Viimeksi julkaistu 5.6.2021 2.16

Pöytäkirjan asiakohta PTK 52/2016 vp Täysistunto Perjantai 13.5.2016 klo 12.59—13.30

3. Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta

LakialoiteLA 25/2016 vpPauli Kiuru kok ym. 
Lähetekeskustelu
Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:

Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. 

Keskustelu
13.01 
Pauli Kiuru kok 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Nokialaisen Markku Mallatin elämä päättyi henkirikokseen vuonna 1996. Poliisi tutki tapausta tappona. Ratkaisevaa läpimurtoa ei kuitenkaan 1990-luvulla saavutettu. Asia otettiin uudestaan tarkempaan selvittelyyn 2013. Tapon syyteoikeus vanhentuu 20 vuodessa, joten vielä oli mahdollisuus yrittää. Tutkintaa jatkettiin viimeiseen päivään asti. Huhtikuun alussa tänä vuonna työ lopetettiin. Oikeus syyttää taposta vanhentui. Laki suojeli tappajaa. Se ei mahdu suomalaiseen oikeustajuun. Tämän täytyy olla valtaisa pettymys omaisille mutta myös poliisille. Se herätti oikeutettua hämmennystä myös kansalaisissa. Tappaja on vapaa, eikä mikään näyttö asiaa enää muuksi muuta. 

Lakialoite Lex Mallat on lyhyt ja ytimekäs. Muutosta esitetään rikoslain 8 luvun 1 §:ään, johon lisättäisiin uusi momentti. Se kuuluu seuraavasti: "Kuitenkaan oikeus syyttää taposta ei vanhennu." Muutos ei aiheuttaisi valtiolle sanottavaa lisäkulua. Rikollispiireille se lähettäisi kuitenkin selkeän viestin: poliisi on perässäsi koko loppuelämäsi ajan. Näinhän asia on jo nyt murhien osalta. 

Poliisille lakimuutos antaisi jatkossa mahdollisuuden ratkaista tappo vaikka 25 vuoden jälkeen, omaisille puolestaan toivoa ja parhaimmillaan henkisen rauhan. Myös Ruotsissa lainsäädäntöä on muutettu niin, ettei murhan eikä myöskään tapon syyteoikeus vanhennu. Asia liittyi Palmen tapaukseen. 

Teknisen tutkinnan menetelmät ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä, ja tulevaisuuden menetelmiä on mahdotonta edes ennustaa. Lain tulee seurata tai jopa ennakoida tulevia muutoksia. 

Lex Mallatissa ei esitetä muutoksia rangaistusasteikkoihin tai muihin rikosoikeudellisiin vanhentumistyyppeihin, kuten rangaistuksen täytäntöönpano-oikeuteen. Mikään ei luonnollisesti estä lakivaliokuntaa halutessaan tarkastelemasta myös muiden rikosten syyteaikojen vanhentumisaikoja. 

Arvoisa herra puhemies! Media nosti Mallatin tapauksen esille. Viesti välittyi eduskuntaan. Oli meidän vuoromme toimia. 162 edustajaa allekirjoitti aloitteen. Se on suurin määrä sitten vuoden 2005. Kiitos kaikille työhön osallistuneille. 

13.05 
Arja Juvonen ps :

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite on sellainen, että olen sen myös itse allekirjoittanut, ja pidän sitä tärkeänä. Kiitos edustaja Kiurulle, että olette tällaisen aloitteen tehnyt. 

Suhteessa murhaan, jonka syyteoikeus ei nykyisellään vanhene, niin tapon kuin murhan kohdalla, molemmissa, kysymys on henkeen kohdistuvasta rikoksesta. Oikeusjärjestyksen tulee rikosnimikkeestä riippumatta suojella ihmisten henkeen kohdistuvia loukkauksia riittävän tehokkaasti, olipa sitten kyse taposta tai murhasta. Aloitteessa tuodaan esiin se, että tekniikan kehittymisen myötä moni aiemmin selvittämättä jäänyt teko voi nykytekniikalla olla selvitettävissä, ja siksi tapon syyteoikeuden ei tulisi vanhentua. 

