Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvosto antaa vuosittain eduskunnalle kertomuksen hallituksen toiminnasta ja valtiontalouden hoidosta, kuten perustuslaissa on säädetty. Vuosikertomus on valmisteltu yhteistyössä kaikkien ministeriöiden kesken valtioneuvoston kanslian johdolla. 

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on turvata suomalainen hyvinvointi ja hyvinvointiyhteiskunnan tärkeät palvelut myös tuleville sukupolville. Se onnistuu vain, kun saamme talouden kestävälle uralle. Siksi hallitus on johdonmukaisesti ja määrätietoisesti vienyt eteenpäin uudistuksia, jotka vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja parantavat edellytyksiä tarjota ja ottaa työtä vastaan. 

Toimintaympäristömme on vaativa. Venäjä jatkaa sotaansa Ukrainassa, ja sota painaa kasvunäkymiä koko Euroopassa. Turvallisuutemme edellyttää, että itäraja pysyy kiinni. Julkinen taloutemme voi edelleen huonosti huolimatta niistä mittavista sopeutustoimista, joita tämä hallitus on joutunut tekemään. En rohkene edes ajatella, miten heikko tilanne olisi, jos emme olisi tähän urakkaan tarttuneet. 

Kevään 24 kehysriihessä hallitus päätti lisätoimista, joilla julkista taloutta vahvistetaan 3 miljardilla. Jotta pääsemme tavoitteeseemme taittaa velkaantumisen kasvu vaalikauden loppuun mennessä, meidän on tehtävä entistä enemmän myös kasvua vauhdittavia toimia: 

Päätimme muun muassa verokannustimesta suurille, puhtaan siirtymän teollisille investoinneille. Kasvuyritysten pääomamarkkinan vahvistamiseksi päätimme Suomen Teollisuussijoitus Oy:n, Tesin, pääomittamisesta. Huolehdimme Fingridin ja Gasgridin investointikyvystä, jotta energiaverkot eivät muodosta pullonkauloja investoinneille missään päin Suomea. 

Teemme historialliset panostukset tutkimukseen ja kehitykseen. Valtion t&k-rahoitus kasvaa tästä vuodesta alkaen joka vuosi 280 miljoonalla vuoden 24 tasosta. Päätimme lisärahoituksesta yliopistoille tuhannen uuden tohtorin kouluttamiseksi. 

Syyskuussa 2024 asetin Varman toimitusjohtajan Risto Murron vetämään Kasvuriihi-hanketta. Sen toimeksiannoksi tuli löytää laajasti uusia keinoja kasvun vauhdittamiseksi. Ryhmä sai satoja ehdotuksia. Tässä yhteydessä haluan vielä kiittää myös eduskuntapuolueita ehdotuksista ja kasvutoimiin kirittävästä keskustelusta tässä salissa. Kasvun aikaansaaminen on yhteinen, koko Suomen asia. Murron ryhmän noin neljästäkymmenestä ehdotuksesta yli puolet löytyy nyt puoliväliriihessä päätetystä kasvupaketista. Tämä työn, yrittämisen ja investoimisen edellytyksiä parantava paketti täydentää hallituksen aiemmin tekemien kasvutoimien kokonaisuutta. Tavoitteemme on, että Suomesta tulee yksi Euroopan houkuttelevimmista maista investoinneille. 

Arvoisa puhemies! Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta huolehtiminen edellyttää tervettä taloutta. 

Venäjä muodostaa pitkäkestoisen uhan Suomelle ja koko Euroopalle. Tuemme horjumatta Ukrainaa, joka taistelee koko Euroopan puolesta. Vuoden 24 aikana avustimme Ukrainaa kehitystyön, humanitäärisen avun, materiaaliavun ja puolustustarviketuen muodossa noin 775 miljoonalla eurolla. Olemme tukeneet Ukrainan pyrkimystä EU:n ja Naton jäseneksi. Joulukuussa valtioneuvosto hyväksyi Suomen kansallisen Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelman toisen osan. EU:ssa olemme osallistuneet päätöksentekoon Venäjä-pakotteista ja panneet niitä toimeen. 

Mutta myös riskit lähialueillamme ovat lisääntyneet. Venäjä on kohdistanut itärajallemme välineellistettyjä maahantulijoita. Olemme todistaneet Itämerellä useita vedenalaiseen infraan kohdistuneita vaurioita. Venäjän varjolaivasto muodostaa niin turvallisuus- kuin ympäristöriskin, joka vaatii meiltä varautumista. 

Heinäkuussa 24 saimme voimaan lain väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Tämä laki vahvistaa Suomen turvallisuutta. 

Nato-jäsenyytemme on asemoinut meidät entistä tiiviimmin osaksi eurooppalaista ja transatlanttista yhteisöä. Liittymisprosessin loppuunsaattamiseksi Suomi hyväksyi keväällä 2024 useita Naton jäsenyyttä ja toimintaa koskevia sopimuksia, keskeisimpinä joukkojen asemaa koskevan Nato-sofa-sopimuksen sekä Pariisin pöytäkirjan. Valtioneuvosto antoi kesäkuussa 24 eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ensimmäistä kertaa puolustusliitto Naton jäsenenä. Nato-jäsenyyden ajan ensimmäinen puolustusselonteko hyväksyttiin joulukuussa. 

Me vahvistimme myös sisäistä turvallisuutta. Esimerkiksi poliisin määrärahatasoa nostettiin vuonna 24 noin 83 miljoonalla eurolla, mikä vastaa noin 10 prosentin lisäystä toimintamenoihin. [Timo Heinonen: Oikein!] 

Puhemies! Vuonna 24 keskityimme ennakkovaikuttamaan Euroopan unionin strategiseen ohjelmaan ja uuden komission ohjelmaan. EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen avaintavoitteet tammikuussa 2024. Valitut pääprioriteetit olivat Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen ja puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistäminen. Suomen tavoitteet sisältyvät hyvin sekä unionin strategiseen ohjelmaan että komission puheenjohtajana jatkavan Ursula von der Leyenin poliittisiin suuntaviivoihin. 

Suomen komissaari Henna Virkkunen sai johtavan varapuheenjohtajan tehtävän. Virkkusen vastuulla ovat teknologinen omavaraisuus, turvallisuus ja demokratia. 

Arvoisa puhemies! Syvensimme myös entisestään hyviä suhteita naapuriimme Ruotsiin. Suomen ja Ruotsin hallitukset kokoontuivat yhdessä Tukholmassa syyskuussa 2024. Hallitukset hyväksyivät julkilausuman, jonka tavoitteena on vahvistaa maidemme välistä yhteistyötä myös pohjoismaisella tasolla, sekä Euroopan unionissa että Natossa. Yhteistyön tiivistämisestä sovittiin lukuisilla eri alueilla, esimerkiksi siviili- ja sotilaallisen infrastruktuurin, rikostorjunnan sekä tutkimuksen ja kehityksen osalta. Kokouksen yhteydessä allekirjoitettiin yhteistyölinjaukset siviiliväestön suojaamisen yhteisestä suunnittelusta sekä huoltovarmuuden yhteisestä suunnittelusta. 

Arvoisa puhemies! Viime vuosi oli hallituksen ensimmäinen kokonainen vuosi. Se oli toimeenpanon vuosi. Hallitus antoi eduskunnalle esityksiä yhteensä 222, näistä kevätistuntokaudella 81 esitystä ja syysistuntokaudella 141 esitystä. 

Esityksillä muun muassa vahvistettiin peruskoulua parantamalla oppimisen tukea ja lisäämällä alaluokilla vuosiviikkotunteja äidinkielessä ja matematiikassa. Viime vuoden lopussa annoimme eduskunnalle opettajien ja monien oppilaidenkin toivoman esityksen mobiililaitteiden kieltämisestä oppitunneilla. Luokissa pitää olla rauha opettaa ja oppia. 

Me lisäsimme korkeakouluissa aloituspaikkoja. 

Parannamme hoitoon pääsyä kohdentamalla Kela-korvauksia vahvemmin sellaisiin lääkärikäynteihin, joita on heikommin saatavilla julkisessa terveydenhuollossa. Päätimme yli 65-vuotiaille suunnatusta kokeilusta, joka mahdollistaa yksityiselle yleislääkärille pääsyn julkisen hinnalla. Kokeilu käynnistyy syyskuussa. [Oikealta: Kuulostaa reilulta, hyvä!] 

Arvoisa puhemies! Kun tämä hallitus aloitti vajaat kaksi vuotta sitten, edessä oli vaativa tehtävä. Talous ei ollut reaalisesti kasvanut noin 15 vuoteen, uudistukset olivat jääneet tekemättä. 

Me olemme laittaneet talouden perustaa kuntoon. [Antti Kurvinen: Ennätyksellisesti velkaa!] Olemme tehneet säästöjä edellisen hallituksen jäljiltä, uudistaneet työmarkkinoita, sujuvoittaneet luvitusta, vahvistaneet osaamista ja panostaneet varmaan ja puhtaaseen energiaan. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Ratkaisut ovat olleet välttämättömiä ja oikeita. Hyvinvointi syntyy vain työstä ja yrittämisestä. 

Tämän kevään puoliväliriihessä teimme mittavia veropäätöksiä, joilla parannetaan työn ja yrittämisen edellytyksiä ja vahvistetaan suomalaisten ostovoimaa. Me uskomme, että näillä toimilla saamme aikaan tarvittavan sysäyksen kasvuun. Nämä ratkaisut ovat johdonmukaisia hallitusohjelman työn ja yrittämisen linjan kanssa. Kaikki toimet tähtäävät työllisyyden kasvuun ja velkaantumisen taittamiseen. 

Maailmantilanne sumentaa näkymiämme eteenpäin, mutta sitä suuremmalla syyllä meidän on tehtävä se, mikä on omissa käsissämme. Meidän on pidettävä huolta siitä, että Suomi on erinomainen paikka oppia, tutkia, tehdä työtä, yrittää ja investoida. 

Hyvät kollegat! Vaalikausi on vasta puolivälissä. Me tulemme jatkamaan töitä määrätietoisesti. Me saamme Suomen kasvun tielle. 

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä kiittää eduskuntaa hyvästä yhteistyöstä vuonna 2024. 

Arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille esittelystä, mutta kun yritin tuota vuosikertomusta lukea, niin te ette tainnut kertoa ihan koko totuutta. Katselin tuolta vuosikertomuksesta, että mitä tälle teidän tavoitteellenne velkaantumisen vähentymisestä on käynyt, koska ei tainnut olla viime vuonna oikea aika lopettaa velkaantuminen. [Antti Kurvisen välihuuto] Ei itse asiassa ollut edes oikea aika pitää velkaantuminen ennallaan, vaan viime vuonna tälle hallitukselle oli oikea aika kasvattaa velkaantumista. 

Tämä hallitus jääkin historiaan ennätyksellisenä velkahallituksena, ja se on kyllä aikamoinen saavutus. Jätitte, pääministeri, myös kertomatta, miten tämä teidän työllisyystavoite edistyy. Yritin sitäkin tuolta haeskella, ja kun hallituksella on ollut tämä tavoite tästä sadastatuhannesta uudesta työllisestä, niin miten te siinä olette edistyneet? Siitäkin itse asiassa paljastui, että työllisyys ei ole edes pysynyt samana, vaan viime vuonna työllisyys oli entisestään vähentynyt. Voisitteko, pääministeri, kommentoida, minä vuonna te ajattelette, että tämä teidän työllisyystavoitteenne toteutuu? 

