täällä. Me toimme ihan aiheellisesti esille maatalouden vaikean tilanteen. Keskustalla on tällä hetkellä vahtivuoro meidän ruoantuotannon ja maatalouden osalta, ja me olimme huolissamme siitä, että teidän ryhmäpuheenvuorossanne yksi pieni lause oli varattu ruoantuotannolle ja maataloudelle. Meidän maataloutemme, edustaja Kiviranta, on historiallisen suuressa kriisissä. Luetteko te maatalouteen liittyviä artikkeleita lainkaan? [Välihuutoja] Seuraatteko te, mitä siellä kentällä tapahtuu? Te tulette tänne ja puhutte toisten suuhun sanoja, joita täällä ei ole sanottu. Teillä on tällä hetkellä valta laittaa maatalousasiat kuntoon eikä syytellä muita. Suomalaiset maatalousyrittäjät, maanviljelijät, odottavat, Kiviranta ja keskusta, teiltä tekoja eivätkä tyhjänpäiväisiä puheita. [Välihuutoja] 

Arvoisa puhemies! [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]  

En pelkästään lue maataloutta koskevia artikkeleita, vaan olen niitä kirjoittanut yli 20 vuotta erittäin paljon. [Timo Heinonen: No miksette tee mitään?] Kysymys on vakavasta asiasta. Jos sain väärän mielikuvan näistä välihuudoista, niin pyydän anteeksi. [Timo Heinonen: Saatte!] Minusta näin vakavalla asialla ei kannattaisi heitellä huulta, [Timo Heinonen: Juuri näin!] ja minusta meidän kaikkien pitäisi löytää yhteinen ajattelu maatalouden kriisin helpottamisesta. Tilanne on todella vakava, [Timo Heinonen: Juuri näin!] ja se olisi kaikkien syytä tässä salissa ymmärtää. [Timo Heinonen: No niin, tulihan sieltä rakentavaa puhetta maataloudesta!] 

Arvoisa puhemies! Aika synkkää tulevaisuuskuvaa perussuomalaiset tällä hetkellä suomalaisille maalaavat, toisin kuin tämmöisenä kriisin aikana pitäisi tehdä. Täällä monessa puheenvuorossa on todettu ja kaikki mittarit osoittavat, että Suomi on talouden ja työllisyyden osalta pärjännyt Euroopan kärkimaitten joukossa. 

Edustaja Harkimon puheenvuorossa oli viitattu siihen, että emme pysty uudistumaan. Tämä hallitus on tehnyt historialliset uudistukset sosiaali- ja terveystoimessa, koulutuksessa ja liikennepolitiikassa nyt ainakin — heti päältä lueteltuna — kymmeniin vuosiin historiallisimmat uudistukset. 

Jos kevään työohjelmaa katsoo, niin samalla tavalla kuin edustaja Vehviläinen totesi, kyllä minusta se kevään työohjelman ykkösasia on tämän hyvän kasvu-uran tukeminen. Se vaatii tällä hetkellä erityisesti vastauksia tähän jatkuvaan työvoimapulaan. Globaali komponenttipula on olemassa, ja tulee tukea sitten myös yritysten kasvuhalukkuutta, jota tällä hetkellä on valtavasti olemassa. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat tänään yhdessä kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kanssa jättäneet välikysymyksen siitä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin muun muassa huoltovarmuuden, sähkön ja polttoaineiden hinnan laskemiseksi, ja toivomme toimenpiteitä. Ja nyt aika huolestuneena kuuntelin täällä keskustan puheenvuoroja ja enteilen vastausta, että perustetaan parlamentaarinen työryhmä. Ihmisillä on hätä. 

Tuossa edustaja Heinonen kyllä ihan ansiokkaasti kysyi, seuraatteko te lainkaan mediaa. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuudessa on tuore artikkeli maanviljelijästä, joka kertoo, että apulannan, sähkön, polttoöljyn hinnat ovat nousseet moninkertaisiksi. Nyt toivon, että teidän vastauksenne ei tule olemaan parlamentaarinen työryhmä. 