Arvoisa puhemies! Tällaisissa tapauksissa, joissa henkilö menettää henkensä ja kuolee rikoksen uhrina, se, että tapausta ei koskaan saada selvitettyä, on loppuelämän tragedia niille omaisille, jotka joutuvat elämään asian kanssa. Sen sijaan — olemme puhuneet täällä rosvoista, mutta nyt puhumme tappajasta — hän odottaa jossakin muualla ja aivan nauraa rikokselle ja sille, mitä on tehnyt, mutta ei koskaan jää siitä kiinni: näyttää kuin pitkää nenää niille ihmisille, jotka jäävät tänne miettimään, mistä löytyy henkilö, joka teki tämän rikoksen heidän läheiselleen. Siitäkin syystä on syytä, että tämä asia otetaan käsittelyyn, ja olisi toivottavaa, että se myös vietäisiin päätökseen, sillä meidän tulee miettiä todellakin niitä ihmisiä, jotka pohtivat, miksi tällainen rikos kohdistui omaan läheiseen ja eikö henkilö joudu siitä koskaan syytteeseen. 

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:

Edustaja Heinonen. — Totean tässä samalla, että en myönnä vastauspuheenvuoroja tällaiseen keskusteluun, jossa aikaa on 25 minuuttia, suurin piirtein, ja jossa monet teistä ovat pyytäneet nimenomaan varsinaista puheenvuoroa. Kunnioitan sitä, että edustaja on varautunut etukäteen käyttämään sen puheenvuoron, ja tämä lyhyt aika käytetään näihin puheenvuoroihin. 

13.07 
Timo Heinonen kok :

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tämä on hyvä tapa toimia näin. — Haluan antaa täyden tukeni allekirjoitukseni lisäksi edustaja Kiurun lakialoitteelle. Sen on allekirjoittanut tämän eduskunnan kansanedustajista 162, mikä on yli kymmeneen vuoteen suurin määrä kansanedustajia. 

Syyteoikeus murhasta ei tänä päivänä vanhene, mutta taposta vanhenee 20 vuodessa. Niin kuin edustaja Kiuru nosti esille tämän yhden tapauksen, siinä ratkaisua, ainakin median tietojen mukaan, haettiin aivan viimeisiin päiviin asti ja rikos ei kuitenkaan ratkennut. 

Oliko tappo vai murha, se on varmasti myös kysymys, mitä pitää voida pohtia. Jossain tilanteessa tutkijat ovat tehneet ratkaisun, että jotain rikosta ryhdytään tutkimaan tappona. Itse olen näissä kysymyksissä maallikko, mutta olen miettinyt sitä, voisiko joku tapaus, joka on tutkinnassa ollut tappona, muuttuakin jossain vaiheessa murhatutkimukseksi, kun sen tutkimus etenee. Minun mielestäni silloinkin tämä lakialoite on varsin perusteltu. Voisi löytyä esimerkiksi 19 vuoden päästä tietoa siitä, että tämän taustalla on ollutkin suunnitelmallisuutta, vaikkapa jopa kirjeenvaihtoa tai jotain muuta, ja eikö se silloin täyttäisi jo murhan tunnusmerkit ja poliisi olisi tutkinut rikosta väärällä tavalla. 

Edustaja Puumalan kanssa teimme viime vaalikaudella toisen lakialoitteen, joka on hivenen sukua tälle. Lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö on nimittäin kuin murha, josta jää henkiin. Tämänkin lakialoitteen allekirjoitti silloisen eduskunnan kansanedustajista yli 100, mutta jostain syystä se ei ole edennyt — ei edennyt eduskunnassa, ei edennyt oikeusministeriössä — ja olen tämän uusinut tällä vaalikaudella, tämän edustaja Puumalan ja itseni viime kaudella kokoon tekemän lakialoitteen, että myös lapsen törkeä hyväksikäyttö olisi rikos, jossa syyteoikeus säilyisi pidempään, sillä tällä hetkellä se vanhenee käytännössä, kun uhri täyttää 28 vuotta, ja vaikka näyttöongelmat voisivat olla ilmeisiä, niin kuin monessa muussakin rikoksessa, jos ne näin pitkälle menevät, niin meillä on tapauksia, jotka olisi ollut oikeus ja kohtuus saada oikeuden eteen, joissain tapauksissa jopa tekijänkin näkökulmasta. 

