Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnalle pitää antaa työrauha, ja se on tehty. Pidän tahdittomana, myös tyylittömänä sitä, että esitetään syytöksiä ja sen jälkeen sanotaan, että en minä ketään syytä. Syyttäkää mutta syyttäkää sitten rehellisesti. [Välihuutoja vasemmalta] 

Kunnat ovat, arvoisa oppositio, jo monta vuosikymmentä vastanneet suomalaisten terveyspalveluista. Viime vuosina kunta toisensa jälkeen on näitä ulkoistanut pakon edessä. Jos tämä sote-uudistus kaatuisi, niin kuin tuntuu, että te haluatte, niin silloin alkaa sitten ulkoistamiskierre. Minun on vaikea nähdä, miksi vasemmistoliitto, miksi sosiaalidemokraatit haluavat, että suuret sote-yhtiöt saavat suomalaiset markkinat. [Paavo Arhinmäki: Tuota ette usko itsekään!] Te ihmettelette, miksi me teemme tätä uudistusta. Kymmenen vuotta on yritetty tehdä sote-uudistusta. Jos nykytilanne kerta kelpaa, niin miksi tekin olette hallituksissa yrittäneet uudistuksen tehdä? 

Kysyn asianomaiselta ministeriltä uudistuksen etenemiseen liittyen maakuntavaalien ajankohdasta. Onko niin, että kun perustuslakivaliokunta on antanut lausuntonsa, lakiin tehdään tarvittavat muutokset ja vasta sitten päätetään maakuntavaalien ajankohdasta? [Keskustan ryhmästä: Kyllä kyllä!] 

Arvoisa puhemies! Kuten tässä on todettu jo viimeisen viikon ajan, kun tämä käsittely täällä ei ole edennyt sillä tavalla kuin aiemmin ajattelimme, on ihan selvä asia, että vaaleja ei pidetä siellä lokakuun lopussa. Tästä olemme yhtä mieltä. [Ben Zyskowicz: Mistä vuodesta puhutte?] Mutta sitten olemme kyllä vahvasti hallituksessa sillä kannalla, että kun näemme myös sen perustuslakivaliokunnan lausunnon ja näemme, minkä verran siinä on myös työtä sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ja myös sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle sen vastineen laatimisessa, tulemme lähiaikoina viisaammaksi myös tämän vaalipäivän suhteen. Kun tässä on jouduttu jo tekemään näitä muutoksia, ajattelen kyllä niin, että vaalipäivän on seuraavalla kerralla satuttava kohdalle, ettei siinä enää jää kysymisen varaa. Henkilökohtaisesti ja ymmärtääkseni hallituksessa laajemmin ajatellaan niin, että on hyvä katsoa tämän valiokuntatyön edetessä sitten vähän myöhemmin sitä, mikä se vaalipäivä on, eli ei [Puhemies koputtaa] hökäistä sitä nyt ensimmäiseksi ilmaan. 

Arvoisa puhemies! Kyllä tästä sote-sopasta alkaa valitettavasti maku mennä viimeistään tämän vastuuttoman valinnanvapauden myötä. Tämän sote- ja maakuntauudistuksen suurimpia kysymyksiä on oikeastaan rahoitus, koska osa maakunnista kokee, että nyt esillä oleva rahoitusmalli ei ole kaikille maakunnille tasapuolinen. Kun tässä nyt on hallituskin tullut siinä mielessä järkiin, että on todennut, että näitä vaaleja täytyy siirtää, niin missä vaiheessa on ajateltu alkaa miettiä tätä maakuntien verotusoikeutta? Se on monelta taholta todettu, että tämä tulisi ehkä toimimaan siinä vaiheessa, kun maakunnat saisivat tämän verotusoikeuden. Eikö nyt olisi oikea paikka miettiä myös tätä kysymystä? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean suoraan tästä nämä maakuntien rahoitukseen liittyen, eli on olemassa se maakuntien rahoituslaki, jossa on ne perusteet, mitenkä määräytyy rahoitus, ja sitten aika monipolvinen mekanismi siihen, että jos jossakin maakunnassa rahoituksen osalta ollaan ongelmissa, niin siihen pystytään löytämään apuja. Sitten edelleen myös me olemme tunnistaneet hallituksessa yhdessä maakuntien kanssa tämän talven ja kevään aikana, että nämä muutoskustannukset tulevat tuomaan rasitetta maakunnille, joillekin jopa mittavassa määrin, ja se tarkoittaa silloin sitä, että meidän pitää siihen myös varautua hallituksen puolelta.  