Odotamme erittäin pikaisesti vastauksia. Ainakin itse olen todella huolissani meidän ruoantuotannosta ja kuljetuskustannuksista. Toivottavasti tämä hallitus ei ole kiinnostunut vain vihersiirtymästä vaan myös siitä, että ihmiset pysyvät hengissä tämän vihersiirtymänne ajan. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Arvoisat salissa olevat keskustalaiset edustajat ja yksi ministeri, velkaa on otettu, monia toimialoja on tuettu, on elvytetty, mutta tällä hetkellä arviolta 2 000 maatilaa on maksuvalmiuskriisissä. Nyt ei tarvita komiteoita. [Leena Meri: Juuri näin!] Lannoitteiden hinta on kaksinkertaistunut, samoin sähkön hinta osalla tiloista, polttoöljyn hinta on noussut, tuottajahinnat eivät ole nousseet — yhtälö on kestämätön. Mikään yritys ei toimi pelkillä lupauksilla tulevaisuuden teknologiasta. Yritykset ja maataloustuottajat tarvitsevat rahaa viivan alle, jotta ne pysyisivät hengissä.  

Hallituspuolueistakin on kuultu avauksia maatilojen tukemiseksi. Puolustusministeri Kaikkonen, te edustatte keskustan ministereitä nyt aitiossa. Puolustatteko te maataloutta? Tilojen ahdinko ei näy mitenkään esimerkiksi hallituksen lisäbudjetissa.  

Arvoisa puhemies! Maatalouden ongelmiin yksi syy on energian korkea hinta, ja minun mielestäni hallituksessa kannattaisi kiinnittää huomiota eurooppalaiseen energiapolitiikkaan, sillä me emme ole äänetön yhtiömies. Yksi keskeisimpiä ongelmia on päästöoikeuden hinta, joka alkaa nyt lähestyä kriittistä rajaa eli sataa euroa tonni. Se johtuu kahdesta syystä: maakaasun kallis hinta on lisännyt kivihiilen ja ruskohiilen käyttöä, ja se on taas lisännyt päästöoikeuksien kysyntää, ja kun vapaasti markkinoille laskettavia päästöoikeuksia on vähennetty liian paljon eli 4,2 prosenttia, niin tästä tulee ongelma, että päästöoikeuden hinta on pysyvästi korkealla. Arvoisa pääministeri, toivon, että te Eurooppa-tasolla otatte tämän esille ja mietitte, mitä tälle voidaan tehdä, koska se aiheuttaa isoja, vakavia taloudellisia ongelmia koko Euroopassa ja erityisesti perifeerisessä Suomessa. 

Arvoisa puhemies! Kyllä Suomen nykyinen hallitus, te siellä aitiossa, olette melkoiseen tilanteeseen joutuneet, kun viimeiset vuodet olette painineet oikeastaan pelkästään koronatilanteen parissa, ja hyvin olette sen hoitaneet. Kuitenkin kriisin keskelläkin on tehty ihan valtavan isoja uudistuksia, siitä kiitokset teille. Talous on kasvanut ripeästi ja työllisyystilanne on vallinneisiin olosuhteisiin nähden verrattain hyvä. Talous- ja työllisyyspolitiikka on ollut onnistunutta, mutta se on ollut myös reilua. Se on ollut ihmisten kannalta reilua, ja siitä kyllä suuret kiitokset teille. 

Vahva talous on kaiken perusta, ja siksi talouskasvua pitää tukea. Tarvitsemme osaamista, innovaatioita ja investointeja. Työvoimapula ei saa myöskään muodostua pysyvämmäksi kasvun esteeksi. Se ei myöskään saa muodostua esteeksi sille, että pystymme turvaamaan kansalaisten peruspalvelut. 

Toivon hallitukselle ja miksei myöskin eduskunnalle viisautta, päätöksentekokykyä ja keskinäistä luottamusta. Paljon on vielä tekemistä. 

Arvoisa puhemies! Kyllä keskusta puolustaa maataloutta, ja todellakin jaamme huolen ja peräänkuulutamme kyllä toimia tilanteen ratkaisuksi, [Kokoomuksen ryhmästä: Kuka niitä tekee?] konkreettisia toimia. 

Puhemies! Suomi on vakaa, hieno maa, mutta kyllä maailman melskeet vaikuttavat myös meihin. Olemme toki selvinneet verrattain hyvin monista haasteista mutta samalla ajautuneet tilanteeseen, jossa ehkä tällaisia uusia iskuja emme kaipaa. Juuri nyt voimme tietysti jakaa ilon siitä, että olemme avaamassa yhteiskuntaa. Todellakin yritysten, tapahtumien, kulttuurin ja liikunnan täytyy saada jatkaa elämää. 