Arvoisa puhemies! Vuosi 2024 jää suomalaiseen taloushistoriaan myönteisessä mielessä. [Välihuutoja vasemmalta] Silloin tehtiin niitä uudistuksia, joita tämä yhteiskunta olisi vuosikymmeniä kaivannut työmarkkinoilla, työrauhan pelisäännöissä, työnteon kannustavuudessa, julkisen talouden kuntoon laittamisessa, ja nämä uudistukset tervehdyttävät meidän yhteistä kotimaatamme vuosikymmeniä eteenpäin: uudistuksia, joita sosiaalidemokraattien jarrutuksesta ja jarrutuksen takia ei Suomessa ole tehty, vaikka on ollut ilmiselvää, että ne olisi pitänyt tehdä. Tämä on surullista ja edelleen hämmentävää, että suhdannetilanteesta annetaan näin huonoa kuvaa demarien puolesta: kaikki tietävät, että mikään hallitus ei määritä — ei tämä hallitus, viime hallitus, ei seuraava hallitus — suhdanteita, vaan poliitikkojen tulee keskittyä siihen, että Suomen rakenteet ovat pitkällä aikavälillä kunnossa. Tämä hallitus on tehnyt aivan häikäisevää, erinomaista työtä [Puhemies koputtaa] rakenteiden kuntoon laittamisessa. [Välihuutoja] 

Arvoisa puhemies! Kyllä on kauniita puheita. Siis viime vuosi jää historiaan [Perussuomalaisten ryhmästä: Ostovoiman kasvusta!] kauniina vuotena, kun ennätystasoa oleva alijäämä meillä on taloudessa. 4,4 prosenttia oli julkisen talouden alijäämä viime vuonna, ja vuonna 2022, jota te haukuitte, se oli 0,8 prosenttia. Kumpi näistä alijäämäluvuista on parempi: se, että ollaan nollalla alkava vai nelosella alkava? Tämähän on järkyttävän huono luku. Minusta tosiasiat kannattaa tunnustaa politiikassa ensin. 

Ja sitten, kun sanotaan, että edellinen hallitus ei tehnyt mitään uudistuksia: [Timo Heinonen: No ei!] Tämä hallitus itse ilmoitti EU:lle hakiessaan lisää aikaa sopeutukseen, että tärkein uudistus, mikä Suomessa on tehty, millä saadaan talous kuntoon, on sosiaali- ja terveysuudistus, ja sen teki viime hallitus. Te olette EU:ssa eri mieltä, [Hälinää] ja kun tulette kotimaahan, te olette toista mieltä. Päättäkää, kumpaa mieltä te olette. Mikä se tärkein uudistus on, jonka varaan me laskemme, että me saamme? EU:lle te olette ilmoittaneet sote-uudistuksen, sen teki viime hallitus. Tämä hallitus on tehnyt hyviä työelämäuudistuksia, mutta talous menee nytten surkeaan suuntaan, ja siitä emme pääse mihinkään. [Timo Heinonen: Te valitsitte niistä kaikista huonoimman!] 

Arvoisa puhemies! Meillä on tuolla lehterillä lapsia ja nuoria tänään seuraamassa täysistuntoa, ja haluan kiittää pääministeriä ja hallitusta siitä, että näinä vaikeina aikoinakin hallitus on kiinnittänyt huomiota siihen, että lapset ja nuoret ovat ne, jotka rakentavat tämän maan tulevaisuuden. [Minja Koskela: Ei pidä paikkaansa, ei pidä paikkaansa! — Puhemies koputtaa] — Jos olette sen verran hiljaa, että voin puhua. Maltatte kuunnella ja puhua sitten omalla ajallanne, jos puheenvuoron satutte saamaan. 

Viime vuonna tuli voimaan verotuksen lapsivähennys, ja nyt hallitus riihessään päätti vielä peräti kaksinkertaistaa sen. Tämä on tärkeä kädenojennus suomalaisten lasten äideille ja isille. Se tekee työnteosta yhä kannattavampaa ja huojentaa lapsiperheiden verotusta. Viime vuonna päätettiin myös lasten ja nuorten terapiatakuusta, joka tuli voimaan tämän toukokuun alusta. Se on tärkeää, koska yhä useampi lapsi ja nuori voi valitettavasti huonosti. On tärkeää, että lapset ja nuoret saavat apua. Pidän tärkeänä myöskin sitä, että perusopetuksen opetustunteihin lisättiin yksi tunti äidinkieltä ykkös—kakkosluokkalaisille ja kolmos—kutosluokkalaisille lisättiin myöskin tunti äidinkieltä. Nämä tuntilisäykset ovat tärkeitä, koska kaikki oppiminen lasten ja nuorten ja meidän aikuistenkin kohdalla lähtee siitä, että meillä on hyvä lukutaito ja että [Puhemies koputtaa] me osaamme äidinkielen kunnolla. 

Kiitos, puhemies! Pääministeri Orpo, te sanoitte, että hyvinvointi syntyy vain työstä ja yrittäjyydestä, mutta kun katsoo tuloksia, niin tällä hallituskaudella Suomessa on vähemmän niin hyvinvointia, työtä kuin yrittäjyyttä. [Aino-Kaisa Pekonen: Kyllä!] Konkurssit nousseet vuosituhannen korkeimmalle tasolle, akateeminen työttömyys vuosituhannen korkeimmalla tasolla, miesten työttömyys koko EU:n korkeimmalla tasolla. Tänään tuli tuoreita tietoja pitkäaikaistyöttömyydestä, ja työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että pitkäaikaistyöttömyys saattaa nousta samalle tasolle tai lähelle sitä tasoa, mikä Suomessa oli 90-luvun laman jäljiltä. Täytyy, pääministeri Orpo, kysyä teiltä: kuinka huonoksi tilanteen pitää mennä, ennen kuin te pääministerinä vedätte johtopäätökset, että tältä hallitukselta ei onnistu hyvinvoinnin, työn ja yrittäjyyden lisääminen?  

Arvoisa puhemies! Olin valmistellut tämän debattipuheenvuoron aivan toisesta aiheesta, mutta koska edustaja Aittakumpu äsken täällä viittasi lapsiin ja siihen, mitä hallitus tekee lapsien hyväksi, niin täytyy nyt hieman korjata näitä äskeisiä puheita. [Pekka Aittakumpu: Se oli totta, mitä sanoin!]  

Jos otan kolme esimerkkiä: 17 000 uutta köyhää lasta tämän hallituksen päätöksillä. Nälkäisiä lapsia leipäjonoissa yksin ilman aikuista, järjestöt ovat raportoineet — edelleen tämän hallituksen politiikan seurauksia. Kolmas esimerkki: yksinhuoltajat ovat yksi niistä ryhmistä, jotka ovat kärsineet kaikkein eniten leikkauksista, joita tämä hallitus on toteuttanut. Se tarkoittaa, että yksinhuoltajien lapset ovat erityisen vaikeassa tilanteessa.  

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen politiikan seurauksena lapset voivat Suomessa huonommin, ja se on tosiasia. Jos sitä ei kehtaa täällä ääneen sanoa, niin ainakin olisi syytä katsoa peiliin.  

Arvoisa puhemies! Kun hallituspuolueiden edustajia tässä kuuntelee, niin tulee vähän mieleen, että sitä mukaa kuin vaikkapa nämä Suomen työllisyys- ja velkaluvut menevät alas, niitä yritetään kompensoida yhä mahtavammilla puheilla, niin että näiden välinen todellisuuskuilu sen kuin vain kasvaa. 

Edustaja Valkonen, viime vuosi varmasti jää historiaan, Suomen taloushistoriaan, mutta ei suinkaan hallituksen onnistumisesta vaan EU:n ennätyksellisimmästä velkaantumisen kasvusta, joka oli siis tämä valitettava ennätys Suomelle viime vuonna. Arvoisa pääministeri, te lupasitte, että nyt on oikea aika lopettaa velkaantuminen. Nyt sitten näyttää siltä, että olette tuonut julkisen talouden suunnitelman, jossa esitätte, että otatte enemmän velkaa kuin yksikään toinen hallitus. Tulee mieleen kysyä, kun näin semmoisen mainoksen, että kuinka reilua on luvata liikoja, [Puhemies koputtaa] mutta en sitä kysy. 

Mutta vielä tästä pitkäaikaistyöttömyydestä olisin kysynyt. Se on [Puhemies koputtaa] nousemassa erittäin korkealle tasolle. Miten aiotte siihen reagoida? 

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää pääministeri Orpoa asian esittelystä. Uudistuksia tarvitaan, ja onneksi niitä nyt viimein on tehty, sillä vain terve talous takaa meille hyvinvointipalvelut tulevaisuudessa. Ulkoiset tekijät ovat hidastaneet ja painaneet meidän orastavaa talouskasvua. Tarvitaan rytminmuutosta, ja kiitos, että sitä nyt haetaan. Työn verotusta kevennetään pieni- ja keskituloisiin painottaen. Myös yhteisöveron kevennys tulee tässä tilannetta parantamaan. Murron työryhmän esityksiä toteutetaan määrätietoisesti. 

Oppositio on kritisoinut velkaantumista jopa niin vahvasti, että vasemmisto-oppositio on tekemässä välikysymystä. [Antti Kurvinen: Keskustan välikysymys!] — Niin juuri, vasemmistopuolueet ovat tekemässä välikysymystä. — Kysyisin pääministeri Orpolta: miltä maamme velkaantuminen näyttäisi tai millainen se olisi tässä tilanteessa, jos olisimme jatkaneet SDP:n ja keskustan vasemmistohallituksen talouspolitiikan [Puhemies koputtaa] linjalla? [Antti Lindtman: Saisiko joku vaihtoehtoisen skenaariolaskelman?] 

Arvoisa herra puhemies! Olipa hyvä, että edustaja Heinonen otti tämän velkaantumisen esille. Pääministeri Orpo, kun te johditte kokoomuksen viime vaaleihin, se lupaus, minkä te annoitte Suomen kansalle, oli se, että Suomen talous laitetaan kuntoon, ja teillä oli sellainen komia herätyskello, missä luki, että nyt on oikea aika lopettaa velkaantuminen, mutta sitten kun teistä tuli pääministeri, niin ei ollutkaan enää oikea aika lopettaa velkaantuminen vaan kiihdyttää sitä sille tasolle, että, herra pääministeri, yksikään muu hallitus Suomessa ei ole ottanut niin paljon velkaa kun te otatte velkaa — siis aivan ennätyksellinen taso. Ei edellinen hallitus, ei edes Holkerin hallitus, ei mikään ole pystynyt samanlaiseen velkaantumiseen kuin te olette pystyneet. 

Taustalla tässä tietysti on voimakkaasti talouskasvun epäonnistuminen ja kasvupolitiikan epäonnistuminen. Teillä ei ole ollut mitään aitoja, voimakkaita toimia talouskasvun ruokkimiseen, ja puoliväliriihessä keskustan mielestä te teitte väärät valinnat, kun ette tukeneet keskituloisia, keskiluokkaa ja tukeneet pieniä ja keskikokoisia yrityksiä. 

Herra puhemies! Kun nyt nähdään, että teidän taloustavoitteenne ovat, pääministeri, karanneet täysin käsistä, niin minä kysyn teiltä: olisiko johtopäätösten aika? [Puhemies koputtaa] Suosittelen teitä hallituksessa miettimään johtopäätöksiä ja miettimään ehkäpä [Puhemies koputtaa] sinne presidentin puheille lähtemistä. 

