Arvoisa puhemies! Alkuun haluan lämpimästi onnitella kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta uutta sosiaali‑ ja terveysministeriä Hanna Sarkkista. 

Kauan odotettu perhevapaauudistus oli keväällä lausuntokierroksella. Meille kokoomuksessa on tärkeää, että perhevapaat edistävät tasa-arvoa, lapsen etua ja perheiden sujuvaa arkea. Työn ja perheen yhteensovittaminen ja yhtäläiset uramahdollisuudet ovat tasa-arvon lisäksi myös yhdenvertaisuusasia. Sukupuoleen tai perhetilanteeseen liittyvä syrjintä ja epäasiallinen kohtelu on liian yleistä. Yksikin tapaus on liikaa. On tärkeää parantaa naisten tasavertaista asemaa työmarkkinoilla, lisätä joustoja ja tasata hoitovastuuta vanhempien kesken sekä mahdollisuuksien mukaan myös isovanhempien kanssa. On huomioitava erilaiset perhetilanteet ja monimuotoisuus, niin yksinhuoltaja‑, ero‑, uus‑ kuin sateenkaariperheiden elämäntilanteet. Uudistuksen myötä työnteon, opiskelun ja yrittäjyyden tulee olla sujuvampaa myös perheellisille. Kysynkin ministeri Sarkkiselta: miten uudistus aikoo edistää työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä mahdollistaa työn [Puhemies koputtaa] ja perheen yhteensovittamisen paremmin? 

Arvoisa puhemies! Todellakin minulla on syksyllä ilo ja kunnia esitellä eduskunnalle perhevapaauudistus, joka on historiallinen investointi suomalaisiin lapsiperheisiin, suomalaisiin lapsiin ja niihin hyvin tärkeisiin varhaisiin vuosiin. 

Arvoisa puhemies! Uudistuksen tavoite on toisaalta lisätä ansiosidonnaisia perhevapaakuukausia ja siten panostaa lapsiperheisiin, toisaalta lisätä joustavuutta perhevapaiden käytössä — tulee merkittävästi lisää joustoja käyttää vapaita nykyistä joustavammin. Sen lisäksi tavoitteena on lisätä isien perhevapaiden käyttöä ja siten tasata hoivavastuuta, vahvistaa isien asemaa perheessä ja myös heidän mahdollisuuksiaan irrottautua työelämästä perhevapaiden käyttöön mutta samalla myös vahvistaa naisten työmarkkina-asemaa, kun toivottavasti myös miesten perhevapaiden käyttö lisääntyy, jolloin työnantajat toivottavasti eivät näe nuorten naisten palkkaamista [Puhemies koputtaa] enää yhtä suurena riskinä. 

Arvoisa puhemies! Naisten ja miesten palkkaerot ovat yhä arkipäivää. Esimerkiksi Tekniikan akateemisten tuoreen työmarkkinatutkimuksen mukaan naisten mediaanipalkka on tekniikan alalla 89 prosenttia miesten mediaanipalkasta. Kehitystä kohti tasa-arvoista palkkauskehitystä hidastaa osin se, että naisten työnantajat maksavat suuremman osan vanhemmuuden kustannuksista. Äitiriskistä kertoo myös se, että naisten työsuhteet ovat useammin määräaikaisia. Hallituksen esitys ei helpota äitiriskiä eikä  vähennä naisten  työnantajien ja yrittäjien taakkaa äitiyden rahoitusvastuusta. Laskelmien mukaan vauvasta koituu äidin työnantajalle noin 12 000—17 500 euron kulut. Ne koostuvat muun muassa vanhempainvapaasta, sijaisen palkkauksesta ja sairaan lapsen hoidosta. Sipilän hallituksessa säädimme vauvarahan, eli perhevapaalta palaavan äidin työnantaja saa 2 500 euron kertakorvauksen. Se on hyvä askel oikeaan suuntaan. Reilua olisi siirtää vanhemmuuden rahoitusvastuuta pois naisten ja [Puhemies koputtaa] äitien työnantajilta. Kysynkin hallitukselta: eikö meidän pitäisi pitkällä aikavälillä siirtyä siihen, että yhteiskunta [Puhemies koputtaa] maksaisi valtaosan vanhemmuuden kustannuksista, ja voisiko tästä [Puhemies koputtaa] aloittaa parlamentaariset keskustelut [Puhemies: Aika!] perhevapaauudistuksen käsittelyn yhteydessä? 