Puhemies! Samalla kun avaamme, olisi hyvä myöskin oppia huomista varten — siis tehdä asioita jatkossa paremmin tiedostaen, että valitettavasti koronakaan tuskin on viimeinen kulkutauti. 

Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan hallituksen politiikasta ja taloudesta, niin täytyy puhua myös talouden lieveilmiöistä, ja yksi lieveilmiö on harmaa talous. Muun muassa edustaja Pia Viitanen on moneen kertaan tuonut esille harmaan talouden verovälttelyn, aggressiivisen verosuunnittelun ja tämänsuuntaiset asiat.  

Tarkastusvaliokunnassa kuulimme asiantuntijoita talousrikostorjunnasta — siitä, mikä on poliisin talousrikostorjunnan tila, saadaanko rikoshyötyä takaisin perittyä, mitkä ovat resurssit — ja selvisi esimerkiksi, että tällä hetkellä maassamme on yli 3 000 talousrikosjuttua avoinna. Se muun muassa vaikeuttaa rehellisten yritysten toimintaa. Valiokunta oli yksimielisesti — myös Pia Viitanen — sitä mieltä, että rikostutkinta on riittämätöntä ja että se uhkaa koko harmaan talouden torjuntaa, ja valiokunta piti yksimielisesti tilannetta vakavana. Nyt kysyn hallitukselta: onko teillä suunnitelmia parantaa talousrikostutkinnan tilaa? — Kiitos. 

Ärade talman! Edustaja Koponen nosti esille UPM:n ja Nesteen tapaukset, tuotantoyksiköiden sijoittamisen Rotterdamiin, ja siitä on tietenkin hyvä keskustella. Pääasiallinen syy siinä on tietenkin maantiede, mutta toki sekin, että Rotterdamissa on rakentunut klusteri näitten toimintojen ympärille. Se tulisi nähdä Suomessakin, että me vahvistetaan olemassa olevia klustereita. Siinä tilanteessa on myöskin muistettava, että sehän, että Neste on sellainen menestystarina, johtuu siitä, että me säädettiin sekoitevelvoitteesta, joka loi markkinat. [Antti Lindtman: Juuri näin!] 

Maataloudesta: Taustallahan on osittain markkinoiden toimimattomuus. Sähkön hinta on korkea siksi, että Keski-Euroopassa ollaan monopolin varassa: siellä ollaan liian riippuvaisia yhdestä toimijasta, maakaasusta. Se näkyy meidän hinnoissamme. Siirtohinnat Suomessa ovat ongelmallisia siksi, että ne ovat käytännössä alueellisia monopoleja. Lannoite on kallista siksi, että sekin on käytännössä monopolin käsissä. Jakeluporras ei toimi siksi, että vähittäiskaupassa ei ole tarpeeksi kilpailua, ei ole tarpeeksi monta toimijaa, [Puhemies koputtaa] vaan käytännössä pitää myydä sille yhdelle tai olla myymättä. Erityisesti tässä jakeluportaassa, kaupan rakenteessa, [Puhemies koputtaa] pitää saada jollain tavalla se arvoketju toimimaan myöskin viljelijän näkökulmasta. 

Arvoisa puhemies! Niin kuin pääministeri Marin totesi puheenvuorossaan, talous on toipunut nopeasti ja talouden kasvu on ollut ripeää. Tähän on vaikuttanut niin maailmantalouden tilanne kuin myös oikein kohdennettu elvyttävä politiikka ja riittävä tuki ihmisille ja yrityksille. 

Työllisyys on parantunut hienosti, mutta tiedossa on, että helppoja keinoja työllisyyden kohentamiseksi ei ole enää jäljellä. Useidenkin edustajien puheenvuoroissa kiinnitettiin tähän asiaan huomiota. Työntekijöiden löytyminen on vaikeutunut monilla eri aloilla, ja muun muassa tämä on este työllisyysasteen ja talouden kasvulle, mutta erityisesti ihmisten hyvinvoinnille ja toimeentulolle. Työnteon on aina oltava houkuttelevaa, haluttavaa ja kannattavaa. Työvoiman kohtaanto-ongelma tulee esiin esimerkiksi työvoiman liikkuvuuden esteinä. Meillä on tällä hetkellä miljoona yksin asuvaa, ja näistä työikäiset ovat erittäin epäoikeudenmukaisessa asemassa suhteessa perheellisiin esimerkiksi erilaisten vähennysten saamisessa. 