Mutta sitten tätä verotusoikeusasiaa käsiteltiin hallituksen sisällä jo vuonna 2016 ja todettiin, että ei ainakaan tässä alkuvaiheessa oteta tähän verotuselementtiä mutta siitä tehdään selvitys. Itse pidän kyllä tätä linjausta järkevänä. Kun ajattelette, miten laaja kokonaisuus on ja miten paljon tässä on näitä taloudellisia elementtejä, niin tässä alkuvaiheessa ei ainakaan maakunnilla ole verotusoikeutta. 

Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiotani siihen, että valtiovarainministeri Orpo puhui vahvasta järjestäjästä. Mutta tosiasiassa ainoa vahva asia on tuo maakuntien rahoituksen leikkuri. Jos te annatte lakisääteisiä tehtäviä järjestettäväksi maakunnille, teidän täytyy antaa myös työvälineet, jotta ne lakisääteiset tehtävät voidaan järjestää. 

Mitä tapahtuu maakunnille tilanteessa, jossa markkinamalli nostaa kustannuksia, ikääntyminen nostaa kustannuksia, palveluiden kysynnän nousu nostaa kustannuksia, järjestelmän muutos nostaa kustannuksia ja samaan aikaan maakuntien rahoitusta vähennetään? Mitä maakunnille jää siinä vaiheessa tehtäväksi? Ei ole muita vaihtoehtoja kuin nostaa asiakasmaksuja, rajata palveluita. Mitä tapahtuu, jos rahoitus loppuu lokakuussa? Eiväthän maakunnat voi pistää lappua luukulle ja sanoa ihmisille: tulkaa hakemaan palveluita taas tammikuussa. Kysymys on perustuslaillisista tehtävistä, ja pitää antaa mahdollisuus hoitaa ne. Miten tässä tilanteessa toimitaan, valtiovarainministeri Orpo? 

Arvoisa puhemies! Haluan täällä jälleen toistaa sen, että maakunnilla on itsellään välineitä hoitaa sitä, että se rahoitusraami kestää kunnossa eikä mennä asiakasmaksujen leikkaamiseen [Hälinää] eikä myöskään palveluiden leikkaamiseen. [Vasemmalta: Mitä ne ovat?]  

Asiakasmaksulain osalta totean sen, että sinne tulee myös lakiin katto — se ei voi joustaa jatkuvasti ylöspäin. 

Täällä on moneen kertaan toistettu sitä, että maakunnilla, niillä 18:lla, on monia mahdollisuuksia itse vaikuttaa siihen, miten toimintatapoja muutetaan, miten johdetaan, miten se heidän järjestelmänsä toimii, miten otetaan ennalta ehkäisevät toimet käyttöön, [Ville Niinistö: Miten? Leikataan?] kuntoutus käyttöön. Ja pääasia on nyt, hyvät ystävät, hyvät edustajakollegat, ymmärtää, että tässä on kysymys kustannusten kasvun leikkauksesta ja vähentämisestä, hillitsemisestä, eli rahoitushan tulee kasvamaan tästä nykytilasta, joka on 18,6 miljardia euroa, aina sitten 24 miljardiin asti. [Puhemies: Aika!]  

