Arvoisa rouva puhemies! Euroopan poliisivirasto Europol perustettiin vuonna 1995. Täysimääräisesti se aloitti toimintansa vuonna 1999. EU:n perustamissopimuksessa todetaan, että Europolista tulee säätää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella. Tämän asetuksen neuvottelut on saatu valmiiksi, ja asetus tuli voimaan 13.6.2016. Sitä sovelletaan kuitenkin vasta 1.5.2017 alkaen, lukuun ottamatta tiettyjä hallinnollisia säännöksiä, jotka ovat voimassa jo nyt. 

Nyt keskustelussa olevassa hallituksen lakiesityksessä on kyse Europol-asetusta täydentävistä kansallisista säännöksistä. Niissä ei esitetä mitään, mikä ei olisi jo tällä hetkellä voimassa, mutta koska Europol-asetus kumoaa olemassa olevat Europolia koskevat säännökset, tulee kansalliset säännökset antaa uudelleen. Laki tulisi voimaan myös 1.5.2017. Laista ei aiheudu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Sen vaikutukset viranomaisten toimintaan ovat myös vähäiset. 

Hallituksen esityksessä esitetään, että keskusrikospoliisi toimisi Suomen kansallisena yksikkönä eli eräänlaisena yhteyspisteenä Europolin suuntaan. Krp on tälläkin hetkellä kansallinen yksikkö. Toiseksi esitetään, että Suomen toimivaltaiset viranomaiset eli poliisi, Tulli ja Raja voisivat olla suorassa yhteydessä Europoliin, kuten ne voivat olla jo tälläkin hetkellä. Kolmanneksi esitetään, että tietosuojavaltuutettu toimisi kansallisena valvontaviranomaisena, mitä se on jo tälläkin hetkellä. Vielä esitetään, että rekisteröidyn, joka haluaa käyttää oikeuttaan tarkistaa itseään koskevat tiedot Europolista, on Suomessa tehtävä tarkistuspyyntö poliisilaitokselle, aivan kuten tälläkin hetkellä. 

Lisäksi esityksellä kumotaan nyt voimassa oleva laki Europolia koskevan päätöksen eräiden säännösten täytäntöönpanosta. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Europol on siis Euroopan unionin virasto, jonka toiminta ja tavoitteet ovat kyllä erittäin ajankohtaisia tällä hetkellä. Europolin tavoitteenahan on rajat ylittävän vakavan rikollisuuden, huumekaupan, laittoman maahanmuuton, kyberrikollisuuden, ihmiskaupan, rahanpesun ja niin edespäin estäminen, ja siinä Europol toimii nimenomaan sillä tavoin, että se parantaa tiedustelutietoihin perustuvaa tilannekuvaa ja EU-maiden hyvää yhteistyötä. 

Europolin toiminta on erityisen tärkeää nimenomaan pienten jäsenmaiden kuten Suomen kannalta, ja käytännössä ongelmana on viime vuosina ollut sen toiminnassa se, että suuret jäsenmaat eivät ole aina niin halukkaita antamaan sitä tiedustelutietoa Europolille, ja tämä on asia, jota käytännössä joudutaan jatkuvasti pitämään esillä ja kehittämään. Nyt tietysti hyvin ajankohtainen asia on Ison-Britannian irrottautuminen Euroopan unionista. Iso-Britanniahan on lainvalvonnan, viranomaistiedustelun suurvalta, ja on erittäin tärkeää, että Britannian ja Euroopan unionin yhteistyö tässä tiedustelutiedon jakamisessa ja keräämisessä voisi tuon brexitin jälkeenkin toteutua. 

Kaiken kaikkiaan tämä Europol-asetus on sinänsä ihan linjassa sen tavoitteiden kanssa ja siinä mielessä täysin hyväksyttävä. Asia on erittäin tärkeä, ja Europolin toimintaa on tärkeää tukea. 