Arvoisa puhemies! Kannustaisinkin hallitusta tekemään vielä esityksiä paitsi yli 55-vuotiaiden työllisyyden lisäämiseksi tehtävistä toimenpiteistä, [Puhemies koputtaa] myös esimerkiksi työssäkäynnin vähennyksien nostamisesta ja työssäkäynnin kannattavuuden parantamisesta. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikka nousee epäilemättä yhdeksi kevään keskustelunaiheeksi täällä eduskunnassa. Toivottavasti ei kuitenkaan sillä tavalla kuin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja on omaa valtakirjaansa käyttänyt. [Jussi Halla-aho: Tai varapuheenjohtaja!] Tämä on rimanalitus. 

Ukrainan kriisi haastaa turvallisuuspoliittista ympäristöämme uudella tavalla. EU:ta on luonnehdittu tässä Suomelle tärkeäksi viiteryhmäksi, ja myös turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä EU:lla on nähty keskeinen rooli. Kuitenkin, kun tätä Ukrainan tilannettakin seuraa, niin jollakin tavalla välittyy viesti, että suurvallat keskustelevat keskenään mutta Euroopan unioni on ikään kuin ulkoradalla tässä keskustelussa, ja minun mielestäni pienten jäsenmaiden näkökulmasta tämä on hyvin vakava asia. Mielestäni Suomen tulisi nyt erityisesti osoittaa aktiivisuutta tämäntyyppisissä asioissa, että Euroopan unionin turvallisuuspoliittinen ulottuvuus tuodaan paremmin esille. Kysyisinkin: mikä pääministerin arvio on EU:n roolista ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä? 

Puhemies! Sain tässä suoraan kohdistetun kysymyksen — vähän poikkeuksellisesta aiheesta tosin, maataloudesta. Mutta sitäkin voi tarkastella kyllä myös tältä jakkaralta ennen muuta huoltovarmuuden näkökulmasta. Eli kotimainen ruuantuotanto ja kotimainen energiatuotanto ovat kyllä myös turvallisuuden näkökulmasta erittäin tärkeitä asioita, ja täytyy pitää huolta siitä, että meillä kotimaassa on riittävää omaa ruuantuotantoa, riittävää omaa energiatuotantoa. 

Yleinen tieto ja käsitys meillä on siitä, että maatalous on tällä hetkellä vakavissa vaikeuksissa. Sitä ei kuitenkaan puolusteta tykein, ei panssarein, vaan parhaiten sillä tavalla, että tästä salista löytyy laidasta laitaan riittävää poliittista tahtoa puolustaa sitä ja tehdä tarvittavia päätöksiä. [Välihuutoja perussuomalaisten ja kokoomuksen ryhmästä] Selvää on sekin, että näihin talkoisiin tarvitaan myöskin markkinat mukaan. Eli markkinat pitää saada toimimaan sillä tavalla, että tuottajalle jää muutakin käteen kuin murusia. [Leena Meri: Jäämme odottamaan toimia! — Antti Lindtmanin välihuuto] 

Arvoisa puhemies! Nostan tästä hallituksen lainsäädäntösuunnitelmasta esille yhden tärkeän asian, ja se on vammaispalvelulain uudistus. Tämä ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta äärimmäisen tärkeä laki lähtee nyt helmikuussa lausuntokierrokselle. Toivottavasti lopultakin saamme sen syksyllä eduskuntaan hyväksyttyä ja näin edistettyä YK:n vammaissopimuksen toimeenpanoa, ja toivottavasti tästä tulee myös koko eduskunnan yhteinen asia. 

Eilen muuten ilmestyi selvitys, jonka mukaan kaikkien puolueiden poliittisessa toiminnassa esiintyy vammaisten syrjintää. Mielelläni haastan meidät kaikki kilpailemaan siitä, mikä puolue saa asian ensimmäisenä kuntoon. 

Vammaisten oikeuksien toteutumisessa on meillä edelleenkin paljon puutteita, ja siksi tämä vammaispalvelulaki on niin tärkeä asia. Vammaispalveluissa ei ole kysymys ylimääräisistä lisäpalveluista tai harkinnanvaraisista etuuksista, vaan oikeudesta yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa, ja tämä tulee varmistaa tässä uudessa laissa nykyistä huomattavasti paremmin. 