Arvoisa puhemies! Todellakin, eduskunnan tarkastusvaliokunta antoi tänään lausuntonsa, taisi olla ensimmäinen yksimielinen lausunto. Eduskunnassa näemme, että nämä tarkastuksien valvonnan kysymykset ovat lainsäädännössä hyvällä mallilla. Mutta sitten totta kai toteamme, että on haasteita kustannusten hillinnässä, valinnanvapauden toteuttamisessa, [Paavo Arhinmäki: Haasteita!] ja riskejäkin, niin kuin aina suurissa uudistuksissa on. 

Sitten lopuksi toteamme, että ”on hyvä, että tärkeän uudistuksen valmistelussa edetään määrätietoisesti. Pitkään jatkuneen uudistuksen lykkääntymisestä aiheutuisi kuitenkin olemassa olevien ongelmien jatkumista, epävarmuutta sekä kasvavia kustannuksia ja riskejä.” Suuri riski siis — minä tulkitsen näin — on juuri se, että me emme pysty täällä eduskunnassa nytkään uudistusta toteuttamaan. Kysyn pääministeriltä: miten te näette näiden riskien hallinnan, joita aina tällaisissa uudistuksissa on, ja haasteet kustannusten hillinnässä suhteessa uudistuksen toteutumiseen? 

Arvoisa puhemies! Minusta tarkastusvaliokunta on oivaltanut tämän ytimen hyvin, ja se on yksimielisessä lausunnossaan todennut, että uudistus pitää viedä nyt määrätietoisesti maaliin. [Markku Rossi: Kuka on puheenjohtaja?] 

Se on selvä asia, että kun puhutaan suuresta uudistuksesta, niin aina liittyy uudistamiseen riskejä. Liittyy nykytoimintaankin riskejä. Tärkeintä on nyt se, että me saamme täältä valmiiksi uudistuksen, joka antaa erittäin hyvän pohjan maakunnille toteuttaa ne tehtävät ja ne tavoitteet, mitä eduskunta ja hallitus ovat uudistukselle asettaneet. 

Meillä on myöskin erinomaiset edellytykset siihen kustannushillintätavoitteeseen, joka kymmenen vuoden ajanjaksossa hillitsisi kustannuksia 3 miljardilla eurolla. Ne joka tapauksessa kasvavat tuona ajanjaksona noin 2 miljardia euroa. 

Värderade fru talman! Frågan om finansieringen i vårdreformen är absolut central, och det vi undrar i svenska folkpartiet och i svenska riksdagsgruppen är om regeringen överhuvudtaget läser riksdagens egna utlåtanden. Till exempel innehåller finansutskottets utlåtande mycket kritisk text om huruvida det alls är möjligt att nå de här kostnadsinbesparingarna. 

Arvoisa puhemies! Tässä miettii sitä, lukeeko hallitus ylipäänsä nyt, mitä eduskunnan valiokunnat tästä sote-uudistuksesta ja menoista sanovat. Valtiovarainvaliokunta on ollut erittäin selvä omassa lausunnossaan, erittäin kriittisessä lausunnossaan, jossa arvioidaan, että kustannukset tulevat kasvamaan, koska väestö vanhenee, ja että ei ole mahdollista ehkä toteuttaa ylipäänsä näitä kustannussäästöjä, jotka hallitus tässä haluaa. [Markku Rossi: Se on kustannusten hillintää!] Tämän lisäksi myös talouspolitiikan arviointineuvosto on nostanut tämän kysymyksen esille. Ei sielläkään uskota tähän, että säästetään se 3 miljardia. Ja he kysyvät, minkä takia ei ensin tehdä niin, että mennään pieni askel kerrallaan, otetaan pilotointialue, katsotaan, miten [Puhemies: Kysymys!] käy. Ja kysymys on: arvoisa hallitus, [Kari Uotila: Miksi tehtiin lehmänkauppa!] luetteko eduskunnan lausuntoja ja ymmärrättekö, mitä niissä lukee? [Naurua] 

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunnan lausuntoa en ole vielä ehtinyt lukea, mutta valtiovarainvaliokunnan lausunnon olen lukenut ja erittäin tarkkaan. Ja nimenomaan olen kiinnostunut aina myös niistä arvioista, joissa on arvioitu monipuolisesti sekä hyvää että huonoa ja arvioitu myös näitä riskejä. 

