Kunnioitettu rouva puhemies! Elämme Pohjolassa ja kansainvälisesti historiallisessa vaiheessa, kun Euroopassa käydään sotaa ja turvattomuus maailmalla jatkuu. Kaikki Pohjoismaat ovat nyt Naton jäseniä, mikä avaa uusia mahdollisuuksia pohjoismaiselle yhteistyölle. Samaan aikaan edessämme on useita suuria haasteita, kuten luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ilmastonmuutos, tekoäly ja kyberturvallisuus sekä eriarvoisuuden lisääntyminen ja demokratiaan kohdistuvat uhat. Geopoliittisen myllerryksen aikoina lähimpien naapureiden ja liittolaisten merkitys korostuu. Pohjola on nykytilanteessa yhtenäisempi kuin koskaan, ja kansalaiset toivovat Pohjoismaiden yhteistyön tiivistymistä.
Viime vuoden huhtikuussa järjestetyt eduskuntavaalit vaikuttivat Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintaan ja kokoonpanoon. Nyt käsittelyssä oleva valtuuskunnan kertomus keskittyy sekä viime vaalikauden että vaalien jälkeen valitun uuden valtuuskunnan toimintaan. Olen itse saanut luotsata Pohjoismaiden neuvoston valtuuskuntaa puheenjohtajan ominaisuudessa viime kesästä lähtien. Voin ilokseni todeta, että uuden valtuuskunnan työ on lähtenyt erittäin hyvin käyntiin ja meillä on aktiivinen, osaava ja innostunut joukko edustamassa Suomea pohjoismaisessa yhteistyössä.
Suomen valtuuskunnan jäsenet osallistuvat aktiivisesti työskentelyyn neuvoston puheenjohtajistossa ja valiokunnissa sekä istuntokeskusteluihin ja vaikuttavat Pohjoismaiden hallituksiin tekemällä jäsenaloitteita ja kirjallisia kysymyksiä. Pohjoismainen rajaestetyö on konkreettisuudessaan säilynyt Suomen valtuuskunnan työn keskiössä. Pohjoismaiden neuvoston tulee luoda hallituksille paineita poistaa rajaesteitä Pohjoismaiden väliltä pitämällä ajankohtaisia rajaestekysymyksiä aktiivisesti poliittisella agendalla. Suomen valtuuskunta käy kokouksissaan säännöllistä vuoropuhelua ministerien kanssa pohjoismaisista kysymyksistä ja erityisesti Pohjoismaiden välisistä rajaesteistä ja niiden poistamisesta.
Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ovat olleet jo pitkään hyvin keskeisesti esillä Pohjoismaiden neuvostossa. Nyt kun kaikki Pohjoismaat ovat Naton jäseniä, nämä teemat tulevat luonnollisesti edelleen korostumaan neuvoston työssä. On tärkeää, että Pohjoismaiden hallitusten välisellä puolustus- ja turvallisuuspoliittisella yhteistyöllä on tukeva parlamentaarinen kytkentä. Tässä Pohjoismaiden neuvosto on luonnollinen foorumi keskustelulle.
Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi viime maaliskuussa uuden kansainvälisen strategian, jonka avainsanoja ovat demokratia, turvallisuus ja ilmasto. Strategian kolme painopistealuetta ovat turvallisuus Pohjolassa ja sen lähialueilla, sääntöpohjainen maailmanjärjestys ja pohjoismainen malli sekä kestävä kehitys Pohjolassa ja maailmalla. Strategian mukaan neuvoston tulee olla globaali toimija, joka edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia ja vihreää siirtymää. Pohjoismaille on ominaista, että pyrimme lisäämään vakautta ja turvallisuutta maailmassa rauhanomaisin keinoin.
Ulko-, turvallisuus- ja puolustuskysymykset pohjoismaisen yhteistyön näkökulmasta olivat myös fokuksessa, kun neuvoston puheenjohtajisto tapasi tasavallan presidentin, Sauli Niinistön, Suomen valtuuskunnan isännöimässä kokouksessa joulukuussa. Muita tärkeitä yhteisiä pohjoismaisia teemoja viime vuonna Norjan puheenjohtajakaudella olivat turvallisuus- ja valmiusyhteistyö, vihreät energia- ja liikenneratkaisut sekä Pohjoismaiden nuorten osallistuminen yhteistyöhön.