Arvoisa herra puhemies! Yksi asia, mikä on käynyt meille oppositiossa selväksi tämän kolmen vuoden aikana, kun olemme seuranneet maan hallituksen toimintaa, on se, että sellaista ongelmaa ei ole, mihin tämän maan hallitus ei löytäisi ratkaisua velkarahalla. [Antti Lindtman: Höpö höpö!] Tämä alkoi jo 2019 hallitusohjelmaneuvotteluiden jälkeen, kun sovittiin mittavista menonlisäyksistä ja kaikki päätökset tulojen hankkimisesta siirrettiin eteenpäin. 

Nyt näitä työllisyyspäätöksiä on siirretty eteenpäin vuodesta toiseen. Ja nyt tänä vuonna puhutte siitä, että 110 miljoonalla haetaan näitä ratkaisuita. Siitä, arvoisa hallitus, puuttuu nolla perästä. Puhutaan siitä, että meidän täytyy pystyä vahvistamaan työllisyyttä ja kasvua miljardeilla, ja nyt te tyydytte siihen, että 110 miljoonaa riittää. [Antti Lindtman: Höpö höpö!] 

Nyt olennainen kysymys tänä keväänä on se, tuleeko hallitus sitoutumaan tähän 370 miljoonan euron sopeutukseen, jotta tähän vanhaan kehykseen voidaan palata. Kysyn valtiovarainministeri Saarikolta: vakuutatteko, että kehysriihessä hallitus tekee nämä leikkaukset, jotta vanhoihin kehyksiin ja kehystasoon voidaan palata? 

Arvoisa puhemies! Poliittiset tavoitteet ovat usein täydelliset, mutta tulos on harvoin täydellinen. Se on melkein aina epätäydellinen. Toisen epätäydellinen saavutus on aina helpompi huomata kuin oma, ja tästä huolimatta on syytä pyrkiä olemaan oikeudenmukainen ja antaa arvo silloin, kun täydellinen ei ole mahdollista ja on saavutettu paras mahdollinen. 

Marinin hallitus on onnistunut lukuisissa tavoitteissaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kun kuuntelee oppositiota, tulee huoli siitä, miten te jaksatte vaalikauden loppuun. Niin valoton sisällöltään on viesti, jota te jaatte kuulijoille päivästä toiseen. [Janne Sankelo: Kyllä tästä selvitään!] 

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy todeta, että olisi hienoa tietenkin, jos hallitus myöntäisi ne tosiasiat esimerkiksi tässä taloustilanteessa, meidän julkisen sektorin tilanteen ja myöskin suhteemme muihin Pohjoismaihin. Meillähän on velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen tuplasti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Liittyy varmasti vahvasti euroonkin, mutta siellä on tehty paljon asioita toisin kuin meillä. 

Velka ja verot ja se pöhöttynyt julkinen sektori ovat kuitenkin este sille kasvulle, se, että siellä ei tehdä oikeita asioita, ei keskitytä oikeisiin suomalaisia palveleviin asioihin. Jos me ei lähdetä tarkastelemaan sitä edes nyt tässä kauden loppuvaiheessa, niin kyllä seuraava hallitus löytää itsensä todellisen kaaoksen keskeltä. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä]  

Vielä ilmastopolitiikasta: me haluamme, että ilmastopolitiikka on maltillista, niin että ihmiset saavat käyttää teknisesti käyttökelpoisen tekniikkansa loppuun asti, että heitä ei pakoteta investoimaan sellaiseen, mihin heillä ei ole varaa, vaan annetaan aikaa ja myöskin kehitetään siinä rinnalla kukkarolle sopivia ja teknisesti kypsiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. 

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen ohella luontokato uhkaa elämän perusedellytyksiä tällä maapallolla. Näiden molempien kriisien takana on luonnonvarojen ylikulutus. Meidän on pystyttävä kytkemään talouskasvu irti luonnonvarojen kulutuksesta. 