Arvoisa puhemies! Uskon, että kun toivottavasti jatkossa perhevapaauudistuksen myötä isät käyttävät yhä enemmän perhevapaita, se ensinnäkin vahvistaa isän ja lapsen suhdetta ja sitä kautta lisää koko perheen hyvinvointia mutta myös tasa-arvoistaa näitä työnantajille koituvia kustannuksia, kun perhevapaat jakautuvat tasapainoisemmin eri sukupuolten välillä. Se, että näiden varhaisten kuukausien ja vuosien aikana vanhemmat tasaisemmin jakavat hoitovastuuta ja perhevapaita, heijastuu todennäköisesti myös tulevina vuosina esimerkiksi sairaan lapsen hoidon tasaisempana jakautumisena. Joten, arvoisa puhemies, uskon, että tällä uudistuksella on myös työnantajan näkökulmasta kuluja tasa-arvoistava ja tasapainottava vaikutus ja siten myös naisten työmarkkina-asemaa vahvistava vaikutus. 

Arvoisa puhemies! Uudistus, jossa on monta kulmaa, on aina vaikea toteuttaa. Intresseinä ovat lapsen etu ja vanhemmuuden tasa-arvoinen toteutuminen ja erityisesti se, että isät käyttävät nykyistä enemmän vanhempainvapaata, jotta myös kulttuuri muuttuu yhteiskunnassa. Kysyisin vielä valtiovarainministeriltä: Miten te olette varmistaneet sen, että nyt nämä intressit ovat tasapainossa niin, että kustannukset ja kulut toteutuvat mutta myös tämä työllisyystavoite toteutuu? Jos työllisyystavoite ei toteudu, niin paikataanko se sitten jostain muualta budjettiriihen toimenpiteillä? 

Arvoisa puhemies! Tämä oli erittäin tärkeä kysymys, että miltä arvopohjalta perhevapaauudistusta Suomessa on hyvä valmistella, ja kyllä, muistan hirvittävän hyvin, että tätä yritettiin myös viime kaudella yhdessä vähän niin kuin samoissa porukoissa, ja silloin se ei onnistunut, koska meidän arvomme eivät tässä kysymyksessä kohdanneet. 

Mitä tulee sitten tämän hallituksen ratkaisuihin perhevapaauudistuksessa, josta vastuuministeri Sarkkinen on täällä kertonut hyvin päätavoitteet: On aivan juuri näin. Tämä uudistus on tehty lapsi- ja perhelähtöisesti, ennen kaikkea vanhemmuuden tasa-arvon vahvistamiseksi, niin että isien hoivavastuu vahvistuu ja perheen yhdessä viettämä aika, kummankin vanhemman lapsen kanssa viettämä aika, nykyisestään pitenee. On ihan totta, että yksittäisenä toimena tämä ei ole hallituksen listalla kärkipäässä työllisyysuudistuksena. Niitä ratkaisuja tehdään toisilla toimilla, mutta olen aivan varma, että kulttuurin muutoksella, josta edustaja Häkkänen aivan oikein mainitsi, tulee olemaan vaikutuksia myös pidemmällä aikavälillä siihen, miten naisten työmarkkina-asema tulee vahvistumaan, kun isät ottavat enemmän vastuuta. Tämä on hallitukselta arvovalinta. 

