Arvoisa rouva puhemies! Viime torstaina käsittelimme hartaasti ja pitkään kyselytunnilla irtisanomissuojan heikentämistä. Silloin oppositiosta koetettiin tuoda esille, että pitäisikö nyt hallituksen nopeasti reagoida niin, että työmarkkinat eivät eskaloidu siten, että meillä tulee työtaistelutoimenpiteitä tässä hyvässä noususuhdanteessa, jota hallitus on osaltaan omien sanojensa mukaan ja meidänkin siunaten kyllä tehnyt — työllisyysaste on noussut, vientiteollisuus vetää. Nyt Teollisuusliitto on ilmoittanut jo ensimmäisistä toimenpiteistä aloittaa ylityökielto. Kysynkin nyt ministereiltä: mitä voitaisiin nyt tehdä hallituksen puolelta, kasvoja menettämättä, ketään syyllistämättä, että voimme luoda tänä syksynä kuitenkin työmarkkinoille rauhan ja palauttaa sen hyvän tekemisen tahdon — vaikka vasemmistoliitto kikyä vastustikin ainoana eduskuntapuolueena — ja mennä talven yli niin, uusiin eduskuntavaaleihin, ja tämä asia voitaisiin vaikkapa selvitysmiehen avulla käydä vielä uudelleen läpi? 

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos edustaja Myllykoskelle rakentavasta puheenvuorosta tähän tosi vaikeaan kysymykseen. [Riitta Myller: Voisitte rakentavasti vastata!] Hallitus on tietenkin päättänyt tehdä näitä toimenpiteitään, mutta olemme jo vastanneet näihin kysymyksiin liittyen nyt tähän irtisanomissuojan helpottamiseen, että voiko siellä joitain liikkeitä tehdä. Me olemme tätä jatkuvasti peranneet kilpailukykyministereitten kesken, minkälaisia toimia voitaisiin tehdä sen sisällön puolella. Olen myös käynyt keskustelua työmarkkinajohtajien kanssa, että jos me jotakin teemme, onko sillä mitään vaikutusta. Osin ne vastaukset ovat tämäntyyppisiä, että ainoa vaikuttava teko on se, että vedettäisiin tämä esitys pois, ja siihen hallitus ei ryhdy. Siihen hallitus ei ryhdy. [Vasemmalta: Miksei?] Olen sanonut sen aikoja sitten, että hallituksen tavoite on työllistämiskynnyksen alentaminen ja työllistämisen riskin pienentäminen pienissä yrityksissä. Me emme halua tässä mitään riitaa, ja me olemme valmiita keskustelemaan asioista, mutta jos lähtökohta on se, että tässä ei ole löydettävissä jotain kompromissia, niin silloin tietenkin on hankala tilanne. 

Arvoisa rouva puhemies! Me olemme yhtä mieltä siitä, että työllisyyden kynnyksiä pitää madaltaa. Se on meidän jokaisen yhteinen tahto tässä salissa. Mutta haluankin nyt muistuttaa, että aivan pieni hetki sitten teimme yt-lakiin muutoksen, jossa 30:stä 20 henkilöön yt-menettelyä ulotettiin. Silloin Suomen Yrittäjät erittäin voimakkaasti toi esille sen, että tästä tulee kasvun kynnys. Nyt haluankin kysyä: pohditteko tätä esitystä tehdessänne sitä, mitä tämä tarkoittaa niille yrityksille, jotka haluavat palkata sen kahdennenkymmenennen työntekijän? Se on kasvun este. Eivät ne yritykset halua ottaa sitä uutta prosessia päälleen ja menettää sitä omaa päätöksentekovaltaansa työllistäessään uusia työntekijöitä, koska heille tulee irtisanomisprosessista aivan erilainen. Nyt pyydän oikeasti harkitsemaan, kun tiedän, että polvillanikaan pyytäminen ei teitä saa enää tästä perääntymään. Mutta pohtisitte vielä vaikkapa selvitysmiehen tutkimuksilla sitä, onko tässä nyt ristiriita hallituksen omien tavoitteitten kanssa. Vai voimmeko edetä yhdessä opposition teitä tukien, että tästä asiasta päästään yli? 

Arvoisa rouva puhemies! Totta kai me olemme tätä pohtineet. Aina kun joku numeromäärä, joku henkilömäärä asetetaan johonkin, silloin aina se on joku raja. Tämä 20 tuli yt-laista, kuten hyvin tiedätte, mutta se tavoite, joka tässä hallituksella on, on nimenomaan pienissä yrityksissä, yrityksissä, joissa se virherekrytointi voi aiheuttaa sille yritykselle sellaisen tilanteen, että se yritys voi mennä nurin. [Vasemmalta: Onhan puolen vuoden koeaika!] — Sen koeajan jälkeenkin voi tapahtua näin. — Meillä ei ole tällä hetkellä menettelyä tälle, jos tulee ongelmia, tai se menettely on hyvin raskas. Siksi me olemme rakentamassa uutta tämmöistä porrasta tähän. Se ei ole mikään naamaperusteinen, se ei todellakaan ole mikään mielivaltainen, vaan se edelleen perustuu varoitukseen ja keskusteluun, mutta pienessä yrityksessä ei ole välttämättä olemassa mitään uutta työtehtävää, mihin tämmöinen henkilö voidaan sijoittaa, vaan se voi aiheuttaa sille yritykselle jopa konkurssin.  

Arvoisa puhemies! Todellakin haluan jatkaa tuosta, mihin työministeri Lindström jäi, eli nimenomaan siellä pienissä yrityksissä me näemme sen suuren työllistämisen potentiaalin. Me elämme maailmassa, jossa työn luonne muuttuu koko ajan, ja meidän tehtävämme on luoda työmahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömälle ihmiselle, joka on etsinyt töitä. Tätä kautta niissä kymmenissätuhansissa pienissä yrityksissä on sitä potentiaalia. [Välihuutoja vasemmalta] Tämä on siis mahdollisuus työhön, työmahdollisuuksia. Parasta työttömyysturvaa on mahdollisuus saada työpaikka, ja siksi me teemme näitä työn kysyntää lisääviä toimia. [Pia Viitanen: Mahdollisuus antaa potkut helpommin! Miten sillä syntyy työtä?] 

Haluan muistuttaa siitä, että edelleen pitää olla syy irtisanomiselle. Se ei saa olla mielivaltaista. Ei saa antaa vääriä kuvia, että tämä olisi joku pärstäkerroinlaki. Ei. Pitää olla perusteltu syy, ja laki turvaa työntekijää kuitenkin joka tapauksessa.