Viimeksi julkaistu 9.7.2025 17.02

Pöytäkirjan asiakohta PTK 50/2024 vp Täysistunto Torstai 16.5.2024 klo 16.00—20.11

3. Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi

Hallituksen esitysHE 8/2024 vp
ToimenpidealoiteTPA 21/2023 vp
Valiokunnan mietintöTyVM 5/2024 vp
Ensimmäinen käsittely
Puhemies Jussi Halla-aho
:

Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 5/2024 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Sirén, olkaa hyvä. 

Keskustelu
17.04 
Saara-Sofia Sirén kok 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Esittelen nyt työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön koskien tätä hallituksen esitystä aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi. Tähän esitykseen kuuluu muutoksia useisiin lakeihin ja myös teknisluonteisia muutoksia. Tämän hallituksen esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt yhden toimenpidealoitteen, TPA 21/2023, jossa ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin aikuiskoulutustuen kehittämistyön käynnistämiseksi ja peruu aikuiskoulutustuen lakkautuksen. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sai tätä esitystä koskien lausunnot perustuslakivaliokunnalta, sivistysvaliokunnalta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnalta. 

Tavoitteena tällä hallituksen esityksellä on vähentää julkisia menoja ja lisätä työllisyyttä. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vahvistaa julkista taloutta yhteensä arviolta noin 262 miljoonalla eurolla, josta etuuskulujen säästö on 175 miljoonaa euroa ja loput työllisyyden kasvun tuomaa verotulojen kasvua. Lakkauttamisen arvioidaan lisäävän työllisten määrää noin 10 000 työllisellä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina ja kannattaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. 

Arvoisa puhemies! Taustalla on tilanne, jossa nykyinen aikuiskoulutustukijärjestelmä ei ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita eikä toimi tarkoituksenmukaisella tavalla. Tutkimusten perusteella aikuiskoulutuksen hyödyt ovat pääsääntöisesti sitä suurempia, mitä matalampi henkilön lähtökoulutus on. Tuen kohdentumisessa on kuitenkin ollut selkeitä haasteita. Aikuiskoulutustuen saajat ovat keskimäärin muita aikuisia ja työllisiä korkeammin koulutettuja. Valiokunta katsoo, että julkiset koulutuspanokset tulisi kohdistaa siten, että tuen käytöstä saatavat hyödyt ovat kustannuksiin nähden mahdollisimman suuret, ja tällä hetkellä näin ei siis ole. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että työssä olevalle aikuiskoulutusopiskelijalle mennyt opiskelupaikka voi koulutustarjonnan rajallisuuden vuoksi olla pois esimerkiksi nuorelta opintoihin haluavalta. Tuensaajien toimialajakauma viittaa taas siihen, että tuki ei ole kohdentunut talouden rakennemuutoksen mahdollistamiseen ja sen vaikutuksen lieventämiseen. 

Valiokunta toteaa, että aikuiskoulutustuella on järjestelmän puutteista huolimatta kuitenkin onnistuttu joiltakin osin nostamaan koulutustasoa mahdollistamalla työuran aikainen jatkuva oppiminen. Valiokunta katsoo, että Suomen kilpailukyvyn ja työelämän muutosten vuoksi on tärkeää, että koulutustasoa voidaan nostaa ja osaamista kehittää vielä työuran aikanakin. Valiokunta tähdentää aikuiskoulutuksen merkitystä myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistävänä tukimuotona ja tunnistaa nämä prosessin aikana esiin nousseet huomiot. 

Ammattitutkintostipendin osalta voidaan todeta, että tämän etuuden käyttöaste on alhainen eikä sillä ole havaittu olevan merkittävää vaikutusta tutkintojen suorittamiseen. Stipendin lakkauttaminen vähentäisi julkisia menoja arviolta noin 11,5 miljoonaa euroa vuodessa. 

Vuorotteluvapaajärjestelmän osalta voidaan puolestaan todeta, että vuorotteluvapaalla on saadun selvityksen mukaan vuorottelijalle kahdensuuntaisia vaikutuksia. Tauko vähentää osaamisen ja kokemuksen kertymistä tämän työkokemuksen kautta, ja toisaalta, koska tauon voisi käyttää myös esimerkiksi opiskeluun, tämä voisi kasvattaa osaamista ja tuottavuutta. Tauko voi myös tukea henkilön työssäjaksamista. Kuitenkin on niin, että näitä myönteisiä vaikutuksia työntekijän työkyvyn tai työssäjaksamisen kannalta ei ole pystytty selkeästi osoittamaan. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta siis katsoo, että vallitseva taloudellinen tilanne huomioon ottaen aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttaminen on perusteltua. Nykyisessä muodossa tämä aikuiskoulutustuki kohdistuu epätarkoituksenmukaisella tavalla eivätkä tuen kustannukset vastaa siitä saatavaa hyötyä. 

Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että työssä olevilla aikuisilla on jatkossakin mahdollisuus opiskella myös työsuhteen ja yrittäjyyden aikana. Työuran aikana tapahtuvaa jatkuvaa oppimista asetettiin selvittämään työryhmä, ja työryhmä jätti loppuraporttinsa, jossa se ehdottaa sosiaali- ja terveysalan siirtymien sujuvoittamista korkeakoulusektorien välillä sekä koulutuksen vetovoiman, harjoittelun, kaksoistutkintojen ja jatkuvan oppimisen kehittämistä. Työryhmä myös ehdottaa, että vastuu työuran aikana suoritettavien opintojen aikaisesta toimeentulosta siirtyisi aikaisempaa enemmän yksilöille ja työnantajille, ja että koulutuksia kohdennetaan lisäämällä rahoitusta heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Valiokunta pitää näitä työryhmän esityksiä perusteltuina ja tarkoituksenmukaisina. 

Valiokunta on saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä vastineen, jossa on myös käsitelty tasa-arvonäkökulmia tähän hallituksen esitykseen, ja tämän vastineen mukaan esitykseen ei liity sukupuoleen tai toimialoihin liittyviä ehtoja eikä esitys näin ollen itsessään kohdistu eri tavoin eri sukupuoliin tai muihin väestöryhmiin. Tästä huolimatta eri sukupuoliin kohdistuvien vaikutusten seuraaminen on valiokunnan mielestä tärkeää. 

Arvoisa puhemies! Valiokunnan päätösehdotuksena on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 8/2024 vp sisältyvät lakiehdotukset 1.—9. Lisäksi päätösehdotuksena on, että eduskunta hylkää toimenpidealoitteen TPA 21/2023, koska kehittämistyön käynnistäminen ei ole tarpeen, koska tätä on jo tässä asetetussa työryhmässä käsitelty.  

Mietintöön sisältyy yksi vastalause, jossa ehdotetaan lakiehdotusten hylkäämistä ja vastalauseen lausumaehdotusten hyväksymistä. Näistä kuulemme varmaan pian tarkemmin. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä. 

17.12 
Lauri Lyly sd :

Arvoisa puhemies! Aikuiskoulutustuki on ollut voimassa nyt yli 20 vuotta, ja sitä on rahoitettu puoliksi työnantajien ja työntekijöiden kesken työttömyysvakuutusmaksulla. Se on ollut jo pitempään työelämässä olevien tuki. Yli kahdeksan vuotta kun on ollut työelämässä, niin on tämän tuen piiriin päässyt. Sitä on käytetty todella paljon, viimeisimpinä vuosina yli 30 000 kertaa vuodessa, ja neljännesmiljoona suomalaista on päivittänyt ammattitaitoaan viimeisen kymmenen vuoden aikana, eli se on ollut erittäin merkittävä tuki. Tuki on ollut keskimäärin peruskoulutasolla noin 1 400 euroa kuukaudessa ja korkeakouluasteella noin 1 600 euroa kuukaudessa. Kolmasosa on joutunut kuitenkin ottamaan vielä opiskelun rahoittamiseksi lainaa, joten tuen taso ei ole ollut kovin korkea. Nämä luvut kertovat tämän tuen käytöstä. 

Arvoisa puhemies! Hallitus ajaa toimivan mallin alas juuri silloin, kun pitäisi panostaa osaamiseen ja kun osaajapula vaivaa. Suomen melkein ainutta uusiutuvaa luonnonvaraamme eli ihmisten kehittämistä halutaan vaikeuttaa — täydellisen hölmö päätös. Työuran aikana pitää voida päivittää osaamistaan. Meillä valiokunnassa oppositio oli täydellisesti eri mieltä tästä hallituksen esityksestä. Sillä mahdollistetaan työuralla opiskelu hyvin monella tavalla. On ainakin yhdeksän syytä, joiden vuoksi sitä ei pitäisi lakkauttaa nyt: 

1) Se on järjestelmä, jossa työntekijä itse, omaehtoisesti hakeutuu koulutukseen, ja se motivoi. He hakevat työuralleen kehitystä ja samalla pidentävät työhyvinvointiaan ja todennäköisesti myös työuraansa. 

2) Yrityksissä ei ole halua riittäviin koulutuspanoksiin. Erityisesti pienissä yrityksissä on vaikea päästä koulutukseen. Noin kymmenen vuotta sitten yritettiin laittaa koulutusvelvoitteita yrityksille työehtosopimusten kautta. Työnantajat vastustivat sitä neliraajajarrutuksella. Niin se on nytkin. 

3) Matalapalkkaiset pääsevät koulutukseen ja päivittämään osaamistaan sekä etenemään työurallaan. Usein se tapahtuu omalla alalla mutta myös helpottaa alan vaihtamista. Se on erityisesti naisten koulutuskanava, ja tämä vinouttaa tasa-arvoa todella paljon, jos tämä lakkautetaan. 

4) Työllisyysvaikutukset ovat höttöä, koska ajatellaan, että nämä ihmiset eivät lähde enää ollenkaan koulutukseen, kun tämä poistuu. Toinen asia on se, että sijaisten määrä on jätetty tässä laskelmassa kokonaan huomiotta. 

5) Toimiva järjestelmä lopetetaan. Sen talous on tasapainossa. Vakuutusmaksulla siihen osallistuvat niin palkansaajat kun työnantajat. Se on yhdessä jo tehty. 

6) Se on myöskin yrittäjien koulutuskanava, joka tässä mietinnössä on jäänyt kokonaan huomiotta. Sitä ei ole siellä mainittu. 

7) Uutta järjestelmää ei ole tilalle. Hallituksen kaavailema lainapainotteinen järjestelmä, jota tässä ollaan miettimässä, ei ole edes näköpiirissä vielä, ja jos sellainen lainapainotteinen järjestelmä tulisi, se auttaisi vain hyvätuloisia ja sellaisia, joilla on varaa maksaa koulutus. Pienipalkkainen perheellinen ei siihen pysty. 

8) Olisi kehitettävä työvoimapula-ammatteihin ja vähemmän osaamista omaaville polku. Olisimme olleet valmiita kehittämään ja kohdentamaan aikuiskoulutustukea nykyistä paremmin näihin tehtäviin, toisen asteen ja matalamman koulutusasteen työvoimapula-ammatteihin. Myös osa-aikaista opiskelua olisi voitu lisätä, siitä on viitteitä myös nykyisen järjestelmän yhteydessä. 

9) Työllisyysrahasto on erinomaisesti hoitanut asiaa. Siellä on toimiva, hyvä ja ammattitaitoinen henkilökunta hoitamassa asiaa. Myös he ovat työttömyysuhan alla tällä hetkellä. Myös sähköinen palvelu on toiminut siellä erinomaisesti. 

Tässä on yhdeksän hyvää syytä, minkä takia tätä järjestelmää ei pitäisi missään tapauksessa lopettaa, ja sen takia tämä on hallituksen hölmöimpiä päätöksiä, mitä tässä ollaan tekemässä.  

Jatkan seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitos. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Edustaja Pekonen, ja edustaja Pekosen puheenvuoron jälkeen voimme käydä lyhyen debatin, jos sellaiseen koetaan tarvetta. — Olkaa hyvä, edustaja Pekonen. 

17.18 
Aino-Kaisa Pekonen vas :

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kuten kokoomuksen silloinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen totesi vielä edellisellä vaalikaudella: ”Aikuiskoulutustuen poistaminen sotii täysin työelämän tämänhetkistä henkeä vastaan.” Erityisesti tämä pätee työvoimapulasta kärsivään sote- ja kasvatusalaan. Tässä tilanteessa pitäisi tehdä kaikki voitava sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi, mutta hallitus on päättänyt tehdä ja toimia täysin päinvastoin ja lähtee aktiivisesti heikentämään tilannetta työnantajienkin varoituksista huolimatta. Täytyy todeta, että vastuuttomampaa politiikkaa on vaikea kuvitella. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemisissa myös työnantajatahot painottivat sitä, että tuen lakkauttamisella tällä aikataululla voi olla jopa kriittinen vaikutus sote-palveluiden saatavuuteen. Muun muassa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on ilmaissut vakavan huolen aikuiskoulutustuen lakkauttamisen seurauksista ja varoittanut sen lakkauttamisen pahentavan kuntien ja hyvinvointialueiden työvoimapulaa. Sote-alalle on kouluttautunut vuositasolla jopa yli 10 000 ihmistä aikuiskoulutustuen kautta.  

Työministeri Satonen taas on toistuvasti vedonnut siihen, kuinka aikuiskoulutustukea käytetään myös sote-alalta pois kouluttautumiseen. Työministeri tuntuukin ajattelevan hoitajien ja muiden sote-ammattilaisten olevan jotain karjaa, jota voidaan tökkiä takaisin sinne omaan karsinaansa. Ikään kuin alalla loppuun palaneet ihmiset pysyisivät siellä kiltisti, kunhan kouluttautumisen mahdollisuudet viedään. Täytyy kysyä: jos alan vaihtaminen aikuiskoulutustuen kautta estetään, onko ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen sitten parempi vaihtoehto? 

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä ihmetellä, kun pääministeri täällä juuri päättyneellä kyselytunnilla oli huolissaan sote-alan osaajista ja hoitajapulasta — vaikutti aivan vilpittömältä huolelta. Mutta samaan aikaan, mitä tekee pääministeri Orpon hallitus? Lakkauttaa aikuiskoulutustuen. Uskomatonta. 

Kuten tiedämme, luvattua aikuiskoulutustuen korvaavaa mallia ei ole vielä edes näköpiirissä vuosikausiin. Kaavaillun mallin lainapainotteisuus ei tee kouluttautumisesta houkuttelevaa etenkään matalapalkkaisissa ammateissa. On täysin käsittämätön ajatus, että lähihoitajaksi lähdettäisiin laajasti opiskelemaan lainarahalla. Itsekin lähihoitajaksi kouluttautuneena ihmettelen, miten irrallaan tavallisen ihmisen todellisuudesta ovat henkilöt, jotka näitä päätöksiä tekevät. 

Arvoisa puhemies! Tälläkin hallituksen esityksellä on negatiivisia vaikutuksia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Hallituksen esityksessä jo itsessään todetaan, että tämä esitys voi heikentää pienituloisten henkilöiden mahdollisuuksia hankkia jatko- ja täydennyskoulutusta. Sukupuolivaikutusten osalta tämä esitys vaikuttaa enemmän naisiin kuin miehiin, mikä taas johtuu enemmänkin Suomen työmarkkinoiden sukupuolittuneisuudesta, mutta miksi tämä hallitus haluaa heikentää naisten mahdollisuuksia kouluttautua ja edetä urallaan? 

Tässä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä, jonka hallituspuolueet ovat kuitanneet, huomautetaan, että tasa-arvolain mukaan viranomaisen tulee kaikessa toiminnassa edistää sukupuolten tasa-arvoa ja että valiokunta pitää ilmeisenä, että tämä esitys on toteutuessaan ristiriidassa tasa-arvolain tasa-arvon edistämisvelvoitteen kanssa. Minä pidän tätä, arvoisa puhemies, vakavana huomautuksena. 

Tässä samassa esityksessä, kun aikuiskoulutustuki lakkautetaan, lakkautetaan myöskin vuorotteluvapaajärjestelmä. Ilmeisesti Purran—Orpon hallitus näkee vuorotteluvapaan mahdollisuutena laiskotella, vaikka tosiasiassa työntekijälle siitä on hyötyä esimerkiksi työssäjaksamisen ja itsensä kehittämisen näkökulmasta. Näillä on myöskin positiivisia vaikutuksia työurien pidentymisen kannalta ihmisille itselleen.  

On myöskin syytä huomata, että vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattu työtön henkilö saa määräaikaisessa sijaisuudessa työkokemusta ja että hallituksen oman esityksenkin mukaan merkittävä osuus vuorotteluvapaasijaisista on työllisiä sitten sen sijaisuuden päättymisen jälkeenkin. Itse ajattelen, että tämä on todellinen win-win-tilanne, voitto molemmille, mutta tämä ei hallitukselle käy. Valiokunta on saanut myöskin selvityksen, jonka mukaan vuorotteluvapaa sijoittuu aivan kärkipäähän, kun tarkastellaan työllisyysvaikutuksiltaan parhaita työvoimapoliittisia aktiivipalveluita. 

Puhemies! Totean, että olen kyllä pahoillani tästä hallituksen tekemästä politiikasta. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Halukkaat edustajat voivat pyytää minuutin mittaista vastauspuheenvuoroa nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä. 

17.23 
Tuula Haatainen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Sivistysvaliokunta käsitteli tätä myös, ja kyllä valiokunnan puheenjohtajana täytyy sanoa, että tämä esitys sotii jyrkästi sitä vastaan, mikä hyvin yleisesti, yhteisesti tässäkin salissa on tunnustettu useaan otteeseen, että Suomi pärjää vain osaamisella, ja osaaminen vahvistuu vain opiskelemalla uutta. Me kaikki tiedämme, että osaamisen vahvistaminen ja jatkuvan oppimisen ylläpitäminen on entistä tärkeämpää tässä ajassa, jolloin työelämä ja koko maailma muuttuvat koko ajan vauhdilla eteenpäin muun muassa digitalisaation myötä. 

Tämä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen tulee tekemään suuren loven siihen, että myös työssäkäyvä aikuisväestö pystyy mukautumaan muuttuvan työelämän vaatimuksiin ja kehittämään myös omaehtoisesti omaa osaamistaan. 

Minusta käsittämättömintä on se, että tämän tilalle ei ole laadittu uutta mallia vaan lakkautetaan kylmästi. Olisi ollut paljon järkevämpää ottaa siirtymäaika, [Puhemies koputtaa] laatia uudenlainen malli, joka vastaa paremmin siihen, mitä tarvitaan. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä. 

17.25 
Karoliina Partanen kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Pekonen nosti hoitajapulan esille, ja se on todella meidän yhteinen ongelma. Itse en kuitenkaan näe, että hoitajapula ratkeaa yksin tai edes osaksi tällä opintovapaamallilla. Muutenhan meillä ei olisi sote-osaajista pulaa, koska tämä malli on ollut käytössä. Sen sijaan meillä on hallitusohjelmassa paljon hyviä kirjauksia siitä, miten me lisätään sote-osaajia. Yksi sellaisen on Hyvän työn ohjelma, joka onkin jo käynnistynyt, ja hallitus oli varannut siihen yhdeksän miljoonan euron määrärahan. 

Tosiasiallinen työmarkkinoiden tasa-arvo-ongelma on, niin kuin edustaja Pekonenkin sen tietää, meidän segregoituneet työmarkkinat, ei se, että meillä ei ole enää opintovapaamallia käytössä. Mietin sitä, mitä edustaja Pekonen teki viime hallituskautena ollessaan TyVin puheenjohtaja näiden segregoituneiden työmarkkinoiden ratkaisemiseksi. [Hälinää vasemmalta] 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä. 

17.26 
Markus Lohi kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Vaikeina taloudellisina aikoina on tietenkin oppositiosta helppo vastustaa kaikkia säästötoimenpiteitä, mutta kuten olette huomanneet, niin keskusta on aika laajasti myös tukenut niitä ja esittänyt omia toimenpiteitä, tältäkin osin. Itse ajattelen, että tässä ajassa tuo vuorotteluvapaa on ehkä semmoinen, josta joudumme valitettavasti luopumaan, mutta sitten on tämä aikuiskoulutustuki. Kun sitä on aidosti pohdittu ja mietitty, niin kyllä täytyy sanoa, että edustaja Lyly käytti kyllä erinomaisen puheenvuoron, hyvin analyyttisen siitä, mitkä yhdeksän syytä puoltavat sen säilyttämistä. Minulla on aidosti sellainen tunne, että hallitus ei nyt tiedä, mitä se on tekemässä. Tämän merkitys on valtavan suuri työurille, kuten edustaja Pekonen täällä edellä totesi. Olen omin silmin nähnyt monta esimerkkiä, kuinka työmotivaatio on noussut aivan eri tasolle, kun on pystytty päivittämään omaa osaamista ja pystytty etenemään uralla, ja nyt tästä ollaan luopumassa. Tämä on paha yhteiskunnallinen virhe. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä. 

17.27 
Jorma Piisinen ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Tutkimustulosten mukaan opintojen aloittaminen vaikuttaa yksilön ansiotuloihin ja työllisyyteen negatiivisesti useiden vuosien ajan ja pieni positiivinen tulovaikutus alkaa näkyä vasta 8—10 vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta — Seuri (2023); Kauhanen (2021); Kauhanen ja Virtanen (2021). On epävarmaa, missä määrin aikuiskoulutustuki lisää aidosti opintojen aloittamista. Seuri tutkimuksessaan 2023 raportoi, että vuoden 2010 aikuiskoulutustuen uudistus lisäsi tuen käyttöä muttei johtanut opintojen aloittamisen lisääntymiseen. Henkilöt, jotka saavat aikuiskoulutustukea, saattavat siis aloittaa opinnot ilman aikuiskoulutustukeakin. [Johannes Koskinen: Saattavat!] 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä. 

17.28 
Inka Hopsu vihr 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! En ymmärrä tätä hallituksen linjaa aikuisten kouluttautumiseen. Nyt puhutte opetuksen, koulutuksen kasautumisesta tietyille ihmisille, kun meillä on aina ennen ajateltu niin, että kannustamme ihmisiä opiskelemaan lisää, kannustamme erikoistumaan, kannustamme etenemään uralla. Olemme asettaneet tavoitteita korkeakoulutusasteen nostamiseksi. Miten niitä saavutetaan, jos aikuiset eivät pysty siihen osallistumaan? Aloilla, jotka ovat tätä aikuiskoulutustukea eniten käyttäneet, naisvaltaisilla julkisen sektorin aloilla, on huutava työvoimapula. Kaikki lausujat sanovat, että tämä on ollut erittäin hyvä keino saada sote-alalle, varhaiskasvatukseen lisää työntekijöitä. Ruotsi käynnisti vastikään Suomesta mallia ottaen työvoimapula-aloille ja vihreään siirtymään vastaavan mallin, jossa rahoitusta kerätään myös työnantajapuolelta. Miten Suomi pärjää jatkossa kilpailussa, jos meidän osaamista ja koulutusta ajetaan alas? 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja, olkaa hyvä. 