Arvoisa rouva puhemies! Ilolla tervehdin tätä esitystä juuri sen takia, että se syventää merkittävästi yhteistyötä koko euroalueella, ja niin kuin tässä edustaja Räsänen hyvin kuvasi, niin tiedonsaannista ynnä siihen liittyvistä asioista tulee semmoinen moraalinen velvoitekin tämän lain myötä, että yhteistyö tiivistyy ja tietoa jaetaan. Tätä kautta Suomi todennäköisesti pystyy vielä paremmin valvomaan omia rajojaan ja omaa turvallisuuttaan, koska meillä on jatkuvasti ajankohtaista tietoa siitä, mitä maidemme alueilla tapahtuu. Joten toivon, että kun tätä esitystä täällä käsitellään, niin vielä vahvemmin voisimme todeta ja kirjata nämä Suomeen liittyvät edut, jotka tässä nyt tulevat voimaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Europol tekee tärkeää työtä, avustaa EU-maiden lainvalvontaviranomaisia vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. Tällainen rajat ylittävä rikollisuus ja toimintahan on tänä päivänä aivan erilaista kuin vielä muutamia vuosia sitten osattiin ajatellakaan: sen rinnalle on tullut terrorismi, jonka estämiseksi meidän pitää tehdä kaikki mahdollinen. Myöskään sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden erottaminen toisistaan ei ollut kovinkaan paljon puheissa vielä muutamia vuosia sitten, mutta tänä päivänä se on hyvin yleistä, että niitä ei nähdä enää selkeästi toisistaan irrotettavina. 

Meillä Suomessahan paraikaa tehdään tiedustelulainsäädännön uudistamista niin siviili- kuin sotilastiedustelun osalta, [Puhelin soi täysistuntosalissa] ja olemmehan olleet tietyllä tavalla Euroopassa ja ehkä maailmassakin hieman outo lintu tässä kysymyksessä. Jos katsomme, mitä esimerkiksi läntinen naapuri on onnistunut ajantasaisella tiedustelulainsäädännöllä tekemään — he ovat onnistuneet estämään useampia terroristi-iskuja — niin on aivan perusteltua, että me ennen muuta näissä kysymyksissä olemme aktiivisia ja etunojassa. Tätä työtähän nyt on paraikaa tehty, ja toivon, että se työ valmistuisi mahdollisimman pian, sillä emme mekään missään lintukodossa enää elä. 

Arvoisa rouva puhemies! On helppo jatkaa tästä, mistä edustaja, ystäväni Timo Heinonen puhui. [Timo Heinonen: Hyvää ystävänpäivää!] Suomessa poliisille kaivataan lisää voimavaroja, ja tästä on aika laaja yhteisymmärrys, mutta tiedämme samalla, miten vaikeassa taloudellisessa tilanteessa Suomessa tällä hetkellä ollaan. 