Kestävän kasvun rakentamiseksi tarvitsemme ennakoitavaa toimintaympäristöä ja satsauksia tutkimukseen ja kehitykseen parhaiden ratkaisujen löytämiseksi. Meillä on kaikki edellytykset työllisyyden kasvattamiseksi kestävällä tavalla, kun otamme luonnon asettamat reunaehdot huomioon. Kiertotalous on tähän yksi keskeinen keino. Näitä reunaehtoja asetamme uudistamalla ilmastolain, luonnonsuojelulain ja kaivoslain. Mutta samaan aikaan meidän on pidettävä huoli siitä, että tämä siirtymä on kaikille reilu, ja tähän tarvitaankin nyt konkreettisia keinoja.  

Arvoisa puhemies! Meidän tehtävämme tässä salissa on luoda tähän maahan toivoa.  

Arvoisa puhemies! Edustaja Pylväs totesi täällä ytimekkäästi, että energiaa ja ruokaa pitää olla omasta takaa. Siksi myös maatalouden ahdinkoa pitää helpottaa.  

Suomen ruoka on maailman parasta, kestävästi tuotettua. Lähituottajalta ostettu ruoka on ilmastoteko aivan parhaasta päästä. Pitkän tähtäimen näkymät ovat paremmat, mutta akuutti hätä on viljelijöillä suuri. Tuotantokustannukset nousivat, samalla tuottajahinnat ovat riittämättömät. Tiloilla uuvutaan. Samalla suurimmat kauppaketjut takovat uusia ennätyksiä ja väittävät, etteivät voi tilanteelle mitään. Näin ei voi jatkua. Kaupan ja elintarviketeollisuuden tulee osaltaan löytää tilanteeseen ratkaisu. Kyse on myös huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta.  

Kannatan edustaja Kivirannan ehdotusta. Mitään ehdotusta ei kannata täällä vähätellä. On koko eduskunnan yhteinen asia pelastaa maatalous. 

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelee tätä hallituspuolueiden edustajien puhetta, tulee mieleen semmoinen 80-luvun alun sketsiohjelma, joka oli V—joiden klubi. Siellä Helge Herala, steppailija, jakoi viisikymppisiä varsin satunnaisesti sille, kuka parhaimman kaskun kertoi. En viitsi sanoa sen ohjelman nimeä, kun se sisältää kielletyn sanan. 

Mutta tätä numerohöttöä kuvaa hyvin edustaja Saramon heitto siitä, että valtiolla on 78 000 työntekijää. Se pitää paikkansa. Sen jälkeen hän jatkoi, että Puolustusvoimat ja poliisi vievät siitä puolet, ja tämähän ei pidä paikkaansa. Ollaan tarkkoina näiden asioiden kanssa. Se ei ole lähelläkään puolet, mitä Puolustusvoimat ja poliisi vievät. 

Arvoisa puhemies! Oma puheenvuoroni ei ole millään tavalla vitsin vääntämisen arvoinen. 

Kuluvan vuoden aikana vähävaraisten ja ylivelkaantuneiden ihmisten velkakierteeseen on tulossa helpotusta, ja tämä tieto on monelle ensiarvoisen tärkeä. Ylivelkaantuminen on kasvanut vuosi vuodelta, ja haasteena on ollut vaikea puuttuminen siihen. Yhtenä ratkaisuna on nyt positiivinen luottotietorekisteri, johon on tarkoitus koota tiedot henkilön luotoista ja tuloista. Rekisteri parantaa myös muun muassa lainanhakijan mahdollisuutta kilpailuttaa eri palveluntarjoajat ja mahdollistaa myös lainansaannin niille, keille se ei ole aikaisemmin ollut mahdollista. 

Velkaantuneen aseman parantaminen on merkityksellistä myös työttömyyden näkökulmasta, sillä ihmiset eivät voi olla vuosi vuodelta velkataakan vankina ja kantaa sitä riippaa mukanaan, vaan on tarkoitus, että he pääsevät myös työn syrjään kiinni ja yrittäjät pääsevät uudelleen yrittämään. Hallitus tekee inhimillistä politiikkaa ajatellen ihmistä. 

Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä haluan kiittää kaikkia eduskuntaryhmiä ja kansanedustajia hyvästä keskustelusta. Mielestäni se on ollut varsin asiallista ja asioissa kiinni olevaa. 