17.29 
Minja Koskela vas 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Jäin kyllä hieman ihmettelemään tätä edustaja Partasen äskeistä puheenvuoroa, jossa siis annettiin ymmärtää, että tällä aikuiskoulutustuella ei olisi mitään vaikutusta sote-alan työvoimapulaan. Se on minusta aika raju väite, kun katsotaan vaikka näitä lukuja: terveydenhoitajan tutkinnon suorittaneista 50 prosenttia, ensihoitajan tutkinnon suorittaneista 49 prosenttia. Naisia etuuden käyttäjistä on ollut 74 prosenttia. Merkittävä osa on ollut nimenomaan julkisen sektorin alojen jatko- ja täydennyskoulutuksen urapolkuja. On myös niin, että julkisen sektorin naisvaltaisissa ammateissa, kun siellä työskentelevät suorittavat aikuiskoulutustuen turvin korkeampia tutkintoja samalla alalla, nämä ovat sellaisia koulutuspolkuja, että esimerkiksi lähihoitajasta kouluttaudutaan sairaanhoitajaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kun se alan houkuttelevuus ja alalla pysyminen kasvavat, kun ihminen pystyy toteuttamaan itseään siinä ammatissa, missä hän haluaa, ja on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan, [Puhemies koputtaa] niin totta kai sillä on vaikutusta siihen, miten siihen omaan työhön pystyy suhtautumaan, kuinka kauan siellä pystyy olemaan, [Puhemies koputtaa] ja se nimenomaan vaikuttaa siihen, miten houkutteleva sote-ala on ja minkä verran siellä on työntekijöitä. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä. 

17.31 
Joona Räsänen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä asiassa tämä hallituksen mustavalkoinen maailmankuva on täysin todellisuudesta vieraantunut, siis täysin todellisuudesta vieraantunut. Nyt hallitus on lakkauttamassa kertalaakista toimivaa järjestelmää, siis kertalaakista lakkautetaan toimiva järjestelmä, ei siis edes niin, että puututtaisiin sitten niihin mahdollisiin epäkohtiin, joita eittämättä varmaan nykyisessäkin järjestelmässä on. Sen sijaan että niitä ongelmia korjattaisiin, lakkautetaan koko järjestelmä. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Just näin!] 

Ja tämä hallituksen argumentti siitä, että tämä tuottaa 10 000 uutta työpaikkaa — tämähän on se keskeinen argumentti teillä — pohjautuu vain ja ainoastaan siihen, että jatkossa kukaan, siis kukaan, työsuhteessa oleva ei enää työsuhteen aikana kouluttautuisi. Siis siihenhän se pohjaa, että kukaan ei enää kouluttautuisi. Silläkö tämä maa tästä suosta nostetaan, että todetaan, että ei enää kannata omaa osaamistaan päivittää? Ei tässä ole mitään järkeä. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Sirén, olkaa hyvä. 

17.32 
Saara-Sofia Sirén kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Todellakin on aivan kiistatonta, että tämä järjestelmä ei nykymuodossaan toimi tarkoituksenmukaisella tavalla. [Joona Räsänen: Kannattaisiko sitä muuttaa?] Julkiset varat, joita tähän järjestelmään käytetään, eivät kohdennu tavalla, joka palvelisi tarkoitustaan siinä tilanteessa, missä me nyt olemme. Aikuiskoulutustuki nykymuodossaan ei ole kustannustehokas tapa vastata jatkuvan oppimisen tarpeisiin, joita meillä on. Se ei nykymuodossaan nosta tarkoituksenmukaisella tavalla suomalaisten koulutustasoa, mihin olisi tarvetta. Siksi hallitus tämän esityksen tekee. 

Myös korvaavaa mallia on kaivattu, ja kuten mietinnön esittelypuheenvuorossa totesin, työryhmä on esittänyt oman raporttinsa, ja myös rahaa on kymmenen miljoonaa euroa varattu tähän korvaavaan malliin. Työministeri on ilmoittanut, että keskustelua mahdollisen uuden mallin muodostamiseksi jatketaan työmarkkinajärjestöjen kanssa.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä. 

17.33 
Olga Oinas-Panuma kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä ihmettelen vähän tätä tämmöistä ylimielistä suhtautumista siihen, että aikuiskoulutustuesta ei olisi ollut mitään hyötyä vaikkapa sote-alalle, kun otetaan huomioon, että kuitenkin noin puolet siitä on käytetty nimenomaan sote-alan kouluttautumiseen, semmoisille aloille, missä meillä on työvoimapulaa.  

Kyllä minun mielestäni tämmöinen koulutusmahdollisuuksien tuhoaminen on radikaali ja huono päätös meidän kansakunnalle. Uskon ja ymmärrän, että muutoksia voi tehdä, mutta sehän, että me poistetaan toimiva malli ja ei tarjota mitään tilalle samoin tein, on ihan nurinkurinen lähestymistapa.  

Olen erittäin huolestunut erityisesti siitä, että nyt ollaan suunniteltu tämmöistä ehkä lainapainotteisempaa mallia. Sitten voi miettiä, minkälainen motivaatio ihmisellä on opiskella vaikkapa sairaanhoitajaksi tai lähihoitajaksi, jos hänen pitää maksaa isot lainat takaisin opiskelun jälkeen. Opintolainaahan maksaa samalla tavalla pois, olipa sinulla lääkärin palkka, seitsemän tonnia, tai olitpa lastentarhanopettaja alle kolmen tonnin palkalla. Niin että on kyllä käsittämätön tämä marssimajärjestys. Sitä en voi ymmärtää. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä. 

17.34 
Jaana Strandman ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Aikuiskoulutustuen kohdalla puhutaan suurilta osin henkilöistä, joilla on jo koulutus taustalla. Tästä syystä ei voi olla valtion ydintehtävä maksaa aikuisille ja koulutetuille ihmisille toista koulutusta. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen vaikutukset ovat selviä: suorat noin 180 miljoonan euron säästöt ja 10 000 ihmisen työllisyyden lisääminen. Kokonaisvaikutus on noin 262 miljoonaa euroa. 

Arvoisa puhemies! Tässäkin keskustelussa, niin kuin monessa muussakin täällä salissa, on pidettävä kristallinkirkkaana se, ettei rahaa yksinkertaisesti ole. Itse asiassa rahaa on niin vähän, että joudumme ottamaan velkaa, joka vuosi lisää. Kaikki keinot ovat nyt hallituksen käytössä, ja eilen saimme kuulla, että Suomen odotettu talouskasvu on ylittänyt asiantuntijoiden ennustukset — eikä sinänsä ihme, koska tämä hallitus laittaa koko kansan töihin ja keskittyy valtion perusasioihin, jättämättä kuitenkaan ketään pois kelkasta. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä. 

17.36 
Veronika Honkasalo vas 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Nyt, edustaja Strandman! Me molemmat istutaan sivistysvaliokunnassa ja ollaan käyty läpi nämä aika laajat kuulemiset tähän aikuiskoulutustukeen. Valtio ei tätä kustanna. Ja nyt pitäisi olla ne perusfaktat kunnossa, kun täällä debatoidaan. Se on sellainen niin kuin lähtökohta tähän keskusteluun — pitäisi olla. 

Mutta kyllä pitää puuttua täällä sekä edustaja Sirénin että edustaja Partasen tasa-arvokannanottoihin. Jos minä kuuluisin siihen puolueeseen, mitä te edustatte, niin en kehtaisi sanoa sukupuolten tasa-arvosta yhtään mitään tässä salissa. Te toteutatte vientimallin, joka sementoi palkkaerot tässä maassa naisvaltaisilla aloilla, ja toteutatte politiikkaa, joka monin tavoin heikentää nimenomaan naisten asemaa ja nimenomaan niiden pienituloisten naisten asemaa. Ja jos tiedetään, että aikuiskoulutustukea nimenomaan käyttävät pienituloiset naiset, niin kannattaako heidän ahdinkoaan sitten tällaisella päätöksellä vielä lisätä?  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä. 

17.37 
Timo Suhonen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä esitys lakkauttaa aikuiskoulutustuki on järjetön monesta näkökulmasta. Esimerkiksi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat toteaa, että tuen lakkauttamisella suunnitellulla aikataululla ilman korvaavaa järjestelmää voi olla jopa kriittisiä vaikutuksia kelpoisuusehdot täyttävän pätevän henkilöstön saatavuuteen kunta- ja hyvinvointialoilla. 

Samoin työ- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä todetaan seuraavaa: ”Esityksen mukaan naiset käyttävät aikuiskoulutustukea miehiä merkittävästi enemmän, joten järjestelmien lakkauttaminen vaikuttaa heikentävästi erityisesti naisten mahdollisuuteen kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan. Valiokunta pitää ilmeisenä, että esitys toteutuessaan on tältä osin ristiriidassa tasa-arvolain tasa-arvon edistämisvelvoitteen kanssa.” Kysyisin arvoisalta työministeriltä, mutta koska ei ole paikalla, niin kysyn tasa-arvo- ja työelämävaliokunnan puheenjohtajalta: miten voimme olla esittämässä tasa-arvolain kanssa ristiriidassa olevaa päätöstä? — Kiitos. [Eduskunnasta: Mainio kysymys!] 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä. 

17.38 
Tuomas Kettunen kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Puhemies! Niin kuin edustaja Lyly ansiokkaassa puheenvuorossaan totesi, tämä on hölmö päätös, ja olen samaa mieltä. Tämä on radikaali virhe kansakuntaamme kohtaan ja on nykyistä työelämän henkeä vastaan, kuten on tässä todettu — osaaminen, jatkuvan oppimisen kehittäminen. 

No, jos aikuiskoulutustuki on ollut toimiva järjestelmä, niin miksi se piti lopettaa, miksi sitä ei voitu kehittää? [Sofia Vikman: Se ei ollut toimiva!] Jos se ei ollut toimiva, miksi sitä ei voitu lähteä kehittämään? Ja jos se ei ollut toimiva, niin minkä takia ei luotu siirtymäaikaa, kuten me olemme oppositiosta tuoneet esille myös valiokuntakäsittelyssä? Miksi ei tehty siirtymäaikaa? Ja tämä siirtymäaika, jos se olisi ollut rahasta kiinni, oltaisiin voitu rahoittaa vaikka tällä ammattitutkintostipendin lakkauttamisesta vapautuvalla 11 miljoonalla eurolla. Mutta miksi, hallitus, te ette lähteneet tähän opposition hyvään, rakentavaan esitykseen matkaan vaan runnotte tämän järjettömän esityksen läpi? 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä. 

17.39 
Kim Berg sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen tässä tilanteessa, jossa tarvitaan osaavaa työvoimaa, on suomeksi sanottuna järjetön. Edustaja Strandmanille nyt voisi sanoa, että tämä nykyinen malli on kustannettu työttömyysvakuutusmaksuilla, ei todellakaan valtion budjetista. 

Mutta sitten tämä uusi korvaava malli, mitä nyt valmistellaan — ja on todella ikävää, että ei ole mitään malleja valmiina ja tämä halutaan lakkauttaa, ei voitu korjata tätä nykyistä mallia ja sen valuvikoja — perustuisi käsitykseni mukaan lainapainotteisuuteen. Ja olen myös kuullut, että tähän on mietitty sitä, että työnantajat kustantaisivat joitain rahastoja ja tämän kautta sitten maksettaisiin näitä koulutuksia. No, ainakin sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisessa tuli aika suoraan esille työnantajilta — muun muassa KT ja yksityissektorin HALI sanoivat — että ei heillä ole varaa jatkossa maksaa näitä koulutuksia, kun he nyt ovat saaneet nämä koulutusrahat näistä työttömyysvakuutusmaksuista. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä. 

17.40 
Oskari Valtola kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Eilen keskustelimme tässä salissa julkisen talouden suunnitelmasta 25—28, ja en tiedä, onko se keskustelu unohtunut näin nopeasti — se, missä tilanteessa meidän valtiontaloutemme on tällä hetkellä. [Välihuutoja — Aino-Kaisa Pekonen: Ei tällä ole mitään merkitystä!] Tämän esityksen tavoitteena on alentaa julkisia kustannuksia ja parantaa työllisyyttä. OKM on arvioinut, että aikuiskoulutustuen lakkauttamisen vaikutus jatko- ja täydennyskoulutukseen hakeutumiseen on hyvin maltillinen. Samoin OKM:n selvityksen mukaan on havaittu, että aikuiskoulutustuella ei ole vaikutusta uusien opintojen aloituksen todennäköisyyteen, niin kuin edustaja Lylykin täällä muun muassa yhdessä näistä yhdeksästä kohdasta toi esille. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Haatainen. 

17.41 
Tuula Haatainen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kyllä täällä nyt hallituspuolueiden puolelta näkyy vahvasti se, että ei oikein ymmärretä, miten tämä rahoitetaan. Täällä puhutaan budjettimenoista, valtiontaloudesta. Tämä rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuilla, ja se on 0,17 prosenttia siitä, mitä kerätään, eli pieni siivu, jolla saadaan valtavasti hyvää aikaiseksi. Ja tämä korvaushan, jonka nämä ihmiset saavat, on pienempi kuin työttömyyskorvaus, ja he itse joutuvat myös omasta pussistaan pistämään rahaa siihen, että saavat sitä jatkokoulutusta, jotta he olisivat entistä vahvempia ja osaavampia työmarkkinoilla. 

Tätä esitystä on myös työnantajapuolelta vastustettu. Kuntapuolen työnantajat vastustavat. Sitäkin pitäisi kuunnella, koska me tämän kautta saamme myös entistä osaavampia työntekijöitä julkiselle sektorille. Mutta tämä on palvellut myös yksityistä sektoria. [Puhemies koputtaa] 

Täällä on nyt väitetty, että tämä [Puhemies koputtaa] ei heikentäisi aikuiskoulutukseen hakeutumista. Kyllä se tulee heikentämään. [Puhemies koputtaa] Se on ihan selvä asia. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Sarkkinen. 

17.43 
Hanna Sarkkinen vas 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kun luin hallitusohjelman silloin, kun se ilmestyi, niin ajattelin, että tämä aikuiskoulutustuen lakkautus on niin typerä juttu, että tästä hallitus varmasti perääntyy — varsinkin, kun tätä ei edes makseta valtion pussista. Mutta mitä vielä: asiaa viedään eteenpäin, korvaavaa mallia ei ole. On käsittämätöntä, että uudistamisen sijaan ajetaan kokonaan alas tämä toimiva malli. 

Arvoisa puhemies! Suomalaisten odotetaan tekevän entistä pidempiä työuria, eikä moni työntekijä kuitenkaan selviä parikymppisenä hankitulla tutkinnolla 40:tä—50:tä vuotta. Työmarkkinoiden osaamisvaatimukset muuttuvat koko ajan, tai sitten ihminen ei välttämättä jaksa siinä entisessä työssään, tai henkilö haluaa edetä työurallaan. Siksi me tarvitsemme väyliä jatkuvalle oppimiselle, aikuiskouluttautumiselle. Nyt hallitus pistää nämä väylät kiinni: lakkautetaan aikuiskoulutustuki, leikataan aikuisten ammatillisesta koulutuksesta ja myös vapaasta sivistystyöstä. 

Arvoisa puhemies! Tämä päätös tulee erittäin kalliiksi kunta- ja hyvinvointialuetyönantajille ja työvoiman saatavuudelle. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Vikman. 

17.44 
Sofia Vikman kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Ei tainnut olla debattipuheenvuoropyyntöä siellä vetämässä, mutta kiitos kuitenkin. 

Kun käytetään julkisia varoja, niin ne täytyy... [Vasemmalta: Ei käytetä!] — Tulivat ne sitten mistä lähteestä tahansa, mutta voidaan ajatella, että puhutaan julkisista varoista, julkisista menoista ja siitä, että työllisyyttä on parannettava. [Aino-Kaisa Pekonen ja Joona Räsänen pyytävät vastauspuheenvuoroa] Tämä asia on kyllä hallituspuolueiden erittäin hyvin ymmärtämä, ja tämä on perattu syvällisesti läpi jo hallitusohjelmaneuvotteluissa. [Aino-Kaisa Pekonen: Ei vaikuta siltä!] Ei kannata väitellä nyt tästä. 

Joka tapauksessa kyse on siitä, että aikuiskoulutustuki ei ole toiminut, aikuiskoulutustuki ei ole nostanut suomalaisten koulutustasoa. Tuki ei siis ole kohdentunut osaamis- tai koulutustasoa nostavalla tavalla. Esimerkiksi Etlan tutkimuksen mukaan aikuiskoulutustuen hyödyt riippuvat merkittävästi koulutustaustasta. [Puhemies koputtaa] Eniten aikuiskoulutustuesta on hyötyä peruskoulutaustaisten kohdalla, ja kuitenkin selvityksistä on käynyt ilmi, että perusasteen suorittaneiden osuus tuen saajista on kuitenkin vähäinen, [Puhemies koputtaa] vain noin prosentti kaikista tuen saajista. [Puhemies: Aika, edustaja Vikman!] Eli hallituksen toimet tähtäävät siihen, että tutkintokoulutusta suunnataan siten, että koulutustasoa pystytään nostamaan ja työmarkkina-asemaa näillä ihmisillä parantamaan. [Puhemies keskeyttää puheenvuoron] 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Oinas-Panuma. 

17.45 
Olga Oinas-Panuma kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Kiitos, arvoisa puhemies! Palaan tähän lainapainotteisuuteen ja siihen, miten huolestuttava suunta se on. Ihmiset maksavat nykyäänkin jo opintolainoja hyvin pitkään. Itse, vaikka esimerkkinä, olen humanisti, minulla on 25 000 euroa opintolainaa. Jos minä olisin nyt normaalissa työelämässä jossain muualla kuin täällä ja haluaisin uudelleen kouluttautua, niin en minä uskaltaisi ottaa lisää lainaa ja lähteä lukemaan itseäni eteenpäin. Tämä tilanne on todella monilla ihmisillä. Jos me mennään siihen lainapainotteiseen malliin tässä täydennyskouluttautumisessa, niin mitä te tarjoatte sille ihmiselle, jotta hänen on kannattavaa kouluttaa itseänsä eteenpäin? Mitä te tarjoatte, jotta ihmisen kannattaa kouluttautua sairaanhoitajaksi tai kouluttautua esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajaksi ilman, että palkkataso ihan hirveästi nousee edellisestä työstä? Minun mielestäni on typerää, että tämä poistetaan sen sijaan, että muutettaisiin tätä mallia niin, että se suosisi esimerkiksi niitä aloja, joille me tarvitaan niitä osaajia, kuten esimerkiksi sinne sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle. Eihän tässä ole järkeä. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Razmyar. 

17.47 
Nasima Razmyar sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten tässä moni on todennut, niin minäkin uskoin, kun näin tämän hallituksen esityksen, että kaikessa järjettömyydessään ehkä te voisitte sen perua. Ja aivan kuten täällä on todettu lukuisista asiantuntijalausunnoista ja ehkä ennen kaikkea siitä viestistä, mitä näiltä aloilta on tullut meille, niin olisi luullut teidän heräävän ainakin siihen viestiin ja niihin huolenaiheisiin. Valitettavasti nämä puheenvuorot, mitä tässä on käytetty, kuvastavat hallituksen suhtautumista niin sivistykseen kuin elämänmittaiseen oppimiseen, jota tänä päivänä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Te olette, arvoisa hallitus, romuttamassa mallin, toimivan mallin, ja aivan kuten tässä on todettu, sille olisi voitu saada siirtymäaika, olisi voitu saada varmuus sille, että se malli on tulossa. Nyt tällä hetkellä, vaikka se malli... Tässä on sanottu ja todettu, että korvaava malli on tulossa, ja josta toki edustaja Sirén sanoi, että kymmenen miljoonaa — no miten se käytetään? Meillähän on valtava huoli esimerkiksi näiden työvoimapula-alojen osalta varhaiskasvatuksessa, sote-alalla... [Puhemies koputtaa] Ja te toisaalta sanotte, että tästä tulee lainapainotteinen ja kunnille mahdollisesti enemmän vastuuta. Tässä on erittäin paljon kysymysmerkkejä, ja toivon todella, [Puhemies koputtaa] että vähintään sitten tämän uuden mallin osalta [Puhemies: Aika!] huolehditte näistä työvoimapula-aloista. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Pekonen.  

17.48 
Aino-Kaisa Pekonen vas 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että minä olen kyllä pikkusen huolissani tästä keskustelusta, mitä me käydään täällä salissa, kun koko ajan sieltä pääministeripuolueesta toistetaan, että tällä säästetään valtion menoja. 

Edustaja Vikman totesi, että hän ei halua väitellä tästä asiasta, [Sofia Vikmanin välihuuto] ja minä en halua myöskään väitellä teidän kanssanne, mutta jos te ette usko minua, [Sofia Vikman: En käyttänyt sanaa valtionmeno!] niin uskokaa sitten edes Työllisyysrahaston sivua, jossa todetaan, että aikuiskoulutustuki rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja tästä lakkauttamisesta säästyneitä varoja ei ole mahdollista siirtää valtion budjettiin. 

Arvoisa puhemies! Toistuvasti sieltä oikealta laidalta myös todetaan, että tästä aikuiskoulutustuesta ei ole mitään hyötyä, mutta tässä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä, tässä mietinnössä, todetaan, että aikuiskoulutustuella on järjestelmän puutteista huolimatta onnistuttu nostamaan suomalaisten koulutustasoa mahdollistamalla työuran aikainen jatkuva oppiminen. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ohhoh!] Miksi te ette kehitä tätä mallia vaan lakkautatte sen kokonaan?  

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Sirén. 

17.49 
Saara-Sofia Sirén kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Tästä korvaavasta järjestelmästä ja sille kehysriihessä varatusta 10 miljoonasta eurosta: Todellakin, edustaja Razmyar, tämä raha on tarkoitus kohdentaa näille aloille, sote-alalle ja kasvatusalalle, joissa tarve on selkein ja joissa alalla itsellään on myös mitä ilmeisemmin haluja tätä mallia olla kehittämässä ja hyödyntämässä. 

Arvoisa puhemies! Tästä tasa-arvonäkökulmasta: Suomalaisten työmarkkinoiden keskeisin haaste on erittäin voimakkaasti segregoituneet työmarkkinat eri alojen ja myös koulutusalojen välillä, ja tämä on haaste, jota me emme pysty ratkomaan täällä lainsäädännön keinoin, mutta jota meidän tulisi yhteistyössä kuitenkin kyetä purkamaan. Sukupuolivaikutusten arviointi on tärkeä osa kaikkea lainsäädäntöä, jossa ei ole onnistuttu riittävällä tavalla niin aikaisemmilla kausilla kuin vielä nytkään. [Puhemies koputtaa] Se on myös asia, jota meidän on yhdessä kehitettävä. [Välihuutoja vasemmalta] 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Lyly. 

17.50 
Lauri Lyly sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Onko 30 000 ihmistä väärässä oman kehittämisensä kanssa? Niin paljon tätä käytetään vuosittain. Se kertoo siitä tarpeesta aika paljon, kun tätä aikuiskoulutustukea on viime aikoina käytetty. 

Ja toinen asia, mikä tähän liittyy, on se, että nyt tämä 175 miljoonaa vuodessa kerätään todella palkansaajien ja työnantajien vakuutusmaksuilla, ja palkansaajapuoli on erityisen voimakkaasti vedonnut, että tämä säilyisi. He ovat olleet tätä mieltä. Työnantajapuolelta EK ja SY ovat olleet sitä mieltä, että tämä voidaan lopettaa heidän mielestään, mutta Kuntatyönantajat ja hyvinvointityönantajat ovat sitä mieltä, että ehdottomasti on jatkettava. Ja tämä tavallaan on se tilanne tällä hetkellä. 