Voimavarojen ohella toinen kysymys on poliisin toimintavaltuudet, enkä lainkaan ymmärrä enkä hyväksy sitä, että suomalaiselle poliisille ei ole annettu kaikkia niitä toimintavaltuuksia, jotka demokraattisissa oikeusvaltioissa, muissa maissa, on pystytty antamaan. Me emme todellakaan tarvitse sellaisia niin sanottuja ihmisoikeusjuristeja, jotka hyppivät seinille heti, kun vähän tulee puheeksi poliisin toimintavaltuuksien vahvistaminen. Muistutanpa siitä, että kun aikanaan poliisille annettiin mahdollisuus tietyissä rajatuissa tilanteissa tuomioistuimen päätöksellä puhelinkuunteluun ja teletunnistetietoihin, niin silloinkin eräs nykyisinkin edelleen aktiivinen niin sanottu ihmisoikeusjuristi vastusti tätä ja katsoi, että ollaan menossa isoveli valvoo ‑yhteiskuntaan tai poliisivaltioon. Tänä päivänä tiedämme, että lukuisat alamaailman keskinäiset välienselvittelyt — surmat, murhat, huumerikokset — on onnistuttu ratkaisemaan nimenomaan sen ansiosta, että  tietyissä olosuh-teissa poliisilla on tuomioistuimen luvalla mahdollisuus puhelun kuunteluun ja teletunnistetietoihin. Eli kaikki ne valtuudet suomalaisella poliisilla pitää olla, jotka demokraattisissa oikeusvaltioissa voi olla. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys on hyvä ja kannatettava. On kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että kun Europolille luodaan uusia toimintamahdollisuuksia, niin on pidettävä huoli siitä, että ei luoda turhaa uutta byrokra-tiaa vaan poliisin saamat toimivaltuudet ovat selkeät ja valvottavissa olevat mutta toisaalta sitten myös on rahaa ja toimintamahdollisuuksia, resursseja riittävästi. Suomessa tilanne on parantumassa senkin suhteen, kun tiedustelulainsäädäntöä ollaan parhaillaan valmistelemassa, ja todellakin tarvitaan maan turvallisuuden kannalta sellainen tiedustelulaki, joka antaa aidosti ne instrumentit, joita poliisi tarvitsee kansallisen turvallisuuden valvomiseen muun muassa ylikansallisesti toimivaa rikollisuutta vastaan. Euroopan unioni tässä mielessä on aivan oikea foorumi, jonka välityksellä voidaan yhteistyötä tehdä, vaihtaa tietoja ja nimenomaan toimia Euroopan sisällä yhteisesti järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Kaikki tiedämme, että yksittäinen maa, pieni maa, ei pysty omalla alueellaan kovin paljoa asiassa tekemään, koska rikolliset käyttävät koko Euroopan aluetta hyväkseen ja kansainvälisiä, nykyaikaisia tiedonvälitysvälineitä, internet tarjoaa valtavan hienot mahdollisuudet. Tätä varten tiedustelulainsäädäntö on saatava kuntoon ja pidettävä huoli siitä, että kun rahaa ja resursseja annetaan, niin se kaikki menee aidosti siihen tutkimustoimintaan. Toivon, että tästä uudesta virastosta, mikä se sitten onkaan ollessaan valmis aikanaan, Europolistahan tässä puhutaan, ei nyt tulisi valtavaa uutta virastokompleksia, jossa istuisi valtava määrä virkamiehiä ilman, että he ovat varsinaisesti aktiivisessa poliisitehtävässä, tutkimassa asioita. Hyvä esitys tämä on, sitä lämpimästi kannatan ja toivon, että Suomessa tämä tiedustelulainsäädäntö saadaan vihdoin ajan tasalle. 

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, tämä hallituksen esitys on kannatettava EU:n lainvalvonnan yhteistyöstä. Europolillahan on hyvin keskeinen asema Euroopan turvallisuusjärjestelmässä: se on lainvalvontaoperaatioiden toteutuksen tukija, se on lainvalvontaviranomaisten tietojenvaihdon tärkeä tekijä rikosasioissa, se on myös asiantuntijakeskus, ja siellä työskentelee rikosanalyysien huippuosaajia. Tässä mielessä yhteistyö Suomellekin on tärkeää, kun tiedämme rajat kotimaisen poliisin osalta taloudellisesti, ja yhteistyö tässä auttaa. Me emme todellakaan enää elä lintukodossa edes täällä Suomessa, jos ajattelemme myös terrorismin uhkaa. Näin ollen meidän täytyy olla samalla viivalla ja yhteistyössä Europolin kanssa, mitä tulee rikosten tutkimiseen. 

Muistan hyvin tuon teletunnistekeskustelun. Se oli liikenne- ja viestintävaliokunnassa, ja itse edustin siinä varsin pragmaattista linjaa, ei niin, että mitään urkintayhteiskuntaa tehdään, mutta niin, että poliisilla on riittävät valtuudet tunnistaa, minne puhelut ovat suuntautuneet. 

Sen verran vielä lopuksi tuosta brexitistä, että siellä on veroparatiisia, Isle of Mania ja Jerseytä, ja jos Britannia tosiaan nyt lähtee, niin kuin lähtee, pois EU:sta, niin sinne varmasti lentää pikkukoneella tiettävästi rahasalkut täynnä, niin että tässäkin mielessä Europolia varmasti tarvitaan. Harmaa talous on aika suuri näillä saarilla. 