Mutta sitten minä haluan todeta sen, että ei tämä maakuntien rahoituslaki ole syntynyt missään tyhjiössä. Tästä rahoituslaista on tehty kaiken kaikkiaan 21 eri vaikutusarviointia ennen kuin se on tullut tähän taloon. Sitäkään ei minusta pitäisi pystyä väheksymään. 

Sitten ehkä tähän isoon kuvaan. Meidän kannattaa kyllä muistaa, että on erilaisia arviointeja ja mahdollisuuksia siinä, pitääkö meidän pyrkiä näitä kustannuksia vähentämään ja hillitsemään. Kansainväliset tahot — OECD, IMF, Euroopan unioni, komissio ja monet muut — sanovat, että Suomen pitää pystyä turvaamaan kansalaisille palvelut, yhdenvertaiset palvelut, mutta että meidän pitää myös pystyä vähentämään sitä kustannusten kasvua. Ja sitä me tässä teemme. 

Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tehdään sen vuoksi, että jokainen suomalainen saisi verovaroin tuotetut palvelut. Kokoomus ja kaikki hallituspuolueet ovat aivan varmasti sitoutuneet siihen, että eduskunnassa viemme tätä lakiesitystä sillä tavalla eteenpäin, että nämä tavoitteet voidaan toteuttaa. Yksi aivan keskeinen tavoite on se, että jokainen suomalainen pääsisi ajoissa peruspalveluihin. OECD on useasti huomauttanut meitä siitä, että meillä peruspalveluihin pääsy riippuu kukkaron paksuudesta. [Eva Biaudet’n välihuuto] Ja jotta palveluihin päästäisiin, niin hallitus on tuonut tämän esityksen valinnanvapauslaista. Se on tärkeä laki, jolla vahvistetaan peruspalveluita. 

Opposition kaikista vaihtoehdoista puuttuu se keino, millä vahvistettaisiin peruspalveluita. [Välihuutoja vasemmalta] On loistavaa, että valinnanvapautta aiotaan kokeilla, 100 miljoonaa euroa tuli jo pilotteihin, ja nyt lisäbudjetissa tulee vielä toinen 100 lisää. On tärkeää, että jokainen maakunta pääsee tuohon pilottiin mukaan. Olen iloinen, että oma kotikaupunkini Helsinki on jo mukana, mutta milloin tehdään päätökset, [Paavo Arhinmäki: Ei me vielä olla mukana!] että loputkin maakunnat pääsisivät mukaan, kun kymmenen on jo luvattu ottaa mukaan? 

Arvoisa puhemies! Aivan totta, kuten edustaja totesi, hallituksen esitykseen valinnanvapaudesta sisältyy pykälät myös piloteista ja niistä kriteereistä, miten maakunnat voivat päästä niitä toteuttamaan. Nuo päätökset, joihin edustaja viittaa, vaikkapa juuri merkittävällä rahasummalla Uudenmaan osalta, ovat tietenkin ehdollistettuja lain voimaantuloon ja hyväksymiseen. Mutta heti sen jälkeen maakunnat pääsevät pilotoimaan. 

Ensivaiheessa on tehty päätöksiä kymmenestä maakunnasta, ja hallitus on sitoutunut siihen, että kaikki maakunnat viimeistään ensi vuoden alusta, lain tultua nyt ensiksi täällä hyväksyttyä, voivat päästä tähän mukaan. Ja se on osa myös tämän uudistuksen vaiheistusta ja hallittua voimaantuloa, että eri alueet testaavat ja kokeilevat ennen maakuntien varsinaista aloitusta niitä asioita — joita ovat muun muassa sote-keskukset, henkilökohtainen budjetointi ja asiakassetelit eli kaikki ne valinnanvapauden työkalut, mukaan lukien [Puhemies koputtaa] suun terveydenhuollon uusi toimintamalli. 

Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisille tietenkin kaikkein tärkeintä on hoitoon pääsy ja palveluitten saatavuus. 3 miljardin säästöura kuitenkin tarkoittaa sitä, että maakunnilla on yleiskatteellisen rahoituksen menoleikkuri, ja on tehty laskelmia, mitä se tarkoittaa itse kullekin maakunnalle. On todellakin se uhka, että palveluita joudutaan karsimaan tai niitä joudutaan rankasti keskittämään, jotta voidaan sitten hillitä tätä kustannusten kasvua. 

Aivan niin kuin täällä ministeri Vehviläinen aiemmin totesi, kyllähän näitä laskelmia on tehty. Vuoden 2017 laskelmat poikkeavat erittäin paljon vuoden 2019 laskelmista, ja alueuudistus.fi-sivustolla todetaan, että pienten maakuntien kohdalla voi olla hyvinkin suurta kausivaihtelua, siis hyvinkin suurta kausivaihtelua. Tämä on siis hallituksen omaa arviota. Väestörakenne, sairastavuus ja sosioekonomiset tekijät ovat siellä laskelmien taustalla. [Puhemies: Kysymys!] Olisi äärimmäisen tärkeää, että me nyt saisimme sellaisia laskelmia, joista me näemme, kuinka paljon maakuntien on lähdettävä karsimaan, kuinka paljon on keskitettävä, jotta näissä kustannussäästöurissa pysytään. 

Arvoisa puhemies! On todellakin niin, kuten edustaja sanoi, että ne ovat vielä tässä vaiheessa arviointeja, ja niitä on tehty vuoden 16 ja vuoden 17 luvuilla. Nämä viimeiset päivitetyt laskelmat maakuntakohtaisesti, jotka toukokuussa tehtiin, perustuvat edelleenkin talousarviokyselyihin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttömenoista. Voin sanoa, että siellä on paljon epävarmuustekijöitä, eli sen takia kaikille vastuullisille poliitikoille ja myös maakunnissa oleville päättäjille sanon, että ne eivät ole vielä niitä lopullisia lukuja. 

Ja sitten haluan sen todeta — kun juuri on päättymäisillään laaja maakuntien kierros Päivi Nergin johdolla siitä, miten siellä on arvioitu tätä rahoituksen riittävyyttä — että siellä on tunnistettu todellakin niitä riskejä, maakuntakohtaisesti vähän erilaisia riskejä, ja me pystymme nyt katsomaan, miten ne muutoskustannukset niistä ehkä tulevat. Olen samaa mieltä teidän kanssanne siitä, että yleiskatteellinen rahoitus ei yksin pysty kattamaan [Puhemies: Aika!] niitä muutoskustannuksia ja niihin pitää vielä varautua jollakin tavalla erikseen. 

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on käsittelyssä tämän hallituksen esitysten ensimmäisessä aallossa 3 850 sivua. Ministeri Vehviläinen, te epäilitte jo, että eduskunnassa aikataulut jäävät jälkeen ja täällä hidastellaan. Se tuntuu hyvin pahalta sen takia, että koko ajan tämä kone käy. Täällä tehdään valtavasti töitä sen eteen, että tämä kokonaisuus saataisiin täällä ansiokkaasti käsiteltyä. Lähes kaikki valiokunnat, jotka ovat tässä hallituksen esitysten käsittelyssä mukana, ovat nyt antaneet lausuntonsa — odotamme enää perustuslakivaliokunnan lausuntoa — joten ajattelen, että jo tämä prosessi kai osoittaa näiden julkisten lausuntojen ohella, että eduskunnalla on aika paljon tässä tehtävää, koska näyttää siltä, että tässä esityksessä [Puhemies: Kysymys!] on myös valuvikoja. Siksi kysynkin vielä kerran: oletteko te hallituksena sitoutuneet siihen, että eduskunta päättää lakien säätämisestä ja valtioneuvosto käyttää vain hallitusvaltaa? [Kokoomuksen ryhmästä: Eikös se ole tullut selväksi jo?] 

