Arvoisa puhemies, värderade talman! On aivan väärin todeta, että hallitus ei ole tehnyt mitään kasvun vauhdittamiseksi Suomessa. Hallituksella on ollut tehtävänä kääntää 17 vuotta pitkä ajanjakso, jolloin ei ole ollut kasvua. Mitä hallitus on nyt tehnyt? Nyt olemme uudistaneet työmarkkinoita, me olemme mahdollistaneet paikallisen sopimisen ja tehneet monia muita uudistuksia, jotta yritykset uskaltaisivat lähteä investoimaan. Mutta aivan kuten tässä pääministeri aiemmin omassa puheenvuorossaan totesi, pakko se on todeta, että tämä turvallisuuspoliittinen tilanne vaikuttaa myöskin kaikkiin yrityksiin, kun he miettivät, miten haluavat lähteä edistämään, tekemään investointeja. 

Hallitus on tehnyt uudistuksia, joilla on haluttu mahdollistaa se, että tähän maahan uskalletaan lähteä investoimaan. Tänään tuli positiivinen tieto pk-yritysbarometrissä, jonka Suomen Yrittäjät teettivät, että kasvunäkymät ovat parempia tällä hetkellä ennen kaikkea pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Siksi kysynkin ministeri Puistolta: millä tavalla voisi myöskin huolehtia siitä, että nämä pienet yritykset saisivat rahoitusta pankeilta? Tämä on nyt tällä hetkellä se yksi iso huoli, että pienet yritykset, joissa löytyy innovaatioita, [Puhemies koputtaa] eivät saa rahoitusta? 

Arvoisa puhemies! Tosiaan tämä pk-barometri oli varsin positiivinen, vaikka epävarmuutta oli. Esimerkiksi teollisuudessa uusien tilausten arvo on kasvanut nyt ihan kuukausi kuukaudelta ja on merkittävästi suurempi kuin vuosi sitten. 

Yritysrahoitus on hyvin relevantti kysymys. Jos ajattelee pk-sektoria, niin vähän vajaa neljännes ilmoittaa, että he eivät ole saaneet yritysrahoitusta, vaikka he ovat hakeneet tai sitten haluaisivat sitä saada ja tarvetta on. Tässä on useita asioita, mitkä vaikuttavat, ja kaikkiin niihin tulee puuttua: sääntelyn kasvaminen ihan finanssikriisistä lähtien, sen ylitulkinta. Näihin pitää puuttua EU-tasolla, ja onneksi tätä Omnibus-tarkastelua tehdään. Pankkien paikallinen tuntemus on vähentynyt valitettavasti, yksi digitalisaation ikään kuin huonoista puolista. He ovat muuttaneet myös bisnesmallejaan. Mutta sitten kaikki elinkeinopoliittiset toimet, Finnvera-lain uudistus, jota itse asiassa esittelen parinkymmenen minuutin päästä. Siellä suhtaudun hyvin myönteisesti tähän mikrolainarahoitukseen, se ei ole oma päätökseni. [Puhemies koputtaa] Se on kaikki pääomamarkkinoiden riskirahoituksen kehitystä. 

Arvoisa puhemies! Viime keväänä hallitus kokoontui kasvuriiheen. Suomessa onkin kasvanut asunnottomuus, köyhyys ja rikkaiden käteen jäävät tulot. Yksi huolestuttavimmista hallituksen kasvutoimista on kuitenkin työttömyyden kasvu. Te lupasitte 100 000 uutta työpaikkaa, sen sijaan pitkäaikaistyöttömyys on jo lähes 90-luvun laman tasolla. Te syytätte suhdanteita, mutta se ei ole koko totuus. Soteleikkaukset ovat lisänneet työttömyyttä julkisella sektorilla, ja työttömyysturvan suojaosien poisto on vaikeuttanut osa-aikatöiden tekemistä.  

Vasemmistoliitto on jo pitkään peräänkuuluttanut suojaosien palauttamista, ja nyt kun on osoitettu, että suojaosien poisto todella vaikeuttaa työntekoa, niin kysyisin työministeriltä: eikö olisi jo aika korjata virhe ja palauttaa suojaosat? [Sheikki Laakso: Tempputyöllistämistä!] 

Kiitos, arvoisa puhemies! Itse asiassa näistä suojaosista onkin hyvä käydä tätä asiaa läpi. Nimittäin ihan tuoretta tutkittua tietoa valtiontalouden tutkimuskeskuksesta on tästä aiheesta, josta todettiin, että siihenkin keskusteluun, mikä tässä salissa on käyty, on tullut huojentavaa tietoa siitä, että työttömien osa-aikatyö ei ole romahtanut suojaosien poiston jälkeen. [Timo Harakka: Onko kokoaikatyö lisääntynyt?]  