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys on kaikin puolin kannatettava. Voin syvällä rintaäänellä todeta, että Europol on kokoonsa nähden erittäin tehokas yksikkö. Olen itse ollut siellä töissä jonkun aikaa reilu kymmenen vuotta sitten, ja siellä on huippuosaamista. Tosin pitäisi varmistaa myöskin se, että tiedustelulainsäädäntö täällä etenee, koska jotta tietoa voi vaihtaa, niin pitää olla myöskin tietoa, mitä voi vaihtaa. Tosin Europol ei ole mikään markkinapaikka, että saadaan tietoa vain, jos annetaan tietoa. Se toimii muutenkin. Nyt juuri kuulin, että sinne on lähdössä Länsi-Uudenmaan poliisipäällikkö Jari Liukku, erittäin hyvä ammattimies, ja lähtee täydentämään näitä muita asiantuntijoita siellä. Se on Suomelle hyvä markkinapaikka myöskin näyttää sitä, miten tietojenvaihto toimii, koska Suomessa viranomaisten välillä meillä on ollut aina erittäin hyvä tietojenvaihto ja sitä Europolillakin ehkä vielä voidaan aina parantaa ja voidaan katsoa Suomesta vähän mallia. 

Kiitokset vielä erikseen edustajalle Ben Zyskowicz erittäin hyvästä puheesta. — Kiitoksia. 

Arvoisa rouva puhemies! On todellakin niin, että Suomi on pahasti jäljessä näissä tiedusteluasioissa ja tarvitsemme kiireellisellä aikataululla sekä siviilitiedustelulain että sotilastiedustelulain. Parhaillaan näitä lakeja valmistellaan, ja myöskin parlamentaarinen työryhmä on valmistelussa mukana. Ja pyrkimyksenä on, että saataisiin valmista tämän kevään aikana, jotta sitten syksyn aikana voitaisiin näitä lakeja käsitellä ja saada lait voimaan ensi vuoden alussa, tämä on semmoinen tavoiteaikataulu. Mehän olemme olleet todella hyvin pahasti jäljessä tässä kehityksessä, ja on aika turhauttavaa, että esimeriksi ulkoministeriön vakoilutapauksessa saimme ulkovallalta tiedot siitä, että tällaista oli Suomessa tapahtunut jo monia, monia aikoja. Eli tämä asia on saatava pikaisesti kuntoon. 

Arvoisa puhemies! Lainvalvontayhteistyö on ajassamme äärimmäisen tärkeää järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja muiden vakavan rikollisuuden muotojen ehkäisyssä ja torjunnassa. Suurin uudistushan operatiiviselta kannalta on tietojenkäsittelysääntöjen muuttuminen siten, että järjestelmäkohtaisista säännöistä siirrytään käyttötarkoitussidonnaisiin sääntöihin. Hallituksen esitys laiksi Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta on kannatettava. Edustaja Raatikaisen tavoin voin sanoa, että Suomen poliisi kiittää tästä laista. 

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän siitä, että ministeri Risikko oli itse tämän esityksen esittelemässä ja hyvin ja perusteellisesti sen esittelitte. Mutta olisin kiinnostunut kuulemaan, minkälainen näkemys teillä on — kun käytte näissä ministerineuvoston kokouksissa ja varmasti olette siellä myös brittikollegan kanssa keskustellut — siitä, millä tavalla tämä tiedusteluyhteistyö ja yhteistyö Europolin puitteissa tulee brexitin jälkeen ja sen yhteydessä jatkumaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Olisin ministeri Risikolta kysynyt, mitä mahdollisia lisäkuluja tästä on syntymässä: tarvitaanko lisää resursseja ja onko tähän sitten varauduttu? 

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia näistä kommenteista. Täällähän tuli hyvin laaja-alaisesti myös tästä meidän turvallisuudesta ja siihen liittyvistä asioista, ja myöskin kiinnitettiin huomiota meidän tulevaisuuden haasteisiin. 

Kun mietimme meidän tulevaisuutta, niin emmehän me enää pysty erottamaan sisäistä ja ulkoista turvallisuutta. Me olemme aivan erilaisessa tilanteessa kuin mitä jopa kaksi vuotta sitten, jopa vuosi sitten, ja täällä te, jotka käytitte puheenvuoron, osoititte ymmärtävänne tämän tilanteen. Hiljattain, viime viikolla, tuli selvitys myös siitä, että vaaditaan tällainen yhteinen tilannekuva, ei ainoastaan turvallisuusviranomaisilta vaan kaikilta meiltä päättäjiltä, ja se onkin nyt tarkoitus, että tulevassa hallituksen puoliväliriihessä otetaan tätä turvallisuutta ja siihen liittyvää tilannekuvaa vielä tarkemmin. 