Arvoisa herra puhemies! Vuosi 2024 jää myös historiaan vuotena, jolloin suomalaisten ostovoima alkoi kasvamaan katastrofaalisen sosialistihallituksen jäljiltä, eli sikälikin hallitus on kyllä toimintakykyinen tässä maassa. Hallituskauden aikana tehdään pieni- ja keskituloisiin painottuvia veronalennuksia yli miljardilla eurolla, lapsiperheiden verotusta kevennetään, lasten ja nuorten terapiatakuu toteutetaan, mistä vasemmisto puhuu mutta ei saa aikaiseksi — tämä hallitus toteuttaa. Peruskouluun laitetaan rahaa, oppimisen tukeen panostetaan, itäraja suljettiin, rajan poikkeuslaki säädettiin, maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin, kehitysavusta leikataan. 

Toimia riittää vaikka liukuhinnalta luetella tässä, mutta katson kyllä teidän peräänne. Jos katsotaan, mistä nyt velkaantuminen johtuu, kun se kiihtyy tällä hetkellä: siitä, että hallitus laittaa enemmän rahaa hyvinvointialueille kuin te ja laittaa enemmän rahaa puolustukseen kuin te. Näistäkö te leikkaisitte? Herätys! Jos katsoo teidän vaihtoehtopolitiikkaa, niin se muodostuu veronkorotuksista ja pienemmistä sopeutuksista. [Antti Kurvinen: Ei pidä paikkaansa! — Minja Koskela: Koulutusta leikkaamalla ilmeisesti käy!] Sekö on vaihtoehto tälle maalle? Kasvu ei käynnisty opposition toimilla, joilla tämä maa kuritetaan ja verotetaan hengiltä. 

Arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille asian esittelystä. — Tosiaan ero pääministerin puheissa talouden tilasta ja hallituksen toimista on aika merkittävä siihen mitattavaan todellisuuteen tämän maan taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi katsantokanta on verrattain kapea — kestävä talous voi olla kestävä vain ilmaston ja luonnon asettamissa rajoissa.  

Näihin liittyen itse asiassa siinä hallituksen vuosikertomuksessa on ihan hyvää tilanteen kuvausta, minkälaisen tilanteen edessä ollaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon edessä. Kaikki toimet käytännössä kuitenkin puuttuvat. Hallitus ei ole saanut aikaiseksi ilmasto- ja energiastrategiaa, ei kansallista luonnon monimuotoisuuden strategiaa, ja tunnetusti ei myöskään saanut eteenpäin vanhojen metsien suojelua millään tieteellisin kriteerein arvioiden hyväksyttävällä tavalla. Olisinkin kysynyt, pääministeri Orpo: mikä on teidän hallituksenne toiminnan suhde tieteelliseen tietoon ja sen ohjaavaan vaikutukseen politiikassa? Taloustieteilijätkin ovat viime aikoina kritisoineet varsin kovasti esimerkiksi sitä tapaa, jolla arvioitte dynaamisia vaikutuksia.  

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, te sanoitte tuossa alkupuheenvuorossanne, että teidän tavoitteenne on turvata hyvinvointi tuleville sukupolville. Täytyy todeta, että minua oikeastaan suututtaa se, miten ristiriidassa nämä teidän puheenne ovat näihin tekoihin nähden, sillä kun katsotaan, mitä tämä hallitus on tehnyt, niin nämä teidän toimenne ovat lisänneet eriarvoisuutta, nämä teidän toimenne ovat lisänneet lapsiperheköyhyyttä ja tämä hallitus on lisännyt myöskin ihmisten toimeentulotukiriippuvuutta, ja nyt te olette leikkaamassa viimesijaisesta toimeentulotuesta entisestään.  

Arvoisa puhemies! Minua huolettaa se, että ihmisiltä tulee äärimmäisen surullista ja pelokasta viestiä. Ihmiset laittavat viestiä ja soittavat, pitääkö tämä paikkansa, että minun pitää jättää kotini tämän hallituksen päätösten myötä. Arvoisa pääministeri, mitä te vastaatte näille ihmisille, jotka nyt saavat Kelalta kirjeitä, kehotuksen muuttaa omasta kodistaan esimerkiksi toiselle paikkakunnalle tai toiselle puolelle kaupunkia, [Puhemies koputtaa] jotta heillä on varaa asua? 

Arvoisa herra puhemies! Reilun parin vuoden aikana täällä eduskunnassa vähintään yksi asia on käynyt selväksi, ja se on se, että hallituspuolueet eivät enää tunnu ymmärtävän, mikä on oikein ja mikä on väärin. Aika monta asiantuntijalausuntoa koko kauden aikana ja myös viime vuonna on valiokunnissa saatu käsitellä, ja hyvin monessa kohtaa yksiselitteinen kanta on ollut se, että hallituksen toimilla ei lisäänny talouskasvu, ei lisäänny ihmisten hyvinvointi, ei lisäänny se, että usko tulevaisuuteen vahvistuisi, vaan päinvastoin kasvussa ovat olleet konkurssit, köyhyys ja työttömyys. Se, että täällä kaikista tilastoista huolimatta vuodesta toiseen jaksetaan käydä kertomassa, että hallitus tekee niin erinomaista politiikkaa, on minusta vähintäänkin eriskummallista. En tiedä enää, valehteleeko se täällä ikään kuin retorisesti itselleen vai toisille, mutta kyllä minä toivoisin, että kun täällä käydään keskustelua viime vuodesta ja siitä, minkälaista politiikkaa on harjoitettu, niin se keskustelu perustettaisiin siihen, minkälaisia tuloksia sillä on saatu aikaan, [Puhemies koputtaa] ei siihen, mitä uskotaan, että tällä politiikalla joskus hamassa tulevaisuudessa voitaisiin saada aikaan. 

Kiitos, herra puhemies! Edustaja Tynkkynen tuntui yhtyvän siihen kokoomuksen näkemykseen, että kaikki taloudellinen hyvinvointi syntyy työnteosta ja yrittäjyydestä. Tämä on erinomainen asia. Tähän saakka vihreät ovat ajaneet esimerkiksi semmoisia ajatuksia, että työkykyinen ihminen saa itse päättää, elääkö hän työnteolla vai muiden työnteolla maksettavilla tuilla. 

Edustaja Koskela sanoi, että leipäjonoissa on nälkäisiä lapsia. [Minja Koskela: Kyllä! — Aino-Kaisa Pekonen: Näin on!] Jos lapsen huoltajat hakevat ne sosiaaliset turvat, jotka heille ovat tarjolla, ja käyttävät saatuja rahoja lasten kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla, niin Suomessa yksikään lapsi ei näe nälkää. [Aino-Kaisa Pekonen: Ei pidä paikkaansa!] Voisitte lopettaa tällaisen propagandan. 

Arvoisa herra puhemies! En lähde tähän velkakäsittelyyn sen syvemmin — siitä on kuultu hyviä puheenvuoroja — mutta totean vielä sen, että Suomi on kansainvälistymässä hurjaa vauhtia, meillä on paljon nuoria, jotka opiskelevat tällä hetkellä kieliä — ja pitää opiskella kieliä, suorastaan kannustan siihen — mutta se asia, mikä minua vaivaa koko ajan, on se, että eurooppalaisten valtioiden joukossa Suomi rakentaa valtavaa byrokratiakehtoa tänne Suomeen Euroopan unionin direktiiveihin ja kaikenlaisiin asetuksiin vedoten.  

Nuoret ovat valmistumassa kouluista, ja tänäkin keväänä moni vetää valkolakin päähänsä ja nauttii elämästä ja valitsee uraa, ja toivottavasti moni valitsee yrittäjän uran tai jonkun sellaisen työn, jossa hän voi toteuttaa itseään, omia taitojaan vapaasti ja tehdä ankarasti töitä isänmaan hyväksi.  

Ajattelin kysyä, että aiotteko te, arvoisa pääministeri, toimia niin, että tätä byrokratian valtavaa määrää aletaan purkaa. Sitähän alkaa olla jo... Jos maanviljelijän joku tuntee, niin tietää, että hänen työstään varmaan puolet menee byrokratian hoitoon, vaikka pitäisi olla aktiivinen pellolla ja vaikka navetassa hoitaa kotieläimiä taikka jotain muuta. Mutta tällainen byrokratian kasvattaminen ei kyllä kannata.  

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä maailmantilanteessa Suomen tulevaisuuden kannalta tärkein prioriteetti on turvallisuus. Huolestuttavaa tässä tilanteessa on nyt kuitenkin se, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmän edustaja on vaatinut esimerkiksi puolustusmenojen leikkaamista. Ajattelen todellakin kauhulla sitä, että edellinen viherpunahallitus olisi ollut vallassa, kun Venäjä työnsi rajan yli miehiä hybridihyökkäyksen muodossa. Onneksi tämä hallitus sai ripeästi eteenpäin rajalain, jota muuten salin vasen laita vastusti. [Vasemmalta: Ei olisi ilman oppositiota mennyt läpi!] Sen jatko on nyt edelleen eduskunnassa pian käsittelyssä, ja toivottavasti sitä vastustaneet vihdoin tulisivat järkiinsä ja kuuntelisivat turvallisuuden asiantuntijoita [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] ja jopa niin, että gallupeja johtava SDP:kin olisi vihdoin Suomen turvallisuuden edessä yhtenäinen. Onko niin, edustaja Lindtman? [Puhemies koputtaa] Tuleeko koko SDP:n eduskuntaryhmä kannattamaan rajalain jatkoa? — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä vuosi 2024 jää historiaan myös siksi, että sen aikana, pääministeri Orpo, teidän johdollanne tehtiin päätökset, joilla tavallisen suomalaisen verotus nostettiin korkeimmilleen kymmeneen vuoteen, joten olisi luullut, että nyt, kun te löysitte yllättäen velkarahaa veronkevennyksiin, olisi ollut sen tavallisen suomalaisen vuoro. Mutta mitä vielä, pääministeri Orpo, te suuntaatte tätä velkarahaa, jota te löysitte riihessä, lisää kaikkein rikkaimpien ja varakkaimpien veronkevennyksiin. Esimerkiksi teidän tuloluokallanne saatte veronkevennyksiä yli 5 000 euroa vuodessa, kun esimerkiksi tavallinen opettaja saa noin viisi euroa kuussa. Onko tämä nyt oikeudenmukaista? Ei se ole. Ei ollut taaskaan tavallisen ihmisen vuoro. 

Tähän asti, ministeri Orpo, kaksi vuotta te olette tehnyt isoja leikkauksia pienituloisten toimeentuloon. Te olette tehnyt leikkauksia vanhustenhoivaan, hoitoonpääsyyn. Ja nyt te yllättäen löysitte rahaa rikkaimpien veronkevennykseen ja vielä velaksi. Onko tämä, pääministeri, teidän mielestänne vastuullista? 

Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä täytyy kommentoida edustaja Kurvisen puhetta. Se on kyllä mielenkiintoista, että te puhutte jo presidentin luokse menemisestä, [Antti Kurvinen pyytää vastauspuheenvuoroa] kun silloin kun teillä oli mahdollisuus itse lähteä kantamaan vastuuta, te ette suostuneet edes vastaamaan hallituksen muodostajan kysymyksiin. 