Sillä, mikä tavoite tällä suojaosien poistolla oli, itse asiassa ei arvioitu olevan työllisyyttä lisäävää vaikutusta, vaan sillä pyrittiin ensisijaisesti julkisen talouden säästöihin — sanon tämän ihan suoraan. [Antti Lindtman ja Krista Kiuru: Lupasitte, että kokoaikatyö lisääntyy!] Eli hallitus joutuu tekemään julkisen talouden tasapainottamistoimia ja myös säästötoimia, mistä syystä tämä päätös hallituskauden alussa tehtiin. Siinä oli takana myöskin se, mihin entinen työministeri täällä jo viittasikin, se, että me tarvitsemme tähän maahan työllisyyttä lisää mutta me tarvitsemme myös kokoaikatyötä lisää, siis sitä, että tehtäisiin täyttä työpäivää. [Antti Lindtman: No, mites on käynyt?] Sen tavoitteena oli nimenomaan se, että kokoaikatyö tulisi yhä useammissa tilanteissa työntekijälle kannattavammaksi. [Antti Lindtman: No, miten on käynyt?] Tämä on tämän tausta.  

Mutta tutkittu tieto tästä asiasta [Puhemies koputtaa] on lisääntynyt, ja toivon, että edustaja myöskin tutustuu tähän.  

Haluan myös todeta teidän puheenvuoronne alkuosasta, [Puhemies koputtaa] että mielestäni tähän aiheeseen tällainen sarkastinen vitsailu sopii huonosti. [Välihuutoja vasemmalta] 

Arvoisa puhemies! Joudun kyllä suosittelemaan niin työministerille kuin hallituspuolueiden edustajille hiukan jatkokurssia tähän SDP:n vaihtoehdon läpikäymiseen. Pienempi tuloverotus, helpompi arvonlisäverovelvollisuuden kynnyksen aloittaminen ja parempi kotitalousvähennys. Meidän vaihtoehdossa nimenomaan näille pienimmille yrittäjille itse asiassa on kevyempi verotus [Sheikki Laakso: Olemattomia!] kuin hallituksen mallissa. 

Mutta puhutaanpa niistä yrittäjistä. Arvoisa työministeri, te tuossa totesitte, että tämä pienyrittäjien määrä on nyt kasvanut, suurin piirtein näin. Teidän oma ministeriö työllisyyskatsauksessa keväällä toteaa täällä, että työllisyyden lasku on koostunut osa-aikaisten, määräaikaisten ja yrittäjien määrän vähenemisestä. Eli kun te olette rankaisseet pienyrittäjiä, niin tässä näkyy, että konkurssit ovat lisääntyneet ja yrittäjien määrä on vähentynyt. 

No, mennään eteenpäin, mennään niihin keinoihin. Muistan, että viime vaalikaudella silloinen oppositiojohtaja Orpo esitti tällaista superkotitalousvähennystä. Muistaakseni se ajatus oli, että se säästää 300 miljoonaa euroa julkisessa taloudessa ja lisää työllisyyttä. Olisitteko valmis tähän esitykseen tai olisitteko edes valmis parantamaan [Puhemies koputtaa] kotitalousvähennystä hoiva- ja hoitotyön osalta, kuten äsken on esitetty, [Puhemies: Kiitoksia! Nyt aika on käytetty!] pienyrittäjien tilanteen parantamiseksi? 

Arvoisa herra puhemies! Itse haluaisin erityisesti tietää tästä edustaja Lindtmanin luettelosta, että paljonkohan se maksaa kokonaisuudessaan, kuinka paljon se maksaa, kun tällä hallituksella ei ole sitä autuutta eikä mahdollisuutta, että me voisimme tehdä vain erilaisia toimenpiteitä riippumatta siitä, mikä niiden julkisen talouden kustannus on. 

Tämä hallitus on kokonaisuudessaan tehnyt päätökset 10 miljardin toimista, jotka sisältävät suoria menoleikkauksia, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei ole! — Timo Harakka: Ei pidä paikkaansa!] pysyviä menoleikkauksia, joista monet ovat hyvin vaikeita ja hankalia. Samaan aikaan me olemme joutuneet tekemään myös veronkiristyksiä. Siitä huolimatta kokonaisveroaste tällä kaudella laskee. Me olemme joutuneet tekemään säästöjä, kyllä, myös sinne kotitalousvähennyksen puolelle. [Antti Lindtman: Mites se vastaus!] Kun tässä viitattiin VATTin tekemään tutkimukseen aiemmin, niin VATT on myös aiemmin arvioinut kotitalousvähennystä ja sen työllistävää vaikutusta ja todennut, että se ei ole siinä hirvittävän tehokas. [Keskustan ryhmästä: Ohoh!] Olen yleisesti ottaen samaa mieltä siitä, että kaikenlainen pienten yrittäjien toiminnan tukeminen erityisesti [Puhemies koputtaa] tällaisessa tilanteessa [Oikealta: Tutkittu tieto ei kelpaa!] on äärimmäisen tärkeää. [Puhemies koputtaa] Suurin syy kyllä yrittäjien ahdinkoon [Puhemies koputtaa] on tietenkin se, että meillä ei ole ollut kokonaiskysyntää, se on ollut heikkoa, suuri hintataso ja ylipäätänsä meidän...