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että perhevapaauudistus ei lisää työelämän tasa-arvoa niin paljon kuin se voisi lisätä sitä, toisin sanoen se ei toteutuessaan myöskään lisää työllisyyttä, vaan pahimmillaan vähentää sitä. Jos me katsomme hallitusohjelmaa, niin hallitus on kuitenkin sitoutunut nostamaan työllisten määrää. [Paavo Arhinmäki: Kannatatteko tasa-arvoa vai ette?] Perhevapaauudistuksella olisi päinvastainen vaikutus siihen. Lisäksi tämä uudistus lisää kustannuksia. Haluan kysyä edelleen: miksi hallitus ei toteuta tätä uudistusta sillä tavoin, että se todella vastaisi näihin yhteiskuntamme huutaviin tarpeisiin? [Paavo Arhinmäki: Kokoomukselle perhevapaauudistus ei ole tasa-arvoasia vaan työllisyysasia!] 

Lisäksi, arvoisa puhemies, haluan esittää vielä toisen kysymyksen tähän liittyen: Työelämän tasa-arvoon voidaan vaikuttaa myöskin kasvatuksella ja koulutuksella, ja me tiedämme, että sellaisia isoja haasteita on vaikkapa se, että poikien lukutaito on heikentynyt ja toisaalta tyttöjen kiinnostus esimerkiksi matemaattisiin aineisiin on heikompaa. Miten te aiotte kannustaa tähän? 

Arvoisa puhemies! Tämä uudistus on todellakin lähtökohtaisesti investointi lapsiperheisiin, investointi lapsiin. Tällä pyritään vahvistamaan perheiden hyvinvointia, lasten hyvinvointia. 

Arvoisa puhemies! Tämän uudistuksen työllisyysvaikutuksia ei ole varmaan yksiselitteistä laskea. Mutta uskon myös, että tasa-arvoistamalla työelämää ja vahvistamalla naisten työmarkkina-asemaa perhevapaiden tasaisemmalla jaolla pystytään pitkällä tähtäimellä myös vahvistamaan naisten työuria ja sitä kautta myös vahvistamaan työelämän tasa-arvoa ja vahvistamaan myös työllisyysastetta. 

Ehkä ministeri Andersson voi vastata näihin kysymyksiin, jotka menevät opetussektorille. 

Arvoisa puhemies! Kiitokset kysyjälle myöskin koulutuksen ja sivistyksen huomioimisesta tässä yhteydessä, koska on aivan totta, että koulutuksella on valtavan suuri merkitys myöskin työelämän tasa-arvon näkökulmasta. 

Hallituksella on käynnissä laaja Oikeus oppia ‑hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa tasa-arvoa ja laatua koulutuksessa, ja yksi tavoite siinä on myöskin kaventaa sukupuolten välisiä oppimiseroja. Sellaisia konkreettisia toimenpiteitä, mihin on ryhdytty, on muun muassa lukutaidon edistämisen vahvistaminen jo varhaiskasvatuksessa, koska nähdään, että panostukset siellä ovat poikkeuksellisen tehokkaita ja tärkeitä. 

Meidän oppimisen tuen järjestelmä on parhaillaan selvityksessä: käydään läpi, miten sitä voitaisiin vahvistaa ja parantaa, jotta oppijat saavat sen tuen, mitä he ansaitsevat ja mihin heillä on oikeus opintojen aikana. Sen lisäksi kiinnittäisin itse huomiota erityisesti opinto-ohjaukseen, jolla myöskin on valtavan iso merkitys sen kannalta, minkä tyyppisiä opiskeluvalintoja nuoret tekevät, kun siirtyvät toiselle asteelle, [Puhemies koputtaa] missä meidän ennakkoluulottomasti pitäisi kannustaa kaikkia nuoria jatko-opintoihin. 

