Arvoisa puhemies! Muutama päivä sitten mediassa uutisoitiin suomalaisen koulun vaatimustason laskusta. Opettajat kertoivat radikaalista laskusta, mitä tulee oppikirjojen vaatimustason alenemiseen. Moni lasten vanhempi on tehnyt saman huomion. Huomioiden taustalla on epäkohtia, joista perussuomalaiset ovat huomauttaneet jo vuosia. Koulujen arjesta ja lasten todellisuudesta erkaantunut opetussuunnitelma on liian idealistinen. Trendikkyys ei tuo tuloksia oppimisessa. Niin sanottu ilmiö-oppiminen — viikot, joiden aikana jokin tietty teema ujutetaan osaksi kaikkien aineiden opetusta — on usein väkinäistä. On myös paljon ajattelua, jonka mukaan oppiminen pitäisi niin sanotusti pelillistää. Pänttäämistä eli asioiden painamista mieleen loppuiäksi pidetään vanhanaikaisena. Sen seurauksena muotisana ”itseohjautuvuus” tarkoittaa huomion ohjautumista älyluurin syövereihin. Haitat taas alkavat olla tutkimustenkin valossa kiistattomat. Kysynkin ministeri Henrikssonilta: onhan nämä havainnot otettu ministeriössä vakavasti, ja onhan muutos tulossa? 

Arvoisa puhemies! Hallitushan panostaa, niin kuin kysyjä varmasti tietää, merkittävästi perusopetukseen. Tämä hallitus todella haluaa, että meidän peruskoulumme olisi edelleen maailman parhaita kouluja, ja siihen me tähdätään. Opetussuunnitelma on vuodelta 2014, ja kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin, niin me tiesimme jo silloin, että valitettavasti Pisa-tuloksissa meidän nuorten ja lasten lukutaito on heikentynyt, ja Pisa-tulokset näyttivät sen toteen. Sen takia se, mitä hallitus nyt tekee, on, että me panostetaan lukutaitoon ja me panostetaan matematiikkaan. Syksystä 2025 tulee kaksi vuosiviikkotuntia lisää äidinkieleen ja kirjallisuuteen ja yksi vuosiviikkotunti lisää matematiikkaan alakouluun. Tällä tavalla me haluamme yhdessä sen oppimisen tuen uudistuksen kanssa, joka on hyvin merkittävä ja erittäin tarpeellinen, vahvistaa lasten perustaitoja. Se on tässä hyvin, hyvin tärkeätä, ja tämän eteen hallitus tekee kovasti työtä.