Yhteinen tilannekuva ei riitä, vaan tarvitaan myös toimintavaltuudet. Toitte täällä esille erinomaisen hyvin tämän tiedustelulainsäädännön, ja vielä, jälleen kerran, täältä edestä vetoan teihin, arvoisat kollegat, arvoisat kansanedustajat: Olette paljon vartijoina siinä, että me saamme tämän tiedustelulainsäädännön eteenpäin. Se on aivan ehdotonta tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa. 

Kaiken kaikkiaan meillä on hyvin paljon tehtäviä. Niitä tulee näistä meidän uhkista, poliiseille tulee jatkuvasti uusia tehtäviä, edellytetään, mutta meidän pitää huolehtia, että ne toimintavaltuudet ovat sitten myöskin tehtävien mukaisia. Myös suorituskykyyn ja muihin resursseihin meidän pitää satsata, ja olen todella tyytyväinen siihen, että me saimme täydentävässä budjettiesityksessä niille 200 poliisihenkilölle nyt lisätoimiaikaa: määräaikaiset 200 henkilöä, jotka olivat vaarassa jäädä työttömäksi, pystyttiin palkkaamaan, ja se on hyvin paljon kiitosta sitten tuonut. Mutta totta kai ei riitä vielä sekään, vaan meidän pitää jatkuvasti kehittää ammattitaitoa. Meidän pitää huolehtia, että tiedonkulku on hyvä niin turvallisuusviranomaisten kuin muittenkin viranomaisten välillä, ja sitten meidän pitää muistaa tietenkin se, että yhteistyötä pitää olla kaikkien viranomaisten välillä. Myöskin priorisointi, tehtävien priorisointi on meillä listalla. 

EU-yhteistyöstä sanoisin, että todella, meidän pitää kehittää rajat ylittävää yhteistyötä. Europol on yksi tässä, tällainen eräänlainen priimusmoottori, joka koordinoi sitä myöskin ja tuottaa meille sitä tietoa, mitä meillä ei välttämättä olisi. Ja olen oikein ylpeä siitä, että poliisipäällikkö Jari Liukku sinne nyt lähtee tehtäviin. Se on meillä kyllä yksi ylpeydenaihe, että saatiin suomalainen, osaava poliisihenkilö sinne mukaan. 

Edustaja Räsänen kysyi tästä tiedusteluyhteistyöstä. Kaiken kaikkiaan uskon, että huolimatta brexitistä me pystymme huolehtimaan siitä, ja se on nyt yksi Europolinkin tehtävä, että se huolehtii joka tapauksessa tästä tiedusteluyhteistyöstä, huolimatta siitä, että brexit tapahtuu. 

Kiitoksia näistä kommenteistanne, ja työ jatkuu. 

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Risikko piti hyvän esittelypuheen ja täydensi sitä. Sen verran vielä kysyn, kun tässä tuli puhetta tästä rajat ylittävästä yhteistyöstä: Nyt tässä länsirajan toisella puolella Ruotsissa on aika paljon kuulunut ikäviä uutisia, autoja on räjäytetty, murhat ovat lisääntyneet, rikosten selvitykset ovat heikentyneet, ja nyt ihan viime viikolla taisi olla tilanne, jossa jengi kävi suoraan poliisipartion kimppuun väkivaltaisesti. Onko Ruotsin puolelta jotain opittavissa, miten yhteistyö toimii sinne päin, ja onko jotain sellaisia signaaleja, joista meidän pitäisi olla erityisen huolissaan, kun vertaamme Ruotsin ja Suomen tilannetta? 