Ja sitten, kun täällä puhutaan, että nyt on 10 miljoonan korvaava järjestelmä tulossa tämän 175 miljoonan järjestelmän tilalle: tämä on niin pöllö tilanne kuin olla ja voi. Tämä on niin kuin mikroja [Puhemies koputtaa] tämä, mitä tähän ollaan kohdentamassa, kun järjestelmä on voimassa ollut. Ja sitten tähän kohdentamiseen me oltaisiin oltu valmiita, ja noin puolet, vähän vajaa puolet, on toisen asteen ja matalamman korvausasteen saaneita, tässä muodossa. [Timo Furuholm: Sopiiko vaihtaa? — Naureskelua] 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Furuholm. 

17.52 
Timo Furuholm vas 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä nyt vähän huolestuttavaa on. Sekä edustaja Strandman, joka jo valitettavasti poistui, että valiokunnan puheenjohtaja toistelivat tätä mantraa julkisesta rahasta ja sen säästämisestä tämän esityksen myötä. Itse asiassa tämä tuki, joka on rahoitettu työnantajien ja työntekijöiden toimesta, on ollut erinomainen diili molempien näkökulmasta, vaikka, kuten edustaja Lyly tässä edellä totesi, Suomen Yrittäjät sekä EK nyt kannattavatkin tämän poistamista. Se iso kysymys on juuri siitä, että mikään ei ole täydellistä. Jos on joitain pieniä valuvikoja tai kohtia, mitä halutaan korjata, niin sitten pitää kehittää, sitten pitää parantaa eikä räjäyttää tätä koko toimivaa systeemiä. — Kiitos. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Hiltunen. 

17.53 
Pia Hiltunen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on tosissaan hölmöä, koska uutta mallia ei vielä ole ja tämä jatkuva oppiminen on tätä päivää ja tulevaisuutta. Ja me tarvitaan ihmisiä, jotka kehittävät itseään, ja jotta työurat pitenevät, niin tämä on välttämätöntä. 

Nyt kun puhutaan siitä, että kouluttautuminen kasautuu ja korkeakoulutetut käyttävät tätä aikuiskoulutustukea ja silloin koulutusaste ei nouse, niin esimerkiksi opetusalalla luokanopettajasta erityisopettajaksi kouluttautuminen on tämmöinen tilanne. Ja se tarkoittaa silloin sitä myös opinnoissa, että esimerkiksi opetusalan lisäksi sote-alalla nämä aikuiskoulutustuella opiskelevat käyvät opintoja päivittäin. Eli he tekevät sen harjoittelujen ohessa, tekevät täyspäiväisesti sitä opiskelua, ja silloin se ei ole mahdollista, että käyt yhtä aikaa töissä ja teet niitä opintoja. 

Nyt haluaisin kysyä, arvoisa ministeri Satonen, teiltä: Miten te tulette kohdentamaan korvaavaa rahoitusta työvoimapula-alojen lisäkoulutukseen vaikuttavammin kuin tämä nykyinen malli? Ja tuleeko lisäkoulutuksesta myös näillä työvoimapula-aloilla omakustanteista tulevaisuudessa? — Kiitos. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Hopsu. 

17.54 
Inka Hopsu vihr 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Meillä on suuria haasteita maassa aikuisten uupumuksen ja mielenterveyden kanssa. Monelle työuran jatkaminen vaatii alanvaihtoa ja lisäkoulutusta. Valitettavasti kuulemisessa tutkimukset jaksamisen merkityksestä eivät kuulemma olleet riittäviä. Minusta meidän pitäisi ratkoa näitä haasteita kuitenkin muuten kuin medikalisaatiolla, jolla sitä nyt ratkotaan. Luulen, että näin käy, että todennäköisesti vuorotteluvapaajärjestelmä ja aikuiskoulutustuen poistaminen johtavat sairaspoissaolojen lisääntymiseen, työkyvyttömyysetuuksien lisääntymiseen. Kaikki nämä tavoitellut, pohditut säästöt ovat pötyä, ja sen sijaan kustannukset nousevat. 

Tästä prosessista vielä: kyllä olisi ehdottomasti järkevämpää ensin kehittää uusi malli, parantaa tätä mallia — se olisi ollut varsin järkevä tie, johon olisi löytynyt varmasti koko salin yhteistä ymmärrystä — [Puhemies koputtaa] kuin lopettaa tämä ja ajaa kaikki toiminnot alas ja sitten lähteä tyhjästä rakentamaan uutta. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Piisinen. 

17.55 
Jorma Piisinen ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Aikuiskoulutustuella olisi työllisyyden kannalta enemmän merkitystä, jos tukea käyttäisivät henkilöt, joilla on vähän koulutusta ja joiden työttömyysriski on korkea. Suunnattuna jo kohtuullisen hyvässä työmarkkina-asemassa oleville aikuiskoulutustukea on työvoimapoliittisesti vaikea perustella. Samalla aikuiskoulutustuen lakkauttaminen saattaa hyvinkin lisätä työllisyyttä, jos se vähentää työelämästä poissaoloa koulutusaikana mutta ei vaikuta työllisyyteen tukijakson jälkeen. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] Tämä oli Uusitalon asiantuntijalausunnosta suoraan. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina. 

17.56 
Anna-Kristiina Mikkonen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta, että hallituksen esitys aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta on ensinnäkin ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa, joilla hallitus muka tavoittelee työelämän tasa-arvon edistämistä ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien lisäämistä. Nythän käy juurikin aivan päinvastoin. 

Monella alalla osaamisvaatimukset kasvavat. Varhaiskasvatusalalla pätevyysvaatimuksia on laajennettu. Vihreä siirtymä ja digitalisaatio vaativat aivan uudenlaista osaamista, uudelleenkouluttautumista. Lakkautettavan tuen tilalle on oikeasti pikaisesti luotava malli, joka ottaa huomioon erityisesti säädellyt sote-, kasvatus-, opetus- ja pelastusalat ja niiden erityistarpeet, ettei julkisen sektorin osaajapula entisestään kärjisty. On todella ongelmallista, että aikuiskoulutustuen lakkautuspäätös tehdään ennen korvaavan järjestelmän luomista. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Kettunen. 

17.57 
Tuomas Kettunen kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Puhemies! Kun hallitus nyt leikkaa sotesta eli hyvinvointialueilta, niin ei se ainakaan helpota, kun tämä aikuiskoulutustuki on ollut osa ratkaisua sosiaali- ja terveysalaa vaivaavaan osaajapulaan. Työministeri Satonen, tämä on ollut ratkaisu. 

Etlan vuoden 21 tutkimuksen mukaan aikuiskoulutustuen työllisyys- ja ansiovaikutukset ovat suurimmat sosiaali- ja terveysalalla. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman työbarometrin — viime vuodelta — mukaan eniten pulaa on lähihoitajista, sairaanhoitajista, sosiaalityön erityisasiantuntijoista, varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista. Aikuiskoulutustukea käytetään juuri sote-, pelastus- sekä opetus- ja kasvatusaloilla, joilla osaamisen kehittämisen tarve on suurinta. 

Työministeri Satonen, te olette hyvä mies ja asianne osaava. Kysyn: onko tämä nyt työelämän hengen mukaista toimintaa, että aikuiskoulutustuki lakkautetaan? 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Berg. 

17.58 
Kim Berg sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Täällä on nyt useampaan otteeseen nostettu esille se, että tässä nyt säästetään julkisia rahoja, vaikka tällä hetkellä työttömyysvakuutusmaksuilla on tämä kustannettu. No, jos tässä korvaavassa mallissa nyt valtio laittaa tähän 10 miljoonaa euroa, sitten siihen tulee todennäköisesti joku työnantajien osuus — ministeri voi avata tätä korvaavaa mallia, mikä se suunnitelma on. Suurin osa aikuiskoulutustuen käyttäjistä työskentelee julkisella sektorilla, kouluttautuu julkiselle sektorille, julkisille naisvaltaisille aloille. No, jos se työnantajien osuus siitä kasvaa ja siellä suurin osa on kuntatöissä olevia työntekijöitä, jotka käyttävät tätä aikuiskoulutustukea, niin eikö tämä, 10 miljoonaa euroa plus kuntatyönantajan nousevat kustannukset, johda siihen, että käytännössä jatkossa julkiset menot tulevat vain lisääntymään, kun tämä työttömyysvakuutusmaksun mahdollisuus siirretäänkin julkisiksi menoiksi? 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Koskela, Minja. 

18.00 
Minja Koskela vas 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Täällä ovat nyt sekä edustaja Vikman, edustaja Strandman että edustaja Sirén puhuneet tästä aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta säästöinä, että se tuo säästöjä. Tässä on kaksi vaihtoehtoa. Tämä on joko taktista, eli te tietoisesti väitätte jotain, mitä ei tapahdu, jotta tämän päätöksen legitimiteetti kasvaisi. Tätä kutsutaan myös harhaanjohtamiseksi. Toinen vaihtoehto on se, että te ette tiedä, että aikuiskoulutustuki rahoitetaan näillä työttömyysvakuutusmaksuilla ja vain yrittäjien aikuiskoulutustuki rahoitetaan valtion budjetista. [Tuula Haatainen: Pari miljoonaa!] 

Sitten toinen asia on se — edustaja Sirén täällä sanoikin siitä — että uutta mallia tehdään jo, mutta on myös niin, että vaikka tämä työryhmä saisikin tehtyä korvaavan esityksen, niin se tulee todennäköisesti kuukausien, mahdollisesti vasta vuosien jälkeen. Eli tähän tulee tauko, toimivaan systeemiin tulee tauko, mitä ei korvata millään tavalla. Ja sitten mikäli se seuraava malli on lainapainotteinen tai jos se perustuu siihen, että ihmiset ottavat lainaa, niin miten te olette ajatelleet, että [Puhemies koputtaa] matalapalkka-aloilla ihmiset opiskelevat itselleen lisää [Puhemies koputtaa] osaamista tai uuden tutkinnon, kun he eivät pysty sitä lainaa ottamaan? 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Viitala. 

18.01 
Juha Viitala sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Yhä useampi palkansaaja vaihtaa työuran aikana ammattia tai päivittää osaamistaan pystyäkseen antamaan työpanoksensa tämän hetken työmarkkinoiden käyttöön. Työmarkkinat muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla. Osa omasta tahdostaan ja osa tulevaisuudessa tahtomattaan joutuu omaa ammattitaitoaan päivittämään. Nämä työelämän muutokset ja muun muassa vihreän siirtymän mahdollisuudet tuovat yrityksille tarpeen kehittää työntekijöidensä osaamista, puhumattakaan kaikista niistä täysin uusista tehtävänkuvista, mitä työelämän muutos tuo tullessaan. On todellakin hämmentävää, että hallitus lakkauttaa tämän aikuiskoulutustuen tässä vaiheessa, kun työelämän murros on meneillään isosti ja uusia, uudenlaisia työpaikkoja on tulossa. 

Arvoisa ministeri Satonen, mitä te vastaatte niille henkilöille, jotka haluavat sen arvokkaan työpanoksensa antaa työmarkkinoiden käyttöön mutta syystä tai toisesta eivät tällä hetkellä pysty sitä ammattitaitoaan kehittämään? Nyt kun se työkalu otetaan heiltä pois, niin mitä te heille vastaatte? Miten te kannustatte heitä pysymään työmarkkinoilla ja päivittämään osaamistaan? 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Piisinen. 

18.02 
Jorma Piisinen ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Aikuiskoulutustuki kohdentuu julkisen talouden näkökulmasta väärin. Aikuiskoulutustuen saamisen ehtona on mittava kahdeksan vuoden työhistoria. Se on siis suunnattu työssäkäyville henkilöille, jotka ovat jo kiinnittyneet työmarkkinoille varsin onnistuneesti. Koulutus kasaantuu näin ollen niille henkilöille, joilla on jo valmiiksi keskimääräistä enemmän koulutusta. Julkiset koulutuspanokset tulisi kohdentaa siten, että hyödyt ovat mahdollisimman suuria kustannuksiin nähden. Kauhasen ja Virtasen (2021) tulosten mukaan tämä tarkoittaa tuen kohdennusta aikuisiin, jotka pyrkivät nostamaan koulutustasoaan. Myös teoreettinen kirjallisuus tukee johtopäätöstä, että julkisen sektorin tulisi kohdentaa resursseja nimenomaan koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Perholehto. 

18.03 
Pinja Perholehto sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ainakin minulle opetettiin jo pienenä, että jos jokin on rikki, se pitää korjata, ei heittää pois, mutta tässä hallitus on valitettavasti tekemässä aivan toisin, kuten kollegat ovat osuvasti tältä puolelta salia todenneet. Taisipa käydä itse asiassa jopa niin, että hallitus heräsi tähän virheelliseen ja lyhytnäköiseen päätökseen vasta sitten, kun oppositio ja julkinen paine kohdistivat kritiikkiä eritoten tämän aikuiskoulutustuen lakkauttamiseen. 

No, tietenkin voi ajatella niin, että on hyvä, että hallitus on tullut tässä hieman järkiinsä ja pohtii uutta järjestelmää sen rinnalle, mutta kyllä valitettavasti on jo ehtinyt käydä niin, että te olette lähettäneet jo ihmisille signaalin siitä, että työuran aikainen osaamisen kehittäminen ei kannata, että ei kannata ajatella, että jossain vaiheessa elämää joutuu ehkä opiskelemaan uuden ammatin. Tämä on todella, todella harmillinen viesti, joka on maailmalle ehtinyt lähteä. Sen takia kyllä toivoisin, että mietitte jatkossa hieman paremmin, josko ensin uudistaisi ja [Puhemies koputtaa] sitten vasta tarvittaessa lakkauttaisi. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Nyt jos luen oikein edellisen puhemiehen ja omia muistiinpanojani, niin kaikki ovat saaneet ainakin yhden puheenvuoron. Ajattelin antaa tässä vaiheessa ministerille puheenvuoron, ja jos sen seurauksena on syytä käydä lyhyttahtista keskustelua, [Kim Berg: Varmasti on!] niin otetaan se, ja sitten mennään puhujalistaan. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä. 

18.05 
Työministeri Arto Satonen :

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitokset valiokunnalle hyvin perusteellisesta työstä. Toki keskustelusta voi päätellä, että näkökulmat ovat aika lailla samanlaiset kuin ne olivat lähetekeskustelussa, eli ihan hirveää muutosta ei ole tullut tässä suhtautumisessa. 

Se, mitä tässä puhutaan mittakaavasta, mielestäni kävi erittäin hyvin valiokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuorossa esille. Kun puhutaan tästä mittakaavasta, että se on 262 miljoonaa julkiseen talouteen vuodessa, ja täällä taidettiin jossain puheenvuorossa mainita, että pientä viilausta olisi voinut tehdä, niin kyllä se aikamoinen summa on. Se on neljännesmiljardi, minkä tämä vaikuttaa julkiseen talouteen, ja 10 000 työllisyyteen, mikä on kymmenen prosenttia koko hallituksen työllisyystavoitteesta. [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] Eli nämä ovat aikamoisia lukuja. Ne ovat ymmärtääkseni valtiovarainministeriön virkamiesvastuulla laskemia lukuja. Jos ei näin ole, niin varmaan valiokunnan puheenjohtaja korjaa, mutta näin olen ymmärtänyt. 

Mitä sitten tulee tähän, miten sitten jatkossa toimitaan, niin tässähän täytyy nyt muistaa ensinnäkin se, että eihän tämä aikuiskoulutustuki ole meillä ainoa koulutusjärjestelmä. Meillähän on olemassa, suuri osa ihmisistä opiskelee opintotuella, opintorahalla, meillä on oppisopimuskoulutusta. Meillä on monta, monta muuta eri väylää, joissa voidaan myös opiskella ja voidaan opiskella myös aikuisena. 

Sitten on tietysti olennaista myös se, millä tavalla koulutusta järjestetään. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin jo nyt syksyllä lähtisi esimerkiksi tämä luokanopettajasta erityisopettajaksi sellaisella monimuotokoulutuksella, jossa voidaan tehdä työn ohessa tämä koulutus, mikä on siinäkin mielessä ihan hyvä asia, koska usein, kun opettaja lähtee erityisopettajakoulutukseen, saattaa olla vaikeuksia löytää siellä opettajan paikallekin tekijää. Eli se on myöskin mahdollisuus, ja uskon, että itse asiassa aika monessa tapauksessa tämä pystytään jatkossa näin tekemään. Sitten siellä on tietysti alan sisäistä koulutusta. Erityisesti olen itse tunnistanut tämän lähihoitajasta sairaanhoitajaksi, jossa varmaan olisi tarpeen, että siinä olisi vielä muunkinlaisia keinoja käytettävissä kuin mitä tämän päätöksen jälkeen jää. 

Tämän niin sanotun korvaavan mallin, sen asian, osalta me ollaan nyt siinä vaiheessa, että kehyskeskusteluissa, vaikka siellä paljon tehtiin säästöjä, tähän asiaan osoitettiin kymmenen miljoonan euron rahoitus vuosittain. Sitä tietoa, millä tavalla se tullaan käyttämään, meillä ei vielä ole. Meillä on toki tämä Rissasen työryhmän selvitys, jossa keskeiset keinot olivat nimenomaan nämä lainapainotteiset mallit. Itse pidän tätä lainapainotteisuutta silloin ihan perusteltuna, kun kyse on työntekijän omasta halusta vaihtaa toimialalta toiselle, ja sitten — viittaan edustaja Viitalan puheenvuoroon — silloin tietysti, jos menettää työnsä, niin esimerkiksi vaikka sitä kautta, että jollain toimialalla työtehtävät vähenevät ja toisella kasvavat, niin työttömillähän on sitten omat mahdollisuutensa omaehtoiseen koulutukseen ja muuhun, jotka sinänsä eivät liity tähän suoranaisesti. Tämähän koskee niitä, jotka ovat töissä. 

Mutta tosiaan sitä vastausta, millä tavalla tämä vuosittainen panostus, kymmenen miljoonaa euroa, sitten tullaan järkevimmällä tavalla tähän käyttämään, meillä ei vielä ole, mutta pyöreän pöydän keskustelut on nyt kutsuttu koolle vielä tämän kuun aikana, ja ne ovat nimenomaan sote-alan ja opetusalan, koska nämä kaksi alaa on tässä tunnistettu sellaisiksi, joissa tarve tälle on varmaan pidempi. 

Ehkä tämä riittää tässä vaiheessa tästä aikuiskoulutustuesta. 

Sitten tästä vuorotteluvapaasta lähinnä edustaja Hopsun puheenvuoron osalta toteaisin sen, että vuorotteluvapaan käyttö on jo aiempien hallitusten tekemillä päätöksillä huomattavasti vähentynyt, murto-osaan siitä, mitä se oli aikaisemmin, ja se johtuu siitä, että se korvaustaso on niin matala ollut jo aikaisemminkin, että sitä ei ole voinut käyttää muut kuin ne, joiden oma taloudellinen asema on ollut varsin hyvä. Ja kuten täällä myös valiokunnan puheenjohtaja totesi esittelypuheenvuorossa, niin minäkin tiedän, että yksittäisiä tapauksia varmaan on, joissa tämä vuorotteluvapaa on auttanut työssäjaksamisessa, mutta sellaista tutkimuspohjaista tietoa ymmärtääkseni, jossa olisi todistettu, että se esimerkiksi vähentää sairaspoissaoloja tai näin, ei ole pystytty esittämään. [Saara-Sofia Sirén: Näin on! — Vastauspuheenvuoropyyntöjä] 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

No niin, selvä. Elikkä painakaa sitä V-painiketta, niin katsotaan, ketkä kaikki tässä vaiheessa haluavat vastauspuheenvuoron. — Edustaja Lyly. 

18.10 
Lauri Lyly sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos, että ministeri on paikalla täällä vastailemassa kysymyksiin. Ensinnäkin tämä hallituksen linja, jossa kehysriihessä 100 miljoonaa aikuiskoulutuksesta ollaan myös vähentämässä, kertoo siitä, miten hallitus suhtautuu aikuiskoulutukseen ja koulutukseen noin yleisesti ottaen. Toinen esimerkki siitä on, että ovatko nämä 30 000 ihmistä vuodessa olleet väärässä, kun he ovat menneet koulutukseen, ja onko hallituksen linja se, että kun he ovat kehittäneet itseään, niin on huono juttu, että he ovat tällä lailla tehneet sitä? 

Ja sitten tämä työllisyysvaikutus. Lähdettekö te, ministeri Satonen siitä, että kukaan näistä ei enää mene koulutukseen, kun tämä aikuiskoulutustuki loppuu? Ja jos ajattelee, että mikä osa heistä sitten menee, niin eikö se nimenomaan vähennä tätä työllisyysvaikutusta, jos heistä joku osa lähtee koulutukseen. 

Tällaisia asioita on täällä. Ja sitten kun te mainostatte kovasti tätä 10 miljoonan hanketta, niin kuinkas monta koulutuspaikkaa sillä tulee? Tällä 170 miljoonalla on tullut 30 000 vuodessa. Paljonko tulee 10 miljoonalla? 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Pekonen. 

18.11 
Aino-Kaisa Pekonen vas 
(vastauspuheenvuoro)
:

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos myös ministerille, että olette täällä paikalla, ja nyt tuon teidän puheenvuoronne jälkeen ymmärrän, että ollaan puhuttu täällä salissa aidasta ja toiset aidanseipäästä, kun puhuttiin näistä julkisista menoista. Teillä on siis, ministeri, tarkoitus, että kun nyt tämä aikuiskoulutustuki lakkautetaan ja sitten työttömyysvakuutusta lasketaan, niin se sitten mahdollistaa veronkorotuksen ilman, että kokonaisveroaste nousee. Tämä on teidän suunnitelmanne, ja tämä kyllä vaikuttaa melkoiselta kikkailulta sillä kustannuksella, että sote-alan osaajapula jatkaa kasvuaan. 

Arvoisa ministeri, olisin vielä todennut teille, että en tiedä, oletteko ehtinyt lukea tätä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan hallituspuolueiden tekemää mietintöä, mutta tämä on erittäin hyvä. Tässä nimenomaan todetaan se, että aikuiskoulutustuella on pystytty järjestelmän puutteista huolimatta nostamaan suomalaisten koulutustasoa, mutta sitten tässä on myös vakava huomautus tästä tasa-arvosta, joka tulee heikkenemään tämän esityksen myötä. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Haatainen. 

18.12 
Tuula Haatainen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kiitos myös minun puolestani ministerille siitä, että olette täällä ja avasitte tuota ajattelua, mutta oletteko tullut ajatelleeksi sitä, että nyt nämä hallituksen eri toimet kohdistuvat monelta eri taholta heikentävästi siihen, että työikäinen aikuisväestö pystyy ammattitaitoaan ja osaamistaan vahvistamaan? Aikuiskoulutustuki lakkaa, ammatillisesta koulutuksesta vähennetään sata miljoonaa, ja se kohdennetaan nimenomaan aikuiskoulutukseen. Vapaata sivistystyötä on heikennetty, ja avoimessa korkeakoulussa maksut tulevat kasvamaan. 