Arvoisa puhemies! Haluan antaa täyden tukeni edustaja Kiurun lakialoitteelle ja sille, että hän on nähnyt ison työn kerätäkseen tähän 161 allekirjoitusta hänen itsensä lisäksi. Toivon, että tämä lakialoite mutta myös lapsen törkeän hyväksikäytön syyteoikeuden vanhenemislakialoite etenevät tällä kaudella. 

13.11 
Antero Laukkanen kd :

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite, jonka edustaja Kiuru on tehnyt, on kaikessa yksinkertaisuudessaan erittäin merkittävä, ja myös koko kristillinen eduskuntaryhmä on sen allekirjoittanut, mikä omalta osaltaan myös nostaa sen painoarvoa. 

Tapon syyteoikeus ei saa vanhentua. Nykyaikaiset menetelmät takaavat sen, että rikoksia voidaan tutkia hyvin pitkänkin ajan jälkeen, ja on hyvä, että lainsäädäntöä päivitetään vastaamaan nykyajan teknologiaa. Tämä lakialoite on myös merkittävä viesti rikollispiireille, että rikokset tutkitaan vuosikymmenienkin jälkeen, jolloin voi joutua vastuuseen teoistaan. 

Erittäin hyvää esityksessä on se, että siinä ehdotetaan vanhentumisen kokonaan poistamista, sillä tällä tavalla kaikki aikarajoitteet niin tutkinnan osalta kuin asian eteenpäinviemiseltä poistuvat ja poliisi voi rauhassa tehdä oman tutkintatyönsä. Kun tämä aikanaan tulee lakivaliokuntaan, toivon, että tämä myös sitten kanavoituu todella laiksi. 

13.12 
Reijo Hongisto ps :

Arvoisa herra puhemies! Ihminen voi menettää henkensä monella tavalla, joko luonnollisesti taikka rikoksen kautta. Rikoksen tunnusmerkistön täyttää moni teko sen luonteesta, raakuudesta ja suunnitelmallisuudesta riippuen. Murhan tunnusmerkistön täyttävä teko on kaikkein suunnitelmallisin ja kaikkein raain. Murhan syyteoikeus ei vanhene koskaan. Tappo on yhtä lailla tahallinen teko, jonka seurauksena toinen henkilö menettää henkensä. Tapon syyteoikeus vanhenee 20 vuodessa. Syyteoikeuden vanhenemisen jälkeen tekoon syylliseksi todettua ei voi enää haastaa oikeuteen. 

Nyt voimassa olevaa lakia säädettäessä tutkijoiden käytössä ei ole ollut nykyistä tekniikkaa dna-vertailuineen ja hammaskarttoineen. Poliisin rikostenselvittämismahdollisuudet ovat moninkertaistuneet uusien tekniikoiden käyttöönoton myötä. Näillä uusilla tekniikoilla voidaan selvittää hyvinkin vanhoja henkirikoksia, jos tekopaikalta on taltioitu esimerkiksi tekijän dna:ta. Uhrin henkilöllisyys kyetään selvittämään myös hammaskartasta. Tästä on useita esimerkkejä selvitettäessä vanhoja ja laajoja sotarikoksia. Tämän takia moni aikaisemmin niin sanottu pimeä rikos kyetään nykyään selvittämään. On erittäin valitettavaa, jos tappoon syyllistyneen henkilöllisyys saadaan selville mutta häntä ei voida enää teon syyteoikeuden vanhenemisen takia haastaa vastuuseen teostaan. On syytä tunnustaa, että kehittyneet tutkintamenetelmät ovat ajaneet vanhentuneen lainsäädäntömme ohi. Tämän takia on erittäin perusteltua uudistaa myös tältä osin vanhentunutta lainsäädäntöämme ja muuttaa lakia siten, että tapon syyteoikeuden määräaika poistetaan. 

