Arvoisa puhemies! Kelan tehtävänä on huolehtia Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien henkilöiden perusturvasta erilaisissa elämäntilanteissa. Kelan vastuulla ovat esimerkiksi lapsiperheiden tuet, sairausvakuutus, kuntoutus, työttömien perusturva, perustoimeentulotuki, asumistuki, opintotuki, vammaisetuudet ja vähimmäiseläkkeet.
Kela toimii eduskunnan valvonnassa. Sen hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat kaksitoista valtuutettua. Kelan toimintaa johtaa ja kehittää hallitus, jossa on kymmenen jäsentä. Kelan toiminta-ajatus on: Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä.
Viime vuonna valtuutetut kokoontuivat yleiskokoukseen yhdeksän kertaa. Myös työvaliokunnan kokouksia oli yhdeksän. Valtuutettujen yleiskokouksessa käydään läpi valtuutettujen käsiteltäväksi pyytämiä asioita sekä Kelan pääjohtajan esittämä ajankohtaiskatsaus Kelan toiminnasta ja kuullaan Kelan hallituksen puheenjohtajan katsaus. Pääjohtajan ajankohtaiskatsauksessa käydään säännöllisesti läpi muun muassa Kelan eri etuusjärjestelmien rahoitustilanne, toimintakulujen kehitys, etuushakemusten läpimenoajat sekä palvelukanavien volyymit, työyhteisöä ja henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut sekä erilaisia ajankohtaisia aiheita. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen osallistui yhteen valtuutettujen yleiskokoukseen.
Arvoisa puhemies! Vuonna 2024 moniin keskeisiin Kelan etuuksiin tuli muutoksia, joiden tavoitteena on valtiontalouden tasapainottaminen. Osana julkishallinnon säästöä hallitus asetti Kelalle 45 miljoonan euron toimintakuluihin kohdistuvan säästövelvoitteen vuosille 2025—2027. Kela lähti toteuttamaan vaadittuja säästöjä välittömästi, vaikka samaan aikaan sosiaaliturvan muutokset työllistivät sitä runsaasti. Muutoksista ja säästöistä huolimatta Kela suoriutui vuodesta 2024 erittäin hyvin.
Valtuutetut saivat vuoden aikana kahdesti katsauksen etuuslain muutoksien vaikutuksista etuuksien saajamääriin sekä maksettujen etuuksien määrään. Lisäksi valtuutetut saivat tietoa, miten Kelassa valmistaudutaan etuuksien lainmuutosten toimeenpanoon.
Kela panostaa hyvään asiakaspalveluun ja kehittää palveluitaan. Kela on panostanut asiakaskokemuksen kehittämiseen systemaattisella asiakasymmärrystyöllä. Asiakasymmärrys on eri tietojen pohjalta muodostettu näkemys asiakkaiden tarpeista ja odotuksista sekä palvelujen käytöstä ja siitä, mitä niihin liittyviä haasteita asiakkailla on. Kelan on tärkeää tuntea erilaiset asiakasryhmät, jotta pystytään tuottamaan asiakkaan tarpeisiin vastaavaa palvelua. Vuonna 2024 Kela kehitti toimintaansa entistä vahvemmin myös yhteistyössä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa.
Arvoisa puhemies! Kelassa seurataan säännöllisesti asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin. Palvelupisteiden asiakkaat antoivat palvelun arvosanaksi keskimäärin 9,1 asteikolla 0—10. Kelan puhelinpalvelujen arvosanan arvioksi muodostui 8,9. Myös tyytyväisyys puhelinvaraukseen oli samalla tasolla.
Myös Kelan palvelukanavien strateginen kehittäminen on jatkunut. Viime vuonna henkilöstöasiakkaiden käyntejä Kelan verkkosivuilla oli 84,3 miljoonaa ja asiakkaat asioivat tunnistautuneina OmaKelassa 43,6 miljoonaa kertaa. OmaKannassa henkilöasiakkaat asioivat 37,8 miljoonaa kertaa. Vuoden lopussa paperittoman Kela-asioinnin on valinnut yli miljoona Kelan asiakasta ja sähköisesti toimitettujen hakemusten osuus on 83 prosenttia. Volyymit ovat siis todella suuria.
Arvoisa puhemies! Kelassa käynnistettiin vuonna 2020 Eepos-ohjelma, joka on monivuotinen strateginen kehittämisohjelma, jossa uudistetaan etuuskäsittelyn vaatimat toimintatavat, alustat ja tietojärjestelmäpalvelut. Uudistuksen tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta ja sujuvoittaa etuuskäsittelyä. Vuonna 2024 keskeisenä tavoitteena oli toteuttaa Kelan tavoitetilan mukaisen etuuskäsittelyn mahdollistavien teknologia-alustojen ja kumppanuuksien hankintaan tarvittavat hankintaneuvottelut. Tarjouspyyntö julkaistiin joulukuussa 2024. Hankintapäätös tehtiin keväällä 2025. Eepoksen läpivienti on suuri hanke, jonka onnistumisesta tulee huolehtia. Siksi valtuutetut seuraavat ohjelman etenemistä tiiviisti.