Mitä sitten tulee tähän yleiseen tilanteeseen, niin kun tämä hallitus aloitti, suhteessa muihin Pohjoismaihin meidän velka oli tuplasti korkeampi ja työllisyysaste alhaisempi. Se oli se lähtökohta, missä oltiin. Ja minkä takia siinä oltiin? Sen takia, että oltiin vuosikymmeniä oltu kyvyttömiä tekemään niitä uudistuksia työmarkkinoilla, jotka muissa Pohjoismaissa oli tehty. Se on kyllä iso tappio koko Suomelle, että Suomessa sosiaalidemokraatit ja heidän läheisjärjestönsä eivät ole kyenneet näkemään isoa kuvaa ollenkaan siinä laajuudessa kuin muiden Pohjoismaiden sosiaalidemokraatit ovat kyenneet. Sen takia siellä esimerkiksi on jo 25 vuotta sitten tehty niitä uudistuksia, mitä nyt on täällä tehty.  

Arvoisa herra puhemies! Se, mitä meillä tosiaan viime vuodesta käteen jäi, oli se, että meille jäi ennätyksellisiä määriä konkursseja, hirveän vaikea työllisyystilanne, kasvavaa lapsiperheköyhyyttä, velkaantumista, kasvun sijaan ehkä ennemmin kitukasvua. Siksi tuntuukin niin erikoiselta, että täällä saadaan viime vuosi kuulostamaan jotenkin aivan niin kuin mahtavalta ja mahtipontiselta. Olen itse vähän eri mieltä. Erityisesti mieltä surettaa ja korventaa ne meidän keskittyvät palvelut. Kun leikellään koulutuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista, niin totta kai se keskittää meidän palveluita taas ja vaikeuttaa asioita näin ollen.  

Mutta se, mikä eniten häiritsee tämän hallituksen tavassa tehdä politiikkaa, on se lyhytjänteisyys, mitä tässä teette koko ajan. Kun mietitään vaikkapa sitä, että lähdetään leikkailemaan sosiaali- ja terveyspalveluista tai järjestöiltä, jotka tarjoavat tukea, tai koulutuksesta, niin se kaikkihan oikeastaan on velkaa tulevaisuuteen. Se voi tuntua nyt järkevältä, mutta me tiedetään kaikki, että se tulee tulevaisuudessa aivan äärimmäisen kalliiksi, siis järkyttävän kalliiksi, inhimillisesti ja rahallisesti. Ihmettelen, minkä takia te ette pyri parempaan. Milloin aletaan oikeasti katsomaan pitkälle tulevaisuuteen? Ja kyllä kiinnostaa myös kysyä pääministeriltä: milloin on se oikea aika lopettaa velaksi eläminen?  

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallituksen vuosikertomukseen on kirjattu paljon hyviä asioita. Perussuomalaiset tukevat hallituksen linjaa ja erityisesti niiltä osin, jotka tähtäävät kansallisen huoltovarmuuden, omavaraisuuden ja investointiympäristön parantamiseen. Lisäksi pidämme tärkeänä alkutuottajien aseman vahvistamista kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi. 

Metsähallituksen roolia uusiutuvan energian ja ilmastosopeutumisen edistäjänä pidetään myönteisenä, kunhan metsien taloudellinen käyttö mahdollistetaan. Suurpetopolitiikassa puolue tukee kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamista ja pitää hallituksen lakivalmistelua oikeansuuntaisena. Luonnonsuojelupainotteinen maa- ja metsätalouspolitiikka ei saa vaarantaa maanomistajien oikeuksia. 

Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka ei ole luonut kasvua, eikä se rakenna luottamusta tulevaisuuteen, päinvastoin. Se syventää vastakkainasettelua ja kasvattaa tuloeroja. Samaan aikaan, kun leikataan pienituloisilta, hyvätuloiset saavat veronalennuksia. Eikö tämä ole juuri sitä, minkä kansalaiset kokevat epäoikeudenmukaiseksi, että heikoimmilta viedään ja hyväosaisille annetaan? 

Luottamus yhteiskuntaan ei synny sanelusta, vaan oikeudenmukaisuudesta ja yhteisestä vastuunkannosta. Hallitus sanoo tavoittelevansa sataatuhatta uutta työpaikkaa, mutta tosiasiassa olemme nähneet, kuinka työpaikkoja on menetetty erityisesti rakennusalalla, mihin ei reagoitu ajoissa. Työllisyystavoite karkaa kauemmaksi, ja samalla velkaantumistavoitteilta putoaa pohja. Kun hallitus heikentää työsuhdeturvaa ja lakkauttaa aikuiskoulutustuen, ei se luo työllisyyttä, se luo epävarmuutta. Työelämän ongelmat eivät ratkea sanelulla vaan yhteistyöllä, jota hallitus on järjestelmällisesti romuttanut. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille ja kiitos koko hallitukselle sinnikkäästä uurastamisesta Suomen julkisen talouden tervehdyttämiseksi ja kipeästi kaivatun kasvun aikaansaamiseksi ja suomalaisten turvallisuuteen panostamisesta. Toki meidän urakkamme olisi ollut hitusen helpompi, jos edellinen hallitus ei olisi ylittänyt valtiontalouden kehyksiä surutta. [Vasemmalta: Kaksi vuotta ollut aikaa! Väsynyttä!] Jos te olisitte säästäneet tai leikanneet edes yhdestä asiasta, mutta sitä te ette tehneet. Te ette säästäneet, te ette leikanneet mistään. [Vasemmalta: Te halusitte lisää rahaa!] Ja voin kyllä kertoa teille, että nyt me maksamme siitä laskua. Valtionvelan korko on jo 3,5 miljardia, [Keskeltä: Te olette kaksi budjettia tehneet jo!] kun se vielä vuonna 2022 oli 0,8 miljardia. 

Kun täällä edustaja Koskela nyt puhui 17 000 köyhästä lapsesta, niin sanottakoon se teidän vaihtoehto: teidän vaihtoehtobudjetissanne tietopalvelun mukaan Suomeen olisi tullut 50 000 uutta työtöntä [Eduskunnasta: Ohhoh!] — 50 000 uutta työtöntä. Se ei ole meidän vaihtoehtomme. Meidän vaihtoehtomme on saada ihmisille [Puhemies koputtaa] työtä ja Suomeen kasvua ja ostovoimaa ja kilpailukykyä. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Täytyy tietenkin kehua hallitusta: onhan viime vuosi sillä tavalla merkittävä, että valtavasti jatkettiin edelleen sen Turun tunnin junan valmistelua.  

Mutta kyllähän se on niin, että niin politiikka kuin urheilukin ovat tuloslajeja, ja tulokset ovat kyllä nyt heikot niin siellä työllisyydessä, velkaantumisessa kuin myöskin ihmisten hyvinvoinnissa. Kun tuota urheilua katselin, eilistä jääkiekkopeliä, jossa tulos oli aika hyvä, niin tässä vähän tulee sellainen olo, että entä jos eilen olisikin ollut tappio 10—0 ja päävalmentaja olisi tullut selittämään, että oli hyvä peli, historiallinen peli. Kuulostaisi pikkasen omituiselta, mutta sellainen fiilis minulla itse asiassa tällä hetkellä on, selittelyn maku. [Ben Zyskowicz: Katoitteko pelin loppuun?]  

Arvoisa herra puhemies, arvoisa pääministeri! Pääministerille erityinen kiitos siitä, että olette satsanneet rahaa sisäiseen turvallisuuteen ja poliisin määrärahoihin. Tänään se tuli taas karvaasti esille Pirkanmaalla Pirkkalassa Vähäjärven koululla, kun yksi oppilas puukotti kolmea muuta oppilasta — kahta lievemmin, mutta yhtä melko pahasti kaulaan. Jos tämä tilanne kävisi sillä tavalla, että meillä ei olisi esimerkiksi Tampereen pääpoliisiasemalla riittävästi hälytyspartioita, tässä voisi käydä vaikka kuinka huonosti — nimittäin Pirkkala on yksi niistä kunnista, missä ei ole ollenkaan poliisilaitosta. On erittäin tärkeätä myöskin kouluturvallisuuden kannalta, että satsataan riittävästi rahaa sisäiseen turvallisuuteen. — Kiitos.  

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen vuosikertomuksen esittelypuheenvuorossa pääministeri antoi varsin ruusuisen kuvan hallituksen politiikasta, ja samaan aikaan suomalaisten hätä on suuri. Tästä kertoo esimerkiksi Helsingin Sanomissa ollut mielipidekirjoitus Jaakko Putkoselta Varkaudesta, joka kuuluu seuraavasti:  

”Herra presidentti, suurin huolenaiheeni on tämän kansan jakautuminen rikkaisiin ja entistä köyhempiin. Leipäjonot kasvavat, ihmiset hakevat apua seurakunnilta ja eri järjestöiltä. Lisääntyvä lapsiperheköyhyys on todella noussut voimakkaasti viime aikoina.  

Herra presidentti, pyydän ja toivon, että nostaisitte tämän asian esille puhuessanne kansakunnalle. Työtä tekevä kansa tarvitsee tukeanne. Järjestäytyneeseen ammattiyhdistysliikkeeseen kohdistuvat toimenpiteet eivät tue kansamme yhtenäisyyttä.” 

Arvoisa pääministeri, mitä haluatte vastata tälle kirjoittajalle, joka haluaa viestiä jo maamme presidentille hallituksen suomalaisia kurjistavista toimista? — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, otitte esille turvallisuuden esittelypuheessa. Meillä on hyvin kattava turvallisuusrakennelma. Meillä on EU ja Lissabonin sopimus, Naton jäseniä olemme nyt, JEF-yhteistyö, Nordefco eli pohjoismainen yhteistyö, DCA-sopimus, kahdenvälisiä sopimuksia, ja esimerkkinä vielä esimerkiksi tiedustelulait, jotka tulivat voimaan 2019. 

Onko meillä tässä turvallisuusrakenteessa jotain sellaista, jota vielä voitaisiin täydentää jollain mekanismilla, ja kuinka luonnehtisitte turvallisuustilannetta, kuinka turvallisena suomalaiset voivat tilannetta pitää tässä epävakaassa kansainvälisessä tilanteessa? Sitten vielä lainsäädäntöasioista: onko joitain konkreettisia lainsäädäntöhankkeita, jotka oleellisella tavalla liittyvät turvallisuuden parantamiseen? — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Nythän elämme sitä aikaa, että monessa koulussa opettajat tekevät arviointeja, ja, arvoisa pääministeri, teidän hallituksellenne kyllä tästä lukukaudesta on todettava, että edes sitä kuuluisaa vitosen pakettia ei kyllä pysty saamaan aikaiseksi vaan luokalle jäädään näillä näytöillä, ainakin mitä talouspolitiikkaan tulee. [Juho Eerolan välihuuto]  

Hallitus on kyllä monia sinänsä hyviä työelämäuudistuksia tehnyt, ja monia rakenteellisia uudistuksia on toteutettu, mutta kyllähän eniten ihmetystä herättää tämä totaalinen suunnanmuutos velassa. Teidän piti lopettaa velkaantuminen, arvoisa pääministeri, kuten sanoitte vielä vuosi sitten, kun kehysriihessä viime vuonna teitte lisätoimia, mutta nyt jokin muuttui vuoden aikana tähän kehysriiheen tultaessa ja velkahana aukesikin. Nyt olikin sitten piikki auki, ja päätettiin tehdä nämä yhteisöveroalet, joita yksikään taloustieteilijä ei toistaiseksi ole puolustanut — on ehkä joku taloustieteilijä, mutta ehdoton enemmistö taloustieteilijöistä on pitänyt sitä tehottomana, [Puhemies koputtaa] niin että se vain lisää velkaantumista miljarditolkulla tulevien vuosien aikana. [Antti Kurvisen välihuuto] Arvoisa pääministeri, kukahan sen tämänkin sotkun selvittää?  