Arvoisa herra puhemies! Pidän nyt lähetekeskustelussa olevaa lakiehdotusta erittäin hyvänä ja kannatettavana, ja olen myös itse sen allekirjoittanut. 

13.14 
Arto Satonen kok :

Arvoisa puhemies! Tämä asiahan lähti liikkeelle Nokialla tapahtuneesta kunnallispoliitikon taposta, ja on ihan hyvä, että tämä on nyt levinnyt laajempaankin käsittelyyn. Jo tämä keskustelu täällä osoittaa, että tälle on olemassa selvä tarve: tilanteet voivat muuttua. Kyse on kuitenkin tapossakin niin vakavasta rikoksesta, että on oikeastaan ihmeellistä, että meillä on sellainen järjestelmä olemassa, että tämä voi vanhentua. 

Itse asiassa haluan vain kiittää edustaja Kiurua, joka on tässä asiassa ollut ensimmäisenä liikkeellä. Erittäin suuri joukko täältä salista on jo tämän aloitteen allekirjoittanut. Toivon, että tämä aloite saa asianmukaisen käsittelyn, ja toivon, että se tulee menemään myös valiokuntatyössä läpi ja että siitä tulee laki meille myöhemmin. 

13.15 
Veera Ruoho ps :

Arvoisa herra puhemies! Allekirjoitin mielelläni — jos tässä yhteydessä edes niin voi sanoa — edustaja Kiurun tekemän lakialoitteen rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta. Näkökulmani tähän asiaan on, että henkirikostapauksissa, joissa tekijä tai tekijät ovat tuntemattomia ja, kuten tapauksessa, johon edustaja Kiuru aloitteensa pohjaa, tekijä on edelleen jäänyt tuntemattomaksi, arviointi siitä, onko henkirikos tappo vai murha, on haasteellista pelkästään muiden olosuhteiden perusteella. 

Pidän tätä lakialoitetta erittäin kannatettavana, ja edustaja Kiurun lisäksi kiitän myöskin Tampereen rikoskomisario Jari Kinnusta, joka on kyllä osoittanut, mitä suomalainen poliisi parhaimmillaan on: sitkeästi tutkitaan asioita viimeiseen asti. 

13.17 
Krista Mikkonen vihr :

Arvoisa puhemies! Minäkin olen allekirjoittanut tämän aloitteen, ja pidän esitystä erittäin perusteltuna. Niin kuin tässä on monta kertaa tullut ilmi, toisaalta tekniset menetelmät kehittyvät koko ajan ja yhä vanhempia rikoksia pystytään selvittämään, ja toisaalta ne voivat tulla esille jonkin muun tapauksen yhteydessä. Ja jos siinä tapauksessa tulee ilmi, että tiedetään, että henkilö olisi tällaiseen rikokseen syyllistynyt mutta häntä vastaan ei voitaisi tämän aikarajan takia syytettä nostaa, niin se olisi erittäin valitettavaa, ja kuitenkin kyseessä on niin vakava rikos, että sen ei pitäisi vanheta. 

On tietysti totta, että vaikka syyte voidaan myöhemmin nostaa ja siitä tuomita, niin tapettua ei takaisin saada, mutta omaisille on äärimmäisen tärkeää, että saadaan asiat loppuun käsiteltyä eivätkä ne vanhene lainsäädännön vuoksi. 

13.18 
Mika Raatikainen ps :

Arvoisa herra puhemies! Olen itse toiminut toistakymmentä vuotta, parikymmentä vuotta, rikostutkijana ja tutkinnanjohtajana, ja tiedän kokemuksesta tämän asian tärkeyden. Olen itse allekirjoittanut tämän lakialoitteen. Edustaja Heinonen pohdiskeli hyvin näitä priorisointeja, tutkitaanko murhaa vai tappoa. Kiurun aloite on erittäin hyvä ja järkevä ja vastaa kansalaisten oikeudentajua, ainakin niin paljon kuin mitä minä ymmärrän näistä asioista. Kiitän edustaja Kiurua ja ihmettelen, että tässä on mennyt näin kauan, että ollaan tämmöinen aloite saatu tehtyä. — Kiitoksia. 