Arvoisa puhemies! Esititte saman kysymyksen viime viikolla. Totean, että hallitus antaa eduskunnalle työrauhan. Ja omalta osaltani olen vastannut myös siitä, että juuri teidän johtamanne valiokunnan työtä tuetaan sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden voimin kaikin mahdollisin tavoin. Olen hyvin tietoinen siitä, että on useita kokouksia, joista olette tehnyt useiden muistioiden pyyntöjä, ja ministeriöiden virkakunta tuottaa kaikin mahdollisin tavoin tukea sille työlle, jota te teette. 

Toisaalta on hyvä muistaa, että valtaosa näistä laeista, laajasta nipusta, jota ansiokkaasti työstätte, on ollut eduskunnassa jo työn alla ja niitä on ollut mahdollisuus käsitellä yli vuoden ajan ja valinnanvapauslaki toimitettiin teille maaliskuun 8. päivä valtioneuvostosta. [Välihuutoja vasemmalta] Mutta korostaakseni työnjakoa ja tätä mainittua vallan kolmijakoa: aivan totta on se, että eduskunta käyttää sen ajan, minkä parhaaksi katsoo ja työssään tarvitsee, ja työjärjestyksensä mukaisesti viivytyksettä käsittelee tämän historiallisen ja merkittävän uudistuksen. 

Arvoisa puhemies! Kiitän tästä mahdollisuudesta käyttää vielä toisen puheenvuoron. Olen erittäin ripeä. Totean, että te, ministeri Saarikko, olette tukenut ansiokkaalla tavalla sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan työtä, siitä teille tunnustus. Kysynkin nyt: onko hallitus tietoinen siitä, että tässä kokonaisuudessa, jossa on siis seitsemän mietintöä annettavana ja kaksi lausuntoa tässä ensimmäisessä aallossa, olemme vielä tänä maanantaina merkanneet hallituksen ministerin kirjeellä ministeri Saarikon uudet pykäläesitykset tuottajalaki 52:een tiedoksi valiokunnalle? Kuitenkin alkuperäisen aikataulun mukaan ministeri Vehviläinen vaati jo ensi viikolla ratkaisuja tähän kokonaisuuteen, joten totean, että aikataulujen suhteen olisi tärkeää antaa nyt eduskunnalle työrauha. Me saimme nämä pykälät käsittelyyn yhden lain osalta tällä viikolla ja olemme tehneet siitä kuulemisia ja jatkamme tätä tärkeää työtä. Siinä on kysymys pitkälti siitä, miten yritykset ja julkinen sektori laitetaan samalle viivalle, mitä ehtoja tarjotaan, ja se ei kyllä mene [Puhemies: Aika!] yhdellä kuulemisella. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru, valiokunnan puheenjohtajana viittaatte lakiin palveluntuottajista. Tuo laki on ollut Suomessa pitkään kaivattu ja toivottu, ja se selkiyttää sääntelyä yksityisistä ja julkisista palveluntuottajista jo nykytilaan. Koska tuolla lailla on kuitenkin suoria kytköksiä ja liityntäpintoja valinnanvapauslainsäädäntöön, on aivan totta, että niiden käsittely yhtäaikaisesti on tärkeää.  

Olen kuitenkin tiedustellut valiokunnalta jo noin puoli vuotta sitten, olisitteko voineet aloittaa tuon käsittelyn aiemmin. Teitte ratkaisun siitä, että se tehdään tässä yhteydessä, ja minusta se on perusteltua, [Krista Kiurun välihuuto] te toimitte juuri siinä työjärjestyksessä kuin puheenjohtajana ja valiokunnan jäseninä yhdessä arvioitte.  

Ja jos palveluntuottajalain osalta on vielä epäselvyyksiä, tuotan mielelläni virkakunnan kanssa kaiken sen materiaalin, mitä tarvitsette, jotta tuokin laki voi tulla hyväksyttyä.