Kiitos, arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Taloutta sivuttiin useaan otteeseen, ja koronaakin, tässä valtiopäivät avanneessa keskustelussa, ja nyt tarkemmin sitten lisätalousarvion muodossa asiasta lisää.
Kolmas pandemiavuosi on alkanut, ja tilannekuva on ollut liiankin tuttu. Kasvaneesta epävarmuudesta näyttää tulleen pysyvämpi ilmiö. Vaikka taloudessa monilla mittareilla meneekin hyvin, tuotantopanosten saatavuusongelmat ja täällä esiin noussut energian hinta ja myös inflaation nousu ruokkivat epävarmuutta, ja toisaalta myös epävarmuus ruokkii niitä. Pandemian arvaamattomuuden lisäksi jännitteitä on syntynyt myös ulkopolitiikkaan.
Olen useampaan kertaan tässä salissa todennut, että toivottavasti tämä olisi viimeinen koronalisätalousarvio, ja toistan sen vielä kerran: toivottavasti tämä on viimeinen koronalisätalousarvio, jonka rajoitustoimien vuoksi joudumme tekemään. Tällä hetkellä kai rohkenee sanoa, että tilanne näyttää hyvältä. Rokotukset suojaavat tehokkaasti vakavalta tautimuodolta. Mutta samalla totean: kaikkeen täytyy varautua.
Arvoisa puhemies! Vuoden ensimmäinen lisätalousarvio 2022 vastaa itse asiassa kahteen akuuttiin tarpeeseen: ensinnäkin koronavirustilanteesta aiheutuviin suoriin ja välttämättömiin tukitoimiin, niiden rahoitukseen, ja toisekseen se turvaa hyvinvointialueiden käynnistämisen valmistelun, johon pääministerikin viittasi jo puheensa alussa. Määrärahojen lisäys vuoden 22 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä on yhteensä reilu puoli miljardia, 547 miljoonaa. Valtion nettolainanoton tarve kasvaa vastaavalla summalla. Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan sulkemiskorvaukseen ja yritysten kustannustuen kuutoskierroksen toteuttamiseen yhteensä 200 miljoonan määrärahalisäystä. Sulkemiskorvauksella on, nimensä mukaisesti, tarkoitus korvata kustannuksia yrityksille, joilta on tiloja suljettu lain ja viranomaispäätöksen nojalla. Kustannustuesta puolestaan korvataan niiden yritysten kustannuksia, joihin kohdistuu rajoitustoimenpiteitä joko suoraan tai asiakkaiden kautta.
Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotetaan noin 28 miljoonan euron lisämäärärahaa kulttuuri- ja taidelaitoksille sekä kulttuurialan yhteisöille maksettaviin korona-avustuksiin. Myöntämisessä otetaan huomioon tietenkin se, miten rajoitustoimet ja niiden kesto on kohdistunut eri toimijoihin ja miten se on vaikuttanut niiden toimintaan. Vastaavalla tavalla opetus- ja kulttuuriministeriön Taiteen edistämiskeskukselle ehdotetaan noin 34 miljoonan euron lisämäärärahaa taiteen ja kulttuurialan yksiköille, yksinyrittäjille ja toiminimille niin ikään koronavirustilanteen vaikutusten vähentämiseen ottaen huomioon ajanjakso, jolloin rajoitustoimet ovat rajoittaneet toimen harjoittamista.
Lisäksi liikunnan ja urheilun tapahtumien tukemiseen ja ylimpien urheilusarjojen toimintojen turvaamiseen ehdotetaan 5,5 miljoonan lisämäärärahaa.
Lisäksi — lista jatkuu koronaan liittyvistä suorista vaikutuksista — työttömyysetuuden maksamiseen myös omavastuuajalta ja yrittäjien työmarkkinatukioikeuden jatkamiseen tämän vuoden alusta helmikuun loppuun ehdotetaan lisättäväksi määrärahaa noin 30 miljoonaa.
Rajoitustoimien johdosta välttämättömien koronatukien kohdentaminen on pyritty toteuttamaan tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin rajoitustoimista aiheutuneeseen tukitarpeeseen.