13.18 
Satu Hassi vihr :

Arvoisa puhemies! Vähän yli 20 vuotta sitten meille pirkanmaalaisille vihreille oli suuri järkytys, kun nokialainen vihreä kaupunginvaltuutettu ja nuoriso-ohjaaja Markku Mallat löytyi kuolleena. Haluankin kiittää edustaja Pauli Kiurua siitä, että hän on tehnyt tämän lakialoitteen ja koonnut näin suuren joukon kansanedustajia sen aloitteen taakse. 

Henkirikosten selvittämisprosenttihan on Suomessa hyvin korkea, useimpina vuosina selvästi yli 90 prosenttia. Se on semmoinen asia, mistä me suomalaiset voimme olla erittäin ylpeitä. Myös niissä tapauksissa, joissa rikoksen ilmitulon hetkellä ei ole ennestään mitään tietoa tekijästä, eli niin sanottujen pimeiden rikosten kohdalla, selvitysosuus on noin kaksi kolmasosaa. Niitä tapauksia, jotka jäävät yli 20 vuoden ajan selvittämättä, ei lukumääräisesti ole kovin paljon. Täällä ovat kollegat jo todenneet, että toisten rikosten tutkinnan yhteydessä, uusien menetelmien kehittymisen vuoksi saattaa tulla myöhemmin tilanteita, jotka mahdollistavat selvittämisen. Olen näistä perusteluista samaa mieltä, ja haluaisin tähän täydentää vain sen, että esimerkiksi Yhdysvalloissa uuden tekniikan avulla on pystytty selvittämään vuosia ja vuosikymmeniäkin jälkeenpäin myöskin syyttömyyttä: on pystytty toteamaan syyttömyys tuomitulle ihmiselle, joka on ollut kauan vankilassa, ja sitten vapauttamaan hänet. Tosiaan näitä tapauksia, joita tämä lakiesitys koskee, (Puhemies koputtaa) ei ole mitenkään tavattoman paljon, eli kysymys on ennen kaikkea periaatteellinen. 

13.20 
Maria Tolppanen ps :

Arvoisa puhemies! Kyllä oikeusvaltiossa sanktioiden ja rangaistusten on aina oltava teon mukaisia, selvisipä tuo rikos aikaisin tai myöhään. On erittäin tärkeää, että näissä asioissa viedään kehitystä eteenpäin myöskin sen mukaan, että teosta on aina rangaistava, niin myös lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohdalla ja raiskausten kohdalla. Näissäkin meidän pitäisi saada sanktiot ja vastaavuudet sille tasolle, mitä tuo teko edellyttää. 

Kun me puhumme tästä päivästä ja me tiedämme, että tekniikka kehittyy koko ajan, maailma muuttuu koko ajan, koko ajan mennään eteenpäin, löydetään uusia keinoja, uusia tapoja, uusia tapoja myös selvittää rikoksia, niin herää kysymys, miksi näitä edes kehitetään, miksi näitä edes tehdään, ellei niitä sitten voida käyttää. Kyllä oikeusvaltiossa pitää olla sellainenkin mahdollisuus, että silloin kun tekniikka kehittyy, tekniikka otetaan käyttöön myös rikosten selvittämisessä ja myös siinä suhteessa, että saadaan asianmukaiset sanktiot ja asianmukaiset rangaistukset niille ihmisille, joille rangaistus kuuluu. 