Arvoisa rouva puhemies! Oma puheenvuoroni on samankaltainen kuin edustaja Kiurun puheenvuoro. On tärkeää, että me kehitämme kansainvälistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa, mutta meidän täytyy myös arvioida omaa sisäistä turvallisuutta siitä näkökulmasta, onko meidän omat poliisiresurssit kohdennettu oikein. Kun kuuntelee eri asiantuntijoita ja katselen isoissa kaupungeissa huumeongelman vakavaa leviämistä ja koko ajan lisääntyviä ongelmia — ja juuri tämä edustaja Kiurun nostama esimerkki Ruotsista — niin arvio on se, että huumetyöhön, nuorisotyöhön tarvittaisiin 150—200 poliisia lisää. Siihen on aktiivisesti puututtava sen takia, koska meidän sisäinen turvallisuus on myös sen takia muuttunut oleellisesti, että meille väistämättä on tullut sellaisia ihmisiä maahan, joiden toimintatavoista me emme täysin varmoja voi olla. Tämä on iso vakava ongelma, ja tämä on kytkennässä myös nuorten ylivelkaantumisiin ja muihin epämielittäviin asioihin. 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä viitataan artikla 20:een, jossa säädetään jäsenvaltioiden ja Europolin henkilöstön pääsystä Europolin säilyttämiin tietoihin, ja artiklaan 21 Eurojustin ja Olafin pääsystä Europolin sälyttämiin tietoihin. Kysyisin ministeriltä, onko ollut ajatuksissa tarkentaa nyt Suomen tietoturvalainsäädäntöä tältä osin, että voimme varmistua siitä, että nyt, kun tämä tietojensaanti hyvin merkittävästi lisääntyy ja kasvaa, ei synny tietoturvariskiä tässä. 

Arvoisa puhemies! Viitaten tuohon, mitä edustaja Eestilä toi esille, haluan sanoa, että samaa mieltä olen siitä, että tämä on kyllä todellakin huolestuttava tilanne, että huumausainerikollisuus on kasvussa. Sitten kun otetaan siihen mukaan myös se, että meille yhä enemmän jää maahan näitä paperittomiakin, joilla ei ole mahdollisuutta laillisiin töihinkään, niin se on kyllä sitten taas semmoinen ala, mistä niitä töitä sitten kyllä valitettavasti löytyy. On jo tiedossa ja näkyvissä Uudellamaalla, että näissä huumeliigoissa on nimenomaan tiettyjä ulkomaisia kansalaisuuksia tai taustakansalaisuus on ulkomailla. 

Arvoisa rouva puhemies! Täällä kysyttiin myös taloudellisista vaikutuksista, ja tällä ei varsinaisesti taloudellisia vaikutuksia niinkään ole. 

Täällä nostettiin erittäin tärkeitä teemoja, mihin pitää keskittyä: Huumetyö, talousrikollisuus, josta me olemme myöskin linjanneet, että se on painopisteenä. Tämä nuorten parissa tehtävä työ liittyen myöskin huumeisiin ja syrjäytymiseen. Meillä on tämä Ankkuri-malli, jossa moniammatillisena tiiminä autetaan nuoria rikoksen tehneitä kaidalle polulle. Myöskin nettipoliisityö, jota on pystytty nyt vahvistamaan, on erinomaisen hyvä asia. Terrorisminvastainen työ, johon täällä viitattiin ihan edustajien kysymyksissä, on meillä sellainen asia, johonka me nyt muun muassa tarvitsemme sitä tiedustelulainsäädäntöä. Kaikki ne tiedot, mitä meillä on terrorismista — mehän emme ole nyt tällä hetkellä missään nimessä mikään ykköskohdemaa, hyvä niin, mutta se voi yhdellä kerralla muuttua, ja siitä syystä meidän pitää olla etukenossa ja varautuneita tähän asiaan. 

Minä itse koen, että on tärkeää, että keskustellaan täällä eduskunnassakin aina silloin tällöin tästä tilannekuvasta, siitä, missä mennään, ja toivonkin, että näitä tällaisia keskustelutilaisuuksia meillä on jatkossakin. Kiitos näistä kommenteista. Edelleen meillä on luottamus poliisiin, meillä on luottamus meidän turvallisuustyöntekijöihin ja turvallisuuspuolen työntekijöihin, mutta me tarvitsemme tämän turvallisuuden luomiseksi myöskin sitä kansainvälistä yhteistyötä.