Meillä Suomessa on ollut hyvin vahva usko myös siihen, että kansakunnan sivistys ja osaaminen vahvistavat meidän ymmärrystä maailmasta, ja ne vahvistavat tietenkin myös osaamista siellä työelämässä. Nyt nämä kaikki heikentävät sitä, että me aikuisväestön keskuudessa voidaan tätä sivistystahtoa pitää yllä. Tämä aikuiskoulutustuki on ollut kollektiivisesti rahoitettu, [Puhemies koputtaa] työnantajat ja palkansaajat yhdessä, ja se on vahvistanut sitä yhteistä kollektiivista ajattelua, [Puhemies koputtaa] että me kannamme tästä huolta. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Kettunen. 

18.14 
Tuomas Kettunen kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Puhemies! Kyllä me jaamme huolen ja tavoitteen siitä, että pitää vahvistaa julkista taloutta lisäämällä työn kannustimia. Mutta mietin tätä aikuiskoulutustuen lakkauttamista ja juurikin siitä näkökulmasta, että miksi ei luotu minkäännäköistä siirtymäaikaa, miksi ei käyty keskustelua esimerkiksi siitä, että siirtymäaika olisi luotu vaikka vain pula-aloille, joille olisi voitu vaikka järjestää tämmöisiä vuoden kestäviä pätevöitymiskoulutuksia, kun on ollut toimiva järjestelmä ja se yhtäkkiä lakkautetaan. Miksi sitä ei voitu kehittää tai luoda vaikka vuoden kestävää siirtymäaikaa esimerkiksi pula-aloille? 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Suhonen. 

18.14 
Timo Suhonen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Olemme kuulleet, että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ei tuo taloudellisia vaikutuksia positiivisessa mielessä, mutta sitten olemme kuulleet perusteluja, että työllisyys lisääntyy ja nimenomaan lisääntyy siksi, että se työntekijä ei ole kouluttautumassa ja lisäämässä omaa työmarkkina-arvoaan vaan on sillä aikaa tekemässä työtunteja. Ei voi olla tulematta mieleen sata vuotta sitten Keski-Savossa tapahtunut asia. Siellä porvaripuolueet kielsivät alueelle rakennettavan koulun, ja perusteet kuuluivat: kyntömiehiä tarvitaan. [Naurua — Aino-Kaisa Pekonen: Hyvä, Timo!] 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Hopsu. 

18.15 
Inka Hopsu vihr 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Ministeri viittasi siihen, ettei ole tutkimustietoa tästä vaikutuksesta jaksamiseen. Me tästä kyseltiin kovasti, niin selvisi, että tällaista henkilön omaan kokemukseen perustuvaa tutkimusta, kvalitatiivista tutkimusta, ei noteerata tässä — no, miten tutkit sitä muuten kuin kysymällä, että vaikuttaako tämä sinun jaksamiseen vai ei. Jos ainoastaan tilastoja seuraat, niin sieltähän et näe muuta kuin sen, että se työura on jatkunut. Eli kun olet ollut aikuiskoulutuksessa, niin siitä me nähdään, että se positiivinen työuran jatkuminen on toteutunut, mutta koska kokonaan on tämä kokemukseen pohjaava tutkimustieto hyllytetty, niin silloin sitä näyttöä ei ole. 

Ja sitten näistä 10 000:sta uudesta työllisestä. Arenen lausunnossa meille sanottiin, että tässä ei ole ollenkaan huomioitu niitä sijaisia, jotka ovat paikkaamassa näitä opintovapaalla olevia tai aikuiskoulutustukea käyttäviä. Eli kyllä ne työlliset siellä ovat jo olemassa. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Razmyar. 

18.16 
Nasima Razmyar sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Olisin juuri nimenomaan todennut tämän saman, eli kyllähän ne sijaiset niitä töitä tekevät ja useimmiten myöskin sitten sinne alalle jäävät. 

Arvoisa ministeri, nyt kun te olitte paikalle, kiitos siitä. Onhan tämä hyvin kummallista ja monella tavoin myöskin surullista. Erityisesti jos nyt puhutaan sote-alan, varhaiskasvatuksen, koulutuksen näkökulmasta, tämä on este urakehitykselle. Me ollaan paljon puhuttu matalapalkka-aloista, erityisesti naisvaltaisista aloista. On totta, että joitakin opintoja varmaan lyhytkestoisesti voi tehdä töiden ohessa, mutta on täysin selvää, että tutkinto-opiskelu edellyttää nimenomaan sitä opintovapaata, niin että pystyy täysipäiväisesti keskittymään opintoihin. Nyt kun vakuutitte, arvoisa ministeri, että tämä tuleva malli tulee huolehtimaan siitä, että meidän työvoimapula-aloilla toimivat henkilöstöt erityisesti sote- ja kasvatusalalla eivät joudu tähän lainapainotteisuuteen, jos nyt ymmärsin näkökulmanne oikein, niin voitteko vielä vakuuttaa, että näiden alojen osalta huolehditte siitä, [Puhemies koputtaa] että jatkossakin heidän opintonsa mahdollistetaan ilman lainaa? 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Honkasalo. 

18.17 
Veronika Honkasalo vas 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Täällä on tämmöinen joukkopakoilmiö nyt käynnissä hallituspuolueiden osalta. En ihmettele yhtään, kun argumentit ovat niin hataria tämän lakkauttamisen puolesta. 

Itse olisin tarttunut näihin edustaja Piisisen väitteisiin siitä, että ikään kuin nämä aikuiskoulutustuen saajat olisivat jollain tavalla etuoikeutettuja. Tämä oli myös meidän valiokuntakuulemisissa sivistysvaliokunnassa semmoinen toistettu väite, ja tämähän ei pidä paikkaansa, jos me vain tuijotetaan sitä korkeakoulututkintoa, koska silloin jää huomioimatta se, että nämä ovat itsestään itse asiassa hyvin pienipalkkaisia, naisvaltaisia aloja, joissa se korkeakoulututkinto saattaa entuudestaan olla. Mutta aikuiskoulutustuen heikkoa kohdentumista on itse asiassa liioiteltu tosi paljon, sillä vain 16 prosentilla tuensaajista on ylempi korkeakoulututkinto ja noin puolella tuen käyttäjistä on suoritettuna korkeintaan toisen asteen tutkinto. Nämä faktat itsessään osoittavat, että tuki on tehokas keino koulutustason nostamiseksi. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Piisinen. 

18.19 
Jorma Piisinen ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Tuo ei ollut minun mielipiteeni vaan se oli suora lainaus Uusitalon asiantuntijalausunnosta. 

Nyt ottaisin kantaa hetki sitten täällä käytyyn keskusteluun tästä vuorotteluvapaasta. Tämäkin on aivan suora lainaus asiantuntijalausunnosta: ”Vuorotteluvapaan alkuperäinen tavoite oli auttaa pitkän työuran tehneiden työntekijöiden työssäjaksamista vapaan avulla ja samalla tarjota työmahdollisuuksia vuorotteluvapaasijaisuuksia tekeville työttömille työnhakijoille. Vuorotteluvapaata koskevan vuonna 2009 tekemämme tutkimuksen mukaan kumpikaan tavoitteista ei erityisemmin toteutunut. Tutkimuksessa ei löytynyt näyttöä siitä, että vuorotteluvapaalla olleet työntekijät jatkaisivat pidempään työelämässä tai että heillä olisi vähemmän sairaspoissaoloja vapaan jälkeen.” 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Berg. 

18.20 
Kim Berg sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Hienoa, että ministeri Satonen tuli tänne. Kiinnostaa tämä korvaava malli, koska olen siitä jotain kuullut, mutta en nyt ole faktisesti varma, kuinka paikkansapitävää se on. Elikkä tämä nyt on nostettu täällä esille, että valtio satsaa sen 10 miljoonaa euroa siihen. Lainapainotteisuus on yksi vaihtoehto. No, me tiedämme sen, että varsinkin sote-alalla se lainapainotteisuus ei tule toimimaan, koska palkat ovat pieniä ja yleensä sen koulutuksen jälkeen se lisä, mitä he saavat, on sen verran matala, että se nyt ei lainanottoon kannusta. 

Mutta tämä työnantajien osuus: Olen kuullut siitä, että nyt tässä ollaan suunniteltu, että työnantajat rahoittaisivat jonkinlaisen rahaston ja sieltä saataisiin rahoitusta tähän korvaavaan malliin. Pitääkö tämä paikkansa? Tässäkin on se, että noin 30 prosenttia aikuiskoulutustuen käyttäjistä on ollut sote-alalla. No, sehän tarkoittaa käytännössä sitä, että kuntatyönantajan pitäisi laittaa lisää rahaa [Puhemies koputtaa] sinne rahastoon ja sitä kautta rahoittaa tätä järjestelmää. [Puhemies koputtaa] Pitääkö tämä paikkansa? 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Täällä on nyt viisi pyydettyä vastauspuheenvuoroa. Otetaan ne ja sen jälkeen ministerin puheenvuoro. Elikkä kuusi — tässä tuli juuri yksi, joka ei ole vielä käyttänyt puheenvuoroa. — Seuraavaksi edustaja Mikkonen. 

18.21 
Anna-Kristiina Mikkonen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tasapainottaminen on tärkeää toki, mutta julkisen talouden tasapainon kannalta keskeistä on tuottavuus ja riittävän osaavan työvoiman saanti varsinkin työvoimapula-aloille. Aikuiskoulutustuen yhteiskunnallinen merkitys varsinkin näille työvoimapula-aloille ja niiden koulutuksille on huomattava. Tällä leikkauksella, aikuiskoulutustuen lakkauttamisella, sitähän heikennetään, että osaavaa työvoimaa olisi saatavilla. 

Tämä keskustelu kuvaa hyvin sitä, että kun meillä ei ole tietoa korvaavasta tukimuodosta, niin huhut kiertävät. On myös huhuttu aikuiskoulutustuen korvaavaksi malliksi opintotukea. No, sehän on taas sitten hallitusohjelman säästötavoitteiden vastaista, koska nykymuotoinen aikuiskoulutustukihan rahoitetaan pääosin työnantajien ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksuilla. Ja jos siirryttäisiin opintotukeen, se puolestaan kasvattaisi julkisen talouden menoja. Miten ylipäätään turvataan jatkossa [Puhemies koputtaa] riittävät mahdollisuudet uudelleenkouluttautua aikuisena, [Puhemies koputtaa] kun ei ole tarjolla minkäännäköistä vaihtoehtoista mallia vaan huhuja? 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Furuholm. 

18.23 
Timo Furuholm vas 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Kuten tässä aikaisemmin kävi ilmi, niin tämä esitys heijastaa suomalaiseen osaamiseen ja sen kehittämisen tärkeyteen sekä tasa-arvoon negatiivisesti. Nyt vuoden jälkeen voidaan todeta, että hallitus kyllä unohti työelämän tasa-arvon edistämisen Säätytalolle. Kirjaus siitä saatiin toki hallitusohjelmaan, mutta teot eivät ole ikävä kyllä sitä seuranneet. Muun muassa osa-aikatyön rapauttaminen, tukilakkojen rajaaminen ja vielä suunnitteilla oleva vientimalli uhkaavat, jokainen, työelämän tasa-arvoa. Mutta ei tämäkään nyt tunnu hallitukselle riittävän, vaan nyt roskiin heitetään naisvaltaisille aloille tärkeä aikuiskoulutustuki ilman, että sitä yritetään kehittää tai parantaa. Kysynkin ministeriltä, kun on nyt paikalla: onko tätä kokonaisuutta arvioitu, miten tämä hallituksen politiikka osuu työelämän tasa-arvoon? — Kiitos. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Räsänen. 

18.24 
Joona Räsänen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Jos tämä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on niin fantastisen hyvä uudistus, niin kuin hallitus täällä on yrittänyt todeta, niin kai täällä luulisi olevan sitten huomattavasti useamman hallituspuolueen edustajan tätä puolustamassa. [Naurua sosiaalidemokraattien ryhmästä] Mutta kun täältä katselee ja tähyilee sinne toiselle reunalle, niin aika tyhjältä näyttää, mikä yleensä kertoo siitä, että ei vaan löydy niitä argumentteja, joilla voisi puolustaa tätä hallituksen politiikkaa. Ymmärrän sen oikein hyvin, kun kuuntelee ne puheenvuorot, joita salin tältä puolelta tulee. [Pia Sillanpään välihuuto] 

Mutta, arvoisa puhemies, kun ministeri on vielä täällä ja saa loppuun puheenvuoron, niin käydään nyt läpi tämä työllisyysvaikutus, 10 000 työpaikkaa, joka tällä uudistuksella on tavoitteena saada. Tämä laskentahan perustuu siis kaavamaiseen arvioon siitä, että jos jatkossa kukaan työsuhteessa oleva ei enää käyttäisi työaikaansa kouluttautumiseen, niin 10 000 työpaikkaa tulisi. Uskotteko todella, arvoisa työministeri Satonen, tähän kaavamaiseen laskentaan, että tällä syntyy 10 000 työpaikkaa? Oletteko te jatkossa sitten kieltämässä työsuhteessa olevilta kouluttautumisen, [Puhemies koputtaa] jotta hallitus saavuttaa sen tavoitteen, jonka se itselleen on asettanut? [Pia Sillanpää: Kyllä kaikki voi opiskella, jos haluaa!] — No sitten ei kyllä synny 10 000:ta työpaikkaa. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Siponen. 

18.25 
Markku Siponen kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on tosiaan poistamassa pikavauhtia tämän aikuiskoulutustuen, ja varmasti me tiedämme kaikki tämän työvoimapulan. Esimerkiksi tuolla omalla kotiseudullani työvoimaa ei tule jatkossa riittämään sote-aloille, vaikka koko ikäluokka koulutettaisiin näihin tehtäviin, ja tämän aikuiskoulutustuen käyttäjistä noin kolmannes on saanut tukea nimenomaan tähän sosiaali- ja terveydenhuollon koulutukseen, joten vaikea ymmärtää siitäkään näkökulmasta tätä hallituksen ratkaisua. 

Mutta, arvoisa puhemies, vielä näihin opettajiin. Meillä on valtava pula erityisopettajista. Minäkin tunnen monta kollegaa, jotka ovat kouluttautuneet — luokanopettajat erityisopettajiksi tai aineenopettajat erityisopettajiksi, kun niistä on ollut puutetta — ja hyödyntäneet tätä aikuiskoulutustukea, joka nyt sitten lopetetaan. Tässäkin talossa olen kuullut semmoisia puheenvuoroja, että kyllä ne opettajat pystyvät siinä oman työnsä ohessa kouluttautumaan erityisopettajiksi. Olisin kysynyt: onko ministeri myöskin tätä mieltä, että kyllä opettajat pystyvät työn ohessa aivan hyvin kouluttautumaan ilman aikuiskoulutustukea? 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Viitala.  

18.26 
Juha Viitala sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, kiitos edellisestä vastauksesta, mutta ymmärsitte ilmeisesti kysymykseni hieman väärin. Puhuin nimenomaan työelämässä olevista henkilöistä, keiden pitää päivittää osaamistaan. Työnhaussa olevilla on tietenkin omat järjestelmänsä. 

Mutta tämä jatkuva oppiminen ei ole vain sen yksilön etu, vaan se tuo lisäarvoa koko yhteiskunnalle ja siten sitä taloudellista lisäarvoa, mitä tässä monella muutoksella haetaan. Kun juuri tämä koulutustason lisääminen myös työelämässä jo oleville tuottaa tätä lisäarvoa, niin eikö hallitus halua, että palkansaajat voisivat itseään kehittää työurien aikana ja tuottaa tällä tavalla lisäarvoa yrityksille? 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Lyly ja sen jälkeen ministeri.  

18.27 
Lauri Lyly sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy muistaa, että aikuiskoulutustuki on jo työelämässä oleville. On kahdeksan vuotta pitänyt olla työelämässä, että tätä tukea on saanut, ja tukea saa työuran aikana enintään 15 kuukautta yhdessä tai useammassa erässä. Nämä ovat sen rajaehdot, ja minusta tämä kertoo sen tuen tarkoituksen, että työelämän sisällä opiskellaan ja tehdään.  

Toinen asia, joka tähän liittyy, on, että tätä on myöskin koko ajan kehitetty. Viimeksi kaksi kolme vuotta sitten lisättiin osa-aikaista opiskelua tähän aikuiskoulutustukeen. Se niin kuin räjäytti vielä osallistujamäärät, ja saatiin lisää opiskelijoita. Sinänsä tämä on kehittynyt, ja ihmettelenkin, että kun tämä Työllisyysrahasto on työmarkkinajärjestöjen hallinnoima, että tätä ei voitu sillä tavalla kehittää. Taas hallitus tekee yksipuolisesti ratkaisuja työmarkkinajärjestöjen yli. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Ministeri Satonen. 

18.30 
Työministeri Arto Satonen :

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos viesteistä. — Ehkä tässä lähinnä nyt keskityn sen korvaavan mallin hahmotteluun tai oikeastaan vain kertaan, miten tässä on tarkoitus nyt edetä.  

Ensin edustaja Siposelle voisi todeta, kun hän tuli vähän myöhemmin keskusteluun mukaan, että jo edellisessä puheenvuorossa kävin läpi tätä opettajasta erityisopettajaksi kouluttautumista. Ymmärtääkseni meillä on koulutuksentarjoajia, jotka tarjoavat tätä monimuotokoulutuksena jatkossa, ja aikaisemminkin kaiketi on ollut käytössä niitä malleja, joissa pääosin se on suoritettu työn ohessa ja työnantaja on siltä osin maksanut palkan, kun on oltu kokoaikaisesti pois töistä. Eli varmaan on tällaisia mahdollisuuksia siihen löydettävissä. 

Mitä sitten tähän kymmenen miljoonan käyttöön tulee, tai tähän niin sanottuun korvaavaan malliin, niin siitä ei ole siis mitään yksityiskohtaista tietoa olemassa, koska asia on siinä mallissa, että nyt käydään tätä keskustelua sote-alan sekä työnantajien että työntekijöiden ja samaten opetusalan työnantajien ja työntekijöiden kesken, ja tämä pyöreän pöydän keskustelu on tässä kuussa vielä, johon heidät on kutsuttu. Se, mikä on selvää, on, että kehyksissä on päätetty, että kymmenen miljoonaa euroa vuosittain on tähän tarkoitukseen, ja sitten meillä on pohjana se Rissasen raportti, jossa ovat varmasti nämä lainapainotteiset mallit sen suuntaisia, että niitä voidaan hyödyntää. Toki sekin liittyy osittain siihen, että opintotuen kokonaisuudistus on myös meneillään. 

Edustaja Razmyarin kysymykseen: Koska tilanne on tämä, kuten kuvasin, että nämä mallit ovat vasta valmistelussa ja tämä rahoitus valmistui vasta kehysriihessä, niin että meillä ei ole todella tarkkaa mallia, niin minä en lupaa millekään ryhmälle vielä tässä vaiheessa mitään, mutta korostin sitä, että oma käsitykseni on, että kaikkein hyödyllisintä osaa tätä aikuiskoulutustukea on ollut se, kun oman alan sisällä on kouluttauduttu pidemmälle, esimerkiksi lähihoitajasta sairaanhoitajaksi. Se on nimenomaan sellainen. Sen takia se hallituksen kehysriihen päätöskin on tehty niin, että siellä on mainittu erikseen tämä sairaanhoitajanäkökulma.  

Tosiaan kaikkineen varmaankaan ei tule järjestelmää, joka korvaa tämän edellisen aikuiskoulutustuen, mutta kyllä kun katsotaan, paljonko tähän on nyt yhteiskunnan resursseja käytetty — tai siis kokonaisuutena julkinen sektori sekä työnantajien ja työntekijöiden maksuja — ja mitä sillä on saatu aikaan, niin varmasti saamme järjestelmän, joka on julkisen talouden kannalta järkevämpi. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Honkasalo, varsinainen puheenvuoro, olkaa hyvä. 

18.31 
Veronika Honkasalo vas :

Arvoisa puhemies! Itse näkisin, että tätä aikuiskoulutustuen lakkautusta tulee tarkastella myös osana hallituksen laajempaa yhteiskuntapoliittista kokonaisuutta. Tässähän me kuultiin jo eilen, kun välikysymystä käsiteltiin, kun ministeri Purra sanoi, että se päävastuu on yksilöllä itsellään ja tämän tulee ottaa vastuu itsestään. Tässä ei ole väliä sitten tietenkään hallituksen ajattelussa, onko se oma tilanne hauras vai ei. Mutta surullista tässä nyt pitkässä käsittelyssä, mikä tänään täällä on ollut, on myös se, että me ei olla edelleenkään saatu tietoa tämän korvaavan mallin sisällöistä, ja itse asiassa ei olla nyt saatu vastauksia edustaja Hiltusen kysymykseen siitä, millä tavalla tämä rahoitetaan, jos se lainapainotteisuuteen menee, että sekin lisää näitä käytettyjä resursseja. 

Jo kun sivistysvaliokunnassa asiaa käsiteltiin, tuli ilmi, että esityksen vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen on arvioitu hyvin puutteellisesti, yksipuolisesti ja mekaanisesti, ikään kuin osaamisen kehittämisellä tai työssä jaksamisella ei olisi lainkaan vaikutuksia työllisyyteen. Se, mikä on hyvä huomata, on se, että lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriö toteaa: ”Kokonaisuutena vaikutusarvioiden perusteella jää epävarmuus siitä, ovatko aikuiskoulutustuen lakkautuksen vaikutukset pitkällä aikavälillä aidosti julkisen talouden tasapainoa, yritysten kasvua ja työllisyyttä lisääviä.” Tosiaan Työllisyysrahasto toteutti vuonna 2023 aikuiskoulutustukea vuosina 2019—2023 saaneille kyselyn, jossa kartoitettiin tuensaajien motiiveja ja pyydettiin arvioimaan opintovapaan vaikutuksia omia tavoitteita vasten. Kyselyssä tärkeimmiksi motivaatiotekijöiksi nousivat alanvaihdon harkitseminen, kuormitus nykyisessä työssä, korkeamman tutkinnon tarve työuralla etenemiseen ja halu kehittyä oma-aloitteisesti nykyisessä työssä. Aikaisemmassa debattipuheenvuorossani nostin esille sen, että tämäkään väite siitä, että tämä aikuiskoulutustuki kohdentuisi tällä hetkellä jotenkin etuoikeutetulle joukolle, ei näiden asiantuntijalausuntojen perusteella pidä paikkaansa. 

Mutta se, mikä tässä on vakavinta erityisesti pääkaupunkiseudun näkökulmasta, jos ajattelen nyt omaa kaupunkiani Helsinkiä, on se, että meillä on aivan valtava työntekijäpula tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa ja sote-alalla, ja on niin, että tämä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen tulee vakavalla tavalla syventämään tätä työvoimapulaa entisestään. Itse asiassa liittyen ministeri Satosen luettelemiin malleihin siitä, miten tämä voitaisiin jatkossa toteuttaa esimerkiksi opettajasta erityisopettajaksi: Vantaalla on toteutettu tilauskoulutus, ja itse asiassa havaittiin, että se tuli erittäin kalliiksi. Se oli myös erittäin byrokraattinen ja lisäsi merkittävällä tavalla hallinnollista työtä. Eli tämä ei ole se varteenotettava vaihtoehto. Jos on tilanne, jossa kunnilta itse asiassa valtionosuuksia leikataan ja samoin hyvinvointialueilta leikataan rahoitusta, niin millä rahalla he sitten hoitavat jatkossa tämän täydennyskoulutuksen? Tämä ei ole realistista. 