Kaikkein pahin rikos on tietenkin se, että riistetään henki toiselta, ja siitä on syytä rangaista, mutta jos ihmiseltä viedään sielu, niin sekin on todella raskauttava rikos. Ja sielu viedään silloin, sielu särjetään silloin, kun käytetään lasta hyväksi tai kun joukkoraiskataan naisia taikka vaikka yksittäin raiskataan. Myös väkivalta ja varsinkin perheen sisäinen väkivalta on semmoinen asia, joka meidän täytyy jossakin vaiheessa uskaltaa ottaa esille ja myös siinä tarkastella sanktioita ja tarkastella, missä kohdassa asia on otettava vakavasti, eikä vain lähteä siitä, että nyt sovitellaan ja neuvotellaan. Jollei asia sillä parane, niin silloin meidän pitää ottaa kissa niin sanotusti pöydälle ja viedä asia maaliin. 

13.22 
Ben Zyskowicz kok :

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hongisto täällä sanoi, että henkensä voi menettää monella tavalla. Minä sanon, että henkensä voi menettää vain yhden kerran. Se kertoo mielestäni hyvin sen, miten vakavasta rikoksesta tapon kohdalla on kyse. Toki tiedämme, että kun maassa sattuu kuohuttavia, julkista keskustelua aiheuttavia rikoksia, voi niin sanottu yleinen mielipide tällaisessa tilanteessa ryhtyä hyvin koviinkin vaatimuksiin, liiankin koviin vaatimuksiin, eikä lainsäätäjä luonnollisestikaan voi yksittäistapausten perusteella poukkoilla kriminaalipolitiikassa edestakaisin. Toisaalta kovin paljon ja kovin pitkään ei voi olla sellaista tilannetta, että kansan yleinen oikeustaju ja toisaalta yleinen lainsäädäntö, rikoslainsäädäntö, eivät vastaisi toisiaan. 

Täällä on mielestäni esitetty erittäin hyviä perusteluja tämän aloitteen puolesta. Näin tekivät muun muassa edustajat Heinonen ja Hassi. 

Herra puhemies! Rehellisesti sanottuna en muista, onko oma nimeni aloitteessa mukana, mutta olen vakavasti sitä mieltä, että lakivaliokunnan tulee tämä aloite ottaa hyvin tosissaan, perehtyä asiaan hyvin vakavasti ja olla tarvittaessa ennakkoluulottomasti valmis myös muuttamaan lainsäädäntöä tämän aloitteen mukaisesti, ellei joitakin todella hyviä ja täysin kestäviä argumentteja sitä vastaan voida esittää. 

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:

Nimensä aloitteeseen allekirjoittaneen Zyskowiczin jälkeen edustaja Hoskonen. 

13.25 
Hannu Hoskonen kesk :

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää parhaani mukaan edustaja Pauli Kiurua erinomaisesta lakialoitteesta. Todellakin tämän tapon saaminen sellaiseksi rikokseksi, joka ei vanhene, on erinomainen asia. Tässä toivon, että eduskunta ja nimenomaan lakivaliokunta ottaa jämäkän otteen ja tämä laki muutetaan tätä päivää vastaavaksi. 

Todellakin rikostutkinnan keinotekniikka — dna-tekniikka, kaikki mahdolliset tekniikat — on rajusti kehittynyt viimeisinä vuosikymmeninä. Se maailma, mikä oli aikanaan, kun tätä rikoslakia säädettiin, niin että tappo vanhenee 20 vuodessa, on varmaan muuttunut tähän päivään mennessä todella paljon, ja monta asiaa on selvitetty nimenomaan dna-tekniikan avulla. Pitää muistaa, että nämä tutkintatekniikat kehittyvät hurjaa vauhtia kaiken muun teknologian kehittymisen myötä. Sen takia tämä edustaja Kiurun erinomainen lakialoite toivottavasti tulee hyväksytyksi ja tämä laki muutetaan tämän päivän aikaa vastaavaksi. 

Ei se ole mikään kiusallinen asia, jos eduskunta muuttaa itse säätämiään lakeja. Sehän on tämän talon tehtävä: ajantasaistetaan lainsäädäntöä. Ja nimenomaan tällaisessa tapauksessa, jossa ihminen on rikoksen seurauksesta menettänyt henkensä, on aivan oikein, että tätä tutkitaan aina mahdollisuuksien mukaan ja nimenomaan uudella tekniikalla. 