Viime vuoden teemaistunto pidettiin Islannissa, ja sen pääteemana oli pohjoismainen energiahuolto turvallisuuspoliittisesti levottomina aikoina. Vaikka lähes satavuotinen pohjoismainen energiayhteistyö on ainutlaatuista, Ukrainan sodan mukanaan tuoma energiakriisi osoitti myös Pohjolan haavoittuvuuden energian huoltovarmuuden suhteen. Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on vahvistaa energian huoltovarmuutta ja huolehtia samalla siitä, että tarjolla on kestävästi tuotettua ja kansalaisten kannalta taloudellisesti oikeudenmukaista energiaa.
Kunnioitettu rouva puhemies! Pohjoismaiden neuvoston ulkopoliittista agendaa on hallinnut Ukraina sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa helmikuussa 2022. Neuvosto on tuominnut Venäjän toimet jyrkästi ja ilmaissut täyden tukensa Ukrainalle. Yhteydet Venäjän ja Valko-Venäjän hallintoihin on jäädytetty, mutta on pidetty tärkeänä tukea maiden demokraattisia oppositiovoimia. Suomen valtuuskunta on vuosia korostanut aktiivisen kansalaisyhteiskunnan merkitystä Valko-Venäjän demokratiakehityksessä. Valtuuskunta on muun muassa tehnyt aloitteen opiskelijavaihto-ohjelmasta, jolla tuettaisiin Valko-Venäjän demokratialiikettä.
Oslon täysistunnon vieraspuhuja, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, korosti puheessaan alueen turvallisuutta ja Ukrainan tilannetta. Stoltenberg totesi, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaa Naton kykyä olla läsnä ja puolustaa Pohjolaa ja tulla myös Baltian-naapuriemme avuksi. Lisäksi hän kantoi huolta Gazan tilanteesta ja muistutti, että Gazan sota ei saa johtaa siihen, että halumme tai kykymme auttaa Ukrainaa heikkenee.
Turvallisuus ja huoltovarmuus olivat keskeisiä puheenaiheita täysistunnon huippukokouksessa, jossa Pohjoismaiden pääministerit kohtaisivat neuvoston parlamentaarikot. Suomen pääministeri Petteri Orpo viittasi keskustelussa mahdollisuuksiin, joita piilee yhteispohjoismaisessa kriisivarautumisessa ja -harjoittelussa. Hän esitti myös varmuusvarastointiin liittyvää yhteistyötä ja pohjoismaisen huoltovarmuusverkoston luomista.
Pohjoismaiden neuvostossa käynnistettiin viime vuonna työ pohjoismaisen yhteistyön perustana olevan Helsingin sopimuksen päivittämiseksi. Päivitystarpeista on viime vuosina keskusteltu useasti johtuen etenkin Pohjolan muuttuneesta turvallisuustilanteesta. Historiallisista syistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikka eivät ole osa nykyistä Helsingin sopimusta. Yksi pääkysymyksistä onkin ollut, tulisiko Helsingin sopimukseen sisällyttää turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä varautuminen. Päivitystarvetta pohtinut työryhmä sai työnsä päätökseen huhtikuussa. Ryhmä ehdottaa raportissaan turvallisuus-, puolustus- ja varautumiskysymysten lisäämistä Helsingin sopimukseen.
Myös rajaesteet sekä lasten ja nuorten asema tulisi mainita Helsingin sopimuksessa, ja lisäksi useita sopimuksen artikloja tulisi päivittää vastaamaan nykypäivän pohjoismaista yhteistyötä. Neuvoston puheenjohtajisto käsittelee työryhmän raportin ja ehdotukset kokouksessaan kesäkuussa ja ottaa kantaa siihen, tehdäänkö Pohjoismaiden hallituksille suositus Helsingin sopimuksen päivittämisestä.
Kunnioitettu rouva puhemies! Haluan kiittää sekä viime vaalikauden että nykyistä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskuntaa aktiivisesta toiminnasta Pohjoismaiden yhteistyön hyväksi. Pohjoismaat ovat Suomen tärkein ja lähin viiteryhmä. Meidän on kyettävä jakamaan tietoa, resursseja ja parhaita käytäntöjä tehokkaasti yli rajojemme, jotta voimme löytää kestäviä ratkaisuja yhteiskuntamme haasteisiin. Haastaisin myös muut kuin Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskuntaan kuuluvat edustajat vahvistamaan pohjoismaista yhteistyötä. Näytetään yhteistyön hyöty jatkossakin konkreettisesti työssä niin eduskunnan valiokunnissa kuin muissa kansainvälisissä yhteyksissä, joihin kansanedustajina osallistumme. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, poissa. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina, tervetuloa.