No, hallituksen kaavailemat lainapainotteiset vaihtoehdot eivät myöskään ole ratkaisu monille työvoimapula-aloille, joilla palkat ovat lähtökohtaisesti niin pienet, että valmistuminen raskaan lainataakan kanssa ei ole taloudellisesti houkuttelevaa. Tätä korostaa entisestään hallituksen valmistelema niin sanottu vientimalli, joka sementoisi entisestään naisvaltaisten alojen palkkakuopan. Tämä on todella tärkeää muistaa, eli moni opiskelija tosiaan jo nyt valmistuu valtavan lainataakan kanssa, ja tämä lainapainotteisuuden lisääminen ei ole mikään aito ratkaisu. 

Aikuiskoulutustukea on tosiaan viime vuosina kehitetty monella tavalla, ja sitä on edelleen mahdollista kehittää. Esimerkiksi edellinen hallitus mahdollisti aikuiskoulutustuen käytön osa-aikaisen työn ohessa, ja jos tuen kohdentumista halutaan edelleen parantaa, olisi mahdollista esimerkiksi lieventää työhistoriavaatimusta matalammin koulutetuilta ja kohdentaa aikuiskoulutustukea yhä enemmän nimenomaan sinne työvoimapula-aloille, ja se on juuri se malli, jota itse asiassa Ruotsissa on viime aikoina toteutettu. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ei käytännössä vahvista julkista taloutta, koska se vaikuttaa lähinnä työllisyysrahastojen menoihin, ja kun menot laskevat, työttömyysvakuutusmaksut alenevat vastaavalla summalla eikä julkinen talous vahvistu. Näin ollen valtion menoihin päätöksillä on vain hyvin, hyvin pieni vaikutus. 

Hallitus on tosiaan romuttamassa jatkuvaa oppimista monesta eri suunnasta ja tekee itse asiassa uudelleenkouluttautumisesta hyvin hankalaa jatkossa. Tämä on todella sääli tilanteessa, jossa esimerkiksi viime kaudella pohdittiin parlamentaarisessa ryhmässä, millä tavalla jatkuvaa oppimista tulisi kehittää ja parantaa. Mutta tämä hallitus eli Orpon hallitus sen lisäksi, että se lakkauttaa nyt tämän aikuiskoulutustuen, myös leikkaa vapaasta sivistystyöstä, ja sitten samaan aikaan korotetaan esimerkiksi avoimien korkeakoulujen maksuja eli myös se tie torpataan pienituloisilta ihmisiltä, ja sen lisäksi tiukennetaan korkeakouluun pääsyä entisestään. Eli tosi tärkeää on muistaa tämä kokonaisuus, jossa jatkuvaa oppimista itse asiassa hankaloitetaan montaa eri kautta. 

Mutta kaiken kaikkiaan hallituksen viesti esimerkiksi niille ihmisille, jotka ovat sattuneet kouluttautumaan väärälle alalle, sellaiselle alalle, jolla esimerkiksi töitä ei ole, se karu viesti on, että maksa itse, vaikka hankitulla tutkinnolla ei olisi mahdollista enää työllistyä tai osaamisen kehittämiselle olisi tarvetta. — Kiitos, puhemies. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Razmyar. 

18.39 
Nasima Razmyar sd :

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen päätös lakkauttaa aikuiskoulutustuki, ammattitutkintostipendi sekä vuorotteluvapaa yhdistettynä vapaaseen sivistykseen kohdistettuihin leikkauksiin heikentää elämänmittaista oppimista suomalaisessa yhteiskunnassa. Ja tähän päälle vielä tämä 100 miljoonan leikkaus myös ammatillisesta koulutuksesta, joka kohdistuu nimenomaan aikuiskoulutukseen. 

Uudelleen kouluttautumiseen ja elämänmittaiseen sivistykseen kohdistetaan peruuttamattomia heikennyksiä. Päätös on myös ristiriidassa niiden tarpeiden kanssa, joihin suomalainen työelämä tarvitsee tällä hetkellä kipeästi ratkaisuja. Päätöstä on perusteltu erilaisilla säästökeinoilla, aivan kuten täällä tänään on kuultu ja todettu, ja valitettavasti tästäkin faktat puuttuvat. Aikuiskoulutuksen rahoitus on ollut kunnossa, sillä se perustuu työttömyysvakuutusmaksuun, joka on jaettu palkansaajien ja työnantajien kesken. Työntekijä- ja työnantajaosapuolet ovat yhteisesti hallinnoineet tätä. 

Tätä toimivaa järjestelmää olisi pitänyt sitten kenties kehittää eikä romuttaa kerralla, varsinkaan kun sitä korvaavaa mallia ei ole tulossa voimaan. Olemme tänäänkin kuulleet ja puhuneet siitä, minkä takia esimerkiksi sitä siirtymäaikaa ei voitu ottaa. Tuen lakkauttaminen saa aikaan lähinnä sen, että alanvaihdot tapahtuvat jatkossa useammin työttömyyden tai työkyvyttömyyden kautta. Nämä ovat molemmat paitsi raskaita vaihtoehtoja yksilöille, ne ovat myös erittäin kalliita yhteiskunnalle. 

Hallituksen päätös oikeastaan kiteyttää hallituspuolueiden suhtautumisen niin sivistykseen, osaamiseen, koulutukseen kuin elinikäiseen oppimiseen. Arvon hallituspuolueet, Suomi kaipaa inhimillisempää koulutus- sekä työllisyyspolitiikkaa ja kykyä nähdä sinne arjen tasolle, kykyä nähdä ihmisten tasolle. Esimerkiksi vuorotteluvapaa, joka tällä esityksellä myöskin lakkautetaan, on tarjonnut hengähdyshetken niille ihmisille, jotka tekevät pitkän, monen kymmenen vuoden työuran. Ja huom. kriteerit sen saamiseksi ovat olleet myöskin erittäin kireät ja tiukat. 

Tulevaa aikuiskoulutustuen mallia tullaan rakentamaan — se on täysin selvää, kuten tässä ollaan tämänkin illan aikana kuultu — lainapainotteisemmaksi. Se on käsittämätöntä, sillä esimerkiksi lähihoitajan tai varhaiskasvatuksen opettajan palkalla lainaa ei todellakaan pysty ottamaan, vaan jo tälläkin hetkellä on vaatinut paljon jättäytyä esimerkiksi aikuiskoulutustuelle. Monet uudelleen kouluttautumista harkitsevat ovat perheellisiä, heillä on lapsia, heillä on asuntolainat maksettavana ja erittäin isot kustannukset jo valmiiksi siellä omassa arjessaan. Vaikka motivaatiota olisi, ei monella ole yksinkertaisesti varaa lähteä kouluttautumaan esimerkiksi lähihoitajasta sairaanhoitajaksi opintolainalla — nimenomaan niiksi työntekijöiksi ja osaajiksi, joita kipeästi tällä hetkellä esimerkiksi sote-ala tarvitsee. Lisäksi herää kysymys, miten hallitus aikoo todella toteuttaa työvoimapula-alojen aikuiskoulutusta jatkossa. Tänään kuulimme, että nimenomaan näille työvoimapula-aloille oltaisiin kehittämässä ratkaisua, mutta kuten ministeri tuossa totesi, niin mitään hän ei ole lupaamassa. 

Arvoisa puhemies! Asiantuntijat ovat olleet hyvin huolissaan siitä, että lakkautuspäätös iskee erityisesti naisvaltaisiin aloihin ja matalapalkka-aloihin. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on este urakehitykselle, tärkeälle urakehitykselle niille ihmisille, jotka ovat jo valmiiksi työelämässä. Koska korvaavaa mallia täydennyskouluttautumiseen tai pätevöitymisen saamiseen ei tällä hetkellä ole, herää erittäin suuri huoli siitä, miten tulevaisuudessa esimerkiksi tämä pätevöityminen aiotaan hoitaa niin sote-alalla kuin sitten kasvatusalalla. Esimerkiksi naisvaltaisella sote-alalla ei voi työskennellä ilman tutkintoa, ja aikuiskoulutustukea ovat hyödyntäneet eniten erityisesti juuri ne tutkinto-opiskelijat. Kyllä niitä lyhytkestoisia opintoja varmasti voi työn ohessa tehdä, mutta tutkinto-opiskelu edellyttää vähintään niin aikaa kuin hetkellistä opintovapaata, niin että pystyy myöskin täysiaikaisesti opiskelemaan, nimenomaan keskittymään myös täysipäiväisesti siihen opiskeluun. 

Lisäksi valiokunnan kuulemisessa painotettiin, että tällä aikataululla tuen lakkauttamisella voi olla hyvin huolestuttavia vaikutuksia myöskin palveluiden saatavuuteen. Esimerkiksi Pelastusopisto piti aikuiskoulutustuen lakkauttamista pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön saatavuuden kannalta erittäin kriittisenä. Näillä aloilla on valmiiksi erittäin suuri työvoimapula, osaajapula, ja se tulee vain kasvamaan entisestään aikuiskoulutustuen lakkautuksen myötä. 

Arvoisa puhemies! Aivan loppuun totean sen, että jotain kertoo sekin, että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on aiheuttanut erittäin suuren hakijapiikin tuen hakemisessa. Alkuvuonna hakijamäärät kasvoivat puolitoistakertaiseksi verrattuna edellisvuoden samaan ajanjaksoon. Hakijaryntäys näkyy myös kesäopinnoissa. Kesäkuulle aikuiskoulutustukea tukea on myönnetty 54 prosenttia ja heinäkuulle 80 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. 

Yhteenvetona voi todeta, että tätä on todella käytetty. Se on ollut haluttu, ja se on ollut toimiva tapa kehittää itseänsä työuran aikana, joten hallituksen päätös on tästäkin näkökulmasta erittäin lyhytnäköinen, se on vastuuton eikä se valitettavasti vastaa Suomen osaajapulaan. Sen sijaan, että heikennämme kansalaisten mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen ja uudelleen kouluttautumiseen, meidän tulisi vahvistaa kouluttautumisen tukea ja antaa mahdollisuuksia nimenomaan siihen ammatilliseen kehittymiseen. Siitä Suomi tunnetaan, siitä olisi kannattanut pitää kiinni. — Kiitos. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Minja Koskela. 

18.45 
Minja Koskela vas :

Arvoisa puhemies! Yleensä, kun asetetaan tavoite, pohditaan myös askeleet, jotka vievät sitä tavoitetta kohti. Hallitus on nyt kuitenkin tehnyt päinvastoin. Hallitus tavoittelee työurien pidentämistä mutta lakkauttaa vuorotteluvapaan, joka auttaa jaksamaan paremmin töissä. Hallitus tavoittelee myös osaamistason nousua mutta lakkauttaa aikuiskoulutustuen, joka auttaa ihmisiä päivittämään osaamistaan. Tässä on vähän sama klangi kuin siinä, että minä sanoisin, että tavoittelen juoksukunnon kehittymistä, ja ratkaisuna heittäisin lenkkarit roskiin ja menisin lenkin sijaan iltaisin terassille. [Naurua] En voi olla miettimättä, onko hallituspuolueissa kukaan tehnyt minkäänlaista pohjatyötä, kun nämä valitut keinot eivät yksinkertaisesti johda niihin tavoitteisiin, joita hallitus on itselleen asettanut. 

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että hallituksen teot ja puheet eivät kohtaa, ovat hallituksella jääneet kotiläksyt tekemättä. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisella tavoitellaan säästöjä, mutta säästöjen syntyminen on erittäin epävarmaa. Ja tämä johtuu siitä, mistä täällä tänäänkin on paljon puhuttu ja mitä on yritetty rautalangasta vääntää, että työntekijöiden aikuiskoulutustuki rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuilla. Ainoastaan yrittäjien aikuiskoulutustuki rahoitetaan valtion budjetista, ja sen osuus on hyvin pieni. Näin ollen lakkauttaminen ei suoraan vähennä valtion velkaantumista ja säästöperuste asettuu vähintäänkin kyseenalaiseksi. Esimerkiksi OAJ:n lausunnossa todetaan, että aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta arvioitu julkisten menojen 175 miljoonan euron säästö kohdistuu lähes kokonaan Työllisyysrahaston rahastoon. 

Hallitus tavoittelee näillä toimillaan myös työllisyyttä, mutta en ole tähän päivään mennessä ymmärtänyt, miten osaamisen päivittäminen olisi työllisyydestä pois. Elämme maailmassa, jossa esimerkiksi teknologian kehittyminen ja vihreä siirtymä edellyttävät jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Tällaisissa olosuhteissa tarvittaisiin lisää keinoja osaamisen päivittämiseen eikä niiden vähentämistä, kuten te olette nyt tekemässä. 

Vuorotteluvapaan osalta hallitus on lisäksi jättänyt huomiotta positiiviset vaikutukset vuorotteluvapaan sijaisten myöhempään työllistymiseen. On olemassa dataa siitä, että vuorotteluvapaan sijaisista jopa 70 prosenttia työllistyi avoimilla työmarkkinoilla puoli vuotta vuorotteluvapaan sijaisuuden päättymisen jälkeen. Eli sen lisäksi, että vuorotteluvapaa parantaa työssäjaksamista tarjoamalla pitkään töissä olleelle ihmiselle mahdollisuuden hengähtää, se lisää vuorotteluvapaan sijaisten työllistymistä. En tiedä, onko tämän sanomatta jättäminen ollut hallitukselta taktista vai onko kyse tietämättömyydestä, mutta kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei anna valmistelusta hirveän hyvää kuvaa. 

Arvoisa puhemies! On myös todettava, että nämä päätökset aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta asettuvat siihen samaan jatkumoon, jossa hallitus on jo valmiiksi päättänyt heikentää tasa-arvoa ja naisten asemaa tässä yhteiskunnassa. Sote-leikkaukset, pelko synnytyssairaaloiden tulevaisuudesta ja lakkauttamiset ja vientivetoinen palkkamalli saavat nyt jatkokseen aikuiskoulutustuen lakkauttamisen. 74 prosenttia etuuden käyttäjistä on ollut naisia, ja tällä etuudella on ollut merkittävä rooli nimenomaan naisvaltaisten julkisen sektorin alojen jatko- ja täydennyskoulutuksessa ja näin ollen myös naisten uralla etenemisessä. Tyypillisiä aikuiskoulutustuen mahdollistamia urapolkuja naisvaltaisilla aloilla on tähän asti ollut kouluttautuminen lähihoitajasta sairaanhoitajaksi sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajasta varhaiskasvatuksen sosionomiksi tai opettajaksi. Tämän mahdollisuuden hallitus on nyt lakkauttamassa. 

Arvoisa puhemies! Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen yhdistäminen vuorotteluvapaan ja ammattitutkintostipendin lakkauttamiseen on erittäin vahingollinen päätös. Säästöjä ei tule sillä, että ihmisiä poltetaan loppuun, ja työuria ei pidennetä sillä, että lisäkouluttautuminen torpataan. Tämä on sekä työntekijä- että työelämävihamielistä politiikkaa. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Hiltunen. 

18.50 
Pia Hiltunen sd :

Arvoisa rouva puhemies! Aikuiskoulutustuen lakkauttamista ilman uutta valmista jatkuvan oppimisen suunnitelmaa ja korvaavaa mallia ei voi mielestäni pitää millään tavalla järkevänä ratkaisuna, sillä tuki on ollut ihmisille keino lisäkouluttautua tai vaihtaa alaa pärjätäkseen omassa elämässään paremmin. Tilastojen sekä asiantuntijakuulemisten mukaan aikuiskoulutustukea on käytetty eniten jatkokoulutuksena muun muassa varhaiskasvatuksessa, erityisopetuksessa ja sote-puolella. Näin ollen hallituksen esitys aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta heikentää ennen kaikkea naisten asemaa työmarkkinoilla ja aiheuttaa taloudellisia haasteita myös julkiselle sektorille. Tuen lakkauttamisen perusteleminen koulutusasteen nostolla ja vain euroja tuijottaen ei kuvaa todellista tilannetta. Kuulemisissa kävi nimittäin ilmi, ettei ole riittävästi tutkimustietoa kokonaisvaikutuksista ihmisten elämään, ja näin ollen hyvinvointivaikutuksia ei ole myöskään voitu arvioida. 

Arvoisa puhemies! Olennaista on nyt lain nopea ja taannehtiva voimaantulo, josta aiheutuu käytännön vaikeuksia. Rahoitus päättyy hallituksen esityksen mukaan vuoden 25 lopussa ja uusien tukien hakuaika päättyy jo 1.8.24. Eli vaikka opiskelupaikan ja päätöksen tuesta olisi saanut ennen elokuuta, aikuiskoulutustukea ei saa, mikäli opinnot alkaisivat syyskuussa, kuten monessa opiskelupaikassa alkavat. Ajatus on näin ollen teknisesti huono ja jopa kohtuuton elämäänsä ja osaamistaan kehittäville henkilöille. Riittävä siirtymäaika olisi tässä tilanteessa vähintä, mistä tulisi huolehtia. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Suhonen. 

18.52 
Timo Suhonen sd :

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Olemme tuoneet esiin paljon epäkohtia, jotka heikentävät työntekijöiden osaamisen kehittämistä, kun aikuiskoulutustuki lakkautetaan. Luen teille nyt pienyrittäjän huolen liittyen tähän aikuiskoulutustuen lakkautumiseen. 

”Olen naimisissa vaimon ja pankin kanssa, neljän lapsen isä, joista kolme alaikäisiä. Olen ollut 25 vuotta työelämässä, joista noin 20 vuotta pienyrittäjänä. Viisi ammattitutkintoa, joista suurin osa suoritettu työelämän ohella, joista neljä palvellut yrittäjätoimintaa. Pystynyt laajentamaan omaa osaamista, jota kautta saanut tuotettua lisäpalveluja omaan yritystoimintaan. 

20 vuotta yrittäjänä on opettanut ja antanut paljon. Kuitenkin joka päivä on huoli huomisesta, että pystynkö ruokkimaan perheeni, maksamaan yritykseni ja henkilökohtaiset verot ja kaikki muut velvoitteet. Lisäksi maailmantilanteen muuttuessa yritystoiminta ei ainakaan helpota tällä minun nykyisellä alallani. 

Oma henkinen jaksaminen on ollut tiukilla näistä edellä mainituista syistä jo pidemmän aikaa, ja välillä mielessä onkin käynyt, että mitä jos vielä kerran opiskelisi jotain, jotta jaksaisi työuran loppuun asti ilman suurempia ongelmia. Jos terveys kestää, niin töitä saisin vielä noin 20 vuotta tehdä — pitkä aika, vaikka nopeasti se meneekin. 

Nyt tänä keväänä se mahdollisuus sitten aukesi. Sain opiskelupaikan, josta valmistuessani pääsisin siihen unelmatyöhön, jossa se mahdollinen 20 vuotta kuluisi ennen mahdollista eläköitymistäni. Kaiken lisäksi uusi työni olisi yhteiskunnankin kannalta suhteellisen merkittävää, eli tässä kaikki voittavat: minä voin hyvin, ja yhteiskunta saa työpanoksestani kaiken hyödyn irti. 

Mutta sitten iloinen ilmapallo puhkeaa. Mietin, miten rahoitan opiskelut, jotta voin ne kunniallisesti suorittaa. Mitkä ovat minun vaihtoehtoni? Saanko myytyä yritykseni? Tiedän, että en. Se on vain lopetettava. Opintolaina — jos haluan opiskella, niin olen pakotettu tähän. Toki voin tehdä toisenlaisenkin ratkaisun: heittää hanskat tiskiin ja jäädä yhteiskunnan rasitteeksi. Olisiko tämä parempi vaihtoehto? 

Aikuiskoulutustuen saaminen olisi ollut pelastus minun opiskelulleni ja sitä kautta uudelle työuralle, joka olisi maksanut itsensä varmasti takaisin myös yhteiskunnalle niiden seuraavan 20 vuoden, jäljellä olevan työurani, aikana. Arvoisa hallitus, olette suuressa viisaudessanne tehneet varmasti hyvin perustellun ratkaisun aikuiskoulutustuen lakkautuksesta. Minä myös tiedän teidän perustelunne. Ongelma on siinä, etten ymmärrä niitä perusteluja. Onko tämä oikeasti semmoinen keino, jolla Suomen taloutta laitetaan kuntoon? Väitän, että suurin osa ihmisistä ei opiskele huvikseen ja turhaan, vaan aito tahto kehittää itseään ja omaa osaamistaan, josta myös meidän yhteiskuntamme hyötyy. Se ei ehkä tapahdu tänään, mutta se voi olla jo huomenna. Ihminen jaksaa vain tietyn verran. Sitten, kun lasi on täynnä syystä tai toisesta, on tehtävä ratkaisuja, mihin suuntaan lähtee, jotta saataisiin lasiin lisää tilaa. 

Nyt te, arvoisa hallitus, katkaisitte yhden meistä moneen ihmiseen vaikuttavan hyvän suunnan. Olette varmasti mielestänne tehneet oikean ratkaisun, mutta kysyn kuitenkin: oletteko varmasti? Terveisin Sami Korhonen, pienyrittäjä Savosta.” 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Berg. 

18.55 
Kim Berg sd :

Arvoisa puhemies! Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen tilanteessa, jossa tarvitaan osaavaa työvoimaa, on järjetön. Silti Orpo—Purran hallitus on ajanut lakkauttamista eteenpäin kiivaalla tahdilla eikä ole välittänyt asiantuntijoiden esille nostamista huolenaiheista, joita on noussut sekä palkansaaja- että työnantajapuolelta. 

Valtiovarainministeriö on laskenut aikuiskoulutustuen lakkauttamiselle työllisyyttä parantavan vaikutuksen. Todellisen kuvan saamiseksi olisi kuitenkin pitänyt laskea tilannetta myös siitä näkökulmasta, kuinka paljon työpaikkoja jää täyttämättä osaavan työvoiman puutteen takia, kun aikuiskoulutustuki lakkautetaan, ja minkälainen vaikutus tällä on julkiseen talouteen. Hoitoalalle ei ole myöskään huomioitu sitä, että kun aikuiskoulutustuen myötä kouluttaudutaan, niin heidän tilalleen on palkattu sijaisia. Myös sitä, millainen vaikutus aikuiskoulutustuen mahdollistamalla oman osaamisen kehittämisellä on yksittäisten ihmisten työuriin ja motivaatioon, sekä näiden vaikutusta julkiseen talouteen ja työllisyyteen olisi pitänyt pystyä arvioimaan paremmin. 