Arvoisa puhemies! Toinen kokonaisuus esityksessä liittyi tähän sote-uudistukseen, hyvinvointialueiden käynnistykseen ja välttämättömään rahoitukseen. Ict-muutoskustannuksiin ja muihin hyvinvointialueiden valmisteluihin ja valtuustoryhmien toiminnan tukemiseen esitetään yhteensä 155,7:ää miljoonaa. Tärkeää on kuitenkin huomata, että osin kyse on vuodelle 23 varatun ict-muutoskustannuksen rahoituksen aikaistamisesta, siis rahasta, joka oli varattu vuodelle 23, joka siirretään käyttöön nyt vuotta aikaisemmin alueiden tarpeisiin nojaten. Tällä rahoitusratkaisulla turvataan hyvinvointialueiden käynnistämisen suunnitelmallinen valmistelu ja turvallinen järjestämisvastuun siirto vuoden 23 alussa ottaen erityisesti huomioon ne alueet, vaikkapa esimerkiksi Uusimaa, joilla valmistelu on ymmärrettävästi monilta osin vielä alkuvaiheessa.
Lisäksi nostan esiin, että tässä samassa yhteydessä lisätalousarviossa, toisin kuin äskeisestä keskustelusta olisi voinut päätellä, aivan tuoreeltaan kohdistetaan tukea maatalouden äkilliseen kannattavuus- ja maksuvalmiuskriisitilanteeseen. Maatalouden kehittämisrahastoon siirretään kahdeksan lisämiljoonaa uusien valtiontakausten takausvastuiden arvioidun lisääntymisen vuoksi.
Siis tässä nämä, arvoisa puhemies, varsinaiset asiakohdat: ict-rahoitus sote-, hyvinvointialueille, maatalouden kannattavuus ja kaikkein isoimpana tietenkin tuo varsinainen lisätalousarvion taustasyy, korona. Voi kai sanoa näin, että hallitus jatkaa vuoden 22 ensimmäisessä lisätalousarviossa valitsemaansa kriisiajan talouspoliittista linjaa suhteessa koronaan. Valtio ottaa vastattavakseen suuren osan kriisin aiheuttamasta taloudellisesta iskusta. Se on linja, joka on saanut laajalti kiitosta myös virallisilta arviointitahoilta. Konkurssiaalloilta on vältytty, yrittäjyyttä on tuettu, ja tämä kaikki on mahdollistanut osaltaan sen, että työllisyys on nopeasti palannut hyvälle uralle.
On myös niin, että pandemian akuuteimman vaiheen jälkeen täytyy kuitenkin siirtyä kohti normaalia. Käytännössä se tarkoittaa palaamista niiden samojen ongelmien pariin, jotka ovat olleet tiedossa jo pitkän aikaa. Heikko tuottavuuskehitys ja väestön ikääntyminen ennustavat Suomen taloudelle paluuta ykkösellä alkaviin kasvulukuihin ensi vuodesta alkaen. Kun tätä kaikkea vielä kuorruttaa moninainen epävarmuus, tilanne ei ole mitenkään helppo. Me emme voi tyytyä kehitykseen, joka meille on ennustettu. Me tarvitsemme talouskasvua, joka on vahvaa ja pitkäjänteistä mutta myös ympäristön kannalta kestävää. Kasvu on myös keskeinen keino huolehtia julkisen talouden kestävyydestä. Tästä kerron esimerkin: Kun talouskasvu olisi tuleville vuosille 2,2 prosentin luokkaa, ja se tarkoittaisi työllisyysasteen kipuamista 78 prosenttiin, näillä toimilla julkinen talous tasapainottuisi. Emme tarvitsisi näillä luvuilla leikkauksia.
Arvoisa puhemies! Hallitus arvioi parhaillaan talouskasvun edellytyksiä parantavia toimia, joista päätöksiä voitaisiin tehdä vielä tällä hallituskaudella. Ne ovat välttämättömiä, jotta hyvinvointimme rahoituspohja voidaan tulevina vuosina ja vuosikymmeninä turvata. Talouskasvun edellytysten vahvistaminen on osa näkymää siitä, miten voimme pärjätä tulevissa kriiseissä. Reagointikykyä, puskuria ja turvaa tarvitaan varmasti myös jatkossa.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen.