Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että Venäjä käyttää hybriditoimintaa meidän rajalla, naapurimaamme Venäjä jatkaa hyökkäystoiminta Ukrainassa. 328 000 venäläistä sotilasta on joko kuollut tai haavoittunut. Erilaista venäläisten sotakalustoa autoista ja tykeistä alkaen aina sukellusveneisiin saakka on tuhottu ukrainalaisten toimesta noin 45 000 kappaletta. EU:n ja Naton piirissä on käyty aktiivisesti keskustelua puolustustarviketuotannon kasvattamisesta. Esimerkiksi Ukrainalle luvattiin ensi vuonna miljoona tykinammusta, sittemmin sanoja on vedetty takaisin. 

Kysyn asianosaiselta ministeriltä: missä puolustustarviketuotannon suhteen mennään Suomessa ja Euroopassa? 

Arvoisa puhemies! Eurooppa on, voisi ehkä sanoa, jopa sadan vuoden ajan nojannut aika paljon USA:n tukeen omaa turvallisuuttaan. Valitettavasti näkyy tässä Ukrainan sodan yhteydessä myös, että kylmän sodan jälkeen valtaosa Euroopan maista laski liian alas oman puolustuskyvyn ja sitä kautta myös puolustusteollisen tuotannon. Nyt sitä on ryhdytty tietysti reivaamaan ylöspäin asiaan kuuluvalla tavalla, puolustusbudjetteja nostetaan ja puolustusteollisuutta pyritään vauhdittamaan sille kuuluvalle tasolle kahdesta syystä: tukemaan Ukrainaa mutta myös tukemaan itse itseämme. 

Tämä on, voisiko sanoa, äärimmäisen vakava kysymys. Eurooppa ei pysty puolustautumaan autoritäärisiä maita vastaan pelkästään juhlapuheilla tai diplomaattisella julistuksella, vaan me tarvitaan ihan aidosti vastavoimaa, ja sen takia puolustusteollisuuden ylös nostaminen on nyt avainkysymys. Suomi tekee oman osansa. Me ollaan jo nostettu meidän puolustusteollisuuden tuotantokykyä ja tuotantoa, ja jatkosuunnitelma on talven aikana tulossa voimaan. Euroopassa on hyvä askelmerkki, mutta vielä tarvitaan konkreettisia sopimuksia, tilauksia eteenpäin [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta konkretiaa enemmän. Se on ihan selvä. 

Arvoisa puhemies! Turvallisuutta täytyy hoitaa yhdessä, ja mitä paremmin löydämme yhteisymmärrystä tässä salissa, sen parempi. Paljon on tehtykin viime vuosien aikana sillä saralla, ja paljon taitaa olla vielä tehtävänäkin. 

Yksi asia, minkä viime vuonna laitoimme liikkeelle, oli raja-aita itärajalle nimenomaan torjumaan tämmöistä laitonta maahantuloa. Se olisi paikallaan, jos se olisi siellä jo valmiina, mutta totta kai siinä oma aikansa kestää, ennen kuin se pystyyn saadaan. Se ei varmaan juuri tähän tilanteeseen auta, mutta kun se suunnitelma on, että 200 kilometriä voisi olla valmiina vuonna 2026, niin se tietysti tuntuu vähän kaukaiselta tällä hetkellä. 

Tätä hanketta olisi mielestäni syytä kiirehtiä, ja kysynkin, onko mahdollista, että tätä hanketta jollakin tavalla nopeutetaan, ja mitä hallitus aikoo tehdä tässä asiassa. [Ben Zyskowicz: Vieläkö Mykkäselle nauretaan?] 

Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja tässä kuvaa, tämmöinen raja-aita olisi tässä tilanteessa erinomainen asia, mutta kuten todettua, sitä ei nyt vielä ole. Toki meillä on mahdollisuus käyttää jo nyt tällaisia väliaikaisia rakennelmia silloin, kun niitä jossain kohtaa tarvitaan. Mutta on aivan selvää, että kun on jo kerran päätettykin, että tämä aita rakennetaan, niin aivan ilman muuta on niin, että se kannattaa tehdä niin pian kuin mahdollista. Ei meidän ole mitään syytä odottaa, että rakennetaan tänä vuonna tämän verran pätkää ja 2025 tämän verran ja niin edespäin, eli tehdään sitä mukaa kuin vaan pystytään tekemään. 

Olette aivan oikeassa siinä, että se on yksi aika keskeinen apu Rajavartiolaitokselle ja myöskin vapauttaa niitä henkilöitä muihin tehtäviin, kun se aita on siellä ikään kuin etulinjassa jo olemassa. Mutta nopeutetaan kyllä.