Arvoisa puhemies! Aikuiskoulutustuen poistaminen huolestuttaa erityisesti työvoimapula-alojen osalta. Hallitus ei ole käytännössä lainkaan arvioinut, mikä merkitys aikuiskoulutustuen lakkauttamisella on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työvoimapulaan ja alan pito- ja vetovoimaan. Tämä on käsittämätöntä, sillä työvoiman saatavuuden vaikeutuminen entisestään voi vaarantaa lakisääteisten palveluiden saatavuutta. Ministeri Satonen on täällä salissa aiemmin perustellut aikuiskoulutustuen lakkauttamista sillä, että aikuiskoulutustuella kouluttaudutaan myös työvoimapula-aloilta pois. Onko hallituksen tarkoituksena lukkiuttaa ihmiset ikuisiksi ajoiksi niille aloille, joille he ovat aiemmin valinneet kouluttautua, vaikka työ ei enää houkuttelisi samalla tavalla tai sitä ei pystyisi esimerkiksi terveydellisistä syistä tekemään? Tämä tuskin parantaa työvoimapula-alojen tilannetta, että Orpo—Purran hallitus pakottaa ihmiset työskentelemään niillä ilman muita vaihtoehtoja. Orpo—Purran hallitus voisi myös tutustua tuoreimpiin tilastoihin. Työllisyysrahaston tilastojen mukaan vuonna 2023 aikuiskoulutustuella kouluttauduttiin selvästi enemmän sote-alalle kuin sieltä pois, ja tämä määrä ei edes ollut pieni — kyse oli yli 5 000 ihmisestä. 

Arvoisa puhemies! Kovaa vauhtia muuttuvassa maailmassa tarvitaan myös osaamisen päivittämistä ja jatkuvan oppimisen tukemista. Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut vapaaehtoisen kouluttautumisen lisäksi osaamisen päivittämisen myös niissä tilanteissa, kun se on ollut pakko. Näin on voinut olla esimerkiksi osaamisvaatimusten muuttuessa. Aikuiskoulutustuen avulla on voitu lisätä myös työssäjaksamista ja motivaatiota. On tärkeää, että ihmiset voivat kouluttautua uusiin tehtäviin ja vaihtaa alaa myös myöhemmin elämässä, sillä on luonnollista, että kiinnostuksen kohteet elävät ja muuttuvat vuosien varrella. Työurien pidentämisenkin näkökulmasta onkin keskeistä, että ihmiset voivat tehdä sellaisia töitä, joista he ovat kiinnostuneita ja joihin he tuntevat motivaatiota. Tämän polun tukkiminen hallituksen toimilla ei ole kestävää. 

Arvoisa puhemies! Orpo—Purran hallitus kyllä suunnittelee tuovansa myöhemmin korvaavan mallin tilalle, mutta valitettavasti se ei auta akuuttiin työvoimapulaan. En ole vieläkään kuullut hallitukselta hyvää perustelua siihen, miksi toimiva malli piti lopettaa ennen kuin uusi malli on tulossa ja vielä samaan aikaan, kun meillä on työvoimapula. Tähän jos joku hallituspuolueiden kansanedustaja tohtisi vastata, niin saisimme selvyyttä tähänkin asiaan. 

Lisäksi hallituksen suunnittelemaan uuteen malliin on pohdittu lainapainotteisuutta. Tämä tulee rajaamaan esimerkiksi pienituloisten ja perheellisten mahdollisuuksia kehittää osaamistaan, mikä rajaa taas niiden ihmisten joukkoa, jotka osaamistaan pystyvät päivittämään. Esimerkiksi hoitoalalla tuskin ollaan valmiita lainarahalla opiskelemaan matalan palkan tai pienen palkanlisän saamiseksi. 

Arvoisa puhemies! Aikuiskoulutustuki on rahoitettu työttömyysvakuutusmaksuilla eli käytännössä työntekijöiden ja työnantajien maksamilla rahoilla. Korvaavan mallin osalta on nyt kuulunut huhuja, että se tultaisiin rahoittamaan osittain valtion kymmenen miljoonan euron rahoituksella ja osittain mahdollisesti työnantajien perustaman rahaston varoilla. Kun otetaan huomioon, että kolmannes aikuiskoulutustuen käyttäjistä on tullut sote-alalta, näistä 30 000:sta noin 10 000, ja että sote-ala on julkisrahoitteinen ala, niin käytännössä hallitus ei tule tämän lain myötä säästämään vaan lisäämään julkisten varojen käyttämistä aikuiskoulutukseen. 

Arvoisa puhemies! Siis kaiken kaikkiaan päätös aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta on kestämätön, eikä sillä tulla saavuttamaan niitä tavoitteita, joita hallitus on sille asettanut. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Furuholm. 

19.02 
Timo Furuholm vas :

Arvoisa rouva puhemies! Kun puhumme täällä aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta, keskustelemme jälleen yhdestä onnettomasta luvusta hallituksen niin sanotulla työn linjalla. Se on yhtä onneton luku myös siihen työhön, jota hallitus kutsuu talouden kuntoon laittamiseksi.  

Elokuun ensimmäisestä päivästä lähtien alkaviin uusiin opintoihin ei enää myönnetä tukea, joka on ollut keskeinen porkkana sote-, pelastus-, opetus- ja kasvatusalojen työntekijöiden kouluttautumiseen. Ne ovat myös aloja, joissa on huutavin pula uusista työntekijöistä. Se on ollut keskeinen niin alalle tulevien uusien kuin jo alalla olevien, osaamistaan päivittävien työntekijöiden kannalta. Se on ollut erityisesti naisille tärkeä väylä parantaa omaa asemaa työelämässä.  

Vuonna 2022 sote-alalla jopa 10 000 henkilöä hyödynsi aikuiskoulutustukea. Tilastoissa 64 prosenttia sote-alan opintoja tekevistä kouluttautui tuen turvin alalle toisesta ammatista. Puhumme yli 6 000 uudesta, elintärkeää työtä tekevästä ammattilaisesta. Opetus- ja kasvatusalalle kouluttautui yli 1 500 ihmistä, joista lähes kaikki olivat alanvaihtajia. Nämä ovat merkittäviä lukuja, joilla on aitoa merkitystä näiden alojen toimivuuden kannalta.  

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus puhuu mielellään jatkuvasta oppimisesta ja osaamisen täydentämisestä, mutta mitä se tekee? Se lopettaa kokonaan keskeisen mekanismin, jolla näitä tavoitteita on tähän mennessä onnistuneesti tehty todeksi. Ei kehitetä, ei paranneta, vaan lopetetaan.  

Hallitus puhuu myös pohjoismaisesta mallista, ja tiedätkö mitä? Ruotsissa on aivan hiljattain otettu työmarkkinaosapuolten yhteisestä aloitteesta käyttöön senkaltainen aikuiskoulutustuki kuin mikä täällä nyt ollaan lakkauttamassa. Siellä elinkeinoelämä toivoo alanvaihtoa epäröivien kynnyksen madaltamista ja parempaa työvoiman liikkuvuutta työmarkkinoilla. Samat toiveet ovat epäilemättä myös suomalaisessa elinkeinoelämässä. Jälleen kerran, mitä tekee hallitus? Niin, mitäpä se ei tekisi työntekijöiden aseman heikentämiseksi, kannustinloukkujen syventämiseksi ja erityisesti sote-alan kriisin pahentamiseksi.  

Tilalle on kaavailtu lainapohjaista mallia, jota perustellaan sillä, että korkeakoulutetulla on kyllä varaa ottaa lainaa opiskeluihinsa. Ministeri Satonen voi varmasti tänään kameroiden edessä kertoa palkkakuopassa sinnittelevälle sairaanhoitajalle, että hänellä on kyllä varaa ottaa lainaa asuakseen, elääkseen ja syödäkseen sillä aikaa kun opiskelee edetäkseen esimerkiksi osastonhoitajaksi tai vastaavaksi hoitajaksi. Tilastoissa korkeakoulutus indikoi kyllä hyvää palkkatasoa, ja siihen taloustieteilijät perusteluissa yleensä vetoavat, mutta todellisuudessa monet korkeakoulutetut ovat aivan tavallisia, hyvin maltillista palkkaa saavia palkansaajia.  

Arvoisa rouva puhemies! Jälleen kerran hallitus jatkaa työmarkkinapolitiikassaan erityisesti naisiin kohdistuvia heikennyksiä. Koska aikuiskoulutustuella on tuettu etupäässä naisvaltaisten alojen työvoiman saatavuutta ja osaamisen kehittämistä, on myös sen saajista luonnollisesti suurin osa naisia. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on esittänyt erityisen huolensa lakkauttamisen vaikutuksesta naisten työuriin ja työelämän tasa-arvon kehitykseen.  

Täytyy muistaa, että jälleen kerran monet hallituksen päätöksistä vaikuttavat samoihin ihmisiin, eli heikennykset kasaantuvat. Esimerkiksi kaavailtu vientimalli on betonoimassa palkkakuopan, jossa monet naisvaltaiset alat tällä hetkellä ovat. Esimerkiksi viime kaudella aikaansaatu sote-henkilöstön palkkaohjelma olisi tulevaisuudessa mahdoton. Myös tukilakkojen rajoitukset estävät vahvan neuvotteluvoiman omaavia aloja tukemasta pienipalkkaisten, eli usein naisvaltaisten, ammattiryhmien vaatimuksia.  

Lähes kaikki hallituksen heikennykset vaikuttavat joko suoraan tai epäsuoraan erityisesti naisiin ja naisvaltaisiin aloihin. Sote-palveluiden valtavat leikkaukset, esimerkiksi hoitajamitoituksen löyhentäminen, tekevät jo nyt kuormittavasta työstä vielä kuormittavampaa. Sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista puhumattakaan, joista kärsivät erityisen rajusti työssäkäyvät yksinhuoltajat. Keitä he yleensä ovat? Naisia, jotka tekevät pienipalkkaista työtä ja yrittävät selvitä arjessaan.  

Arvoisa rouva puhemies! Kaiken huipuksi aikuiskoulutustukea ei edes rahoiteta valtion kassasta, vaan työntekijöiden ja työnantajien Työllisyysrahastolle maksamista työttömyysvakuutusmaksuista. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ei käytännössä vahvista julkista taloutta sentin senttiä, pikemminkin jopa päinvastoin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vaikutusarvioiden perusteella on epäselvää, ovatko lakkautuksen vaikutukset aidosti julkisen talouden tasapainoa, yritysten kasvua ja työllisyyttä lisääviä. Suomeksi sanottuna epäselvyys tarkoittaa ensinnäkin sitä, että vaikutukset voivat olla myös kielteisiä. Toisekseen epäselvyys johtaa siihen olennaiseen kysymykseen, onko tällaisessa päätöksessä yhtään mitään järkeä.  

Kaiken sen perusteella, mitä olen tässä salissa tänään kuullut, ja kun olen tausta-aineistoihin tutustunut, vastaus on aika selkeä: eihän tässä ole yhtään mitään järkeä. — Kiitos.  

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Viitala. 

19.09 
Juha Viitala sd :

Arvoisa rouva puhemies! Nyt on ensimmäisessä käsittelyssä esitys aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta. Tämä on epätoivottu viesti kansalaisillemme siitä, että jatkuva, elinikäinen oppiminen on kannustettavaa. Esitys on myös ristiriidassa hallituksen tavoitteiden kanssa, eikä se vaikuta julkiseen talouteen ollenkaan. Motiivit lopettamiseen löytyvät siis muualta. 

Kuvitellaan tilanne, jossa paikkakunnan suuri työnantaja joutuu sopeuttamaan toimintaansa liiketoiminnan sulaessa alta maailman muutoksien vuoksi. Tämän vuoksi useita ihmisiä joutuu miettimään uutta suuntaa työuralleen, koska vastaavalle ammattitaidolle ei ole enää työssäkäyntialueella tulevaisuudessa kysyntää. Uuden työpaikan saannin näkökulmasta olisi tärkeää, että epävarmuuksien lisääntyessä vielä työssä ollessaan pystyisi helpommin opiskelemaan varmistaen uuteen uraan paremmin kiinni pääsemisen. Aikuiskoulutustuki on tässä tilanteessa monelle se pelastusrengas, mahdollisuus uudelleenkouluttautua ja löytää uusi suunta elämälle. 

Arvoisa puhemies! Suomi on maa, joka on kasvanut koulutuksesta. Kansan laajamittainen osaamistason nostaminen on kulkenut käsi kädessä teollistumisen ja talouden kasvun kanssa. Me tarvitsemme aikuiskoulutustukea elinikäisen oppimisen mahdollistamiseen. Suomen työmarkkinoiden vahvuus on ollut laajasti koulutettu väestö, tasaisesti jakautunut osaaminen. Nykymuotoista aikuiskoulutustukea ei siis tulisi lakkauttaa, vaan järjestelmää pitäisi pikemminkin kehittää. Järjestelmän romuttaminen ennen uuden luomista on harkitsematonta. Mitä jos uutta järjestelmää ei saadakaan sovittua? Jäämme ilman julkista tukea elinikäiselle oppimiselle. Uralla etenemisen mahdollisuudet heikentyvät kuten myös työvoiman tarjonta. 

Hallituksen päätös aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta ei tue tavoitteita työllisyyden nostamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Esitys on jälleen yksi lisä hallituksen pitkään listaan, millä työntekijöiden asemaa heikennetään, eikä tällä esityksellä ole myöskään niitä taloutta tasapainottavia vaikutuksia. Ovatko lyhyen aikavälin säästöt, joita ei siis olekaan tulossa, sen arvoisia, että riskeeraamme pitkän aikavälin kehityksen ja hyvinvoinnin? 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Ovaska. 

19.11 
Jouni Ovaska kesk :

Arvoisa rouva puhemies! Hiukan oikeastaan harmittaa tulla tähän puhujapönttöön käyttämään tämä puheenvuoro, koska ajattelin vielä aikaisemmin, joitakin kuukausia sitten — kun tätä esitystä käsiteltiin ja kuulimme, että tämä tänne tulee — että kyllä järki vielä voittaa, että kyllä ne puheet, joita kokoomus on tässä salissa aikaisempina vaalikausina pitänyt, pitävät nytkin. On aivan pakko lainata kokoomuksen silloista eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Kai Mykkästä ja Orpoa elokuulta 2020, jolloin he totesivat näin: ”Aikuiskoulutustuki tarvitaan, jotta jo töissä olevat voivat lisätä osaamistaan ja päivittää taitojaan. Siksi aikuiskoulutustuen poistaminen sotii täysin työelämän tämänhetkistä henkeä vastaan.” [Lauri Lyly: Hyvin sanottu!] Kokoomuksen Timo Heinonen totesi maaliskuussa: ”Oikeastaan minun kysymykseni kuuluisi, miten itse asiassa saisimme keski-ikäiset, esimerkiksi miehet, käyttämään tätä enempi. Varsinkin tämän työelämämurroksen aikana tästä voisi usein löytyä ratkaisu esimerkiksi siihen, että löytyisi uutta osaamista, osaamisen päivittämistä.” Tai itse asiassa hän jatkoi: ”Nimenomaan tämäntyyppisiä toimenpiteitä ehkä kaivattaisiin jatkossa lisää.” 

Tämä puheenvuoro menee täysin nyt arvoisalle eduskuntaryhmälle kokoomukselle. Täällä vuosikausia te olette puhuneet elinikäisestä oppimisesta, jatkuvasta oppimisesta. Oma taustani on luokanopettaja, ja olen nähnyt tuolla arkielämässä, mitä tarkoittaa, kun luokanopettajat opiskelevat erityisopettajiksi. Ilman hyvää edellistä hallitusta esimerkiksi Tampereella ei olisi tulevaisuudessa erityisopettajakoulutusta, mutta nyt se tulee. Aikuiskoulutustuki on ollut se malli, joka on mahdollistanut opettajien kouluttautumisen erityisopettajiksi, joista on huutava pula ympäri Suomen. Ja täällä on tänään jo puhuttu monesta sote-alan koulutuksesta, johon aikuiskoulutustuki on ollut ehdoton työväline. Ihmettelen siis suuresti, miksi sille koulutustasolle, sille osaamiselle, jolle tämä synnyinmaa on rakennettu, kokoomus nyt näyttää märkää rättiä, pyyhkii pöytää ja tuhoaa järjestelmän, joka on ollut toimiva. Siinä on varmasti korjattavaa, ja me olisimme valmiita korjaamaan sitä, niin kuin näissä opposition esittämissä muutoksissa on. Mutta ei, nyt lakkautetaan järjestelmä ilman, että meillä on tilalla vielä yhtään mitään. 

Toivon todella, että ihmiset, jotka kuuntelevat tätä keskustelua, tajuavat, mistä tässä on kyse. Tässä ei ole kyse valtion budjetista, koska tämä on, niin kuin täällä on todettu, työnantajien ja työntekijöiden yhdessä sopima, yhdessä järjestämä malli. Tämä on nyt jotain muuta, johon en ole saanut vielä kokoomukselta vastausta siitä, miksi tämä toimiva malli halutaan lakkauttaa. 

Erityisen huolissani olen siinä, mitä tämä aiheuttaa tuleville sukupolville tai niille ihmisille, jotka työelämässään, koulutuksessaan tekevätkin harha-askeleita. Me olemme aina voineet luottaa siihen, että Suomessa — jos joskus tapahtuukin jotain ennakoimatonta, siinä omassa elämässä tuleekin jotain yllättävää — aina pääsee jollakin jaloilleen. Mutta nyt tämä hallituksen esitys tarkoittaa sitä, että harha-askelille tai suunnanmuutoksille ei tunnu olevan enää varaa. 

Myös pelkästään tieto siitä, että on mahdollisuuksia, on motivoinut, ja se on lisännyt uskallusta kokeilla erilaisia urapolkuja. Kyllä tämä on nyt tietynlainen naula koulutuksen arkkuun tältä osin. — Ei siellä kannata yhtään ihmetellä kokoomuksessa, vaan ihmetelkää sitä omaa käytöstänne, miten te voitte tuoda tällaisen mallin. Olisitte odottaneet siihen, että kolme vuotta, neljä vuotta, mitä te olette nyt sanoneet, että uusi malli tulee, olisi valmisteltu se yhdessä. Te ette tällä julkista taloutta saa korjattua neljässä vuodessa. 

Te olette myös vedonnut aina tähän yhteen selvitykseen. Miksi te ette katso malleja, mitä meillä on muualla maailmassa tai Pohjoismaissa? Kertokaa nämä vastaukset. Ja silloin, jos ne vastaukset ovat sellaista faktaa, jonka tämä sali voi hyväksyä, mennään eteenpäin. Mutta nyt teillä ei ole antaa niitä vastauksia, vaan ennen kaikkea te tuhoatte toimivan mallin ja luotte esteitä sille, että tässä maassa voi kouluttautua jatkossa. 

 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina. 

19.17 
Anna-Kristiina Mikkonen sd :

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta on ristiriidassa hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden kanssa. Hallitusohjelman mukaan hallitus tavoittelee työelämän tasa-arvon edistämistä ja jatkuvan oppimisen lisäämistä. Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut työelämässä jatkuvan kouluttautumisen erityisesti naisenemmistöisillä sosiaali- ja terveysaloilla. Aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttamisella on merkittävä työelämän tasa-arvoa heikentävä vaikutus. 

Työuran aikana kouluttautumisen, uudelleenkouluttautumisen, tulee olla kaikille mahdollista ilman taloudellista pelkoa toimeentulon menetyksestä. Erityisesti fyysistä ja raskasta työtä tekevien osalta uudelleenkouluttautuminen voi työuran aikana olla välttämätöntä. Yhteiskunnan tuottavuuden ja kokonaisuuden kannalta on parempi, että ihmiset liikkuvat työstä toiseen ja kehittävät osaamistaan. Aikuiskoulutustuki on luotu, jotta työntekijöillä on mahdollisuus kouluttautua työn ohella, jotta ei ajauduta työttömyyteen ja osaamistaso pidetään kunnossa. 

Hallituksen esitys vaikuttaa naisten työuriin ja tasa-arvon kehitykseen työelämässä, sillä naiset käyttävät miehiä selvästi enemmän sekä aikuiskoulutustukea että vuorotteluvapaita. Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut työelämässä jatkuvan kouluttautumisen ja ammatillisen osaamisen ja pätevyyden kasvattamisen erityisesti naisenemmistöisillä sosiaali- ja terveysaloilla, joissa on jo valmiiksi mittava osaajapula, joka vain kasvaa aikuiskoulutustuen lakkautumisen myötä. 

Erityisopettajiksi pätevöityneistä puolet ja terveydenhoitajista puolet on käyttänyt aikuiskoulutustukea kouluttautumiseen, ja paloesimiestutkinnon suorittaneista peräti 90 prosenttia. Tilastot kertovat, että esimerkiksi 17 prosenttia sairaanhoitajatutkinnon suorittaneista on käyttänyt aikuiskoulutustukea. Vastaavasti 23 prosenttia sosiaalitieteiden opiskelijoista on käyttänyt aikuiskoulutustukea yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon suorittamiseen, ja erityisopettajan pätevyyden suorittaneista 45 prosenttia on käyttänyt aikuiskoulutustukea opiskelunsa tukemiseen. Hätäkeskuspäivystäjän tutkinnon suorittaneista 51 prosenttia, terveydenhoitajan tutkinnon suorittaneista 50 prosenttia, ensihoitajatutkinnon suorittaneista 49 prosenttia, sosionomin tutkinnon suorittaneista 20 prosenttia ja geronomin tutkinnon suorittaneista 53 prosenttia on käyttänyt aikuiskoulutustukea. Ei mitenkään pieniä prosenttiosuuksia. 

Lähes puolet aikuiskoulutustuen saajista koki tarvitsevansa korkeamman tutkinnon voidakseen edetä työuralla, ja peräti 57 prosenttia koki, että opintovapaa on vaikuttanut positiivisesti omaan työllistymiseen. 

Monella alalla osaamisvaatimukset kasvavat. Varhaiskasvatusalalla pätevyysvaatimuksia on laajennettu ja vaaditaan lisäkoulutusta, kun esimerkiksi haetaan päiväkodin johtajaksi. Vihreä siirtymä, digitalisaatio — ne edellyttävät työssäkäyvien ihmisten osaamisen laajentamista entisestään. 

Lakkautuvan tuen tilalle olisi pikaisesti luotava malli, joka ottaa huomioon erityisesti säädeltyjen, kriittisten sote-, kasvatus-, opetus- ja pelastusalojen erityistarpeet, ettei julkisen sektorin osaajapula kärjisty entisestään. On ongelmallista, että lakkautuspäätökset tehdään ennen korvaavien tukimuotojen valmistumista. Vaihtoehtoinen järjestelmä tulisi saada käyttöön heti aikuiskoulutustuen lakkauttamisen jälkeen. Työvoimapula-alojen työllisyyttä on haastava nostaa, mikäli alanvaihdon mahdollistava tukielementti poistetaan. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää osaamistasoa ja tätä kautta työllisyyttä. 

Suomessa on tosiaan valtava osaajapula etenkin pelastustoimessa. Vastauksena krooniseen pelastajapulaan meidänhän pitäisi saada enemmän ihmisiä kouluttautumaan pelastajiksi. Aikuiskoulutus toteutetaan usein joustavasti opiskelijoiden ehdoilla, mikä mahdollistaa opintojen suorittamisen kokopäivätyön ohessa. Pelastajatutkinnon suorittaminen ei onnistu kokoaikatyön ohessa, joten opintoihin tarvitaan rahoitusta. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen siis vaikeuttaa pelastajapulaa entisestään. 