Arvoisa rouva puhemies! Monen opiskelijan toimeentulo on hyvin heikko, ja he elävät toimeentulon alarajoilla ja myöskin jopa sen alapuolella. Myös opiskelijoiden mahdollisuutta työntekoon on rajoitettu niin, että tuloraja, millä opintotuen saa, on alhainen. Olemme kokoomuksessa esittäneet sen nostoa. Kun opiskelija sitten tulee raskaaksi ja jää äitiyslomalle, niin hän joutuu vieläkin hankalampaan tilanteeseen. He ovat huonossa asemassa, koska heidän vanhempainrahamääränsä liittyy edeltäviin työtuloihin.  

Kysynkin: onko mietitty nyt perhevapaauudistuksessa opiskelijoiden tilanteen parantamista, ja onko opintotyötulojen rajaa mietitty nostettavaksi niin, että ei menettäisi sitä opintotukea? 

Arvoisa puhemies! Vastaan tähän laajemmasti. 

Ensinnäkin siis tämä hallitushan on vahvistanut perheellisten opiskelijoiden opintotukea, eli nimenomaan on haluttu tunnistaa tämä ilmiö, että opiskeluvaiheessa perheellistymisen pitää olla myös asia, johon kannustetaan, eikä niin kuin edustaja hyvin kuvaili, että siitä ikään kuin rangaistaisiin niin, että taloudellinen tuki yhteiskunnalta heikkenisi. 

Mutta kaikkineen tähän kysymykseen on hyvä todeta, koska kokoomus on nyt useammissa puheenvuoroissa peräänkuuluttanut, miksi perhevapaauudistus ei ole vahvempi työllisyystoimi, että sehän pikkusen tarkoittaa niin kuin sitä, että jos se tehtäisiin työelämä edellä työllisyystavoitteen kautta, niin yhteiskunnan pitäisi päättää vähentää aikaa, jonka perhe voi viettää pienen lapsen kanssa kotona. Silloin se esimerkiksi tarkoittaisi kotihoidon tukijärjestelmän poistamista tai sitä, että nykyisiä palkkaan sidottuja perhevapaita lyhennettäisiin. Tämä hallitus ei halua toimia niin. Meillä on historiallisen alhainen syntyvyys, ja valtiovarainministeriön näkökulmasta, kun puhumme yhteiskunnan kestävyydestä, [Puhemies koputtaa] väestöpolitiikalla on siinä erittäin iso rooli ja myös sillä, millaisen kuvan me saamme syntyvyystilastoihin muodostumaan seuraavina vuosina. 

Arvoisa puhemies! Täällä ministeri Saarikko puhui arvoista, ja tiedustelisin ministeri Sarkkiselta sitä, onko nyt siis syntynyt tilanne, jossa se yhteinen arvopohja on löytynyt siitä, että nykyhallituksen mielestä Suomen perhevapaatukiin voi hyvin jättää sellaiset elementit, jotka ovat omiaan johtamaan siihen, että meillä nuoret naiset ovat selvästi pidempään poissa työelämästä kuin esimerkiksi Ruotsissa ja useimmissa muissa verrokkimaissa. [Välihuutoja vasemmalta] Onko tämä se arvopohja? 

Oleellinen asia, jota itse asiassa edustaja Talvitie alun perin kysyi, on se, [Paavo Arhinmäki: Mistä kokoomus haluaisi leikata? — Puhemies koputtaa] — ja minä luulen, että tämä on kaikkien meidän yhteinen huoli — että se haastehan on se, että tällä hetkellä, jos työnantaja miettii, ketä palkkaa, tilanteessa, jossa hän syystä tai toisesta ajattelee, että tässä on todennäköistä, että henkilö pian tulee raskaaksi, äidiksi, on riski siitä, että sitten täytyy ruveta sijaisia hakemaan, tulee vielä pitkäkestoisempia hoivapäiviä lasten sairauspoissaolojen takia ja niin edelleen, kuten vielä muistamme kaikki, joilla tämä on suhteellisen lähellä. Onko [Puhemies koputtaa] hallituksen näkökulma nyt se, että tässä asiassa ei tarvitse tehdä mitään, [Puhemies koputtaa] kunhan perhevapaat pikkuhiljaa [Puhemies: Aika!] tasaavat, vai mitä olette tekemässä? 