Ensimmäisenä kommentoin kysymystä talouteen ja työllisyyteen liittyen. Tässä on useissa puheenvuoroissa viitattu vastuulliseen talouspolitiikkaan ja työllisyystoimiin, ja näitä molempia hallitus pitää korkeassa arvossa. Kun me katsomme tulevaisuuteen, vastuullista talouspolitiikkaa on ennen muuta kestävän talouskasvun vahvistaminen. Meidän on vältettävä tässä ajassa sellaisia toimia, joilla omin toimin heikentäisimme talouskasvun edellytyksiä ja tekisimme toimia, joilla tätä estettäisiin. Sen vuoksi hallituksen finanssipolitiikka on ollut lievästi elvyttävää. Meidän on myös kyettävä reagoimaan edelleen käsissämme olevaan pandemiaan aina kulloisestakin tilanteesta käsin. Haluamme siis tukea talouskasvua tulevaisuudessakin. Tässä keskeisenä toimena on ennen muuta tuottavuuden parantaminen, ja toisena isona kysymyksenä on osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen. Näiden molempien asioiden eteen hallitus tekee paljon töitä. 

Työllisyyden osalta me olemme sopineet, että teemme lisää työllisyystoimia, siis jo niiden aiemmin tehtyjen päätösten lisäksi. Hallitushan on jo saavuttanut hallitusohjelmassa linjatut tavoitteensa työllisyystoimien osalta. Olemme kertaalleen jo korottaneet tätä tavoitetta, tuonkin saavuttaneet, ja sen lisäksi olemme valmiita vielä tekemään lisätoimia. Näiden toimien osalta voidaan nähdä, että meidän työllisyysasteemme on tällä hetkellä parempi kuin pitkään, pitkään aikaan, ja tätä kehitystä pitää ilman muuta vahvistaa ja tehdä myös sellaisia rakenteellisia toimia, että tulevaisuudessakin työllisyys vahvistuu entisestään. 

Koulutuksen ja tutkimuksen osalta, joilla on suora kytkös myös tuohon tuottavuuden kasvattamiseen, hallitus on tehnyt mittavia panostuksia näihin toimiin liittyen ja on siihen valmis vastaisuudessakin. Yhtenä osoituksena on tämä parlamentaarinen tki-työryhmä, joka on perustettu ja joka on oman tiensä viitoittanut tulevaisuuteen. Tämä hallitus tekee oman osansa, mutta työtä riittää myös tuleville hallituksille. [Sari Sarkomaa: Eli 200 miljoonaa tulee!]  

Kolmantena asiana puutun tähän keskusteluun energian hinnasta, joka oikeutetusti herättää huolta. Tämä näkyy kansalaisten arjessa — liikkumisessa, asumisessa — ja tähän tilanteeseen pitää suhtautua vakavasti. Suomessakin tilanne on vakava, mutta muualla Euroopassa tilanne on vielä paljon vaikeampi, johtuen muun muassa siitä, ettei esimerkiksi siirtymää uusiutuviin energiamuotoihin, energiapaletin monipuolisuutta eikä myöskään tätä yhteistä energiamarkkinaa ole kyetty hoitamaan samalla tavalla kuin Pohjoismaissa. Mutta meilläkin tämä herättää huolta, ja tämä asia on vakava, ja siihen pitää vakavasti suhtautua. Lääkkeenä ei ole kuitenkaan palata menneisyyteen, fossiilitalouteen, josta itse asiassa tämänkin kriisin juuret löytyvät. Lääke on se, että me varmistamme tulevaisuudessa energiaomavaraisuuttamme, panostamme uusiutuviin ja edelleen vahvistamme yhteisiä energiamarkkinoita ja myös rakennamme Euroopan laajuisesti [Puhemies koputtaa] sellaisia siirtoyhteyksiä, joilla voimme huolehtia siitä, että emme ole niin riippuvaisia sitten tuontienergiasta. 

Ja aivan viimeisenä, arvoisa puhemies, EU:n rooli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, josta täällä kysyttiin. Kyllä, EU:lla on rooli mutta myös EU:n jäsenmailla on merkittävä rooli tämänkin kriisin ratkaisuissa. Valtionpäämiehet käyvät aktiivisesti keskustelua Venäjän kanssa ja eri toimijoiden kanssa ja pyrkivät löytämään tähän tilanteeseen ratkaisuja, ja niin myös EU tekee. Meidän kaikkien yhteinen intressi on löytää tilanteesta rauhanomainen, diplomaattinen tie ulos. Me emme halua varmasti kukaan, että tämä tilanne entisestään eskaloituu.