Kerron teille esimerkin Tuomaksesta. Hän on opistotason koulutuksen käynyt henkilö, joka on tehnyt työuran metallialalla. Pitkään hän on harkinnut uranvaihtoa, koska hän haluaisi palomieheksi, pelastajaksi, ambulanssikuskiksi tai hätäkeskuspäivystäjäksi auttaakseen ihmisiä. Tuomas jätti hakematta pelastusopistoon, koska tieto aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta tuli. Tuhansien, jopa kymmenientuhansien opintolainaa ei voi ottaa, kun asuntolainaa on maksettava samalla korkoineen takaisin. Niin jäi Suomi taas ilman uutta osaavaa pelastajaa. Koulutus on tulevaisuusinvestointi, mutta hallituksen esityksillä siitä tulee vain harvoille mahdollista. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Vikman poissa. — Edustaja Hopsu. 

19.23 
Inka Hopsu vihr :

Arvoisa puhemies! Esitys aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta on ristiriidassa hallituksen osaamis- ja koulutustason noston kanssa ja työllisyyttä edistävien tavoitteiden kanssa ja vastoin hallitusohjelman henkeä koulutuksen erityissuojeluksesta. Sitä tässä ei kyllä enää ole nähty hetkeen. 

Tämä puhe, mitä täällä salissa on käyty siitä, että tämä tehdään siksi, että koulutus ei jatkossa enää kasautuisi niin paljon ihmisille, on hyvin kummallista kaiken sen työn jälkeen, mitä me ollaan tehty jatkuvan oppimisen lisäämiseksi ja vahvistamiseksi. 

Jos katsoo meidän korkeakoulututkinnon tavoitteita, joita haluttaisiin — että väestöstä vähintään 50 prosenttia suorittaisi korkeakoulututkinnon, 60 prosenttia on sanottu, että olisi tarpeellista — niin niissä tällä aikuiskoulutustuella ja myös aikuisopinnoilla on merkittävä rooli. Jos meillä aikuiset eivät osallistu tähän korkeakouluasteen saavuttamiseen, se tarkoittaisi, että ikäluokasta, joka toiselta asteelta siirtyy, 70 prosentin pitäisi jatkaa korkeakouluun. Miten tämä muutos, jossa tätä aikuisopiskelua näin paljon romutetaan, aiotaan huomioida näissä muissa koulutuspaikoissa, vai aiotaanko tämä tavoite korkeakouluasteesta hyllyttää kokonaan? 

Näistä tasa-arvovaikutuksista täällä on jo useampi kertonut. Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta tämä leikkaus osuu selvästi pahemmin naisiin ja julkisella sektorilla oleviin henkilöihin. Aikuiskoulutustuen saajista kolme neljäsosaa on naisia, ja vuorotteluvapaan käyttäjistä 65 prosenttia on naisia. Tämä yhtä aikaa vientivetoisen palkkamallin kanssa, jossa juuri näiden samojen julkisten naisvaltaisten alojen palkat sidotaan palkkakuoppaan pysyvästi, korostaa sitä, että hallitus ei ole halunnutkaan huomioida tasa-arvovaikutusten arviointia esityksessään. 

No, sitten julkisella sektorilla, jos katsoo, niin kunnat ja hyvinvointialueet ovat todenneet, että ne eivät pysty työnantajina kantamaan suurempaa rahoitusvastuuta kokonaisia tutkintoja edellyttävistä koulutuksista eivätkä myöskään pysty tarjoamaan täydennyskoulutusta ollenkaan samalla tavalla kuin yksityissektori. Matalapalkkaisilta aloilta tulevat tai niille kouluttautuvat ovat merkittävästi heikommassa asemassa tässä valmisteilla olevassa lainapainotteisessa mallissa, tai jos sellaiseen nyt päädytään, mutta ministeri ei sitä myöskään kieltänyt. Pitäisi olla yhdenvertainen mahdollisuus päästä jatko- ja täydennyskoulutukseen, oli sitten yksityisellä tai julkisella sektorilla töissä. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Haatainen. 

19.26 
Tuula Haatainen sd :

Arvoisa puhemies! Aikuiskoulutustukea on kehitetty ja valmisteltu ja tehty tiiviisti työmarkkinajärjestöjen kanssa, ja viimeisin uudistushan tehtiin edellisessä hallituksessa, Marinin hallituksessa, jolloin muutettiin tuen määräytymisen perusteita kannustamaan työnteon ja opiskelun yhdistämistä — sitä juuri, mitä hallituspuolueista täällä nyt on kovasti peräänkuulutettu. Tämän uudistuksen myötä aikuiskoulutustuen saajien työssäkäynti tukikuukausien aikana lisääntyikin selvästi, eli oltiin sillä linjalla, että samanaikaisesti voidaan opiskella ja tehdä työtä. Mutta kuten tiedämme, niin kaikissa tutkinnoissa tämä ei suinkaan ole mahdollista. Jos esimerkiksi opiskelee lähihoitajasta sairaanhoitajaksi, niin kyllä siinä pitää olla teoriatunneilla ja käytännön harjoittelussa ihan kokoaikaisesti. 

Aikuiskoulutustuki on kollektiivisesti rahoitettu, eli sitä rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuista, jotka kerätään työnantajilta ja palkansaajilta. Tämä osuus maksuista on pienen pieni, se on vain 0,17 prosenttia, ja tämä työttömyysvakuutusmaksuilla rahoittaminenhan on liittynyt myös siihen, että tämä on yhdessä palkansaajien ja työnantajien näkökulmasta nähty keinona myös ehkäistä työttömyyttä ja lisätä osaavan työvoiman tarjontaa, josta meillä on nyt pulaa. 

Tätä aikuiskoulutustuen lakkauttamista on hallituspuolueista perusteltu sillä, että se kohdistuu niihin, joilla on jo koulutusta. On puhuttu tällaisesta päällekkäisestä kouluttamisesta, ikään kuin nämä työelämässä olevat ihmiset, jotka lähtevät opiskelemaan, nauttisivat jostain luksustuotteesta, jota nyt ei tällä yhteiskunnalla olisi tämän rahoitusjärjestelmän puitteissa mahdollisuus tarjota. Kyllä nämä ovat ihan tavallisia palkansaajia. Puhutaan, että on korkeakoulututkinnon saanut. No, jos on esimerkiksi sairaanhoitajaksi valmistunut, niin hänellä on ammattikorkeakoulututkinto, hän on korkeakoulututkinnon saanut, ja tämän päälle hän lähtee opiskelemaan jatko-opintoja, joilla hän vahvistaa jälleen osaamistaan ja on entistä käyttökelpoisempi työnantajalle uusiin tehtäviin, joita koko ajan esimerkiksi terveydenhuollossa tulee niin lainsäädännön kuin myös alan kehittymisen vuoksi. Eli se, mitä tästä ollaan tällä pienellä panostuksella saatu, koituu työnantajien ja laajemmin yhteiskunnan hyväksi. 

Suomi pärjää vain osaamisella, ja tämä osaaminen vahvistuu vain opiskelemalla ja oppimalla, ja meidän tehtävämme tässä salissa on luoda myös mahdollisuudet sille, että ihmiset voivat opiskella. Tämän aikuiskoulutustuen lakkauttamiselle onkin ollut hyvin laaja vastustus niin eri tahoilla, jotka on lausuntoja antaneet, mutta myös kansalaisten keskuudessa, eikä se ole ihme, sillä suomalaiset ovat myös luottaneet koulutukseen. Me olemme kansakunta, joka on vahvasti sitoutunut siihen, että me lisäämme meidän osaamista ja opiskelemme ja sitä kautta tuomme lisää hyvää. Erityisestihän tämä nyt heikentää sote-alan ja pelastusalan, niin kuin täälläkin puheenvuoroissa on tullut ilmi, työvoiman saatavuutta. 

Tuo työllisyysvaikutus, joka tässä nyt on laskettu: valtiovarainministeriö on nyt siis tehnyt tämmöisen hyvin teknisen, laskennallisen, kategorisen laskelman, että täällä saataisiin 10 000 työllistä lisää. Eli tässä on laskettu puhtaasti se, että jos olet opiskelemassa, niin et ole silloin työpaikalla tekemässä työtä, eli työllisyysaste nousee, kun nämä olisivat siellä työssä tekemässä työtä. Tosin lausunnoissa on tullut ilmi myös se, että tähän ei ole laskettu mukaan sitä, että näille kokoaikaisesti opiskeleville on sijaiset palkattu ja ne ovat työllisiä myös, eli työtäkin on syntynyt. 

Tämähän on ollut hyvin suosittu. Vuonna 13 oli 15 000 aikuiskoulutustuen saajaa, ja vuonna 22 aikuiskoulutustuen saajia oli jo 30 000. Viimeisen 10 vuoden aikana neljännesmiljoona suomalaista on aikuiskoulutustuen avulla vahvistanut omaa osaamistaan. Tyytyväisyys on ollut tähän järjestelmään hyvä, eli kun täällä on puhuttu, että järjestelmä on huono, niin järjestelmähän on hyvä, mutta järjestelmää pitää vaan kehittää niin, että se suuntautuu paremmin. On sääli, että nyt todellakin romutetaan toimiva järjestelmä. Se on sääli. 

Minulle itselleni ja meille monille muille tämä hallituksen esitys aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta oli järkyttävä. Minulle se on käsittämätön, en ymmärrä, mitkä ne perustelut voi olla. Jopa TEMin omassa lausunnossa, siis esittelijäministerin ministeriön lausunnossa todetaan, että näitä myönteisiä vaikutuksia pitkällä aikajänteellä on mahdoton kuvata ja löytää. Tämä sotii myös ihan arkijärkeä vastaan, mutta tämä sotii myös Orpon hallituksen oman hallitusohjelman kirjauksia vastaan. Jatkuvan oppimisen ympärillä on vannottu jo edellisen hallituksen aikana. Parlamentaarisen työn pohjalta laadittiin näkymä sille, miten sitä jatketaan sitten tällä kaudella, ja tässä on sitten lopputulos: lakkautetaan aikuiskoulutustuki. Järjetöntä. 

Hallituksella olisi ollut myös vaihtoehto. Edustaja Lyly täällä hyvin kuvasi sitä, mitä olisi pystytty tekemään. Tämä toimiva järjestelmä, maksatusjärjestelmä, olisi pitänyt säilyttää ja suunnata sitä koulutusta vahvemmin sitten näille työvoimapula-aloille. Siihen olisi keinot olemassa. Minusta me tarvitsisimme myös samalla tällaisen uuden Noste-ohjelman, joka aikanaan 2000-luvun alussa oli käynnissä. Kun toimin opetusministerinä, me tällainen työmarkkinajärjestöjen, siis palkansaajien ja työnantajien kanssa käynnistettiin, ja sen avulla pyrittiin löytämään työelämässä niitä ihmisiä, joilla ei ole peruskoulun jälkeen tutkintoa. Se sitten myöhempien hallitusten toimesta lopetettiin, mutta minusta sitäkin olisi pitänyt kehittää eteenpäin. Kyllä tällaiselle olisi tilausta. Meillä on työelämässä valtavasti ihmisiä, joilla ei ole tutkintoa peruskoulun jälkeen. Tätä olisi pitänyt entisestäänkin vain käydä läpi, mitä olisi voitu siitä edellisestä oppia ja viedä eteenpäin. 

Kaiken kaikkiaan sivistysvaliokunnassa me kävimme monet asiantuntijakuulemiset läpi, enkä kyllä löytänyt yhdestäkään lausunnosta sellaista perustelua, että tämän järjestelmän lakkauttamiselle olisi perustelut. Sen sijaan kehittäminen, sitä olisi pitänyt rohkeasti käydä tekemään. — Kiitos. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Yritetään pysyä aikataulussa. — Edustaja Räsänen, Joona. 

19.34 
Joona Räsänen sd :

Arvoisa puhemies! Omassa puheenvuorossani ajattelin keskittyä tämän aikuiskoulutustuen lakkautuksen kahteen keskeiseen vaikutukseen, joita maan hallitus pyrkii tällä minusta järjettömällä toimenpiteellä saavuttamaan. Ensimmäinen liittyy tähän taloudelliseen vaikutukseen, ja sitten toinen on tämä työllisyysvaikutus. 

Hallitushan arvioi, että tämä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vahvistaa julkista taloutta — siis ei valtiontaloutta vaan julkista taloutta — sillä reilulla kahdella- ja puolellasadalla miljoonalla. Tästä 170 miljoonaa tulisi siitä, että kun tätä tukea ei enää maksettaisi, Työllisyysrahaston menot pienenisivät, ja loppu tulisi sitten siitä, että tämä laskennallinen työllisyysvaikutus, 10 000 lisätyöllistä, realisoituisi, ja kaiken kaikkiaan vaikutus olisi silloin tämä 260 miljoonaa. 

Arvoisa puhemies! On ensinnäkin hyvä todella todeta, että tämä vaikutus kohdistuu ennen kaikkea siihen Työllisyysrahastoon. Valtiontalouteen tämä lakkautus ei tuota säästöjä kuin ainoastaan siltä osin, kun nyt tähän järjestelmään valtio on maksanut tämän yrittäjien osuuden tästä aikuiskoulutustuesta. Se muutama miljoona euroa on se säästö, joka tällä päätöksellä saadaan aikaiseksi. 

Muuten sitten kysymykseen mahdollisesta julkisen talouden vahvistamisesta ja siitä, mikä hyöty tästä koituu Työllisyysrahastoon: koska tämä järjestelmä rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden vakuutusmaksuilla, niin mikäli hallitus haluaa sitten tämän säästön — joka todella kohdistuu sinne Työllisyysrahastoon, ei siis valtiontalouteen — kanavoida valtiontalouteen, ainoa keinohan siihen on verotuksen kiristäminen. Tätä malliahan hallitus jo viime syksynä kokeili, kun työttömyysvakuutusmaksujen alenemisesta koituvan hyödyn annettiin kyllä täysimääräisesti jäädä työnantajille mutta palkansaajilta tämä hyöty imaistiin sitten valtiontalouteen verotuksen kiristämisen muodossa. Joten mikäli tällä lakkautuksella halutaan valtiontaloutta tasapainottaa, sitten olisi rehellistä todeta, että tämä hyöty tullaan jatkossa sitten verotuksellisesti imuroimaan valtiontalouteen. Hallitushan tästä kokonaisuudesta on aika hiljaa ollut, ja tähän totta kai liittyy myös tämä kanavointityöryhmän työ, joka tässä on myös ollut käynnissä. 

Siltä osin johtopäätös todella on selkeä: tämä aikuiskoulutustuen lakkautus ei valtiontaloutta suuntaan tai toiseen pelasta, ja mikäli tämä hyöty, joka nyt kohdistuu sinne Työllisyysrahastoon, halutaan jotenkin hyödyntää valtiontalouden puolella, niin siihen nyt todella ainoa keino ovat sitten verotukselliset toimenpiteet, joilla tämä hyöty voidaan imuroida valtiontalouteen. En ole ainakaan kuullut, että hallitus olisi tätä esittänyt. 

Arvoisa puhemies! Se toinen keskeinen argumentti, jolla hallitus tätä lakkautusta ajaa, on todella tämä laskennallinen 10 000 uuden lisätyöllisen arvio, joka siis kaavamaisesti perustuu siihen, että jos kaikki se aika, jonka nykyään aikuiskoulutustuella opiskellut on käyttänyt opiskeluun, käytettäisiinkin jatkossa vaan työn tekemiseen. Tämähän on se laskukaava, joka tässä arviossa on taustalla. Se ei ota huomioon todella sitä, että siksi ajaksi, jonka aikuiskoulutustuella oleva henkilö on poissa nykyisestä työstään, sinne on mahdollisesti palkattu sijainen hoitamaan niitä samoja työtehtäviä. Näissä työllisyysvaikutuksissa ei ole tätä näkökulmaa arvioitu ollenkaan. Toisekseen tämä arvio todella perustuu siihen, että jatkossa kukaan työsuhteessa oleva ei käyttäisi työaikaansa opiskeluun, ei siis aikuiskoulutustuella muttei millään muullakaan mahdollisella keinolla, joita edelleen kuitenkin jää. Ja käsittääkseni hallituskin on todennut, että tähän luodaan kuitenkin tämä korvaava malli, mikä varsinkin vastaa sitten tähän julkisen sektorin työvoimatarpeeseen ja siihen saatavuusongelmaan. Eli johtopäätös on se, että mikäli tämä 10 000 lisätyöllisen vaikutus haluttaisiin saada aikaiseksi, niin silloin tulisi kieltää kokonaan työsuhteessa olevilta työaikana tehtävä opiskelu. Mutta niin kuin kaikki tiedämme, tämä on aivan pöhkö viesti aikana, jolloin meidän enemmänkin pitäisi pystyä panostamaan siihen, millä tavalla jokainen meistä kykenee myös työelämänsä aikana edelleen kehittämään omaa osaamistaan. 

Siltä osin, arvoisa puhemies, toinen johtopäätös on se, että näitä työllisyysvaikutuksia, joita tällä uudistuksella ajatellaan olevan, ei tulla saavuttamaan. 

Aivan loppuun totean vielä sen, että aikoinaan kun tämä aikuiskoulutustuki todella tämän vuosituhannen alussa luotiin, tavoitteena oli nimenomaisesti pystyä ennaltaehkäisemään rakenteellista työttömyyttä, siis sitä, että ihmisen tämän hetken osaaminen ei enää vastaa työelämän tarpeita. Sitä varten tämä aikuiskoulutustuki on luotu, ja sen takia ne ehdot on tehty sellaisiksi kuin on tehty. 

Nyt, arvoisa puhemies, johtopäätökseksi tämän kaiken jälkeen jää, että jos tämä halutaan todella lakkauttaa, niin kuin hallitus nyt on tekemässä, niin silloin toteamme, että hallitus hyväksyy mieluummin sen, että useaa tällä hetkellä työelämässä olevaa uhkaa rakenteellinen työttömyys sen vuoksi, että he eivät pysty omaa osaamistaan päivittämään työelämän aikana. Minusta tämä on sääli, ja senpä takia kannatan niitä esityksiä, joita tässä salissa on tehty tämän tuen uudistamiseksi, ei siis kokonaan lakkauttamiseksi vaan uudistamiseksi, jotta tämä palvelisi entistä paremmin niitä tarpeita, joita meillä eittämättä yhteiskunnassa on. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Lyly. 

19.41 
Lauri Lyly sd :

Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen työelämä muuttuu. Työn murros ja monipuoliset työurat muuttavat työelämää, jolloin osaamisen päivittäminen työuran aikana muodostuu yhä tärkeämmäksi. Töiden monipuolistuminen ja alanvaihto sekä työn perässä muuttamisen tarve vaativat toimivan ja luotettavan polun, jossa ei luoda keinotekoisia esteitä uralle. Etenkään pitkän linjan oppipolkua ei pidä tukkia lyhytnäköisillä koulutuspoliittisilla linjauksilla, niin kuin tässä nyt on kyse. Omaehtoinen osaamisen päivittäminen työuralla on huipputärkeää työssä pysyvyyden ja motivaation ja tarpeen vuoksi. Suomessa tarvitaan osaavaa työvoimaa, jolla on mahdollisuus kehittää itseään läpi työuran. 

Toimivaa järjestelmää ei pidä lopettaa vaan kehittää. Lisäksi siirtymäaikaa tarvitaan, mikä koskisi esimerkiksi vain työvoimapula-aloja ja aloja, joilla jopa lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen henkilöstön pätevyydessä on kiinni aikuiskoulutustuesta. Näistä esimerkkinä ovat esille nousseet sote‑, hoiva‑ ja pelastusala ja erityisopetus. Aikuiskoulutustuen kohdentaminen nykyistä paremmin on yksi vaihtoehto, jonka arviointi on jäänyt hallituksen esityksestä kokonaan pois. Sitä ei myöskään Rissasen työryhmä arvioinut, jolla vaihtoehtoisia malleja haettiin. Esimerkiksi toisen asteen tai matalamman koulutustason omaavia saisimme omaehtoisen opiskelun kautta ohjattua paremmin työvoimapula-alojen ammatteihin ja tarpeelliseen matalamman osaamistason nostoon. Tavoitteena voisi ensisijaisesti olla osa-aikainen opiskelu — sitäkin kehityspolkua olisi pitänyt viedä — mutta jos se vaatii täysaikaista läsnäoloa, niin senkin tulisi olla jatkossa mahdollista. Osa-aikainen opiskelu olisi vähentänyt myös sijaisten tarvetta ja myös helpottanut toimeentuloa koulutuksen ajalta. 

Arvoisa rouva puhemies! Liikkuvuus työpaikkojen ja työllistymisalojen välillä on täysin normaalia. Ei ole olemassa yhtä ainoaa tutkintoa, jolla koko työuran läpi mennään. Oppimistako ei saisi enää koskaan syventää, saati työpaikkaa vaihtaa, niin kuin tässä hallituksen edustajien suusta aina välillä kuulee? Myös ministeri totesi tässä, että alanvaihto ei ole tässä se tarkoitus, jolla tehdään. Me tarvitsemme enemmän koulutusta ja osaamisen päivittämistä työuran aikana, emme vähemmän. 

Arvoisa rouva puhemies! Minusta pitäisi olla huolissaan erityisesti kaikista niistä tiedoista, joiden mukaan koulutus näyttää kasaantuvan työpaikoilla ja vähemmän koulutusta saaneet ihmiset saavat vähiten työnantajan koulutusta työurallaan. Tämä on ollut yksi keino avata myös heille polkua päivittää osaamistaan. 

Iso virhe on tässä myös siinä, että hallitus on vasta nyt miettimässä nykyisen tukimallin lopettaessaan uutta aikuiskoulutustuen muotoa. Järjestys on täysin väärä. Olisi pitänyt olla uusi ennen kuin vanha lopetetaan, jotta olisimme päässeet katsomaan vaihtoehtoja siihen, onko se parempi kuin tämä nykyinen vai olisiko siellä jotain sellaista, jota tässä nykyisessä olisi voitu hyödyntää, ja niin poispäin. Nyt sellaista ei ole, ja nyt viedään aikuiskoulutusta lainapainotteisuuden suuntaan. Näissä on iso ongelma, jos ajatellaan niin, että aikuisopiskelija ottaa lainaa itselleen, että voisi opiskella. Se lienee mahdotonta 2 000—3 000 euron kuukausipalkalla oleville. Tämä on se todellisuus tuolla suomalaisessa työelämässä. Me suljemme nyt yhden polun. 

Arvoisa puhemies! Aikuiskoulutustukea tulisikin uudistaa, ei lopettaa. Sitä voitaisiin kehittää koulutuksen kohdentamisen avulla. Perus‑ ja toisen asteen koulutuksen saaneiden koulutusmahdollisuuksia eteenpäin työuralla täytyy edistää ja parantaa aikuiskoulutustuella. Nyt vajaa puolet aikuiskoulutustuella on ollut juuri näitä. Mikäli tukea kohdennetaan nykyistä enemmän, sitä tarvitsevat erityisesti matalan koulutustason omaavat ja työvoimapula-ammatteihin opiskelevat. Uudistamisesta on ollut moni taho samaa mieltä, ja siitä on muun muassa Työllisyysrahasto antanut oman ehdotuksensa julkisuuteen. Ehdotus on, että nykyisin hyvin toimiva malli sekä rahoitus järjestelmän osalta on syytä säilyttää ja Työllisyysrahaston hoidettavana. ”Muutetaan ja kohdennetaan tukea nykyistä paremmin” olisi se oikea vastaus. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen onkin yksi hallituksen hölmöimpiä esityksiä tälle eduskunnalle. — Kiitos. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Suhonen. 