Arvoisa puhemies! Hallitus on todellakin löytänyt yhteisen arvopohjan siitä, että haluamme panostaa lapsiperheisiin ja haluamme sitä kautta myös kannustaa suomalaisten perheellistymistä.  

Arvoisa puhemies! Ehkä yhteistä arvopohjaa hallituksen ja kokoomuksen välillä ei tässä asiassa ole, koska kuulostaa vahvasti siltä, että kokoomus katsoo asiaa puhtaasti työllisyysasteen kautta ja haluaa leikata perheiden mahdollisuuksia viettää ansiosidonnaisella vapaalla tai kotihoidon tuella aikaa pienten lasten kanssa. Ehkä kokoomus korjaa, mikäli olen tulkinnut teidän poliittisen linjanne väärin. 

Mutta, arvoisa puhemies, uskon kyllä vahvasti, että tämä tulee vahvistamaan naisten tasa-arvoa työelämässä sitä kautta, jos perhevapaat jakautuvat tulevaisuudessa tasa-arvoisemmin sukupuolten välillä. Ja tässä tulee nyt isille enemmän näitä isille kiintiöityjä kuukausia, jolloin uskon, että isien perhevapaiden käyttö tulee [Puhemies koputtaa] kyllä lisääntymään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä jos perhe saisi itse päättää?] 

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa hallitus! Perhe on valtavan tärkeä perusyksikkö Suomessa. Mitä mieltä olette ja oletteko miettineet sitä, että monissa maissa, tai joissain maissa, on käytössä semmoinen systeemi, että jos perheessä on useita lapsia, niin sitten saa näitä veroetuja? Esimerkiksi äiti tai perhe saa veroetuja, mitä useampi lapsi on perheessä, ja sillä on tietysti iso vaikutus perheen elinkeinoon ja tuloihin. Eli oletteko miettineet tämmöistä vaihtoehtoa, että voisiko sitä verotusta helpottaa, mitä useampi lapsi perheeseen syntyy? 

Ja toisena asiana mietin: Yrittäjyys on hirveän tärkeä asia, ja yrittäjissä on miehiä ja naisia. Jos yrittäjäperhettä miettii, niin kuinka olette ajatelleet nämä eläke-edut, jos yrittäjä, vaikka nainen, on lapsen kanssa kotona eikä välttämättä voi sitä yritystehtävää hoitaa? Oletteko miettineet, että tässä voisi olla joitakin helpotuksia, niin että tulisi eläke-etuja kuitenkin sitten, vaikka on kotona? Ja esimerkiksi tämä lastenhoitoasia: Kun yrittäjän on vähän vaikea saada hoitoa kotiin, [Puhemies koputtaa] niin mitenkä olette ajatelleet näitä hoitaa, jos lapsi on sairaana? [Puhemies koputtaa] Onko tähän tulossa helpotuksia? — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Suomessa on eurooppalaisittain, varsinkin maailmanlaajuisesti, verrattuna erittäin laajat ja hyvät lapsiperhe-etuudet. Niiden on katsottu olevan aivan kiinteä osa meidän hyvinvointiyhteiskunta-ajattelua, sanotaan, nyt toisen maailmansodan jälkeen: lapsiperheneuvolajärjestelmä, äitiyspakkaus ja myös lapsilisät. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sen nimi muuttui!] Mainitut lapsilisäthän toimivat juuri niin, että mitä isompi perhe, sitä isomman lapsilisäkokonaisuuden perhe saa. Tämä on ollut tietysti toimi, jolla on haluttu vahvistaa sitä, että useampi lapsi on tervetullut. Samalla on hyvä huomata, että lapsilisään on tehty erilliskorotuksia, jotka liittyvät yksinhuoltajiin tai yhden vanhemman perheisiin tai monilapsisiin perheisiin. Mutta kysyitte, onko tämän päälle — mistä siis vastaa ministeri Kiuru — tulossa lapsiverovähennysjärjestelmää. Sellaista ei ole tällä hetkellä valmisteilla, mutta itse ajattelen niin, että kaikkia sellaisia toimia, joissa me annamme eduskuntana, hallituksena, [Puhemies koputtaa] päättäjinä signaalin, että perheellistyminen on hyvä asia ja lapset ovat tervetulleita — [Puhemies koputtaa] vauvoja totta kai — kannattaa harkita. 

