Arvoisa rouva puhemies! Herätteenä tähän lakialoitteeseen oli Postin työntekijöiden laillisen lakon murtamispyrkimys vuokratyöntekijöitä käyttämällä. On hyvä, että sopu syntyi, mutta se ei kuitenkaan poistanut tarvetta lakimuutokseen, johon tällä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän aloitteella tähdätään.
Työntekijöiden lakko-oikeutta on yritetty murtaa monin tavoin, esimerkiksi tilapäistyövoiman tai rikkureiden käytöllä on pitkät perinteet. Postin sopimusneuvottelujen aikana mentiin askel pitemmälle, kun työnantaja ilmoitti korvaavansa lakkoon meneviä työntekijöitä vuokratyövoimalla. Paineen alla Posti rauhoitteli tilannetta lupaamalla, ettei SOL-yhtiön vuokratyöntekijöitä käytetä. Muiden vuokratyöfirmojen työntekijöitä kuitenkin rekrytoitiin lakon ajalle esimerkiksi Varsinais-Suomessa. Valtionyhtiö siis valmistautui isossa mittakaavassa laillisen lakon murtamiseen ja myös toteutti aikeensa ainakin joissakin toimipisteissä. Omistajaohjauksesta vastaavalla ministeri Sipilällä ei näyttänyt olevan mitään tätä vastaan.
Arvoisa puhemies! Tällä aloitteella ehdotetaan työsopimuslain 2 lukuun lisättäväksi säännös, jonka mukaan vuokratyövoimalla ei saa korvata työntekijää, jonka työtä työtaistelutoimi koskee. Lakko-oikeus on useiden kansainvälisten sopimusten suojaama työntekijöiden perusoikeus. Myös Suomen perustuslaki turvaa työtaisteluoikeuden 13 §:n järjestäytymisoikeuden kautta. Myös Euroopan unionin perusoikeusasiakirjan 28 artikla vahvistaa työtaisteluoikeuden.
Nykyinen lainsäädäntömme, joka sallii vuokratyövoiman käytön lakon alaisissa töissä, vesittää tätä perusoikeutta. Työnantajien mielestä lakossa ovat työntekijät eivätkä heidän työnsä. Tällaisella tulkinnalla voidaan lakossa olevien tilalle hälyttää tekijät vuokratyöfirmasta. Samalla alleviivataan sitä, mitä työnantajapuoli lakko-oikeudesta, siis työntekijöiden perusoikeudesta, ajattelee.
Työoikeuden emeritusprofessori Kari-Pekka Tiitinen on sanonut, että vuokratyövoiman käyttö lakon aikana on moraalinen ongelma. Tästä on helppo olla samaa mieltä, ja koska moraali tuntuu työnantajapuolella olevan venyvänsorttista, on aika säätää asiasta lailla. Euroopan unionin jäsenmaista Ranskassa, Belgiassa ja Puolassa vuokratyövoiman käyttö yrityksessä on lailla kielletty lakon alaisissa töissä.
Arvoisa puhemies! Osana ammattiyhdistysliikkeen mustamaalauskampanjaa on viime aikoina jälleen kauhisteltu lakkojen mukamas suurta määrää Suomessa. Todellisuudessa lakkojen määrä Suomessa on romahtanut menneisiin vuosikymmeniin verrattuna. Huippuvuosien luvuista työtaistelujen määrä on laskenut 90 prosenttia. Menneinä vuosikymmeninä oli tosiaan paljon nykyistä enemmän lakkoja, ja muun muassa telakoiden 80-luvun lakkosumaa päivitellään edelleen. Itse näissä kuvioissa mukana olleena ja myös poliisikuulustelut läpi käyneenä palautan mieleen muutaman seikan: Toki lakoissa oli palkkakiistoja ja yhteiskunnallista painostusta mukana, mutta usein muuta. Jouduimme lakkoilemaan saadaksemme työrukkaset kuumaan teräkseen tarttumista varten, turvajalkineet jalkojemme suojaksi tai lämpöhaalarit, jotta pystyimme työskentelemään miinus 15 asteen pakkasessa ja viimassa laivan kyljellä.
Nykyään ulosmarssit liittyvät usein irtisanomisiin, ja työtaistelut ovatkin muuttuneet pääosin lyhyiksi työntekijöiden pettymystä ilmaiseviksi surulakoiksi. Paikalliset kiistat ratkeavat aiempaa useammin neuvottelupöydässä, ja työrauha on ollut viime vuosina poikkeuksellisen hyvä. Tämän vahvistavat Elinkeinoelämän keskusliiton työaikakatsaukset ja työtaistelutilastot. Vuonna 2012 teollisuuden, palvelualojen ja rakennusalojen työntekijöiden ja toimihenkilöiden poissaoloista 0,0 prosenttia johtui työtaisteluista. Työriidan takia menetetyn työajan määrä on siis niin pieni, että se pyöristyy nollaan. Teollisuudessa työaikamenetys oli vuonna 2012 yksi tunti työntekijää kohti. Keskimäärin paljon suurempia työaikamenetyksiä teollisuuden työntekijöille tuli lomautuksista ja työtapaturmista. Lomautusten takia menetettiin 19 tuntia ja työtapaturmissa 5 tuntia. Rakennusalan työntekijöiden vastaavat luvut olivat lomautuksien vuoksi 112 tuntia ja työtapaturmien vuoksi 7 tuntia.
Viime päivinä lakkomääriämme on verrattu Ruotsin lukuihin. On myös verrattava sopimus- ja vaikuttamiskulttuurejamme. Ruotsissa on myötämääräämislaki, henkilöstön edustajat yritysten hallituksissa ja meitä enemmän aitoa paikallista sopimista.
Olen aina sanonut, että paras lakko on lakko, jota ei tarvitse aloittaa. Kun lakkoon joudutaan, niin tappioita tulee puolin ja toisin. Siksi sopimuskulttuuria on parannettava kaikilla tasoilla sopien, ei Sipilän hallituksen pakkolakipolitiikalla. Lakkoilu ei siis ole Suomessa ongelma, ongelma on joidenkin työnantajien moraalittomuus. Hallituksella ei ole halua turvata työntekijöiden perusoikeuksien toteutumista, vaan sen tavoitteena näyttää olevan suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen, siis perustuslain järjestäytymisoikeuden suojaamana järjestäytyneiden työntekijöiden, aseman murtaminen pala palalta.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei hyväksy suomalaisten työntekijöiden perusoikeuksien rikkomista. Siksi esitämme tällä lakialoitteella, että työsopimuslakiin lisätään säännös, jonka mukaan vuokratyövoimalla ei saa korvata työntekijää, jonka työtä työtaistelutoimi koskee.