19.47 
Timo Suhonen sd :

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Aikuiskoulutustuki lakkautuu, ja tästä ovat asiantuntijat lausuneet vahvasti. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat toteavat, että tuen lakkauttamisella suunnitellulla aikataululla ja ilman korvaavaa järjestelmää voi olla jopa kriittisiä vaikutuksia kelpoisuusehdot täyttävän, pätevän henkilöstön saatavuuteen kunta- ja hyvinvointialalla. Kansan sivistystyön liitto toteaa, että aikuiskoulutustukea ei tule lakkauttaa. Lausunnossa aikuiskoulutustuen lakkauttamisen nähtiin muun muassa olevan ristiriidassa jatkuvan oppimisen edistämistä, koulutustason nostoa, tasa-arvon edistämistä ja työssäjaksamisen edistämistä koskevien hallitusohjelmakirjausten kanssa. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto, Sakki ry, huomauttaa, että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on ristiriidassa hallitusohjelmatavoitteiden kanssa. Vahva ja välittävä Suomi ‑hallitusohjelmassa todetaan, että Suomen menestys ja kansainvälinen kilpailukyky perustuvat korkeaan osaamiseen. Korkea osaamis- ja koulutustaso vahvistaa yhteiskunnallista resilienssiä ja luo edellytyksiä talouden kasvulle. Suomi on maa, jossa halutaan oppia jatkuvasti uutta. Vaikeuttamalla jatkuvaa oppimista, oman osaamisen kehittämistä ja jatko- tai uudelleenkouluttautumista annetaan koulutuksen arvostamisesta aivan toisenlainen viesti. Uskomme, että aikuiskoulutustuen lakkautus tulee laskemaan osaamistasoa ja heikentämään työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto, Sakki ry, huomauttaa myös, että lakkautuksella hallitus heikentää työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. 

Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä lukee seuraavaa: ”Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että aikuiskoulutustuella on järjestelmän puutteista huolimatta kuitenkin onnistuttu nostamaan suomalaisten koulutustasoa mahdollistamalla työuran aikainen jatkuva oppiminen. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on laajasti vastustettu aikuiskoulutustuen lakkauttamista ja pidetty järjestelmän lakkauttamisen sijasta parempana vaihtoehtona kehittää aikuiskoulutustukea siten, että se kohdistuisi nykyistä paremmin henkilöille, joilla on matala koulutustaso, sekä toimialoille, jotka kärsivät työvoimapulasta.” 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittää lausunnossaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan huomiota huoleensa siitä, että sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuuden ja siten myös palvelujen turvaamisen kannalta on ongelmallista, että aikuiskoulutustuki lakkautetaan ennen kuin on tietoa korvaavasta järjestelmästä. 

Hallituksen esityksessä on pääosin tilastotietojen perusteella kuvattu esityksen vaikutuksia yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon. Yhdenvertaisuuden osalta esityksessä todetaan, että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen voi heikentää pienituloisten henkilöiden mahdollisuuksia hankkia jatko- ja täydennyskoulutusta. Sukupuolten tasa-arvoa esityksessä käsitellään kuvaamalla tuensaajien tilastollista jakautumista toimialoittain, koulutustasoittain ja sukupuolittain ja todetaan, että aikuiskoulutustuen lakkauttamisen vaikutukset kohdistuvat enemmän naisiin kuin miehiin. Esityksen mukaan naiset käyttävät aikuiskoulutustukea miehiä merkittävästi enemmän, joten järjestelmien lakkauttaminen vaikuttaa heikentävästi erityisesti naisten mahdollisuuteen kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan. Valiokunta pitää ilmeisenä, että esitys toteutuessaan on tältä osin ristiriidassa tasa-arvolain tasa-arvon edistämisvelvoitteen kanssa. 

Arvoisa puhemies! Arvoisat hallituksen edustajat, olette lakkauttamassa aikuiskoulutustuen, vaikka edellä mainitut mietinnössä olevat kirjaukset osaltaan kertovat, ettei kannattaisi. Tässä heikennetään työllisyyttä, koulutusta sekä inhimillistä hyvinvointia ja suorastaan tasa-arvoa. Todella harmillista ja suorastaan typerää politiikkaa, valitettavasti. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Berg. 

19.51 
Kim Berg sd :

Arvoisa puhemies! Työssä jaksamista heikentää aikuiskoulutustuen lakkauttamisen lisäksi myös toinen tämän lakipaketin esityksistä, vuorotteluvapaan poistaminen. Tämä muutos ei tue sitä, että työelämässä jaksettaisiin nykyistä pidempään ja työuria pystyttäisiin pidentämään. Vuorotteluvapaa on mahdollistanut monelle myös osaamisen kehittämisen. Vuorotteluvapaa on myös edistänyt työllisyyttä, sillä sijaisina ovat toimineet työttömät työnhakijat. Vuorotteluvapaiden sijaisten myöhempään työllistymiseen vaikutus on ollut myös positiivinen. 70 prosenttia sijaisista oli työllistynyt avoimille markkinoille kuusi kuukautta vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen. Vuorotteluvapaan sijaisena toimiminen on myös tuonut monelle vammaiselle ja osatyökykyiselle työntekijälle väylän työelämään. 

Arvoisa puhemies! Vaikka vuorotteluvapaakorvaus ei vastaa palkkaa, se on silti mahdollistanut monelle myös pienempipalkkaisissa ammateissa kaivatun tauon työelämän kiireissä. Vuorotteluvapaan lakkauttaminen siis myös lisää työelämän eriarvoisuutta, sillä hyvätuloisilla voi jatkossakin olla mahdollisuus pitää taukoa töistä säästöjen avulla, mutta pienipalkkaisilla tätä mahdollisuutta ei ole. Esityksessä olisi pitänyt laajemmin arvioida ja kuvata niitä hyötyjä, joita vuorotteluvapaalla on saatu aikaan. Tärkeää on, että vuorotteluvapaata on voinut käyttää niin kuin sitä on halunnut. Sillä tavalla sitä on voitu käyttää parhaiten ihmiselle sopivaan tarkoitukseen. On se sitten toiminut kaivattuna taukona työelämästä, osaamisen kehittämisen mahdollistajana tai omaishoidossa, vuorotteluvapaalla on ollut merkitystä. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Viitala. 

19.54 
Juha Viitala sd :

Arvoisa rouva puhemies! Peilataan vielä lakkautettavia aikuiskoulutustukea sekä vuorotteluvapaajärjestelmää hieman osatyökykyisten tilanteeseen. Osatyökykyisillä olisi paljon annettavaa työmarkkinoille, mikäli heidän tarpeitaan ja mahdollisuuksiaan kuunneltaisiin aidosti. Osatyökykyisten työllistämiseen on panostettava. Kaikilla ei ole mahdollisuutta ottaa kokopäiväistä työtä vastaan terveydentilansa vuoksi. 

Nyt esityksen mukaan lakkautettava vuorotteluvapaa on tarjonnut monelle vammaiselle ja osatyökykyiselle mahdollisuuden päästä kiinni työelämään. Muun muassa Kuuloliiton mukaan vuorotteluvapaajärjestelmä tarjoaa monelle vammaiselle ja osatyökykyiselle työntekijälle työmahdollisuuksia. 

Lähes kaikki kantansa ilmaisseet, valiokunnassa kuullut tahot suhtautuivat kielteisesti ehdotukseen vuorotteluvapaan lakkauttamisesta. Lausunnoissa tuli esiin, että työntekijän mahdollisuus vuorotteluvapaaseen tukee työhyvinvointia sekä työssäjaksamista ja on siten tärkeä tekijä työurien pidentämisen ja työkyvyn ylläpitämisen edistämiseksi. Vuorotteluvapaajärjestelmä edistää myös työuran loppupuolella olevien työssäjaksamista. 

Arvoisa puhemies! Meillä ei ole varaa olla ottamatta kaikkia kynnelle kykeneviä mukaan työelämään. Monella olisi paljon annettavaa työmarkkinoille, vaikkeivat kokopäiväisesti töissä voisikaan käydä. Vuorotteluvapaan avulla on saatu hyvinvointia, osallisuutta, sosiaalista hyvää ja työllistymistä sijaisille. Harva muu aktiivinen työvoimapalvelu tuottaa näin monitahoisia hyötyjä samanaikaisesti. 

SOSTE ja SAK korostivat lausunnoissaan vuorotteluvapaasijaisina toimivien työttömien työnhakijoiden työllisyyttä edistävää vaikutusta. Aikuiskoulutustuki sekä vuorotteluvapaa tuovat osaltaan mahdollisuuksia heille, joiden on vaikea päästä muuten työelämään mukaan. Vuorotteluvapaan lakkauttamisen sijaan nykyistä järjestelmää tulisi ennemmin kehittää. Jopa TEM suhtautui vuorotteluvapaan lakkauttamiseen kriittisesti. Palvelua kehittämällä vuorotteluvapaasijaisuus voisi olla kelpo työkalu myös kaikkein vaikeimmin työllistyvien tukemisessa. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina. 

19.56 
Anna-Kristiina Mikkonen sd :

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta sekä ammattitutkintostipendin lakkauttamisesta sisältää myös vuorotteluvapaan lakkauttamisen, josta on vähän vähemmän tänään täällä puhuttu. Hallituksen esityksen ollessa lausuntokierroksella lähes kaikki kantansa ilmaisseet tahot suhtautuivat kielteisesti ehdotukseen vuorotteluvapaan lakkauttamisesta. Jopa työ- ja elinkeinoministeriö suhtautui vuorotteluvapaan lakkauttamiseen kriittisesti. 

Jos mietitään vuorotteluvapaajärjestelmää, sen seurauksena on saatu hyvinvointia, osallisuutta, sosiaalista hyvää ja työllistymistä muun muassa sijaisille. Harva muu aktiivinen työvoimapalvelu tuottaa näin monitahoisia hyötyjä samanaikaisesti. Vuorotteluvapaan lakkauttaminen ei tue hallitusohjelman kirjauksia työllisyyden lisäämisestä ja työurien pidentämisestä. Työntekijän mahdollisuus vuorotteluvapaaseen tukee työhyvinvointia sekä työssäjaksamista ja on siten hyvin tärkeä tekijä työurien pidentämisessä ja työkyvyn ylläpitämisen edistämisessä. Nykyään kun työhistorian vaatimus vuorotteluvapaajärjestelmässä on niin mittava, niin sehän edistää erityisesti työuran loppupuolella olevien työssäjaksamista. Hallitus on nyt esityksellään lopettamassa tämänkin toimivan järjestelmän. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Hopsu. 

19.58 
Inka Hopsu vihr :

Arvoisa puhemies! Meillä on maassa kova työvoimapula — tämä on viesti, joka tulee niin julkiselta sektorilta kuin yksityiseltä puolelta. Esimerkiksi Helsingissä puuttuu yhä 50 prosenttia pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista eli 1 300 ammattilaista. Kuntatyönantajien mukaan taas kuntasektorilla on vuoteen 2030 mennessä tarve lähes 10 000 opettajalle ja 4 000 lastenhoitajalle. Silloin, kun sote-puolella päätettiin hoitajamitoituslakia, arvioitiin, että hoitajia tarvitaan vuoteen 2030 mennessä 30 000 lisää. No, pikkuhiljaa on tietenkin pakko näitä mitoituksia muuttaa, kun väkeä ei löydy ja myöskään tätä koulutusta ei lisätä. Hallitus tekee sen tyyppisiä maahanmuuttolinjauksia, että nekään eivät tätä osaajapulaa ratko, ja nämä koulutuspäätökset johtavat aivan samaan haasteeseen. 

Täällä salissa on kerrottu, ettei tämä aikuiskoulutustuki kohdennu järkevästi. Otan joitain esimerkkejä siitä, miten se on kohdentunut. Työllisyysrahaston tilastojen perusteella vuonna 23 sosiaali- ja terveysalalla opiskeli yhteensä 10 801 aikuiskoulutustuen saajaa. Heistä 64 prosenttia kouluttautui toiselta ammattialalta sosiaali- ja terveysalalle ja 36 prosenttia oli sosiaali- ja terveysalan jatkokouluttautujia. Sote-alalta toiselle alalle kouluttautuvia oli yhteensä 2 218, jolloin positiivinen nettovaikutus tänne sote-alalle oli yli 5 000 henkilöä vuodessa. Ja tämäkö kohdennus ei ole sitten oikea? 

No sitten vanhempien opiskelijoiden merkittävä osuus vanhustyöhön liittyvissä koulutuksissa koskee myös ammatillista toista astetta. Lähihoitajan tutkinnon ikääntyneiden hoidon osaamisalan kohdalla näkyy, että suurin osa uusista opiskelijoista vuonna 22, jo yli 73 prosenttia, oli yli 30-vuotiaita ja osuus on kasvanut viime vuosien aikana. Juuri nämä ovat niitä, joihin ne ammatillisen koulutuksen uudet leikkaukset kohdentuvat ja myös niitä, jotka ovat käyttäneet tätä aikuiskoulutustukea. Sitten erityisopettajan pätevyyden suorittaneista 45 prosenttia on saanut aikuiskoulutustukea. Tämä luku oli vuodelta 21. Täällä on jo kerrottukin, että se korkein prosenttiosuus löytyy sieltä Pelastusopistosta ja 90 prosenttia näistä paloesimiehistä on käyttänyt aikuiskoulutustukea kouluttautumiseen. Me tiedämme myös, minkälainen henkilöstöpula meillä on täällä palo- ja pelastustoimessa. 

Eli pidän näitä kohdentumisia varsin järkevinä, ja valitettavaa on, että malli ajetaan alas, ennen kuin on mitään uutta vaihtoehtoa, millä tähän työvoimapulaan vastataan. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Lyly. 

20.01 
Lauri Lyly sd :

Arvoisa rouva puhemies! Muutama huomio tähän tilanteeseen nyt, kun ei ole olemassa uutta järjestelmää, mihin verrataan. Jos katsotaan nyt tätä rahamäärää, mitä täällä on väläytetty, tätä 10:tä miljoonaa euroa suhteessa tähän 175 miljoonaan, joka suurin piirtein tähän vuosittain on käytetty, niin tämä tarkoittaisi samalla tukitasolla, mitä nyt aikuiskoulutustuessa on, sitä että noin 1 700 henkilöä pääsisi opiskelemaan tällä. Eli 30 000 tällä nykyisellä ja sitten tuolla 10 miljoonalla noin 1 700. Tämä on se suhde, mikä tällä hetkellä on, jos samanlaisella tukitasolla liikutaan. 

Toinen asia on tässä se, että on puhuttu erilaisista rahastomalleista ja muista. Tässähän oli rahastomalli, joka oli kollektiivinen, joka kerättiin työnantajilta ja palkansaajilta yhteisesti. Se oli sinänsä niin kuin olemassa jo, ei tarvitse keksiä mitään. Tämä saattaa johtaa siihen, että yrityksissä tullaan hakemaan tämmöisiin työvoimakoulutustilanteisiin erilaisia malleja. Minulla vain on itselläni huono kokemus siitä, että kun työehtosopimusrintamalla yritettiin tätä tehdä, niin yritykset vastustivat todella voimakkaasti sitä, että jonkinlaisia minimiehtoja laitettaisiin koulutukselle. Tämä tie on tosi kivikkoinen, ja kuitenkin epäilen, että nyt jos tämä loppuu, mitä pelkään tässä, niin kyllä se työehtosopimuspöydässä syksyllä varmasti on vaikeuttamassa niitä neuvotteluja. 

Arvoisa rouva puhemies! Toivoisin, että nyt kun täällä kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että matalamman koulutustason omaavia pitäisi saada jollain tavalla tuettua ja vietyä työuralla paremmalle koulutustasolle, niin kehitettäisiin sitten sentyyppinen malli, joka vastaa tätä tilannetta, jolla nyt on pystytty sitä viemään, ja mietittäisiin, miten sitä rakennetaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. 

Toinen asia on, että sitten näille sote- ja pelastusalan ja erityisopettajaksi opiskeleville on ilmeisesti tuosta 10 miljoonasta jonkinlainen pieni siivu tulossa, ja se siellä puolella vähän auttaa, mutta se ei ratkaise sitä ongelmaa lainkaan. 

Vielä yksi asia, joka liittyy tähän vuorotteluvapaan lopettamiseen: ehkä olisi ollut parempi kehittää joku semmoinen ohjattu malli, millä työhyvinvointia kehitetään sen vuorotteluvapaan ajan, ja sitä kautta oltaisiin avattu sitä työhyvinvoinnin parantamista sille jaksolle ja ohjatusti viety sitä eteenpäin. Tämäntyyppisiä asioita pitäisi miettiä, koska se on kaikkien etu, että työhyvinvointi menee. Ja sitten ehkä vuorotteluvapaata olisi voitu käyttää omais- ja läheishoitamiseen myöskin. 

Eli tämäntyyppisiä asioita. Tässä romutetaan nyt paljon suomalaisen yhteiskunnan semmoista voimavaraa, jolla osaamista on pystytty rakentamaan. — Kiitoksia.  

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Suhonen.  

20.05 
Timo Suhonen sd :

Arvoisa rouva puhemies! Nyt vielä muutama sana tuosta ammattitutkintostipendistä ja sitä koskevasta lakkautuksesta. 

Esimerkiksi STTK ja Tehy nostivat esiin, että koulutuksen järjestäjät voivat periä ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksesta maksuja, joiden kustannuksia tutkinnon suorittaneilla on mahdollisuus kattaa jälkikäteen ammattitutkintostipendillä. Teollisuusliiton mukaan ammattitutkintostipendi on ainoa yksinomaan ammatillisen tutkinnon suorittaville suunnattu tukimuoto, joka osaltaan parantaa jatkuvan oppimisen etuuksien kohdentamisongelmia. TEM:in mukaan huomionarvoista on, että neljä viidestä tutkinnon suorittaneista on hakenut kyseisen etuuden, joten sen olemassaolosta ollaan tietoisia. Näin ollen ei liene täysin poissuljettua, että stipendillä voisi olla kannustinvaikutus ainakin suorittaa tutkinto-opinnot loppuun. Ja ammattitutkintostipendi tukee tietysti parhaiten myös pienillä tuloilla olevaa opiskelijaa, ja nyt tätäkin tukea ollaan valitettavasti leikkaamassa. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Hopsu. 

20.06 
Inka Hopsu vihr :

Arvoisa puhemies! Vielä vuorotteluvapaasta muutama sana. On todettu näissä lausunnoissa, joita ollaan saatu, että työurien pidentäminen vaikeutuu vuorotteluvapaan lakkauttamisen myötä. Esimerkiksi OAJ on nostanut, että vuorotteluvapaata on käytetty sellaisissa tilanteissa, joissa ilman vuorotteluvapaata olisi ajauduttu sairauspoissaoloihin tai muihin, työkyvyttömyyden varalta oleviin järjestelmiin. Työvoimapulasta kärsivillä ja usein kuormittavilla aloilla vuorotteluvapaa on ollut tärkeä keino tukea työssäjaksamista ja ehkäistä loppuun palamista. Vuorotteluvapaan lakkauttaminen uhkaa johtaa etenkin ikääntyneiden työntekijöiden keskuudessa sairauspoissaoloihin ja ennenaikaisten eläköitymisten lisääntymiseen. Lisäksi vuorotteluvapaata on hyödynnetty juuri omaishoitotilanteessa niin ikäihmisten kuin lasten osalta. 

Myös vammaisten ja osatyökykyisten osalta tämä aikuiskoulutustuki on ollut tärkeä ratkaisu, tarjonnut vammaisille ihmisille mahdollisuuden kouluttautua terveydentilan kannalta sopivampaan ammattiin ja jatkaa työelämässä. Tämä voi olla myös tämmöinen äkkinäinen onnettomuus, jonka seurauksena työuraa on pitänyt muuttaa. Se on ollut mahdollista myös osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleville työntekijöille. Monet vammaiset ihmiset ovat pienituloisia, ja aikuiskoulutustuki on tarjonnut mahdollisuuden kehittää omaa osaamista ja näin ollen omaa työmarkkina-asemaa. Eli tässä arviossa olisi pitänyt huomioida paljon tarkemmin näitä vaikutuksia eri ryhmiin. 

Ja sitten vielä tästä rahoitusmallista: Itse olin jatkuvan oppimisen parlamentaarisessa ryhmässä viime kaudella, ja siellä käytiin paljonkin keskustelua siitä — ja jo viime kautta ennen on käyty keskustelua siitä — miten saataisiin kehitettyä sellainen jatkuvan oppimisen rahoitusmalli, jossa sekä työnantaja ja työntekijä että sitten se oppilaitos, koulutuspaikka, osallistuisivat sen koulutuksen — täydennyskoulutuksen, jatkokoulutuksen — rahoittamiseen. No, tämä aikuiskoulutustuki on ollut juuri sellainen malli, jossa tämä rahoitus on ollut olemassa, ja se on kerätty sekä työnantajalta että työntekijältä. Ja nyt se sitten siirtyy ainakin joksikin aikaa, kunnes joku uusi malli saadaan aikaiseksi, valtiolle budjettikatteelliseksi. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Suhonen. 

20.08 
Timo Suhonen sd :

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tänään todellakin on myös kysymyksessä vuorotteluvapaan päättämiseen liittyvä keskustelu, ja tässä vaiheessa haluan todeta, että lähes kaikki kantansa ilmaisseet tahot suhtautuivat kielteisesti ehdotukseen vuorotteluvapaan lakkauttamisesta. Osassa tuotiin esiin, ettei vuorotteluvapaan lakkauttaminen tue hallitusohjelman kirjauksia työllisyyden lisäämisestä ja työurien pidentämisestä. Lausunnoissa korostettiin, että työntekijän mahdollisuus vuorotteluvapaaseen tukee työhyvinvointia sekä työssäjaksamista ja on siten tärkeä tekijä työurien pidentämisen ja työkyvyn ylläpitämisen edistämiseksi. Nykyisen työhistoriavaatimuksen takia vuorotteluvapaajärjestelmä edistää erityisesti työuran loppupuolella olevien työssäjaksamista. 

SOSTE ja SAK korostivat lausunnoissaan vuorotteluvapaan sijaisena toimivien työttömien työnhakijoiden työllisyyttä edistävää vaikutusta. Kuuloliiton mukaan vuorotteluvapaajärjestelmä tarjoaa monelle vammaiselle ja osatyökykyiselle työntekijälle mahdollisuuden päästä työelämään. Osa asiantuntijoista esitti, että lakkauttamisen sijaan nykyistä vuorotteluvapaajärjestelmää tulisi kehittää. Jopa TEM suhtautui vuorotteluvapaan lakkauttamiseen kriittisesti. 

Vuorotteluvapaan seurauksena on saatu hyvinvointia, osallisuutta, sosiaalista hyvää ja työllistämistäkin sijaisille. Harva muu aktiivinen työvoimapalvelu tuottaa näin monitahoisia hyötyjä samanaikaisesti — ja hallitus on valitettavasti tämänkin lakkauttamassa. 

Yleiskeskustelu päättyi. 

Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 8/2024 vp sisältyvien 1.—9. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.