Toivon, että laki saadaan mahdollisimman äkkiä läpi ja voimaan ja nimenomaan niin, että tällaiset edustaja Kiurun lakialoitteessa mainitseman tapauksen mukaiset rikokset voidaan ratkaista, vaikka aikaa olisi mennyt vähän enemmänkin. 

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:

Meillä on aikaa 3 minuuttia, pyydettyjä puheenvuoroja kolme. Pyydän: minuutti per henkilö. Voisimme viedä tämän asian nyt tässä loppuun. 

13.26 
Pertti Hakanen kesk :

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiurun tekemä lakialoite on myöskin minun allekirjoittama, ja kiitän Kiurua siitä, että hän tämän asian otti näin ripeällä aikataululla esille, ja kiitän myös kaikkia edustajia, jotka ovat tähän mukaan lähteneet. 

Edustaja Hassi sanoi, että silloin tapahtuma-aikaan tämä järkytti nokialaisia ja pirkanmaalaisia — pitää paikkansa. Mutta järkytti myös nyt keväällä se, kun uutisoitiin, että tämä asia on näin kuin laki edellyttää. Kyllä aivan käsittämätöntä keskustelua käytiin siitä, miten Suomessa voi olla tällainen lain epäkohta. Nyt toivonkin, että lakivaliokunta tähän keskittyy riittävällä hartaudella, vakavuudella ja tämä viedään oikeasti nyt korjattavaksi, niin että me saamme myöskin tapon niin, kuten Kiuru hyvin esittelypuheenvuorossa esitteli, että se ei vanhene. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia, ja vaikka näitä tapauksia ei ole montaa, niin kun mietitään niitä ihmisiä, joita tämä koskettaa, läheisiä, ystäviä, tuttavia, sukulaisia, niin tämä koskettaa hyvin isoa kansakunnan osaa. 

13.27 
Sami Savio ps :

Arvoisa puhemies! Haluan itsekin kiittää edustaja Kiurua tästä ansiokkaasta lakialoitteesta, joka toteutuessaan siis estäisi tapon syyteoikeuden vanhenemisen ja on periaatteelliselta kannalta erittäin merkittävä asia. 

Kuten täällä on todettu, aloitteen on allekirjoittanut erittäin merkittävä määrä kansanedustajia, joten katson ja toivon, että valiokunta tosiaan käsittelee tätä lakialoitetta mitä suurimmalla vakavuudella, kuten myös edustaja Hakanen tuossa edellä toi ilmi. Aiemmin monet edustajat ovat myös todenneet, että joissakin tapauksissa muita rikosepäilyjä tutkittaessa voi osin vahingossakin tai sattumalta tulla uusia johtolankoja pitkän aikaa aiemmin tapahtuneeseen tappoon, joten siltäkin osin tämä aloite on erittäin kannatettava. 

13.28 
Pauli Kiuru kok :

Arvoisa herra puhemies! Aloite on hallitusohjelman hengen suuntainen, mutta sitäkin tärkeämpää on se, että aloite yhdistää kaikkia kansanedustajia yli puoluerajojen, ja käytettyjen puheenvuorojen perusteella vaikuttaa siltä, että kaikki puheenvuorot olivat myötämielisiä. Aloite on edustajien tahdon mukainen, se on oikeustajun mukainen. Kuten edustaja Hassi sanoi, kyse on ehkä enemmänkin periaatteesta: selvittämättömiä tapauksia jää aivan mitätön määrä. Joskus periaatteet ovat vaarallisia. Tässä tapauksessa uskon, että näin vakavasta asiasta kuin taposta puhuttaessa periaate siitä, että syyllinen saadaan kiinni, on tärkeä periaate, ja siihen suuntaan toivottavasti tämä asia nyt etenee. — Kiitos. 

Keskustelu päättyi. 

Asia lähetettiin lakivaliokuntaan.