Arvoisa puhemies! Koska oppositio ei anna hallitukselle juuri kiitosta mistään hyvistä päätöksistä, [Antti Kurvinen: Asiasta annamme, juuri annoimme! Honkonen antoi juuri äsken!] niin listaan nyt heidän puolestaan joitakin hyviä hallituksen päätöksiä: muun muassa työn verotuksen yli miljardin kevennykset painottuen pieni- ja keskituloisiin, lapsiperheiden tukemista, autoilun satojen miljoonien veronalennukset polttoaineveroon, ajoneuvoveroon, [Pia Viitasen välihuuto] jakeluvelvoitteeseen, säästöjen merkittäviä kohdennuksia toissijaisiin asioihin, kuten kehitysapuun yli 1,3 miljardin edestä. Yle on laitettu säästökuurille. Kriminaalipolitiikkaa tiukennetaan. Terapiatakuu astui voimaan tässä kuussa. Suomen kansalaisuuden ehtoja on kiristetty ja tullaan vielä kiristämään kahdessa osassa. Itäraja on suljettu, rajan poikkeuslaki viety läpi, turvapaikkapolitiikkaa kiristetty, pakolaiskiintiötä vähennetty, peruskouluun satsattu 200 miljoonaa, valtavia satsauksia poliisille, Rajalle, suojelupoliisille, myös ulkoiseen turvallisuuteen. [Johannes Koskinen: Ja työllisyyttä heikennetään!] 

Kun te vasemmistossa hallitusta sätitte ja vastustatte, monetko näistä päätöksistä [Puhemies koputtaa] te olisitte valmiit perumaan? 

Arvoisa puhemies! Tämä on hallituksen vuosikertomus viime vuodelta. Muistelen niitä puheita, joita täällä vuodenvaihteessa 23 käytettiin tästä vuodesta, mitä arvioidaan tässä, keskustelua siitä vuodesta. Siellä luvattiin, että 60 000—65 000 työpaikkaa syntyy niillä toimilla, työmarkkinaleikkauksilla, jotka tässä tehtiin. 

Tänään ilmestyivät juuri viimeisimmät tiedot ja ennusteet: 320 000 on tällä hetkellä työttömien määrä, ja ennuste on, että se kasvaa 350 000:een vuoden lopussa ja pitkäaikaistyöttömyys lähelle 140 000:ta. Näillä luvuilla tullaan 90-luvun huippuihin. 

Mitä hallitus aikoo tehdä niin, että me satsaamme tähän, että tehdään sellaisia työmarkkinaratkaisuja, joilla me tuemme työllistymistä ja työtä, niitä asioita? Näissä olisi ennen tehty työllisyysmäärärahoihin aika isoja korotuksia, [Puhemies koputtaa] jos olisi haluttu vaikuttaa työllisyyden kehitykseen. Nyt ei tehdä niitä. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos myös pääministerille esittelystä.  

Haluaisin nostaa edustaja Niemen tapaan vuosikertomuksesta esiin erityisesti vahvat panostukset paitsi ulkoiseen myös sisäiseen turvallisuuteen. Poliisien operatiivista toimintakykyä vahvistettiin nostamalla poliisien määrärahatasoa noin 83 miljoonalla eurolla viime vuonna. Tämä vastaa noin kymmenen prosentin lisäystä toimintamenoissa. Määrärahoja kohdistettiin myös nuorten rikollisuuden ehkäisyyn ja torjuntaan, ja esimerkiksi koulupoliisitoimintaan on saatu lisäresurssia. Hallitus myös kasvattaa poliisien määrää hallituskauden loppuun mennessä 8 000:een.  

Samalla esimerkiksi vankilaverkoston parantamiseen panostetaan. Muun muassa vankiloiden turvatekniikkaan satsattiin myöntämällä reilun kuuden miljoonan euron lisärahoitus.  

Lisäksi esimerkiksi lakiuudistus lähisuhdeväkivallan sovittelusta pääsääntöisesti luopumiseksi vietiin maaliin. Tällä parannetaan erityisesti naisten turvallisuutta. [Puhemies koputtaa]  

Hallitus siis panostaa sisäiseen turvallisuuteen merkittävästi, kuten [Puhemies koputtaa] meidän nykytilanne vaatii. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä vuoden 24 vuosikertomus, mutta sen jatkumo on kaikki päätökset täällä.  

Tämmöinen elämäni murmelina ‑olo on ollut vähän tämän itäisen Suomen ohjelman osalta. Se ei ole vielä tarjonnut meille mitään, mikä ei kuuluisi jo normaalistikin valtion hoidettavaksi. Siellä on tämmöinen kirjaus itäisen Suomen investointien tunnistamiseksi ja edistämiseksi, mutta euroja puuttuu, kun erityisesti tarvittaisiin pienille ja keskisuurille yrityksille rahoitusta. Erityisesti vakuuskysymys on äärimmäisen ongelmallinen, sekä työvoiman saanti, ja tämä pätee myös maatiloihin.  

Matkailu oli vahvasti mukana niin maakuntaliittojen esityksessä kuin monissa muissakin, mutta se katosi virkamiesvalmistelussa, ja riihessä se jäi Metsähallituksen luontomatkailun tukemiseksi.  

Kyllä tässä on pakko kysyä sitä, mikä siinä nyt on, että miksi tätä ohjelmaa ei voida aidosti viedä eteenpäin. Nyt Bromanille on jotakin esitetty sinne, mutta selvitysten aika on ollut ohi jo pitkään. Kysymys kuuluu: miksi itäisen Suomen ihmiset eivät ole hallitukselle yhtä arvokkaita kuin kaikki muut, varsinkin kasvukeskusten ihmiset? Näyttää todellakin siltä, että hallitus on kasvun tiellä, erityisesti se on itäisen Suomen kasvun tiellä. [Naurua vasemmalta ja keskeltä] 

Arvoisa puhemies! Kiitos myös pääministerille vuosikertomuksen esittelystä. Hallituksen vuosikertomuksessa vuodelta 2024 on lukuisia erinomaisia kirjauksia hyvinvointia ja talouskasvua lisäävistä toimista. Hallitus on osoittanut vastuullisuutta teoillaan tässä vaikeassa tilanteessa. Kumipyörähallitus päällysti viime vuonna 4 000 kilometriä teitä pysäyttäen tiestön korjausvelan kasvun. Mielenterveyden haasteisiin vastataan terapiatakuulla, joka takaa alle 23-vuotiaille palvelut kuukaudessa. Koulujen kännykkäkielto vähentää digikuormaa, edistää koulujen työrauhaa ja sosiaalisia kohtaamisia ja tukee mielenterveyttä. Perusopetukseen panostetaan oppimisen tuen uudistuksella ja perustaitojen vahvistamisella, äidinkieltä ja matematiikkaa lisäämällä, jotta jokainen oppilas osaa lukea, laskea ja kirjoittaa. 

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttopolitiikka muuttuu hallituksi, ilmastotoimet tehdään kilpailukykyä vaalien, ja kehitysavun leikkauksilla kevennetään suomalaisten taakkaa. [Puhemies koputtaa] Hallitus rakentaa turvallista ja hyvinvoivaa Suomea satsaamalla myös puolustukseen ja turvallisuusviranomaisten työhön. [Puhemies koputtaa] — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämä vuosikertomus talouden ja työllisyyden osalta aika karua ja surullista luettavaa on, kun tosiasia on se, että Suomessa köyhyys kasvaa koko ajan. 

Edustaja Zyskowicz, vihjauksenne köyhien lapsiperheiden vanhempien vastuuttomuudesta oli minusta kyllä aika ala-arvoinen ja suoraan sanottuna julma. [Ben Zyskowicz: Ei se ollut mikään vihjaus!] Tässä tilanteessa vastuullista olisi katsoa rehellisesti, miltä tulokset näyttävät. 

Toivon vakavasti, että teillä hallituksessa löytyisi kykyä itsekritiikkiin ja kykyä korjata tehtyjä virheitä siinä määrin kuin ne nyt korjattavissa vielä ovat. Suomi velkaantuu tällä hetkellä täysin hallitsemattomasti, ja te teitte juuri riihessä päätöksiä, jotka valtiovarainministeriön muistion mukaan pahentavat tilannetta entisestään. Arvoisa pääministeri, vakavasti kysyttynä: onko teillä kyky ryhdistäytyä ja tehdä korjausliike? Olemme ajautumassa tilanteeseen, jota ei seuraava eikä pahimmassa tapauksessa sitäkään seuraava hallitus saa kuntoon. 

Arvoisa puhemies! Minusta kaksi lukemaa kertovat, missä tällä hetkellä ollaan: Työ- ja elinkeinoministeriö juuri kertoi, että pitkäaikaistyöttömyys on samalla tasolla kuin 1990-luvulla, elikkä me aletaan olemaan 90-luvun laman tilanteessa. Lisäksi, puhemies, nämä hallituksen paperit kertovat sen, että tällä talouspolitiikalla taloussuunnitelmakauden lopulla meillä nousee velkasuhde Suomessa lähes 90 prosenttiin meidän kansantuotteestamme. Aika pysäyttäviä lukemia. 

Täällä aiemmin kokoomuspoliitikot arvostelivat keskustaa, että miksi me emme ole tätä hommaa hoitamassa. Te, hyvät kokoomuslaiset, lupasitte hoitaa tämän homman kuntoon. Te totesitte, että nyt on oikea aika lopettaa velkaantuminen. Te totesitte, että nyt Suomen talous laitetaan kuntoon. Ja tilanne on se, että koko nämä kaksi vuotta ollaan menty alamäkeä taloudessa. Te ette voi loputtomiin syyttää edellistä hallitusta, arvoisa pääministeri ja hyvät kokoomuslaiset, te ette voi. Teillä on ollut kaksi vuotta aikaa hoitaa tätä hommaa. Miksi te ette ota keskustan 50:tä kasvukeinoa käyttöön, Viron veromallia ynnä muuta? Miksi te olette näin kovakorvaisia? Ja miksi te olette heittäneet kaiken finanssipoliittisen kurin [Puhemies koputtaa] pois ja otatte ennätysmäärän velkaa? 

Kiitos, puhemies! Edustaja Zyskowicz oli tietenkin aivan oikeassa. Hyvinvointi syntyy työstä ja yrittämisestä, ja se on yrittäjänä erittäin helppo myös itseni allekirjoittaa. Muun muassa juuri tästä syystä taannoin, kun vihreät olivat hallituksessa, tähän maahan otettiin sosiaaliturvaan käyttöön suojaosat, joitten tarkoitus on kannustaa ihmisiä [Pia Viitanen: Kyllä!] ottamaan vastaan työtä, alkuun varmasti osa-aikaista työtä ja vähän, ja siitä rakentaa sitten polkua kohti kokopäiväistä työtä ja avoimia työmarkkinoita. Vihreiden ajama uudistus sosiaaliturvan kehittämisessä perustulon suuntaan mahdollistaisi sen, että työn vastaanottaminen olisi käytännössä lähes aina kannattavaa. Mutta nyt hallitus monilta osin myös romuttaa näitä työnteon kannustimia, kuten tämä suojaosien poisto, ja sitä pidän hämmästyttävänä ja merkillisenä tilanteessa, jossa niitä kokoaikaisia työpaikkoja on kovin niukalti työmarkkinoilta työnhakijoiden saatavissa. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz, te kutsuitte propagandaksi sitä opposition kritiikkiä, kun me kerromme täällä sitä järjestöjen viestiä, että leipäjonoissa seisoo nälkäisiä lapsia ilman aikuisia. Tämä tilanne on valitettavasti totta tällä hetkellä. Te vastuutitte tästä näiden lasten huoltajia, ja toki teidän on näin tehtävä, koska te ette itse pysty kantamaan vastuuta oman politiikkanne seurauksista, mutta, edustaja Zyskowicz, tällä hetkellä lapsia elää Suomessa sellaisissa perheissä, joissa on sairauksia, köyhyyttä, nälkää, päihdeongelmia, ja myös näiden perheiden aikuiset, ne vanhemmat, tarvitsevat apua — ja sitä me kritisoimme, että niistä turvaverkoista te olette leikkaamassa, eli hyvinvointivaltion peruspilareista. 