Arvoisa puhemies! Tässä valtiovarainministeri jo edellä kuvasi ne hallitusohjelman painopisteet, jotka laitettiin toimeen nimenomaan tuolla sosiaali- ja terveysministeriön puolella. Mutta isossa kuvassa on avattu aika merkittäviäkin kysymyksenasetteluja siitä, voidaanko me parantaa lasten ja nuorten elämää tässä maassa tekemällä yhteinen lapsistrategia. Siinä on myöskin useita nostoja siitä, millä tavalla me voimme parantaa suomalaista perhepolitiikkaa. Minusta koko eduskunnan tahtotilalla siellä on monia hyviä versoja, joissa pitää olla liikkeellä, myös tämä väestöpoliittinen kysymys siitä, pitäisikö meidän antaa laatuaikaa perheille silloin, kun sitä jälkikasvua tulee, antaa aikaa niille varhaisvuosien aivan merkittävimmille hetkille, ja nyt tässä perhevapaauudistuksessa nimenomaan on valittu se linja. Minusta on tärkeää, että me emme tee vain uudistuksia, jotka ovat säästöreformeja, vaan me teemme uudistuksia, joissa aidosti satsataan yhteiskunnan tärkeisiin asioihin, kuten [Puhemies koputtaa] perheiden hyvinvointiin, ja myös kotipalveluihin on tulossa vielä parannuksia. 

[Puhuja aloittaa puheenvuoron mik-rofonin ollessa suljettuna]  

Arvoisa puhemies! Perhevapaauudistus on erittäin tervetullut ja odotettu uudistus, joka parantaa tasa-arvoa. On huomioitava, että meillä on myös erittäin lupaava kasvuyritysten kenttä — täällä aikaisemmin viitattiin työllistymiseen. Meidän ei pelkästään tarvitse houkutella investointeja muualta Suomeen, vaan meillä on lahjakkaita ihmisiä, osaavia ihmisiä, jotka myös perustavat kansainvälisesti kilpailukykyisiä yrityksiä ja keräävät ennätysmäisesti rahoitusta kasvuyrityksille. Mutta siellä on ongelmana se, että naistiimit keräävät arviolta vain 5 prosenttia rahoituksesta. Miten voisimme edistää sitä, että kasvuyrittäjyys onnistuisi riippumatta sukupuolesta? 

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä meillä tietysti on olemassa tietyt markkinatalouden lait, jotka eivät katso sukupuolta. Olemme yhdenvertaisia varmasti yritystoiminnassa, taloudessa ja näissä tekijöissä sukupuoleen katsomatta, ja mielestäni se on hyvä niin. 

Mutta koko ajan selkeästi kasvaa niiden yritysten osuus, joissa on naisia, ja se näkyy jo pelkästään siinä, että meillä on entistä enemmän naisia yritysten toimitusjohtajina, hallituksissa, ja naiset ovat tekemässä tällä hetkellä hyvin merkittäviä startup-yrityksiä. Minä tapaan hyvin paljon startup-yritysten edustajia, ja siellä on hyvin usein naisia. En minä näe mitään eroa siinä, onko miehiä vai naisia. Kyllä siellä on tällä hetkellä naisia ihan yhtä lailla. Ja rahoittajia tapaan hyvin paljon — eivät he koskaan kysy, onko siellä startupissa mies vai nainen, kyllä he hakevat sitä yritystä.