Valtuutetut olivat loppuvuodesta 2023 saaneet tietoa sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemasta Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Se julkaistiin tammikuussa 2024, ja siihen pyydettiin lausuntoa myös valtuutetuilta. Keskeiset Kelan hallintoa koskevat muutosesitykset liittyvät Kelan hallituksen tehtävien täsmentämiseen, pääjohtajan ja johtajien valintaan sekä toimikauden pituuteen. Lausunnossaan valtuutetut kannattivat esitettyjä muutoksia. He kiinnittivät huomiota siihen, että luonnoksessa ei mainittu Valtiontalouden tarkastusviraston tekemän tuloksellisuustarkastuksen ulottamista Kelaan, mitä parlamentaarinen työryhmä oli ehdottanut. Lisäksi valtuutetut nostivat lausunnossaan esiin, että luonnoksesta puuttui Kelan tiedonsaantioikeuksia laajentava pykälä, vaikka Kela oli ehdottanut sen sisällyttämistä esitykseen. Muutokset Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin tulivat voimaan 1.7.2024.
Näiden muutosten myötä tuli ajankohtaiseksi päivittää myös valtuutettujen johtosääntöä. Valtuutetut valmistelevat puhemiesneuvostolle ehdotuksen johtosäännön muutoksesta. Eduskunta hyväksyi puhemiesneuvoston valtuutettujen ehdotuksen pohjalta valmistelevan johtosäännön muutoksen helmikuussa 2025.
Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti 2024 Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muutoksen jatkovalmistelun. Loppuvuodesta sosiaaliturvaministeri osallistui valtuutettujen kokoukseen ja kertoi, että lisämuutoksia kyseiseen lakiin ollaan valmistelemassa.
Arvoisa puhemies! Kela käynnisti 2021 rekisteröitymismenettelyn kokeilun kuntoutuspalveluissa. Rekisteröitymismenettely on asiakkaan valinnanvapauteen perustuva menettely, jossa Kela asettaa palveluntuottajalle kokemusta, pätevyyttä ja resursseja koskevia soveltuvuusvaatimuksia. Palveluntuottajat, jotka täyttävät soveltuvuusvaatimukset, voivat rekisteröityä ja saada toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen Kelan kanssa. Valtuutetut ovat seuranneet kokeilun tuloksia alusta lukien. Kokeilu on osoittanut, että kuntoutuspalvelujen tuottaminen rekisteröitymismenettelyllä tuo useita hyötyjä asiakkaille, palveluntuottajille, julkiselle taloudelle ja Kelalle.
Kelassa on selvitetty rekisteröitymismenettelyn soveltumista myös Kelan taksipalveluihin, mutta selvitys osoitti, että nykyisen hankintamenettelyn jatkaminen ja kehittäminen on tarkoituksenmukaisempaa. Valtuutetut saavat tilannekatsauksen Kelan korvaamien taksimatkojen volyymeista, taksikuljetusten seurannasta ja seurannan kehittämisestä. Valtuutetut edellyttivät, että Kela kehittää myöhästyneiden kuljetusten seurantaa ja raportointia.
Valtuutettujen toiveesta keväällä oli esillä myös Nuotti-valmennus, joka on 16—29-vuotiaille tarkoitettu matalan kynnyksen kuntoutumispalvelu. Kela täsmensi maaliskuussa 2024 myös vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluja koskevaa ohjeistustaan.
Kelan valtuutetut käsittelivät myös turvallisuustilannetta, jossa nousi esille, että turvallisuusselvityslain voimassa oleva sanamuoto ei mahdollista riittävän kattavasti perusmuotoisten henkilön turvallisuusselvitysten teettämistä Kelan henkilöstöstä. Valtuutetut pitivät tätä huolestuttavana ja toimittivat oikeusministeriöön kannanoton, jossa ehdotetaan turvallisuusselvityslain muutosta.
Lisäksi Kelan valtuutetut ovat käsitelleet muun muassa Kanta-palveluita, riskienhallintaa, henkilöstöbarometria ja Kelan tuottavuusohjelmaa sekä saaneet säännöllisesti tietoa kansainvälisistä asioista sekä katsauksen perustoimeentulosta. Vuoden lopulla valtuutetut käynnistivät Kelan pääjohtajan hakuprosessin.
Vuoden lopussa Kelan henkilöstön määrä oli 8 201 henkilöä, mikä oli noin 260 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Henkilöstömäärän väheneminen koski sekä vakinaista että määräaikaista henkilöstöä. Kelan henkilöstön hyvinvointi on valtuutetuille erittäin tärkeää. Kela on panostanut työtyytyväisyyteen suunnitelmallisesti ja perheystävällisesti, jolloin työ voidaan sovittaa yhteen perhe-elämän kanssa sujuvasti ja työtyytyväisyys pysyy hyvällä tasolla.
Arvoisa puhemies! Lopuksi: Muuttuva taloustilanne haastaa Kelan rahoitusta. Sosiaaliturvan suurimmat haasteet liittyvät erityisesti talous- ja työllisyyskehitykseen sekä siihen johtavaan paineeseen pienentää julkisia menoja. Etuuksia Kela maksoi 17,3 miljardia euroa vuonna 2024. Ne suurenivat edellisestä vuodesta 4,3 prosenttia. Kelan toimintakulut ovat samana vuonna 639 miljoonaa euroa. Niiden osuus etuusrahastojen kokonaiskuluista oli 4 prosenttia. Kelan valtuutetut vahvistivat 20.5.2025 vuoden 24 tilinpäätöksen ja myönsivät Kelan hallitukselle vastuuvapauden. Kela on kokonaisuudessaan suoriutunut tehtävästään erinomaisesti, vaikka toimintaympäristö on muuttunut entistä hektisemmäksi, tuonut mukanaan uusia haasteita ja vaatinut merkittäviä uudistuksia. Kelan valtuutetut seuraavat aktiivisesti näitä tilanteita. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Kiitokset Kelan valtuutettujen puheenjohtajalle esittelystä. — Ja nyt menemme sitten keskusteluun. Edustaja Lindén, olkaa hyvä.