Edustaja Päivärinta, on aivan totta, että me vasemmistoliitossa emme olleet valmiita leikkaamaan sosiaaliturvaa, [Ben Zyskowicz: Vaan lisäämään työttömyyttä!] ja siksi työttömyysluvut näyttävät meidän vaihtoehtobudjetissamme siltä, miltä ne näyttävät. Mutta kehottaisin teitä myös katsomaan tähän todellisuuteen, jossa tällä hetkellä eletään. [Susanne Päivärinnan välihuuto] Teidän politiikkanne seurauksena tällä hetkellä tilanne on se, [Puhemies koputtaa] että pitkäaikaistyöttömien määrä saattaa nousta jopa 90-luvun laman [Puhemies koputtaa] jälkeiseen ennätystasoon. 

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tynkkyselle vastaan, että vihreät ajavat sellaista perustuloa, jossa ihminen, vaikka hänelle tarjottaisiin hänelle sopivaa työtä, saa siitä työstä kieltäytyä, eli hän saa itse valita, elääkö hän oman työnsä tuloksilla vai jonkun toisen ihmisen työn tuloksilla. Tämä ei kerro siitä, että ymmärrettäisiin, että työnteko ja yrittäjyys ovat kaiken taloudellisen hyvinvoinnin perusta. 

Edustaja Koskela, olen sitä mieltä, että kun perheissä käytetään yhteiskunnan antamia sosiaalisia tulonsiirtoja oikein, yksikään lapsi Suomessa ei näe nälkää eikä tuolla kaduilla juokse leipäjonoissa tai muutoin nälkää näkeviä lapsia. Haastan teidät ja median, joka näitä esimerkkiperheitä on kaivanut esiin, osoittamaan, että tämä asia olisi toisin.  

Arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta. — Se minua tässä velka- ja talouden kasvu- ja työllisyyskeskustelussa häiritsee, että ihan kuin oppositio ei ymmärtäisi ollenkaan, missä maailmassa me eletään. Oletteko seuranneet, mitä viimeisen vuoden aikana tai vuoden 2024 aikana tai parhaillaan on tapahtunut Ukrainassa? Miten talouden kehitykseen, kun nyt puhutaan myöskin tämänhetkisestä tilanteesta, ovat Trumpin nopeat liikkeet kauppapolitiikassa vaikuttaneet? Mikä on näiden kaikkien vaikutus ollut Suomen taloudelliseen tilaan? Minusta se on käsittämätöntä, että te ette puhu tästä mitään. On ihan niin kuin me eläisimme jossain umpiossa, ihan niin kuin me eläisimme jossain umpiossa. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] 

Eli tämä tilanne on entisestään pahentunut meidän toimintaympäristömme näkökulmasta tämän hallituksen kauden aikana, mutta se oli huono jo ennen sitä. Me sanoimme kyllä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että holtiton velkaantuminen pitää saada pysähtymään, se mikä on edellisen hallituksen jäljiltä. Kun te niitä lukuja siellä keskustassa luettelette, niin minä annan yhden luvun: neljä keskustalaista valtiovarainministeriä heittivät porukalla roskiin ensimmäisen kerran nyky-Suomen historiassa kehykset. Mistä mahdettiin tulla tähän? Lisättiin pysyviä julkisia menoja vasemmiston oppien mukaisesti ja keskustan kannattamana siihen, että julkista sektoria kasvatetaan, ja nyt meillä on liian raskas julkinen sektori. Ja vaikka me olemme leikanneet suoria leikkauksia viisi kuusi miljardia valtion budjetista eri puolilta, niin silti me velkaannumme. Jos me oltaisiin jatkettu teidän politiikalla, velkaa otettaisiin arvion mukaan neljä miljardia enemmän. [Antti Kurvinen: Jossittelua!] 

Me kerroimme ennen vaaleja, että tämä on vähintään kahden vaalikauden prosessi. Me perustimme sen valtiovarainministeriön virkamiesten näkemykseen. Me teimme kuuden plus kolmen miljardin sopeutusohjelman. Koska tilanne ympäristössä on vaikeutunut, me nopeutimme sitä, me teimme yhdeksän ja nyt vielä miljardin lisää, koska on välttämätöntä pitää huolta julkisesta taloudesta, saada tämä kova velkaantuminen hidastumaan. Ja sen me tulemme tekemään. 

Minä pistän nämä puheet mieleen, nimittäin hallituksen työ on puolivälissä. Ne uudistukset, mitkä me ollaan tehty, tulevat nopeuttamaan Suomen talouden kasvua. Ne tulevat vaikuttamaan korkeampina ja parempina työllisyyslukuina. Ne tulevat näkymään verotulojen kehityksessä. Ne tulevat näkymään siinä, että me pystymme pitämään huolta Suomen turvallisuudesta ja ihmisten palveluista. Käänne on tällä hetkellä tapahtumassa. Nytkin työllisyysennusteissa näkyy se, että työllisyys lähtee paranemaan. Työllisyys lähtee paranemaan, tällä hetkellä teollisuuden tilauskirjat ovat parempia kuin aikoihin. Viime tai edellisviikolla saimme ensimmäisen kerran uutisen siitä, että asuntorakentaminen on lähtenyt liikkeelle. Korkotaso on alhaalla, inflaatio alhaalla, työvoimaa on reservissä. [Antti Kurvinen: On on! — Välihuutoja vasemmalta]  

Meillä on siis niin paljon hyviä asioita, ja kun siihen pistää päälle nämä kasvutoimet, jotka hallitus on tehnyt... [Hälinää — Puhemies koputtaa] Jos te kiinnittäisitte edes sekunnin huomiota — ymmärrän opposition tavan tehdä töitä — ja jos te oikeasti katsoisitte vaikka siellä keskustassa, kuinka paljon siellä on sellaisiakin uudistuksia, joita te olette ajaneet, [Välihuutoja] ja jos te antaisitte niille jonkun arvon, niin silloin te päätyisitte siihen, että kyllä tässä on luotu yrittämiselle ja työnteolle perustaa, suomalaiselle yrittäjyydelle ja tulevaisuuden kasvulle. Siis jos sen vaihtoehtona, että paisutetaan julkista sektoria, hoidetaan asiat velalla ja veronkorotuksilla, on se, että uskotaan yksityiseen sektoriin, ihmisten kulutukseen, jätetään heille rahaa enemmän heidän palkastaan, jätetään yrityksille tilaa investoida, niin sillä tämä nousee, ja tämä on ero hallituksen politiikan ja vasemmiston politiikan välillä. 

Me uskomme dynaamiseen talouteen, ihmisten ahkeruuteen, työntekoon, yrittämiseen. Siksi me teemme sen rakenteellisen, suuren, systeemisen muutoksen, joka on hallitusohjelmassa ja nyt kasvuriihen päätöksissä ja jolla Suomi tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Teidän lääkkeestä minulla ei ole tietoa — tai ne, mitkä olen kuunnellut, eivät takuuvarmasti toimi. [Antti Kurvisen välihuuto] Jos täällä joku on uutinen, niin se on edelleenkin se, että oppositiolla ei ole mitään vaihtoehtoa politiikalle, muuta kuin se, ettei tehdä mitään, [Aino-Kaisa Pekonen: Meillä on vaihtoehto!] ei tehdä mitään, ollaan niin kuin ennenkin. Mutta sen tien päässä on seinä tai rotko. Ei niin voi jatkaa, [Aino-Kaisa Pekonen: Kuuletteko te meidän vaihtoehtoa?] ei niin voi jatkaa. Katsokaa päätökset, katsokaa kasvuriihen päätökset: panostuksia osaamiseen, yritystoimintaan, opiskeluun. On esimerkiksi se, että ne kymmenettuhannet nuoret, joilla ei ole opintopaikkaa, voivat opiskella 30 opintoviikkoa ilmaiseksi korkeakouluissa avoimella puolella. Siellä on lukemattomia hyviä toimia. Lukekaa niitä, luokaa uskoa ihmisille. Tämä kääntyy. [Oikealta: Kyllä! — Välihuutoja] 

Kunnioitettu rouva puhemies! Vuosi 2024 oli käänteentekevä monella tavalla. Hallitus on tarttunut määrätietoisesti Suomen tulevaisuutta määritteleviin kysymyksiin. Ratkaisuja on tehty turvallisuuteen, talouteen, sosiaaliturvaan ja julkisten palveluiden uudistamiseen. Vaikka haasteet ovat olleet moninaiset, on suunta ollut selvä: Suomea on vietävä eteenpäin kestävällä, vastuullisella ja pitkäjänteisellä tavalla.  

Ensinnäkin hallitus on aloittanut historialliset toimet julkisen talouden tasapainottamiseksi. Tämä on välttämätöntä, jotta voimme varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut myös tulevaisuudessa. Korkomenojen kasvu ja kansainvälisen talouden epävarmuudet pakottavat meidät nyt toimimaan eikä vasta sitten, kun on jo myöhäistä.  

Toiseksi hallitus on edistänyt työnteon kannattavuutta ja yrittämisen edellytyksiä. Veropolitiikka on suunnattu siten, että työn teko ja investoinnit Suomessa kannattavat. Samalla sosiaaliturvan uudistaminen on käynnistetty, jotta se tukee nykyistä paremmin työhön siirtymistä ja turvaa heikoimmassa asemassa olevat.  

Kolmanneksi hallitus on uudistanut sosiaali- ja terveyspalveluita varmistaakseen kansalaisten hoitoonpääsyn. Hyvinvointialueiden rahoitusta ja rakenteita on ryhdytty tarkastelemaan uudella tavalla. Tavoitteena on toimivammat ja saavutettavammat palvelut koko maassa.  

Arvoisa rouva puhemies! Myös turvallisuus on ollut hallituksen toimien ytimessä. Kokonaisturvallisuuden kehittäminen, huoltovarmuuden vahvistaminen ja puolustuksen resursointi ovat saaneet uutta painoarvoa muuttuvassa maailmantilanteessa. Olemme myös päivittäneet lakeja, joilla varmistetaan kriittisten toimintojen häiriötön sietokyky, oli kyse sitten tietojärjestelmistä, energiasta tai peruspalveluista. Samalla Suomea on rakennettu kohti parempaa tulevaisuutta. Lupaprosessien sujuvoittaminen, yhden luukun malli ja puhtaan siirtymän etusijamenettely ovat osa hallituksen kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa kasvu ja ympäristö kulkevat käsi kädessä. Näiden huolellisen valmistelun tuloksia olemme nyt kuluvalla kevätistuntokaudella käsitelleet.  

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen toimien punainen lanka on ollut selkeä: Suomea kehitetään taloudellisesti vahvemmaksi, sosiaalisesti oikeudenmukaisemmaksi ja turvallisesti vakaammaksi. Työtä on vielä paljon edessä, mutta suunta on oikea. Selvää kuitenkin on, että tämä hallitus ei arastele toimia Suomen, isänmaan, puolesta. — Kiitos, arvoisa puhemies.  

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen vuosikertomus viime vuodelta ei ole ihan noin ruusuinen kuin millaisen kuvan äskeinen puheenvuoro tuossa antoi, jos katsotaan tosiasioita siitä, mitä tässä ympärillä on tapahtunut: talous ei vedä, velkaantuminen jatkuu erittäin voimakkaana, ja työttömyys on historiallisen korkealla tasolla. 

Arvoisa rouva puhemies! Vähän reilu vuosi sitten tässä salissa, kun viime vuoden budjetista ja talousarviosta keskusteltiin — silloin puolitoista vuotta sitten syksyllä, marraskuun vaiheilla —, puhuttiin aika paljon tuolta puolelta salia, että 60 000—65 000 työpaikkaa 2024 tulee näitten toimien johdosta, kun tehdään näitä työmarkkinaleikkauksia, niin kuin me tällä puolella sanotaan, ja he puhuvat uudistuksista. Nämä työmarkkinaleikkaukset eivät ole nyt tuoneet niitä 60 000:ta—65 000:ta työpaikkaa, vaan tosiasiassa tilanne on mennyt huonompaan suuntaan. Työllisyysaste on huonontunut, työttömien määrä on kasvanut, ja tällä hetkellä työttömien määrä on 320 000. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on noussut. Tämänpäiväisen työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan se on nousemassa sinne noin 140 000:een. Eli todella huonoon suuntaan ollaan menossa. Silloin ollaan 1990-luvun synkimpien työttömyyslukujen tasolla, kun mennään sinne 140 000:een. Eli nämä luvut kertovat aivan muuta.  

Tässä korostetaan koko ajan, että tässä on suhdanne kyseessä. Sitten voi kysyä, voiko siihen suhdanteeseen Suomessa vaikuttaa millään tavalla. Kuluttajien luottamus on tällä hetkellä nolla, ja he eivät uskalla tehdä hankintoja ja muuta. Esimerkiksi asuinrakentamisen 30 vuoden keskiarvo on ollut noin 31 000—32 000 asuntoa vuodessa. Tällä hetkellä olemme 20 000:n—22 000:n luokassa, eli se on pudonnut niin valtavasti siitä aikaisemmasta tasosta. Rakentaminen olisi ollut yksi semmoinen asia, johon olisi pitänyt vaikuttaa. Toinen tämmöinen kuluttajien indikointi voisi olla vaikka se, mikä tässä vuosikertomuksessa myöskin näkyy: uusien autojen hankinta oli yli 90 000 pari kolme vuotta sitten, tällä hetkellä se on 74 000. Eli myös se kertoo omalta osaltaan tätä karua kieltä. Eli kaikella tavalla nämä mittarit, jotka tässä on, ovat menneet väärään suuntaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Kun on puhuttu paljon tästä 100 000 työpaikasta, niin nyt on menty väärään suuntaan, ja myös tämänpäiväisen TEMin ennusteen mukaan työttömyys nousee vielä tästä 320 000:sta vuoden loppuun mennessä ja pysyy tämän hallituskauden ajan yli 300 000:ssa, tämän ennusteen mukaan. Eli kun hallitus sai 260 000 ihmistä olevan työttömyyden tason, niin nyt tämä hallitus on vielä huonontanut sitä tästä lähtötilanteesta, ja siinä mielessä ollaan todella vakavassa paikassa. No sitten jos katsotaan tätä tilannetta, että pitäisikö tässä tehdä työllisyysmäärärahoihin tai joihinkin muihin toimiin jotain korotuksia, että sitä työllisyyttä saataisiin aikaiseksi: niitä ei ole tässä näkynyt. 

Arvoisa rouva puhemies! Työllisyyspalveluiden siirto tämän vuoden alusta kunnille on ollut ihan oikea päätös, ja uskon, että jos työpaikkoja on, niin sillä tavalla saadaan ihmiset kyllä löytämään työ. Se vaatii nytten kunniltakin lisäpanostuksia, ja se olisi vaatinut myöskin valtiolta tukea siihen tilanteeseen, että kunnat voivat niitä panostuksia tehdä. Jokainen työpaikka pitää löytää, myös ne piilotyöpaikat, mistä niin paljon täällä puhutaan. Eli nyt katseen pitäisi olla työpaikkojen synnyttämisessä, uusien työpaikkojen löytämisessä, ja sitten sitä kautta me saadaan tätä kasvua aikaiseksi, kuluttajien luottamus palautettua ja päästäisiin vihdoinkin kasvun tielle. Nyt sitä ei näillä toimenpiteillä ole näkyvissä. — Kiitos. 

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen vuosikertomusta käsitellessämme on tärkeää tuoda muutama havainto esiin. Hallituksen politiikka ei luo kasvua eikä rakenna luottamusta tulevaisuuteen. Päinvastoin, politiikka kärjistää vastakkainasettelua ja lisää tuloeroja yhteiskunnassamme. Hallituksen leikkauksiin ja työehtojen heikennyksiin perustuvalta politiikalta on pohja pudonnut pois, ja jäljet ovat nähtävissä työllisyyden heikkenemisessä. Kuten olemme useasta lähteestä kuulleet, hallituksen logiikka ja perustelut tekemälleen politiikalle ovat erittäin kyseenalaisia. Köyhät ja pienituloiset hallitus saa tekemään töitä, kun niiltä leikataan etuuksia ja pienennetään palkkaa. Hyvätuloiset saa tekemään töitä enemmän, kun niille lisätään etuja ja nostetaan palkkaa. Tämä on hallituksen ideologian ydin, valitettavasti. 

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen päätökset ovat siis lisänneet työttömyyttä, köyhyyttä ja epäluottamusta. Pahinta tässä hallituksen politiikassa on se, että asiantuntijoiden arvioiden mukaan lapsiperheköyhyys lisääntyy 17 000 lapsella ja nuorella. THL:n sivuilta löytyy raadollista tietoa esimerkiksi lastensuojelun kasvavasta tarpeesta. Vuonna 2024 lastensuojeluilmoitus tehtiin 115 000 lapsesta. Määrä kasvoi edellisvuodesta neljällä prosentilla. Ilmoitukset kohdistuivat useimmiten 13 vuotta täyttäneisiin lapsiin. Vuonna 2024 oli poikkeuksellista, että 0—2-vuotiaista lapsista tehtyjen ilmoitusten määrä nousi peräti 12 prosenttia ja 3—6-vuotiaista lapsista tehtyjen ilmoitusten määrä nousi 7 prosenttia. Lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli 34 900 lasta vuonna 2024. Kiireellisesti sijoitettuna oli 4 900 lasta. Tyypillisintä kiireellinen sijoitus oli 16—17-vuotiailla lapsilla ja nuorilla. 

Arvoisa rouva puhemies! Tulen uusimaan aiemmin tekemäni keskustelualoitteen lastensuojelun tilanteesta. Meidän on käytävä vakava keskustelu tässä salissa lapsia ja nuoria koskevista tärkeistä asioista. 

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on sanonut useaan kertaan sen, että heidän tekemänsä päätökset, joissa huono-osaisuus lisääntyy, johtuvat siitä, että on pakko leikata, koska valtion velkaantuminen tulee taittaa, ja nämäkin perustelut ontuvat. Samaan aikaan, kun maamme velkaantuu lisää hallituksen päätöksillä, hyväosaisille tarjoillaan huikeita veronkevennyksiä. Niitäkin on hallituksen mielestä pakko tehdä. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on hallituksen suunta, jossa köyhyys ja työttömyys lisääntyvät ja ovat ennätyslukemissa, valitettavasti. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen vuosikertomus vuodelta 2024. Tässä yhteydessä onkin hyvä käydä läpi pieneltä osalta, mitä kaikkea hyvää hallitus on viime vuonna päättänyt ja tehnyt.  

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on mainion liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen sanoin kumipyörähallitus. Viime vuonna päällystettiin jopa 4 000 kilometriä tietä ympäri Suomea. Näin saatiin tiestön korjausvelan kasvu pysäytettyä. Työ jatkuu edelleen, ja tärkeitä tiehankkeita etenee koko ajan samalla huoltovarmuutta lisäten. Olemme edistäneet myös pienempiä hankkeita eri puolille Suomea, muun muassa valtateiden varsille esimerkiksi alikulkuja ja kevyen liikenteen väyliä, jotka parantavat tuntuvasti alueiden turvallisuutta.  

Arvoisa puhemies! Sitten hieman ikävämpi huomio, se, että mielenterveyden haasteet ovat todella suuri haaste koko Suomessa. Hopeareunuksen mielenterveyden haasteisiin tuo kuitenkin hallituksen aikaansaama terapiatakuu alle 23-vuotiaille lapsille ja nuorille. Laki terapiatakuusta astui voimaan nyt 1.5. eli tämän kuun alusta. Terapiatakuun myötä kuukauden sisällä hoidon tarpeen toteamisesta alle 23-vuotiaat pääsevät mielenterveyspalveluiden piiriin. Muutoinkin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta on parannettu periaatepäätöksellä.  

Mielen haasteisiin vaikuttaa varmasti isolta osaltaan myös valtava digikuorma, jota saamme älylaitteista päivittäin. Onkin erinomaista, että hallitus vihdoin rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä kouluissa. Tämä tulee lisäämään oppimista ja työrauhaa kouluissa, aitoja sosiaalisia kohtaamisia ja toivottavasti myös lisäämään liikkumista kouluissa. Tällä on eittämättä vahva vaikutus myös mielenterveyteen.  

Arvoisa rouva puhemies! Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Pelkästään kouluissa tehtävät rajoitukset eivät yksin riitä, vaan tarvitaan myös vapaa-aika ja vanhemmat mukaan. Siksi jokainen meistä vanhemmista voisi oman ruutuajan tarkkailun lisäksi asettaa rajoja älylaitteiden käytölle. Varsinkin pitkin yötä pelien pelaaminen ja esimerkiksi TikTokin selaaminen vaikuttavat seuraavaan päivään ja koulunkäyntiin hyvin merkittävästi. Näin ollen nuorten unen määrä jää pois ja vähäiseksi. Arkirytmi on siis monilla suoraan sanottuna pielessä.  

Selvitysten perusteella moni nuori on kokenut, että aamulla kouluun herääminen on vaikeaa ja väsyttää. Lisäksi moni jättää aamupalan kokonaan syömättä, joka pahimmillaan korvataan energiajuomalla. Tämä näkyy selkeästi myös kouluissa oppilaan keskittymisessä ja jaksamisessa koulupäivän aikana. Olen saanut tämän todistaa koulupoliisin tehtävissä harmillisen useasti.  

Nämä edellä mainitut arkirytmiä sekoittavat asiat ovat omiaan lisäämään myös nuorten pahoinvointia.  

Arvoisa puhemies! Perusopetuksen puolella näkyvät hallituksen vahvat panostukset taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Kesälomien jälkeen alkavalla lukukaudella kännykkäkiellon lisäksi astuu voimaan myös oppimisen tuen uudistus, ja perustaitojen vahvistamiseen tulee lisää tunteja kouluun. Vuositasolla nämä panostukset ovat oppimisen tuen osalta noin 100 miljoonaa euroa ja lisätuntien osalta reilu 20 miljoonaa euroa. Nämä ovat merkittäviä panostuksia, ja nyt kunnissa tuleekin olla tarkkana, että ne kohdistuvat oikein niille tarkoitettuihin kohteisiin. Lähtökohtana tulee olla, että kun peruskoulusta valmistuu, tulee jokaisen oppilaan osata lukea, laskea ja kirjoittaa. Tämä vahvistaa nuoren jatko-opintoihin ja ammattiin hakeutumista, ja tähän hallitus pyrkii näillä uudistuksilla.  

Arvoisa puhemies! Tässä muutamia hallituksen aikaansaannoksia. Paljon tehdään lisää kasvua lisääviä toimia, joilla Suomi saadaan nousuun ja talouskasvu käyntiin. Maahanmuuttopolitiikassa tehdään muutoksia hallitsemattomasta politiikasta pohjoismaiseen hallittuun politiikkaan, ja rajalaki on tärkeä osa tätä muutosta. Ilmastotoimien lähtökohtana on, että ne eivät saa heikentää Suomen kilpailukykyä eivätkä nostaa kansalaisten arjen kustannuksia. Perussuomalaisten ansiosta on myös leikattu merkittävästi kehitysavusta, jolla saadaan säästöpaineita pois suomalaisiin kohdistuvista leikkauksista. Suomen puolustukseen ja turvallisuuteen tämä hallitus on satsannut merkittävästi sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vuoksi.  

Arvoisa puhemies! Työ isänmaan turvallisuuden sekä hyvinvoinnin eteen jatkuu edelleen. — Kiitos.  

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen keskittämisen kaava on julma, kylmä ja surullinen. Kaiken kurjuuden keskelle kaivattaisiin nyt kasvua ja tulevaisuususkoa, mutta näillä näivettävillä politiikkatoimilla se jää todella kaipuun tasolle. Mitä meille viime vuodesta sitten käteen jäi? Kiristynyt verotus, arvonlisäverojen korotus, jolla Suomi nousi toiseksi korkeimmalle tasolle EU:ssa. Kasvun sijaan kitukasvua, vesittyneet työllisyystavoitteet, nippu konkursseja, leikatut peruspalvelut, keskittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, koulut ja maakuntien suljetut leikkausosastot. Julmat leikkaukset järjestöille, jotka tekevät erittäin tärkeää ennaltaehkäisevää työtä. Sopeutukset sosiaali- ja terveyspalveluihin, siis sinne tavallisen ihmisen arkeen, vanhustenhoitoon, nuorten mielenterveysasioihin. Leikkaukset koulutukseen, jatkuvaan oppimiseen ja uudelleenkouluttautumiseen. 

En olisi arvannut, että kokoomuksen vahtivuorolla ja perussuomalaisten peesatessa keskituloisen, tavallisen suomalaisen verotus on kireimmillään 10 vuoteen. Nämä kaikki toimet näkyvät tällä hetkellä ihmisten arjessa ja valitettavasti varsin surullisella tavalla. Harmillisinta on, että Orpon hallituksen politiikka on niin hirmuisen lyhytjänteistä. Voihan se tuntua nyt helpolta leikata vaikkapa sieltä koulutuksesta tai sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta valitettavasti nuo säästöt tulevat pitkällä aikavälillä järkyttävän kalliiksi. 

Totta kai hallitus on tehnyt menneenä vuotena myös hyviä asioita. Esimerkiksi pohjoisesta ohjelmasta olen antanut usein tunnustusta ja annan edelleen, samoin esimerkiksi tki-panostuksista. Mutta valitettavasti nämä yksittäiset hyvät asiat, joita hallitus tekee, hautautuvat sen surkeamman politiikan alle. Esimerkiksi terapiatakuu on hieno asia, mutta voisi sanoa, että se on niin kuin laastari avohaavaan, joka repeytyy yhä syvemmäksi koulutusleikkausten, järjestöleikkausten ja muitten, etenkin nuoriin, perheisiin ja työssä väsyneisiin kohdistuvien, leikkausten seurauksena. Kyse on nimittäin ennaltaehkäisystä, siitä, että niihin asioihin pystyttäisiin puuttumaan jo ennen kuin on edes välttämättä tarve sille terapialle. 

Arvoisa puhemies! Minä aivan vilpittömästi toivon, että olen väärässä, että hallituksen tekemät toimet sittenkin purisivat, kertaantuisivat hyvänä tulevaisuudessa, jotta kaikki nämä arkea surkeuttavat päätökset johtaisivat kuitenkin lopulta johonkin hyvään. Mutta valitettavasti mikään ei tällä hetkellä viittaa siihen, että näin olisi, että suunta olisi kääntynyt. Pitääkin kysyä: milloin on se oikea aika vihdoin lopettaa se velkaantuminen, jota vaalien alla lupailtiin? Keskustalla on tälle kaikelle vaihtoehto. Me olemme tehneet komean kasvupaketin ja mainiot vaihtoehtobudjetit, joissa arvovalinnat ovat erilaiset.  

Mikä sitten on keskustan ero esimerkiksi oikeistopuolueisiin? Me muistamme ihmisen. Meillä on perimässä se, että jokainen ihminen on samanarvoinen tässä yhteiskunnassa ja että jokaisella pitää olla samat mahdollisuudet pärjätä elämässä. No, mikä meidän eromme on sitten vasemmistopuolueisiin? Tietenkin se, että me ollaan talouden suhteen realistisia. Ja mikä on ero näihin molempiin edellä mainittuihin? Me ei olla isojen etujärjestöjen talutusnuorassa, emmekä me kannata missään tilanteessa keskittävää politiikkaa.  

No, mitä nyt sitten pitäisi tehdä? Listaus on aika pitkä, ja niitä on käyty täällä paljonkin läpi, mutta muutamia luetellakseni: investointiverohyvitys pienille ja keskisuurille yrityksille, veroluonteisten maksujen alentaminen, verovapaat vanhempainvapaat, Viron veromalli, eläköityvien tuloveron alennus, matkailualan kasvuohjelma, erityistalousalueet esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomeen, krääsävero, temuvero, ja tavoitteeksi Euroopan laadukkain ja nopein luvitusprosessi. Uskoisin, että tämmöisillä listauksilla voisi saada myös kasvua aikaan, ja tässäpä tarjoankin hallitukselle ihan ilmaisia täkyjä — olkaapa hyvät.  

Arvoisa rouva puhemies! Äskeisessä puheenvuorossa jäi kuntaosuus vähän vähälle, ja siitä ajattelin muutaman sanan sanoa, koska kysymys on viime vuoden toimintakertomuksesta ja viime vuonna piti tehdä kunnille myöskin valtionosuusuudistus, joka nyt sitten siirtyi tälle vuodelle tehtäväksi ja ehkä sitten 27 astuu voimaan. Se on kauan odotettu uudistus, ja se on hallituksen toimesta luvattu tehdä. Siinäkin yritetään katsoa sitten, miten niitä valtionosuuksia kuntien suuntaan oikeudenmukaisemmin jaettaisiin. Lisää rahaa luultavasti sieltä kokonaisuutena ei ole jaossa, vaan se jaetaan vähän uudella tavalla, mutta sitä odotetaan, koska siellä on selkeästi puutteita olemassa nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä.  

Arvoisa rouva puhemies! Norminpurkutalkoitakin piti valtion tehdä aika paljon, ja sieltä kunnilta tuli paljon ehdotuksia, mutta tosiasiassa valtionosuusjärjestelmästä otettiin vähän reilu 20 miljoonaa vuositasolla pois ja norminpurku tuotti jonkun noin neljä miljoonaa euroa kaiken kaikkiaan. Eli nämä menot otetaan kyllä heti pois, ja nyt tälle vuodelle on ihan samanlainen tilanne. 

Se, mistä erityisesti olen huolissani, on se, että sitten on kuitenkin näitä muitakin toimenpiteitä, jotka vaikuttavat kuntatalouteen erityisen paljon, jotka liittyvät siihen, kuinka kuntien verotulot kasvavat. Se liittyy suoraan siihen, kuinka verot tulevat, ja se on työllisyyttä ja se on kasvua. Kunnilla onneksi on aika paljon työkaluja oman elinvoimansa rakentamiseen, ja tämä TE-palvelu-uudistus, joka siirtyi kunnille tämän vuoden alusta, oli hyvä asia ja antaa lisätyökaluja siihen työhön. Mutta joka tapauksessa kunnat tarvitsevat nytten aikaa tehdä näitä ratkaisuja.  

Sitten kun koko ajan täällä on puhuttu, että kuntatalous on varsin vahvassa tilanteessa, mutta tosiasia on kuitenkin, että jos katsotaan kuntatalouden kehitysarviota vuosille 25—29, niin kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirta on noin kahdeksan miljardia euroa miinuksella tällä jaksolla. Eli se kertoo siitä, että kunnilla ei tällä hetkellä mene mitenkään erityisen hyvin, ja tämä tulee näkymään varmasti kuntaveroissa jatkossa ja kuntien järjestämissä palveluissa, koska kuntien talous heijastuu kaikkiin näihin hyvin nopeasti.  

Toivoisin, että maa saisi talouskasvua aikaiseksi ja siten myöskin tätä kuntapuolen julkistaloutta saataisiin paremmin hoidettua. — Kiitos.  

Arvoisa rouva puhemies! Hienoa, että kunnat nousivat esille. Ihan innostuin itsekin siitä puhumaan. Tätä valtionosuusuudistustahan tosiaan odotettiin, ja sitä odotettiin, että se olisi tuotu jo viime vuonna, mutta valitettavasti nyt näyttää siltä, että tämä uudistus taitaa junnata. No, tietenkin pääasia on se, että se uudistus tehtäisiin mahdollisimman hyvin, että eipä sitä kannata ehkä kiireellä pilata. Kunnat vastaavat kuitenkin aika isosta osasta meidän Suomea ja ihmisten arkea. Kun puhutaan esimerkiksi meidän peruskouluista, toisesta asteesta, harrastamisesta ja siitä tuesta, mitä lapset ja nuoret saavat nuorisotoimesta, niin nehän ovat kaikki kuntien alla. 

Sitten kun täällä puhutaan monesti siitä, että kuntataloudessa menee tosi hyvin ja kyllä kunnilla on varaa ja kyllä kunnat pärjäävät, niin valitettavasti se ei tilastojen valossa näytä siltä, vaan kyllähän meillä kunnat eriytyvät tällä hetkellä, eli yhä isompi osa kunnista on taloudellisesti todella hyvässä tai todella huonossa asemassa, ja esimerkiksi nämä kriisikunnat tulevat varmaan tulevaisuudessa lisääntymään, ellei joitain muutoksia saada. Tämän takia olisikin äärimmäisen tärkeää, että se valtionosuusuudistus sitten oikeudenmukaisesti saataisiin toteutettua. Sitä mielenkiinnolla odotan. 

Tässä haluan muistuttaa myös siitä, että Suomen pinta-alasta noin 70 prosenttia on alle 10 000 asukkaan kuntia. Eli se on valtava osuus, mikä meidän kunnista on alle 10 000 asukkaan kuntia, ja ne ovat myös semmoisia, mitkä päätöksenteossa unohtuvat ja mitkä myös menneenä vuotena ovat unohtuneet. Puhuttiinpa me yksityisteistä, siitä, miten kunnilta leikataan, tai hyvinvointialueitten palveluitten supistamisesta, niin ne kaikki osuvat näihin alle 10 000 asukkaan kuntiin, jotka kuitenkin tuottavat sitten meille valtavan määrän vaikkapa luonnonvaroja, joista Suomi elää. Eli toivon, että hallitus tulevaisuudessa ehkäpä muistaisi myös näitä alle 10 000 asukkaan kuntia hieman enemmän ja meitä myös niistä asioista, joita me siellä kunnissa tuotamme.